Kasvihuoneen kasvutekijät. LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Samankaltaiset tiedostot
Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä?

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari

Ryhmäkasvien energiankulutus 2011

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Hyasintin viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. VALO Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Ruukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

Mansikan kukkaaiheiden

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos

Harsot, kankaat ja katteet

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Energiatehokkuuden analysointi

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Pynnönen SIVU 1 KURSSI: Opiskelija Tark. Arvio

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Tuloksia projektista Växthus-LED. Daniel Sjöholm/Mats Borg

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8

Ripen? Mitä on. Ravinne kukinnan loppuvaiheeseen. Sadonkorjuuta valmisteleva aine. of your harvest

CHILITUNARI. Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä. yhteistyössä mukana: JLe

TALVIBETONOINTI

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

13 KALORIMETRI Johdanto Kalorimetrin lämmönvaihto

Kekkilä Professional. Valmistamme laadukkaita ammattiviljelytuotteita 90 vuoden kokemuksella. Terve kasvu lähtee vahvoista juurista.

Lämpöopin pääsäännöt

Tyrnävä SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Energia- ilta Pakkalan sali

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

Fysikaaliset ominaisuudet

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Kemiallinen reaktio

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Lisälannoitus kasvukaudella

Kasvin veden ja ravinnetarve. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

Kylmäjärjestelmien etävalvonta

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

EWA Solar aurinkokeräin

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Modduksen vaikutus kasviin

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Talvibetonointi. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

TRV Nordic. Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu

Mittausasema peltoolosuhteiden

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

SANEERAUSKASVIT 2016

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

Transkriptio:

Kasvihuoneen kasvutekijät LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset ominaisuudet -> kasvutekijät

Kasvihuoneessa säädettävät kasvutekijät Kasvihuoneviljelyssä voidaan säädellä tehokkaasti: - lämpötilaa - ilmankosteutta - kasvualustassa veden ja ravinteiden määrää - valon ja valotuntien määrää - ilman hiilidioksidipitoisuutta

Lämpötila ja lämpö Lämpötilalla tarkoitetaan jonkin esineen tai aineen mitattavaa lämpötilaa (esineeseen on varastoitunut lämpöä eli lämpöenergiaa) - lämpötilaa ei voida varastoida kuten lämpöä - mitataan ja säädetään celsiusasteina Polttoaineen poltossa syntyvää lämpöä voidaan varastoida vesitankkiin, jonka lämpösisältö eli energia ilmaistaan yksiköllä kilojoulea kilogrammaa kohti (kj/kg)

Lämpötilat ja lämpö Kasvihuone kerää auringon valon energiaa -> valoenergia muuttuu pintoihin osuessaan lämpöenergiaksi -> pitkäaaltoinen kasvihuoneen sisältä tuleva lämpösäteily ei läpäise kasvihuoneen katetta -> lämpötila nousee (kasvihuoneilmiö)

Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneen kate läpäisee auringonvalon energian, mutta kun valosäteily muuttuu huoneessa lämpöenergiaksi, kate estää lämpösäteilyn pääsyn huoneesta. Energia sitoutuu lämmöksi huoneen sisällä olevaan ilmaan, materiaaleihin ja kasveihin.

Kasvihuoneen energiatasapaino Lämpöenergiaa lisäävät: - auringonvalo ja lämmittäminen Lämpöenergiaa poistuu: - lämpöä sitoutuu kasvien haihdunnassa veden höyrystymiseen -> tuuletuksen mukana ulos - tuuletusluukuista, ovista ja rei istä poistuu lämmitetyn ilman mukana - katteiden, sokkelin ja maapohjan kautta lämpöä johtuu ulos

Lämpötilan säätely Lämpötila vaikuttaa viljelykasvin yhteyttämiseen, hengitykseen, veden ja ravinteiden ottoon kasvin lämpötilavaatimukset poikkeavat sen mukaan, mistä kasvi on kotoisin syklaamin minimilämpötila +7 C optimilämpötila +20 C maksimilämpötila +30 C Yli +40 C lämpötilassa joidenkin kasvien proteiinit menettävät toimintakykynsä ja kasvi kuolee

Lämpötilan merkitys kasvun ohjauksessa Viljelylämpötilaa säädellään, jotta kasvin kasvu olisi toivotunlaista Lämpötilan tulee olla sopivassa suhteessa valon ja hiilidioksidin saantiin sekä viljelyohjelman vaiheeseen Lämpötilakäsite tulee viljelyssä esiin monenlaisissa yhteyksissä

Lämpötilakäsitteet Päivälämpötila = valoisan ajan lämpötila Yölämpötila = pimeän ajan lämpötila Tuuletuslämpötila = alin lämpötila, josta kasvihuoneen tuuletus aloitetaan Ilmalämpötila = kasvihuoneen ilmasta mitattu lämpötila varjossa Keskilämpötila = mitatun ajanjakson keskilämpötila Kasvualustan lämpötila = kasvualustasta mitattu lämpötila

Lämpötilakäsitteet Maksimilämpötila = korkein lämpötila Minimilämpötila = alin lämpötila Optimilämpötila = jollekin tietylle toiminnolle (esim. versojen kehitykselle) paras mahdollinen lämpötila Kriittinen lämpötila = ratkaiseva tai toimeenpaneva lämpötila

Lämpötilakäsitteitä Lehtilämpötila = lehtisolukon lämpötila voi poiketa usealla asteella ilman lämpötilasta, jos lehteen kohdistuu valosäteilyä -> lehti lämpenee -> yhteyttäminen heikkenee Kasvupistelämpötila = lämpötila verson tai juuren kärkikasvupisteessä lehdestä tai kasvupisteestä tapahtuva lämmön ulossäteily viilentää lehteä

Yölämpötilan vaikutus kasvuun Liian korkea yölämpötila Yhteyttämisessä muodostunut sokeri kuluu palamiseen hengityksessä -> kasvu venyvää ja hentoa Sopiva yölämpötila osa sokerista kuluu hengitykseen ja osa lisäkasvuun -> kasvu sopusuhtaista Liian alhainen yölämpötila hengitys vähäistä, energiaa vapautuu liian vähän ->sokeri varastoituu lehtiin ja varsiin -> kasvu rehevää

Esimerkkejä lämpötilan säätelystä kasvuvaiheen mukaan itämisvaiheessa lämpötila voi olla korkeahko, esim. 22 C taimettumisen jälkeen lämpötila lasketaan, jotta taimet kehittyvät tukeviksi koristekasveja viljeltäessä lämpötila lasketaan, kun kukkanuput ovat kehittyneet, jotta kukkaperät eivät venyisi korkea yölämpötila jouduttaa vihanneksilla hedelmien kehitystä, koristekasveilla kukinta aikaistuu, mutta kukan väri haalistuu

Kasvualustan lämpötila Pohjalämpö lämmin kasvualusta parantaa juuriston kykyä ottaa vettä ja ravinteita, esim. kurkku pohjalämpötila saisi olla muutaman astetta ilman lämpötilaa korkeampi Pintalämpötila kasvualustan päälle asennetaan pintalämpöputket kun lämmön tarve vähäinen käytetään pintalämpöputkia -> parantavat ilman kiertoa -> kuivattavat ilmaa -> vähentävät sienitauteja ja jouduttavat hedelmien kypsymistä esim. tomaatilla

Kasteluveden lämpötila kasvi ottaa helpommin lämmintä vettä kylmä vesi alentaa kasvualustan lämpötilaa ja heikentää juuriston kasvua -> kasvin kasvu hidastuu Kasveille optimaalinen kasteluveden lämpötila on +25 C Kylmä kasteluvesi pumpataan säiliöihin lämpiämään/lämmitettäväksi ennen kastelujärjestelmään ohjaamista

Lämpötilan mittaaminen ja seuranta lämpötila tulee mitata kasvien tasalta, jotta se näyttää todellisten kasvuolosuhteiden lämpötilan Kasvihuoneen lämpötilaa mitataan ilmastonsäätöautomatiikan huoneanturilla -> mittaustulokset säätötietokoneen muistiin -> lämpötilojen vuorokautinen seuranta Kasvihuoneen eri osien lämpötilan mittauksissa käytössä käsimittarit, esim. kalibroidut lämpömittarit ja lämpömittarit, jotka näyttävät alimman ja korkeimman lämpötilan

Alhainen lämpötila kasvua rajoittavana tekijänä kasvu on jäykkää, liian rehevää, hedelmät epämuotoisia ravinteiden otto kasvualustasta vaikeaa, etenkin Fe ja P kasvualustassa juuriston kasvu heikkenee, alttius kasvitaudeille lisääntyy muista kasvutekijöistä ei ole kasville täyttä hyötyä -> satomäärä jää pieneksi kasvin kehitysaika pitenee

Lämpötilakäsittelyt Vernalisaatio eli kylmäkäsittely -> kärkikasvusolukko tarvitsee kylmäkäsittelyn, ennen kuin se kykenee muuttumaan kasvusilmusta kukkasilmuksi esim. kääpiöesikolla kylmäkäsittelyaika on 6 vk, yölämpötila +6 C ja päivälämpötila +9 C

Lämpökäsittelyt Lepotilan purkamisen kylmäkäsittelyvaatimus esim. tulppaanilla ja ruukkuatsalealla on jo ennen kylmäkäsittelyä lepotila-asteelle kehittyneet kukka-aiheet, jotka vaativat tietynmittaisen kylmäjakson ennen kuin kukka-aiheiden lepotila purkautuu = kukkaaiheiden kylmäkäsittelyvaatimus (esim. tulppaanilla n. 16 vk)