Ilmastomuutos ja rakennusten lämmitystarve Suomessa

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastomuutos ja rakennusten lämmitystarve Suomessa"

Transkriptio

1 Ilmastomuutos ja rakennusten lämmitystarve Suomessa Ilmo Mäenpää Sisällys 1 Johdanto Suomen säähavaintoasemat ja niiden valtakunnalliset painot Lämpötilat ja lämpötilan muutokset viimevuosina Lämmitystarveluvut Lämpötilan ja lämmitystarveluvun yhteydet Ilmastoskenaariot Lämmitystarpeen kehitys ilmastoskenaarioissa Menetelmän puutteita Lähteet

2 1 Johdanto Tässä muistiossa kehitetään menetelmä ilmastomuutoksen vaikutusten sisällyttämiseen rakennusten lämmitysenergian kulutukseen Suomen talouden ympäristölaajennetussa pitkän ajan simulointimallissa ENVIMAT scen. Rakennusten lämmityksen osuus Suomen energian loppukäytöstä on noin neljännes. ENVIMATscen mallissa uusi perusvuosi on 2010, joka oli poikkeuksellisen kylmä vuosi, jolloin lämpötilan muutosten vaikutus lämmitysenergian kulutukseen on tarpeen arvioida myös tämän poikkeusolon vaikutusten eliminoimiseen. Toisaalta IPCC eli Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi syyskuussa 2013 viidennen arviointiraporttinsa ensimmäisen osaraportin (IPCC 2013). Viidenteen arviointiraporttiin sisältyy myös pitkän ajan ilmastomuutosskenaarioiden päivitys. Yhteenvedon uusista skenaarioista ja niiden vaikutuksista Suomen lämpötilan muutoksiin on tehnyt Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta (Ruosteenoja 2013). Tässä työssä keskeisenä ilman lämpötilan rakennusten lämmitysenergian kulutukseen vaikuttavana muuttujana käytetään lämmitystarvelukua, jonka kuukausittaiset tiedot kuudestatoista Suomen säähavaintoaseman tiedoista tuottaa Ilmatieteen laitos. Tässä työssä säähavaintoasemien lämpötilatiedot ja lämmitystarveluvut yhdistetään koko maan tiedoiksi väestöpainotettuina keskiarvoina, koska voidaan arvioida, että rakennuskannan jakautuminen maassa noudattaa suurin piirtein väestöjakaumaa. 2 Suomen säähavaintoasemat ja niiden valtakunnalliset painot Suomen säätilaa seurataan nykyisin kaikkiaan noin 400 havaintoaseman verkostolla. Näistä 16 aseman tietoja käytetään rakennusten lämmitystarvelukujen tuottamiseen. Asemien sijainnit näkyvät kartalla 1. Kuntakohtaisten lämmitystarvelukujen tuottamiseksi Ilmatieteen laitos on lisäksi jakanut Suomen kunnat sen mukaan, minkä säähavaintoaseman tietoja käytetään kunkin kunnan lämmitystarveluvun laskentaan. Kartalla 1 näkyvät myös kunkin säähavaintoaseman piiriin kuuluvat kunnat. Voimme kutsua niitä havaintoasemien viitealueiksi. Taulukossa 1 on esitetty 16 säähavaintoasemaa ja niiden viitealueiden suhteelliset osuudet eli painot Suomen pinta-alasta ja väestöstä vuonna Pinta-ala sisältää kuntien maa- ja makean veden alan mutta ei merialaa. Kun säähavaintoasemien tiedoista lasketaan valtakunnalliset keskimäärätiedot, pinta-alaosuuksia voi käyttää esimerkiksi yleisille luonnonolosuhteille relevatin keskilämpötilan laskentaan. Sen sijaan rakennuskannan lämmitystarpeelle relevantti valtakunnallinen keskiarvo saadaan väestöpainoilla, koska rakennuskannan alueellinen jakautuminen noudattaa väestön jakautumista. 2

3 Kartta 1. Lämmitystarvelukujen vertailupaikkakunnat (Ilmatieteen laitos 2014) Taulukko 1. Säähavaintoasemat paikkakunnan mukaan sekä niiden viitealueiden väestön ja pintaalojen suhteelliset osuudet Säähavaintoasema Pinta-ala Väestö Maarianhamina 0,009 0,009 Vantaa 0,019 0,112 Helsinki 0,008 0,172 Pori 0,014 0,035 Turku 0,023 0,077 Tampere 0,067 0,115 Lahti 0,053 0,105 Lappeenranta 0,049 0,040 Jyväskylä 0,101 0,076 Vaasa 0,033 0,046 Kuopio 0,053 0,047 Joensuu 0,060 0,034 Kajaani 0,153 0,031 Oulu 0,063 0,073 Sodankylä 0,203 0,024 Ivalo 0,092 0,002 Yhteensä 1,000 1,000 3

4 Havaintoasemien viitealueiden pinta-ala- ja väestöpainot poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Helsingin havaintoaseman viitealueen osuus Suomen pinta-alasta on vajaan prosentin mutta osuus väestöstä yli 17 %. Sen sijaan Sodankylän viitealueen osuus Suomen pinta-alasta on 20 %, mutta väestöstä vain 2,4 %. 3 Lämpötilat ja lämpötilan muutokset viimevuosina Taulukossa 2 on esitetty vuotuiset keskilämpötilat kuudelta viime vuodelta sekä ilmastollisilta vertailukausilta ja Vertailukausi on käytössä uusimmissa kansainvälisissä ilmastonmuutostilastoissa. Suomessa Ilmatieteen laitos on ottanut käyttöön jo uudemman vertailukauden. Taulukon alaosaan on laskettu koko maan keskiarvot, ensin havaintoasemien lämpötilahavaintojen suorana keskiarvona ja sitten viitealueiden pinta-alojen ja väestön suhteilla painotettuna. Taulukko 2. Vuotuiset keskilämpötilat vuosina sekä vertailukausina ja säähavaintoasemittain, havaintoasemien suorat keskiarvot sekä viitealueiden pintaala- ja väestöosuuksilla painotetut keskiarvot, C Vuodet Vertailukaudet Maarianhamina 7,16 6,23 4,65 6,95 5,89 6,54 5,68 5,95 Vantaa 7,03 5,57 4,55 6,81 5,30 6,54 4,96 5,36 Helsinki 7,61 6,21 5,11 7,27 5,95 7,02 5,61 5,95 Pori 6,54 5,18 3,73 6,62 5,02 6,45 4,81 5,09 Turku 7,48 6,01 4,85 7,22 5,81 6,42 5,50 5,90 Tampere 6,16 5,17 3,70 6,00 4,51 5,55 4,38 4,78 Lahti 5,98 4,51 3,56 5,92 4,32 5,56 4,18 4,50 Lappeenranta 5,54 4,32 3,52 5,67 3,93 5,71 3,98 4,29 Jyväskylä 4,58 3,53 2,24 4,72 2,88 4,73 3,01 3,30 Vaasa 5,36 4,50 2,62 5,95 4,32 5,78 3,96 4,23 Kuopio 4,65 3,57 2,30 4,83 3,05 5,09 3,13 3,45 Joensuu 4,69 3,27 2,31 4,49 2,96 4,65 2,85 3,20 Kajaani 3,18 2,37 1,11 3,53 1,61 3,62 1,72 2,02 Oulu 3,84 2,96 1,42 4,13 2,19 4,05 2,42 2,72 Sodankylä 0,59 0,56-0,95 1,80-0,36 1,10-0,70-0,29 Ivalo 0,24 0,36-0,95 1,56-0,22 1,41-0,73-0,36 Suora keskiarvo 5,04 4,02 2,74 5,22 3,57 5,01 3,42 3,75 Pinta-alapainotettu 3,56 2,81 1,50 4,01 2,19 3,81 2,07 2,42 Väestöpainotettu 5,36 4,25 2,99 5,51 3,86 5,30 3,70 4,03 Pinta-alapainotetut keskilämpötilat ovat runsaat puolitoista astetta kylmemmät kuin väestöpainotetut lämpötilat. Tämä johtuu tietysti siitä, että Suomen väestö painottuu Etelä-Suomeen. 4

5 Vuosien pinta-alapainotettu keskilämpötila oli 3,0 0 C ja väestöpainotettu keskilämpötila 4,6 C, molemmat noin 0,6 astetta uudemman vertailukauden keskilämpötilojen yläpuolella. Vuosi 2010 oli poikkeuksellisen kylmä. Sekä pinta-alapainotettu että väestöpainotettu lämpötila oli noin asteen verran uudemman vertailukauden keskilämpötilan alapuolella. 4 Lämmitystarveluvut Rakennusten lämmitysenergian kulutuksen vertailua varten Ilmatieteen laitos tuottaa edellä esitettyjen 16 säähavaintoaseman tietoihin perustuvat lämmitystarveluvut kuukausittain ja vuosikeskiarvoina (Ilmatieteen laitos 2014). Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Lämmitystarveluvut on laskettu 17 asteen sisälämpötilalle olettaen, että lämmitys lopetetaan ulkoilman lämpötilan noustua yli 10 asteen ja aloitetaan sen laskettua alle 12 asteen. Lämmitystarveluvun käyttö rakennuksen lämmitystarpeen arvioinnissa perustuu siihen, että rakennuksen energiankulutus on likipitäen verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. Lämmitystarveluvun yksikkö Cvrk. Taulukossa 3 on havaintoasemien lämpötilatiedoista Ilmatieteen laitoksessa lasketut lämmitystarveluvut viimevuosille ja vertailukausille sekä koko maan suorat ja painotetut keskiarvot. Toki lämmitystarveluvuille väestöpainotetut keskiarvot ovat relevanteimmat. Taulukko 3. Vuotuiset lämmitystarveluvut vuosina sekä vertailukausina ja säähavaintoasemittain, havaintoasemien suorat keskiarvot sekä viitealueiden pintaala- ja väestöosuuksilla painotetut keskiarvot, Cvrk/a Vuodet Vertailukaudet Paikkakunta Maarianhamina Vantaa Helsinki Pori Turku Tampere Lahti Lappeenranta Jyväskylä Vaasa Kuopio Joensuu Kajaani Oulu Sodankylä Ivalo Suora keskiarvo Pinta-alapainotettu Väestöpainotettu

6 Lämmitystarveluku Vuosien väestöpainotettu lämmitystarveluvut olivat keskimäärin 4 % vertailukauden keskimääräisen lämmitystarveluvun alapuolella. Erityisen kylmän vuoden 2010 väestöpainotettu lämmitystarveluku on puolestaan 12 % vertailukauden lukua korkeampi. 5 Lämpötilan ja lämmitystarveluvun yhteydet Vuotuisten keskilämpötilojen ja lämmitystarpeen välillä on käänteinen yhteys: kun vuoden keskilämpötila kohoaa, lämmitystarve vähenee. Yhteys ei ole kuitenkaan totaalinen. Kesän helteisyys vaikuttaa vuoden keskilämpötilaan, mutta ei lämmitystarpeeseen. Kuviossa 1 on esitetty kaikkien 16 säähavaintoaseman keskilämpötilojen ja lämmitystarvelukujen tiedot vuosilta , kaikkiaan 96 havaintoa. Lämmitystarveluvut keskittyvät melko hyvin keskilämpötilan suhteen laskevalle suoralle Vuotuinen keskilämpötila Kuvio 1. Lämmitystarvelukujen ja vuotuisten keskilämpötilojen yhteydet 16 säähavaintoasemalta vuosilta Estimoidaan suora y = a + b*x, missä y = lämmitystarveluku ja x = vuotuinen keskilämpötila. Saadaan: y = , 43*x, R 2 = 98,3 %, df = 94 (24,2) (5,10) Mallin selitysaste on korkea, 98,3 %. Estimoidun yhtälön tuloksena voidaan sanoa, että vuotuisen keskilämpötilan yhden asteen nousu vähentää lämmitystarvelukua 366 Cvrk. Vertailukauden koko maan väestöpainotettu 6

7 lämmitystarveluku on taulukon 3 mukaan Cvrk. Silloin yhden asteen lämpötilan nousu vähentäisi lämmitystarvetta 100*366/4458 = 8,2 %. 6 Ilmastoskenaariot IPCC:n viidennen arviointiraportin päästöskenaariota kutsutaan kasvihuonekaasupitoisuuksien mahdollisiksi kehityskuluiksi (representative concentration pathways) RCPz.z, missä z.z viittaa säteilypakotteeseen w/m2 vuonna Ilmastoskenaariot ovat seuraavat (Ruosteenoja 2013): RCP2.6: Ilmastopolitiikan täysosuma. CO2-päästöt kääntyvät jyrkkään laskuun jo vuoden 2020 jälkeen ja ovat vuosisadan lopulla lähellä nollatasoa. Ilmakehän CO2-pitoisuus on korkeimmillaan vuosisadan puolivälissä, noin 440 ppm, ja alkaa sen jälkeen laskea. RCP4.5: Ilmastopolitiikan osittainen onnistuminen. CO2-päästöt kasvavat aluksi hieman mutta kääntyvät laskuun v tienoilla. Vuosisadan loppupuolella pitoisuuden kasvu taittuu noin kaksinkertaiseksi teollistumista edeltävään tasoon verrattuna. RCP6.0: Päästöt pysyvät aluksi suunnilleen nykyisellä tasollaan mutta ovat myöhemmin tällä vuosisadalla melko suuria. RCP8.5: Päästöjen rajoittaminen epäonnistuu täydellisesti. CO2-päästöt kasvavat nopeasti, kolminkertaistuen vuoteen 2100 mennessä. CO2-pitoisuus kohoaisi tuolloin yli kolminkertaiseksi teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. Maapallon keskilämpötilan muuttuminen skenaarioissa on esitetty kuvassa 2. Käyrät esittävät 28 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tulosten 30 vuoden liukuvaa keskiarvoa neljälle eri kasvihuonekaasuskenaariolle. Kuvio 2. Maapallon vuotuisen keskilämpötilan muutos vuosina verrattuna jakson keskilämpötilaan IPCC:n eri skenaarioissa (Ruosteenoja 2013) 7

8 Ilmastomallien mukaan pohjoisilla alueilla ilmaston lämpiää keskimääräistä enemmän. Kuviossa 3 on esitetty Suomen vuotuisen keskilämpötilan muutos eri ilmastoskenaarioissa. Suhteessa vertailujaksoon Suomen keskilämpötila nousee vuoteen 2030 mennessä 1,6-2,2 C ja vuoteen 2050 mennessä 2,3 3,5 C. Kuvio 3. Suomen vuotuisen keskilämpötilan muutos vuosina verrattuna jakson keskilämpötilaan IPCC:n eri skenaarioissa (Ruosteenoja 2013) Numeerinen yhteenveto lämpötilan kohoaminen koko maapallolla ja Suomessa vuosiin 2030 ja 2050 mennessä eri skenaarioissa on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Maapallon ja Suomen keskilämpötilan muutos, C, verrattuna vuosien keskilämpötilaan (omat viivoitinestimaatit kuvioista) Maapallo Suomi RCP8.5 1,2 2,0 2,2 3,5 RCP4.5 1,1 1,5 1,8 2,8 RCP2.6 1,0 1,2 1,6 2,3 Suomen väestöpainotetun keskilämpötilan kehitys saadaan kun taulukon 2 vertailukauden väestöpainotettuun keskilämpötilaan lisätään ilmastoskenaarioiden lämpötilan muutosarviot. Tulokset on esitetty taulukossa 5. Laskelmassa on oletettu, että lämpötilan kohoaa koko maassa yhtä paljon. 8

9 Taulukko 5. Suomen väestöpainotetun keskilämpötilan kehitys IPCC:n ilmastoskenaarioissa, C RCP8.5 5,9 7,2 RCP4.5 3,7 3,0 5,5 6,5 RCP2.6 5,3 6,0 Taulukon 2 mukaan Suomen väestöpainotettu vuotuinen keskilämpötila kaudella ylitti kolme kertaa alimman skenaarion RCP2.6 vuoden 2030 lämpötila-arvion, 5,3 C. 7 Lämmitystarpeen kehitys ilmastoskenaarioissa Taulukossa 6 on esitetty väestöpainotetun lämmitystarveluvun kehitys taulukossa 5 esitetyn lämpötilakehityksen pohjalta. Lämmitystarveluku vuodelle 2010 on taulukon 3 toteutunut lämmitystarveluku ja lämmitystarveluvut vuosille 2030 ja 2050 on laskettu luvussa 5 estimoidulla regressioyhtälöllä. Taulukko 6. Väestöpainotetun lämmitystarveluvun kehitys eri ilmastoskenaarioissa RCP RCP RCP Taulukossa 7 lämmitystarveluvut on muutettu lämmitystarpeen prosenttuaalisiksi muutoksiksi vuoden 2010 tasosta. Luvut ovat suoraan sovellettavissa ilmaston lämpenemisen aiheuttamaksi rakennusten lämmitysenergian säästöksi. Taulukko 7. Lämmitystarpeen muutos vuosina 2030 ja 2050 vuoden 2010 lämmitystarpeesta eri ilmastoskenaarioissa, prosenttia RCP % -31 % RCP % -26 % RCP % -22 % 9

10 8 Menetelmän puutteita Tässä esitetty ilmaston lämpenemisen aiheuttama rakennusten lämmitystarpeen muutoksen arviointimenetelmä, joka perustuu koko maan vuotuisen keskilämpötilan muutoksiin, ei ota huomioon kahta ilmaston lämpenemisen tarkennusta (ks. Ruosteenoja 2013, s 5 ja 6): ilmasto lämpenee Pohjois-Suomessa enemmän kuin Etelä-Suomessa ilmasto lämpenee talvikuukausina enemmän kuin kesällä. Ilmastomalleissa Suomen keskimääräisen lämpötilan muutos vastaa pinta-alapainotettua lämpötilaa. Kun väestö painottuu Etelä-Suomeen, etelän hitaampi lämpeneminen merkitsee, että väestöpainotettu lämpötilan ja lämmitystarpeen muutos on hitaampi kuin pinta-alapainotteinen muutos. Lämmitystarve painottuu talvikuukausiin ja kesä-aikojen lämpötilan muutokset eivät juurikaan vaikuta lämmitystarpeeseen. Kun talvikuukausien lämpötila nousee enemmän kuin vuoden keskilämpötila, vuoden keskilämpötilan käyttö lämmitystarpeen muutoksen pohjana aliarvioi ilmastomuutoksen vaikutusta lämmitystarpeeseen. Kokonaisuudessaan kahden aggregoinnin koko Suomi Etelä- ja Pohjois-Suomen sijaan ja koko vuosi kuukausien sijaan aiheuttamat vääristymät toimivat vastakkaissuuntaisesti: alueellinen aggregointi vääristää lämmitystarvetta ylöspäin ja ajallinen aggregointi alaspäin. Saattaa kuitenkin olla, että ajallisen aggregoinnin aiheuttaman vääristymän vaikutus on suurempi. Siten tässä sovellettu menetelmä pikemminkin aliarvioi kuin yliarvioi ilmastomuutoksen vaikutusta lämmitystarpeeseen. 10

11 Lähteet Ilmatieteen laitos Lämmitystarveluku eli astepäiväluku. lammitystarveluvut [viitattu ] IPCC Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., D. Qin, G.-K. Plattner, M. Tignor, S. K. Allen, J. Boschung, A. Nauels, Y. Xia, V. Bex and P. M. Midgley (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA, in press [viitattu ] Maanmittauslaitos Suomen pinta-ala kunnittain [viitattu ] Ruosteenoja, K Maailmanlaajuisiin ilmastomalleihin perustuvia lämpötila- ja sademääräskenaarioita. Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot (SETUKLIM) 1. osahanke. Ilmatieteen laitos. 15 s. /artikkeli/dfe79a73-08ea b87f53e44/lampotilat-kohoavat.html [viitattu ] Tilastokeskus Väestörakenne [verkkojulkaisu]. Helsinki. [viitattu ] 11

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? 28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Ilmastonmuutokset skenaariot

Ilmastonmuutokset skenaariot Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.

Lisätiedot

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):

Lisätiedot

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Yleistä mitä odotettavissa? 08.10.14 Helsingin Sanomat 5.11.2017 Yleistä mitä odotettavissa?

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle 5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa

Lisätiedot

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA

MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA SETUKLIM-hankkeen 1. osahankkeessa laadittiin arvioita Suomen ilmaston tulevista muutoksista tuoreimpien maailmanlaajuisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia

Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia Maataloustieteen päivät 2016. www.smts.fi 1 Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia Kimmo Ruosteenoja 1), Jouni Räisänen 2), Ari Venäläinen 1) ja Matti Kämäräinen 1) 1) Ilmatieteen laitos, PL 503,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Lämmitystarveluvun avulla normeerataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan:

Lämmitystarveluvun avulla normeerataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan: Kulutuksen normitus 1 (8) Kulutuksen normitus auttaa kulutusseurannassa Energiankulutuksen seuranta on energian tehokkaan käytön lähtökohta. Lämmitysenergian kulutuksen normeeraus auttaa rakennuksen energiankulutuksen

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään

Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään Kiinteistö ja rakennusalan tutkimusseminaari Toni Pakkala Antti-Matti Lemberg Henna Kivioja Sisältö Taustaa betonin vaurioituminen Suomen

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Miten ilmasto muuttuu - tuoreimmat skenaariot

Miten ilmasto muuttuu - tuoreimmat skenaariot LÄHES NOLLAENERGIARAKENNUKSEN ARKKITEHTUURI JA RAKENNUSTEKNIIKKA Miten ilmasto muuttuu - tuoreimmat skenaariot Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos 18.9.2014 FInZEB-hankkeen työpaja Katajanokan kasino, Kenraalisali,

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Säätiedot kaupunkisuunnittelun tukena muuttuvassa ilmastossa

Säätiedot kaupunkisuunnittelun tukena muuttuvassa ilmastossa Säätiedot kaupunkisuunnittelun tukena muuttuvassa ilmastossa LYNET, 4.10.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija, meteorologi Ilmastokeskus Kirsti Jylhä, Pentti Pirinen, Achim Drebs, Carl Fortelius Rakennusten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2018-2022 20.6.2018 Lähestymistapa Laskelmat on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen

Lisätiedot

Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta

Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta Heikki Tuomenvirta erikoistutkija Sään ja ilmastonmuutosten vaikutustutkimus Kiitokset materiaalista: Hannele Korhonen (IL), Laura Sokka

Lisätiedot

Kuukkeli palvelun käyttöohje

Kuukkeli palvelun käyttöohje Kuukkeli palvelun käyttöohje Sähköenergian kulutustiedot: kaikista kiinteistöistäsi Tunturiverkko Oy:n jakelualueella. kuukausittain, päivittäin ja tunneittain Voit vertailla kulutusta toiseen ajanhetkeen

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

ACCLIM II hankkeen yleisesittely http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Henrik Rainio

Henrik Rainio 18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 29.7.2010 vuorokauden keskilämpötila hyvin korkea Venäjällä ja Suomessa < 20 ºC 20-24 ºC 24-28 ºC > 28 ºC 2010 Heinäkuu

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013. Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013. Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää Ilmastonmuutoksen vaikutus lähitulevaisuudessa Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013 Pääviestit Lähitulevaisuudessa ja jo

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA Kaukolämmön käyttöraportit Kaukolämmön käyttöraportit Kaikille Oulun Energian kaukolämpöasiakkaille lähetetään vuosittain raportti kaukolämpöenergian kulutuksesta Raportti lähetetään asiakkaan laskutusosoitteeseen

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Page 1 of 29 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos MUUTTUVA ILMASTO JA METSÄT -SEMINAARI 9.XII 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2 Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista

Lisätiedot

Smart City -ratkaisut

Smart City -ratkaisut Smart City ratkaisut Kaupungin rakennuskannan energialaskenta Pekka Tuominen Senior Scientist Pekka.Tuominen@vtt.fi +358407345580 06/10/2017 1 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT ENERGIA EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSET

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen

Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen Ylläs Jazz Blues seminaari 1.2.213 Reija Ruuhela ryhmäpäällikkö Ilmastokeskus Materiaalia Mm. Ilmatieteen laitos / Ilmastonmuutostutkimus 5.2.213

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet viljelylle Suomessa? Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Biotalous ja ympäristö Hiilen kierron hallinta Pellon

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-4/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018)

Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018) Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet Deloitten toteuttama selvitys (018) Selvityksen kohteena 50 suurinta kuntaa, jotka kattavat 70 % Suomen väestöstä Rovaniemi Tornio Kemi 30% 1 pienintä kuntaa,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Susanna Kankaanpää Globaalimuutoksen tutkimusohjelma Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Pirkko Heikinheimo, MMM; Tim Carter ja Jari Liski, SYKE; Kimmo Ruosteenoja,

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Helmikuu 2019

Työttömyyskatsaus Helmikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-2/2019 20 18 16 14 12 10 2016 2017 2018 2019 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2018

Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2018 Työttömyysasteen trendikuvaaja kuudessa suurimmassa kaupungissa 12 kk liukuvana keskiarvona 1/2010 3/2018 20 18 16 14 12 10 8 6 4 Oulu Tampere Turku Helsinki Vantaa Espoo 2 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Ilkka Juga Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Tiesääpäivät 2017 Esitelmän sisältöä Talvisään ominaispiirteet ja vaihtelu viime aikoina. Tulevaisuuden talvisää ja keli ilmastomallien

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013 AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:

Lisätiedot

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa

Lisätiedot