ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014
ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT 3. ILMASTONMUUTOSMALLIT 4. TULEVAISUUDEN ILMASTOSTA 5. MITÄ VOISI TILANTEEN HYVÄKSI TEHDÄ? KYSYMYKSIÄ SAA ESITTÄÄ! Page 2 of 18 LISÄTIETOJA: ILMASTO-OPAS.FI: MONIPUOLINEN KANSANTAJUINEN ILMASTONMUU- TOSTA KÄSITTELEVÄ VERKKOSIVUSTO ILMATIETEENLAITOS.FI/SETUKLIM: TUOREISIIN TUTKIMUSTULOKSIIN PERUSTUVIA VERKKORAPORTTEJA ILMATIETEENLAITOS.FI/UUSIN-ARVIOINTIRAPORTTI: UUDEN IPCC-RA- PORTIN YHTEENVETO SUOMEKSI
1. MAAPALLON KASVIHUONEILMIÖ Page 3 of 18
1. MAAPALLON KASVIHUONEILMIÖ Page 4 of 18 ILMAKEHÄ TOIMII AIVAN VASTAAVASTI LUONNOLLINEN KASVIHUONEILMIÖ SYYNÄ ENNEN KAIKKEA ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIDI JA VESIHÖYRY MAAN PINTA NOIN 30 C LÄMPÖISEMPI KUIN ILMAN KASVIHUONEILMIÖTÄ. ILMAN KH-ILMIÖTÄ EI MAAPALLOLLA OLISI PITKÄLLE KEHITTYNYTTÄ ELÄMÄÄ. ONGELMA: KASVIHUONEILMIÖN VOIMISTUMINEN
KASVIHUONEKAASUISTA TÄRKEIN ON HIILIDIOKSIDI. KAASU ON ILMAKEHÄSSÄ PITKÄIKÄINEN, PITOISUUS KASVAA KOKO AJAN. MUITA KASVIHUONEKAASUJA: METAANI, TYPPIOKSIDUULI, F-KAASUT. IHMISKUNNAN ILMAKEHÄÄN TUOTTAMAT PIENHIUKKASET OVAT JARRUTTANEET LÄMPENEMISTÄ. HIUKKASET OVAT KUITENKIN LYHYTIKÄISIÄ, JOTEN NIITTEN PITOISUUDET EIVÄT MAAILMANLAAJUISESTI ENÄÄ PALJOA KASVA. LÄMPENEVÄÄ ODOTETTAVISSA! Page 5 of 18
2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT HIILIDIOKSIDIN PÄÄSTÖT: VÄESTÖMÄÄRÄ X (ENERGIANKULUTUS/HLÖ) X (PÄÄSTÖT/ENERG.TUOTANTO) PÄÄSTÖT RIIPPUVAT SIIS VÄESTÖKEHITYKSESTÄ, ELINTASOSTA, KULUTUSTA- VOISTA (ENERGIAINTENSIIVISYYS) JA ENERGIAN TUOTANTOTAVOISTA (FOSSII- LISET POLTTOAINEET VAI UUSIUTUVA ENERGIA?). RATKAISU: LUODAAN VAIHTOEHTOISIA PÄÄSTÖSKENAARIOITA JA LASKETAAN NIISTÄ ERI KAASUJEN JA PIENHIUKKASTEN PITOISUUKSIEN KEHITYS. Page 6 of 18
3. ILMASTONMUUTOSMALLIT Page 7 of 18 PÄÄSTÖSKENAARIO KAASUJEN KEMIAN JA HIILEN KIERRON MALLI KASVIHUONEKAASUJEN PITOISUUDET ILMASTONMUUTOSMALLI TULEVA ILMASTO ILMASTOMALLI PERUSTUU MATEMAATTISINA YHTÄLÖINÄ ESITETTYIHIN FYSIIKAN LAKEIHIN, JOTKA ON KIRJOITETTU TIETOKONEELLA RATKAISTAVISSA OLEVAAN MUOTOON
4. MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN ILMASTO? MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA VV. 2000-2100, 3 SKENAARIOTA. Page 8 of 18 RCP8.5: SUURET PÄÄSTÖT RCP4.5: MELKO ALHAISET PÄÄSTÖT RCP2.6: HYVIN PIENET PÄÄSTÖT JOS VERTAILUKOHTANA AIKA ENNEN TEOLLISTUMISTA, ON MUUTOSARVIOIHIN LI- SÄTTÄVÄ VIELÄ N. 0.5 C.
LÄMPÖTILAN NOUSU ( C): 28 MAAILMANLAAJUISEN MALLIN KESKIARVO Page 9 of 18
SADEMÄÄRÄN MUUTOS (%): 28 MAAILMANLAAJUISEN MALLIN KESKIARVO Page 10 of 18
SUOMEN TULEVA ILMASTO SUOMEN LÄMPÖTILOJEN MUUTOKSET: Page 11 of 18 MALLIEN EROTUSKYKY: VAIKEA ANTAA ENNUSTEITA ERIKSEEN SUOMEN ERI ALUEIL- LE.
LÄMPÖTILAN MUUTOS SUOMESSA KUUKAUSITTAIN VV. 2070-99; KESKIM. ARVIO JA 90% TODENNÄKÖISYYSVÄLI (MUUTOS ESITETTY ASTEINA) Page 12 of 18 LÄMPENEMINEN VOIMAKKAINTA TALVELLA MALLITULOSTEN VÄLILLÄ VIELÄ AIKA PALJON EROJA PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMISEN VAIKUTUS NÄKYY
VASTAAVA ARVIO SADEMÄÄRÄN MUUTOKSILLE (PROSENTTEINA) Page 13 of 18 SATEET SIIS LISÄÄNTYVÄT TALVELLA SELVÄSTI.
MUITA SUOMEN TULEVAN ILMASTON PIIRTEITÄ TALVELLA PILVISYYS LISÄÄNTYY, KESÄLLÄ EHKÄ VÄHENEE JONKIN VERRAN LUMI VÄHENEE TUULIOLOISSA EI VÄLTTÄMÄTTÄ SUURIA MUUTOKSIA SÄÄOLOT TULEVAISUUDESSAKIN VAIHTELEVIA VUODET EIVÄT EDELLEENKÄÄN VELJEKSIÄ! Page 14 of 18 SADEOLOT MUUTTUNEVAT OIKULLISEMMIKSI (ENEMMÄN ETELÄOSISSA) TALVELLA HIRMUPAKKASET LAUHTUVAT SUHTEESSA ENEMMÄN KUIN KESKI- LÄMPÖTILA MAAN KOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLJILTÄ HELPOTTAA MERENPINNAN KO- HOAMISEN VAIKUTUKSIA
ILMASTONMUUTOS EI ETENE TASAISESTI MAAPALLON KESKILÄMPÖTILAN HAVAITUT MUUTOKSET JA EL NIÑO -VAIHTELU 0.7 0.6 0.5 0.4 C 0.3 0.2 Page 15 of 18 0.1 0.0-0.1 El Niño La Niña events 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 SST anomaly C 2 0 2 Niño 3.4 1970 Base 1950-79 1980 1990 2000 2010
MERET VARASTOIVAT LÄMPÖÄ 20 15 ORAS4 OHC 10 22 J Page 16 of 18 10 22 Joules 10 5 0 Upper 700m Total Depth -5 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 VIIME VUOSINA LÄMPÖÄ ON SIIRTYNYT TEHOKKAASTI SYVEMMÄLLE MERIIN LÄMPENEMINEN SIIS JATKUU, MUTTA ON VÄLIAIKAISESTI KESKITTYNYT MERIEN SYVEMPIIN KERROKSIIN KELLO KÄÄNTYY TAAS JOSSAKIN VAIHEESSA
YLLÄTYSMAHDOLLISUUKSIA SOTA TAI KULKUTAUTI TAPPAA 90 % IHMISKUNNASTA PÄÄSTÖT ROMAHTAISI- VAT KÄSITTÄMÄTTÖMÄN HÄIKÄISEVÄ TEKNILLINEN EDISTYSASKEL FOSSIILINEN ENERGIA MUUTTUISI KERTAHEITOLLA KANNATTAMATTOMAKSI MAAILMANLAAJUINEN YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN VALLANKUMOUS TAUDIT VOITETAAN IHMISTEN ELINIKÄ KOHOAA 400 1000 VUOTEEN SUURIA MÄÄRIÄ METAANIA ALKAA VAPAUTUA LUONNOSTA Page 17 of 18 NYKYISET MALLIT ARVIOISIVAT ILMASTON HERKKYYDEN VÄÄRIN (HAARUKKA ON KYLLÄ AIKA ISO) AURINKO YLLÄTTÄÄ (HYVIN EPÄTODENNÄKÖISTÄ) MERIVIRRAT OIKUTTELEVAT JOTAKIN AIVAN ENNALTA ARVAAMATONTA...
5. AJATELMIA ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNASTA HIILIDIOKSIDI TÄRKEÄMPI KUIN MUUT TUOTETUT KH-KAASUT YHTEENSÄ PÄÄOSA HIILIDIOKSIDISTA TULEE FOSSIILISISTA POLTTOAINEISTA FOSSIILISTEN POLTTOAINEITTEN KÄYTTÖÄ HILLITTÄVÄ KEINOJA AINEELLISEN KULUTUKSEN JA FOSSIILISTEN POLTTOAINEITTEN KÄY- TÖN HILLITSEMISEKSI: Page 18 of 18 UUSI TALOUDELLINEN MAAILMANJÄRJESTYS KEHITYSMAITTEN EDUKSI KOULUTUSTA (ETENKIN NAISTEN) JA HYVÄÄ HALLINTOA PERUSTERVEYDENHOITOPALVELUT KOKO IHMISKUNNALLE SYNTYVYYDEN RAJOITTAMISTA VÄESTÖRÄJÄHDYSMAISSA KAUKOMATKAILUUN, YKSITYISAUTOILUUN, LEVEÄÄN ASUMISEEN YM. KERS- KAKULUTUKSEEN RAJOITUKSIA KANSAINVÄLISTYMISTÄ HARKITEN VIRTUAALISTA YHTEYDENPITOA JA MATKUSTAMISTA RAJOITUKSIA VOIMAAN ASTEITTAIN KIRISTÄEN TEKNIIKAN KEHITTÄMISEEN JA KÄYTTÖÖNOTTOON PANOSTUSTA ILMAN KANSALAISYHTEISKUNTAA EI KUITENKAAN PÄRJÄTÄ