Jakamistalous missä mennään? Palkansaajat jakamistaloudessa 16.11.2016 Satu Lähteenoja Demos Helsinki satu.lahteenoja@demoshelsinki.fi @satulahteenoja
Suomen ensimmäiset vertaiskotiinkuljetetut kauppakassit smartretro.demoshelsinki.fi
Jakamistaloudelle on monta driveria Digitalisoituminen Kaupungistuminen Materiaalisen elintason nousu Toimeentulon pirstaloituminen Uudet sosiaalisuuden muodot
Miksi jakamistalous kiinnostaa? 1. Taloudelliset syyt (rahansäästö) 2. Käytännölliset syyt (säästää aikaa) 3. Sosiaaliset syyt (tutustuu ihmisiin) 4. Henkilökohtaiset syyt (resurssiviisaus / luonnonsuojelu)
Source: The Sharing Economy. Consumer Intelligence Series (PwC 2015)
Jakaminen perustuu alustoihin Digitaalisilla alustoilla tarkoitetaan tietoteknisia ja rjestelmia, joilla eri toimijat ka ytta ja t, tarjoajat ja muut sidosryhma t yli organisaatiorajojen toteuttavat lisa arvoa tuottavaa toimintaa. Alustoille on tyypillista, etta eri toimijat luovat, tarjoavat ja ylla pita va t toisinaan ta ydenta via tuotteita ja palveluita eri jakelukanaviin ja markkinoille yhteisten pelisa a nto jen ja ka ytta ja kokemusten puitteissa.
Jakamistalous Keikkatalous Alustatalous Kiertotalous Jakamistalous perustuu alustatalouden ratkaisuihin. Usein jakamistalous sisällytetään myös kiertotalouteen, jossa kyse on liiketoimintamalleista, joilla luonnonvaroja ja hyödykkeitä saadaan jalostettua aina uuteen käyttöön. Kaikki alustatalous ei ole jakamistaloutta.
Alustat Suorittava työ: muuttoapu, korjaaminen, siivous Tietotyö: käännöstyö, ohjelmointi, graafinen suunnittelu, markkinointiviestintä Mitä seuraavaksi? IT-ala, terveydenhuoltoala, biotalous? kiinnostaa Mahdollisuus asua syrjäseuduilla tai eri maassa Opiskelijat: lisäansioita Kevytyrittäjät: vapaus Eläkeläiset ja kuntoutujat: mahdollisuus töihin silloin ja sen verran kun itselle sopii
Mahdollisuudet Nykyistä laajempi osallisuus mielekkään toiminnan kautta. Uudenlainen, ihmisten hyvinvointia ja pärjäämistä tukeva palvelujärjestelmä. Vahvempaa paikallistaloutta ja toimeentuloa. Resurssitehokkuuden hyppäyksellistä parantumista
Mahdollisuudet Uhat Nykyistä laajempi osallisuus mielekkään toiminnan kautta. Uudenlainen, ihmisten hyvinvointia ja pärjäämistä tukeva palvelujärjestelmä. Vahvempaa paikallistaloutta ja toimeentuloa. Resurssitehokkuuden hyppäyksellistä parantumista Globaalien monopolien syntyminen, pääomien kasautuminen. Työtätekevän köyhälistön synty villeillä työmarkkinoilla. Veropohjan rapautuminen. Haavoittuvimpien ihmisryhmien putoaminen palvelujen piiristä.
Jakaminen vahvistaa kokemusta omasta pystyvyydestä? Asuinlähiöissä, leikki- ja koirapuistoissa tai kantakapakoissa oli syntynyt erilaisia jakamistalouksia, joissa vaihdettiin palveluksia, tietoa ja taitoa, esimerkiksi astioiden pesua leipäjonokäynteihin ja työllistymis- ja harrastusvinkkejä. Anna-Maria Isola & Elina Turunen & Heikki Hiilamo: Miten köyhät selviävät Suomessa?, Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016):2
Jakamistalouden liiketoimintamallit rakentuvat viidestä osa-alueesta: 1. Hyödynnettävät resurssit 2. Applikaatiot ja käytettävyys 3. Kehittäjät / tekninen osaaminen 4. Luottamuksen rakentaminen 5. Datan hyödyntäminen http://www.web-strategist.com/blog/2015/03/01/how-the-technology-of-the-collaborative-economy-all-works-together/
Keskeisiä kysymyksiä Syntyykö globaalien alustojen rinnalle paikallista jakamistaloutta tai yhteisomistettuja alustoja? Kuinka hoitaa uudenlaisen työn verotus? Kuinka integroida jakamistalous vallitsevaan lainsäädäntöön? Voidaanko fiksulla regulaatiolla synnyttää paremmat jakamistalouden markkinat? Kuka omistaa datan?
Kiitos! Satu Lähteenoja satu.lahteenoja@demoshelsinki.fi @satulahteenoja