Alueet ja julkisen talouden kestävyys Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29.3.2012 Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Esityksen sisällys Julkisen talouden kestävyyden kokonaiskuva Erilaiset ratkaisut kestävyysongelmiin Suuri aluepolitiikka ja julkisen talouden sopeuttamisen alueelliset vaikutukset Yhteenveto 2
Julkisen talouden kestävyyden kokonaiskuva Mitä julkisen talouden kestävyydellä tarkoitetaan? Julkisen sektorin kykyä tuottaa laajat hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot tulevaisuudessakin väestön ikääntymisestä huolimatta Julkisen sektorin kykyä rajoittaa alijäämiään ja vähentää bruttomääräistä velkaantumistaan Ensimmäinen ei mahdollista, jos jälkimmäisessä ei onnistuta 3
Julkisen talouden kestävyyden kokonaiskuva Miksi alijäämien ja velkaantumisen hillitseminen julkisen tuotannon ja tulonsiirtojen kannalta merkityksellistä? Julkisen sektorin alijäämät ja velkaantuminen merkki euroalueen valtioiden maksukyvyn heikkenemisestä rahoitusmarkkinat reagoivat vaatimalla maiden velkakirjoista korkeampia korkoja rahoitusmenot kasvavat julkisen sektorin rahoitustaseen kumulatiivinen heikkeneminen Omalla valuutalla operoivilla ja omassa valuutassa velkaantuneilla valtioilla vähäiset rahoitusrajoitteet (vrt. Japani) 4
Julkisen talouden kestävyyden kokonaiskuva Miten julkisen sektorin alijäämät muodostuvat? Julkisen talouden menot ylittävät julkisen talouden tulot Julkiselta sektorilta enemmän rahavirtoja muille talouden sektoreille kuin muilta talouden sektoreilta julkiselle sektorille Julkisen sektorin nettovelkaantumisen kokonaiskuva esiin kansantalouden tilinpidon sektoritilejä tarkastelemalla Julkisen sektorin alijäämät muiden sektoreiden ylijäämiä, toisin sanoen toisen sektorin nettosäästäminen toisen sektorin nettovelkaantumista 5
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Nettoluotonanto (+) ja nettoluotonotto (-) eri sektoreilla Suomen taloudessa vuosina 1975-2011 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % Yksityinen sektori Julkinen sektori Ulkomaat 6
Erilaiset ratkaisut kestävyysongelmiin Julkisen sektorin alijäämät pienenevät ja julkisen talouden kestävyys paranee, kun Julkiset menot kasvavat hitaammin kuin julkiset tulot Vaihtotaseen ylijäämä kasvaa tai alijäämä supistuu Yksityisen sektorin eli yritysten, rahoituslaitosten, kotitalouksien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen nettovelkaantuminen lisääntyy tai nettosäästäminen vähenee Politiikan huomioitava yhtä aikaa kaikkien sektoreiden kehitys syrjäytymisvaikutus (esim. säästämisen paradoksi) taseiden endogeenisuus 7
Erilaiset ratkaisut kestävyysongelmiin Vaihtotaseen parantamiseen tähtäävä politiikka Vientisektorin hintakilpailukyky: valuutan heikentyminen, tuottajahintojen hidas kasvu ei mahdollisuuksia valuuttakurssipolitiikkaan (devalvaatioihin) palkkamaltti, vientituet Vientisektorin reaalinen kilpailukyky: paremmat tuotteet ja markkinaosuuksien kasvu hinnoitteluvoima vaatii teknologisia ja kaupallisia innovaatioita, todellinen tuottavuuden kasvu T & K panostukset, laadullista kehittymistä tukeva politiikkaa muutokset tapahtuvat hitaasti, ovatko hallittavissa ylipäätään? 8
Erilaiset ratkaisut kestävyysongelmiin Yksityisen sektorin nettovelkaantumista lisäävä politiikka: Investointihalukkuutta tukeva politiikka Kysyntäpuolella: riittävä kokonaiskysynnän kasvu eli talouden rahavirtojen kasvu kasvavat voitot kasvava luottamus uusia investointeja kasvun kumulatiivinen kehä Tarjontapuolella: osaavaa ja riittävän edullista työvoimaa, kannustimet tuotannollisen pääoman kehittämiseen, toimiva infrastruktuuri, mahdollisuudet hyödyntää erilaisia teknologisia verkostoja, tietoperustainen talous Kulutushalukkuutta tukeva politiikka Kotitalouksien luottamus talouden suotuisaan kehitykseen, työllisyyden parantuminen, kotitalouksien ostovoiman kasvun turvaaminen, taloudellisen epävarmuuden poistaminen 9
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 15,0 % Yksityisen sektorin nettoluotonannon (+) ja nettoluotonoton (-) muodostuminen Suomen taloudessa vuosina 1975-2011 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % -25,0 % Nettoinvestoinnit ja varaston muutos Säästäminen ja pääomansiirrot, netto Yksityisen sektorin nettoluotonanto (+)/ Nettoluotonotto (-) 10
Erilaiset ratkaisut kestävyysongelmiin Julkisen sektorin menot kasvavat hitaammin kuin julkiset tulot Jos vaihtotaseen ylijäämä ja yksityisen sektorin investoinnit kasvavat ja säästäminen vähenee, myös verotulot kasvavat edelliset politiikat johtavat onnistuessaan julkisen talouden kestävyyden parantumiseen Julkisten menojen leikkaaminen tai veronkorotukset vähentävät kotimaista kulutuskysyntää tuonti vähenee vaihtotase paranee Taantumassa syrjäytymisvaikutus suuri kokonaiskysynnän supistuminen lisää talouden epävarmuutta säästämisasteen nousu ja investointihalukkuuden supistuminen 11
Suuri aluepolitiikka ja julkisen talouden sopeuttamisen alueelliset vaikutukset Jos vaihtotaseen ylijäämät palaavat 2000-luvun tasolle tai yksityiset investoinnit 1970-80-luvun tasolle, ei julkisen talouden kestävyys ongelma Epätodennäköinen skenaario: taloustilanne finanssikriisin jälkeen edelleen epävarma, viennin kilpailukyky romahtanut, investointi- ja kulutushalukkuuden merkittävästä kasvusta ei viitteitä Todennäköisesti julkisen sektorin sopeuttamiseen pyritään tulevina vuosina hitaan kasvun olosuhteissa vaarana jatkuva julkisten menojen supistamiskierre, vrt. euroalueen kriisimaat 12
Suuri aluepolitiikka ja julkisen talouden sopeuttamisen alueelliset vaikutukset Alueelliset vaikutukset ennen kaikkea suuren aluepolitiikan kautta Esim. investointipolitiikan merkitys vähentynyt oleellisesti 1980-luvulta lähtien ohjelmalliseen aluepolitiikkaan sopeuttamisella todennäköisesti vähäisiä vaikutuksia Merkittävämpiä julkiseen kulutuskysyntään, palvelutuotantoon ja tulonsiirtoihin tehtävät leikkaukset sekä veronkorotukset suuren aluepolitiikan rakennemuutos Eri sopeutustoimien alueelliset vaikutukset erilaisia menonleikkaukset kurittavat nettosaajia ja veronkorotukset nettomaksajia 13
Itä-Uusimaa Uusimaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Lappi Ahvenanmaa - Åland Julkisen sektorin osuus alueen kokonaisarvonlisäyksestä vuonna 2009 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % B1GPH Arvonlisäys, brutto perushintaan 14
Itä-Uusimaa Uusimaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Lappi Ahvenanmaa - Åland Julkisen sektorin osuus alueen työllisistä vuonna 2009 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % E1 Työlliset 15
Itä-Uusimaa Uusimaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Lappi Ahvenanmaa - Åland Julkisen sektorin osuus alueen palkansaajakorvaukista vuonna 2009 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % D1 Palkansaajakorvaukset 16
Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa - Åland Itä-Uusimaa Uusimaa Kotitalouksien saamat nettomääräiset tulonsiirrot vuonna 2009 henkeä kohti ( ) 500 0-500 -1000-1500 -2000-2500 -3000-3500 Sarja1 17
Suuri aluepolitiikka ja julkisen talouden sopeuttamisen alueelliset vaikutukset VATT tutkimukset 167: Kahden veronkorotuksiin perustuvan skenaarion vertailu maakuntatasolla ja Keski-Suomen osalta seutukuntatasolla Lähtökohtana vientivetoinen kasvu finanssikriisin jälkeen vahva teknologinen kehitys ja paluu 2000-luvun kasvuuralle teollisuustuotannon nopea elpyminen Julkisen talouden sopeuttaminen eli kääntäminen ylijäämäiseksi verotusta kiristämällä vuodesta 2010 eteenpäin kulutusmenoja ei leikata Valtion tuloverotuksen kiristäminen ja valtionosuusjärjestelmä Kunnallisen tuloveron kiristäminen 18
Suuri aluepolitiikka ja julkisen talouden sopeuttamisen alueelliset vaikutukset Syntyvien julkisen talouden ylijäämien vastinparina vaihtotaseen ylijäämät = ulkomaan sektori velkaantuu Yksityisten sektorin säästämisaste ja investointiaste eivät muutu Veronkorotukset vaikuttavat eniten niihin maakuntiin, joissa tuloveroja maksetaan eniten Valtion verotuksen kiristämisellä suuremmat negatiiviset vaikutukset talouskasvuun, kasvun kannalta tärkeimmät alueet joutuvat kaikkein kantamaan suurimman taakan sopeuttamisesta 19
Saarijärvi-Viitasaari Keuruu Lappi Äänekoski Jämsä Joutsa Etelä-Savo Satakunta Koko maa Jyväskylä Uusimaa Bruttokansantuotteen kumulatiivinen kasvu vuosien 2005-2020 välillä, vaihtoehtoisten skenaarioiden ero perusuraan (prosenttiyksikköä) 0-1 -2-3 -4-5 -6 Sopeutus kunnallisveron korotuksin Sopeutus valtion tuloverotuksen ja valtionosuusjärjestelmän kautta 20
Yhteenveto Julkisen talouden kestävyyttä arvioitaessa huomioitava ilmiön kokonaiskuva Esimerkiksi julkisen talouden sopeuttamiseen pyrkivien politiikkatoimien vaikutukset ulkomaansektorin ja yksityisen sektorin rahoitustaseisiin tiedostettava Eri politiikkatoimien alueelliset vaikutukset ennen kaikkea suuren aluepolitiikan kautta Julkisen tuotannon ja tulonsiirtojen reagointi Skenaariotarkastelujen avulla todennäköisiä muutoksia mahdollista hahmottaa paremmin 21