PTT-katsaus 3 / 2010 SUHDANNEKUVA. Metsäsektori. Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning Pellervo Economic Research

PTT-katsaus 3 / 2010 SUHDANNEKUVA Metsäsektori Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning Pellervo Economic Research

PTT-katsaus 3/2010 Suhdannekuva METSÄSEKTORI Jyri Hietala, Paula Horne, Matleena Kniivilä ja Anna Kaisa Rämö Ennustevastaavat: Pääkirjoitus: Paula Horne Paperi- ja selluteollisuus: Matleena Kniivilä Sahateollisuus: Jyri Hietala Puumarkkinat: Paula Horne, Anna-Kaisa Rämö Suhdannekuvan muut osat: MAA- JA ELINTARVIKETALOUS Kyösti Arovuori, Stefan Bäckman, Sami Pakarinen, Perttu Pyykkönen ja Tapani Yrjölä Sisältö Talouden kasvu on vauhdittanut metsäsektorin nousuun 3 Suomen metsäteollisuuden tuotanto ja vienti elpyvät 7 Tukin kysyntä vahvaa koko Euroopassa 14 KANSANTALOUS Janne Huovari, Markus Lahtinen, Veera Laiho, Petri Mäki-Fränti ja Satu Nivalainen 31. vuosikerta Julkaisija Pellervon taloustutkimus PTT Päätoimittaja Pasi Holm Toimitussihteeri Anneli Hopponen Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura Simonkatu 6, 00100 Helsinki puh. (09) 4767 5570 faksi (09) 694 8845 Sähköposti: santra-mari.salonen@pellervo.fi Painopaikka Punamusta Oy ISSN 0357-7392 Kansi Sampo Korkeila

METSÄSEKTORI SYKSY 2010 PÄÄKIRJOITUS Talouden kasvu on vauhdittanut metsäsektorin nousuun Talouden kasvun myötä lisääntynyt kysyntä on kohdistunut myös metsäteollisuuden tuotteisiin. Kesällä Suomen viennin veturina olikin erityisesti metsäteollisuus. Kysynnän elpyminen lisää paperin tuotantoa Suomessa tänä vuonna, mutta tuotanto jää alle lamaa edeltävän tason. Paperin hintojen nousua jarruttaa edelleen ylikapasiteetti. Sellun tuotanto säilyy Suomessa vahvana ja keskimääräinen vientihinta on tänä ja ensi vuonna korkea. Sahatavaran kysyntä on ollut vahvaa tänä vuonna erityisesti kotimaassa. Ensi vuonna tuotanto nousee edelleen vienninkin piristyessä. Puun käytön elpyminen ja kesän myrskytuhot ovat vilkastuttaneet hakkuita tänä vuonna. Hakkuiden lisäys, myyntiverohuojennuksen viimeinen vuosi ja puuvarastojen täydennys ensi vuodeksi ovat nostaneet puukaupan lähes kaksinkertaiseksi viime vuodesta. Ensi vuoden hakkuiden ennustamme tasaantuvan lähes tämän vuoden tasolle. Paperin hinnat hienoisessa nousussa, sellun hinta säilyy hyvänä Maailmantalous on noussut lamasta jopa kevään ennusteita nopeammin. PTT ennustaa maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,8 prosenttia. Euroalueella on kasvuun lähdössä ollut eri mailla suuriakin eroja ja keskikasvu on verkkaisempaa eli 2,5 prosenttia. Ensi vuoden kasvuksi PTT ennustaa maailmantaloudelle 2,8 prosenttia ja euroalueelle 1,8 prosenttia. Viime vuonna heikko taloustilanne romahdutti paperin kysynnän. Talouden kasvaessa vuoden 2010 aikana on kysyntä alkanut jälleen elpyä Euroopassa. Paperin vientiä Euroopan ulkopuolelle on edistänyt euron heikkeneminen dollariin nähden. Vienti maanosan ulkopuolelle on kuitenkin edelleen melko vähäistä. Keväästä 2010 alkaen useiden paperilajien hinnat ovat Euroopassa olleet hienoisessa nousussa. Yksi taustalla vaikuttavista tekijöistä on PTT - katsaus 3/2010 3

ollut sellun korkea hinta. Viime vuosina myös tuotantokapasiteettia on Euroopassa purettu runsaasti. Ylikapasiteetti jarruttaa kuitenkin hintakehitystä edelleen. Suomessa metsäyhtiöt sulkivat paperin ja kartongin tuotantokapasiteettia runsaasti vuonna 2008. Vuonna 2009 tuotantoa rajoitettiin voimakkaasti koneita seisottamalla. Tänä vuonna Suomessa on suljettu tai ilmoitettu suljettavaksi noin 0,7 miljoonaa tonnia paperintuotantokapasiteettia. PTT arvioi paperin tuotannon ja viennin kasvavan Suomessa tänä vuonna talouskasvun vanavedessä noin 15 prosenttia viimevuotisesta. Vuositason suuriin kasvulukuihin vaikuttavat merkittävästi vuoden 2009 alhaiset luvut. Paperin tuotannossa jäädäänkin selvästi esimerkiksi vuodesta 2008. Kartongin tuotannossa ja viennissä kasvu on hiukan paperia pienempää. Vuonna 2011 paperiteollisuuden tuotteiden vienti ja tuotanto kasvavat PTT:n ennusteen mukaan edelleen hiukan talouden kasvaessa. Kysynnän vähittäinen elpyminen yhdessä hiukan parantuneen kapasiteettitilanteen kanssa mahdollistaa PTT:n arvion mukaan pienen nousun paperin keskimääräisessä vientihinnassa tänä vuonna. Myös korkeat kustannukset luovat paineita hinnan korotuksiin. Noususta huolimatta hintataso on edelleen alhainen. Sellun hinnat ovat vuoden 2010 aikana olleet poikkeuksellisen korkealla ja varastot alhaisia. Hinnan nousu sai alkunsa vuoden 2009 voimakkaista tuotannonrajoituksista ja se jatkui kesään 2010. Niukkuutta markkinoille ovat tuoneet markkinasellun voimakas kysyntä Kiinassa ja Chilessä keväällä 2010 sellutehtaitakin vahingoittaneet maanjäristykset. Sellun hinta laski pitkän nousun jälkeen Euroopassa kesällä 2010. PTT:n arvion mukaan paperin kysynnän elpyminen ja kiinalaisten paluu sellumarkkinoille pitävät kuitenkin kysynnän tämän ja ensi vuoden aikana edelleen hyvänä. Sellun hinnan nousu on taittunut, mutta hintojen romahdus ei ole todennäköinen. Sellun voimakkaan hinnan nousun seurauksena myös sellun vienti Suomesta on tänä vuonna kasvanut rajusti. PTT:n arvion mukaan vienti kasvaa viime vuodesta lähes 50 prosenttia ja keskimääräinen vientihinta tätäkin enemmän. Massan tuotanto kasvaa noin viidenneksellä. Ensi vuonna sellun vienti laskee hiukan tämänvuotisesta sellun kotimaisen käytön edelleen kasvaessa. Myös keskimääräinen vientihinta laskee sellumarkkinoiden tasapainottuessa. Massan tuotanto kasvaa hiukan vuodesta 2010. Sahatavaramarkkinoilla tukin saatavuus ongelmana Asuinrakentaminen ja sen seurauksena sahatavaran kysyntä kääntyivät nousuun vuoden 2009 lopulla. Sahatavaran kysyntä on vahvistunut myös tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla erityisesti kotimaan markkinoilla. Myös useissa Suomen päämarkkinamaissa rakentaminen Keskeiset ennustemuuttujat vuosina 2010-2011 2010 %-muutos 2011 %-muutos Vientimarkkinat Määrä Hinta Määrä Hinta Paperi 15 1 3 2 4 2 4 Sellu 45 50 50 60-6 -4-10 -5 Sahatavara 10 15 18 6 8 4 6 Puumarkkinat 2010 %-muutos 2011 %-muutos Puun tuonti 38 0 Markkinahakkuut 27-1 0 Puukaupat 88-21 -17 Puun nimellishinta 12 4 6 Nimelliset kantorahatulot 43 3 5 4 PTT - katsaus 3/2010

on elpymässä hiljalleen tämän vuoden aikana. Rakentaminen on heijastunut nopeasti sahatavaran kysyntään alhaisten varastojen vuoksi. Sahatavaran tuotanto on reagoinut selvästi kysynnän lisääntymiseen kaikissa keskeisissä sahatavaran tuottajamaissa. Kahden peräkkäisen laskuvuoden jälkeen Euroopan keskeisissä sahatavaran tuotantomaissa on kirjattu korkeita nousuprosentteja. Keskinäiseen kilpailuasemaan ovat vaikuttaneet valuuttojen muutokset. Euron heikentyminen on vahvistanut Suomen asemaa vientimarkkinoilla. Asuinrakentamisen piristyminen ja ongelmat tukin saatavuudessa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa sahatavaran kysyntä on ajoittain ollut tarjontaa suurempaa. Tämä on jatkanut viime vuoden lopulla alkanutta sahatavaran hinnan nousua. Tosin alkusyksystä on nähtävissä hintakehityksen tasaantumista, eikä nousua ole enää odotettavissa loppuvuonna. Vientihintaa ylläpitää kuitenkin edelleen tukin niukkuus useissa tärkeissä tuotantomaissa. Rakentamisen arvioidaan elpyvän edelleen Euroopassa ensi vuonna. Taloudet jatkavat kasvua, korot pysyvät edelleen suhteellisen alhaisina ja kuluttajien luottamus omaan talouteensa vahvistuu. Tänä vuonna PTT ennustaa sahatavaran tuotannon nousevan noin 18 prosentilla 9,4 miljoonaan kuutiometriin. Vienti kasvaa suhteessa hieman vähemmän kuin kotimaan kulutus. Arviomme mukaan vuonna 2011 tuotanto nousee edelleen reilulla viidellä prosentilla. Tämä johtuu erityisesti viennin kasvusta, jota tukee kotimaan vahva kulutus. tänä vuonna niitä kerrytetään ensi vuotta varten. Viimeinen vuosi puun myyntiverohuojennuksessa ja myrskytuhot kasaavat myös tarjontaa kuluvalle vuodelle. Puukauppa lisääntyykin tänä vuonna PTT:n arvion mukaan lähes 90 prosenttia viime vuodesta. Kysynnän vahvistuminen nostaa PTT:n mukaan puun nimellistä keskihintaa noin 12 prosentilla tänä vuonna. Vuonna 2011 puun käytön tasaantuminen pitää sekä puun tuonnin että kotimaan hakkuut lähes tämän vuoden tasolla. Vaikka puuta ja hakkuumahdollisuuksia kertyy varastoon tänä vuonna, on puumarkkinoiden toimivuus kuitenkin avainasemassa. Ostomäärien PTT ennustaa laskevan noin kuudesosalla tästä vuodesta. Arviomme mukaan erityisesti tukin hinta nostaa puun keskihintaa tähän vuoteen verrattuna. Hakkuumäärien ja hintojen nousu kasvattaa myös yksityismetsien bruttokantorahatuloja, joiden PTT arvioi nousevan tänä vuonna yli 40 prosenttia vuodesta 2009. Bruttokantorahatulot määräytyvät metsän sijainnin mukaan, mutta puunmyyntitulot metsänomistajan asuinkunnan mukaan. Puunmyyntituloista noin kahdeksan prosenttia kohdistuu PTT:n mukaan Uudellemaalle etämetsänomistuksesta johtuen. Etelä- Savon suhteellinen osuus nousee tänä vuonna myrskytuhojen vuoksi. Energiapuun käytössä saavutettiin jälleen uusi ennätys viime vuonna. Metsähakkeen käyttö oli yhteensä 6,1 miljoonaa kuutiometriä. KMO2015:n tavoite vuoteen 2015 on kaksinkertainen, mikä edellyttää reilun miljoonan kuutiometrin lisäystä vuosittain. Puumarkkinat sujuvat tänä vuonna, ensi vuonna haasteita Metsäteollisuus lisää puun käyttöä PTT:n arvion mukaan noin 10 miljoonalla kuutiometrillä tänä vuonna. Talouden kasvun tasaantumisen seurauksena puun käyttö ei juuri kasva enää vuonna 2011. Puun käytön lisääntyminen nostaa sekä puun tuontia että kotimaan hakkuita. Metsäteollisuuden puuvarastot ovat olleet alhaiset ja PTT - katsaus 3/2010 5

6 PTT - katsaus 3/2010

Suomen metsäteollisuuden tuotanto ja vienti elpyvät Paperin kysyntä kasvaa talouden elpyessä Maailmantalous on jatkanut tänä vuonna toipumistaan lamasta. PTT ennustaa maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,8 prosenttia ja euroalueen 2,5 prosenttia. Vuoden 2011 kasvuluvut ovat tätä vuotta heikommat. Koko maailmassa BKT:n kasvu on PTT:n arvion mukaan ensi vuonna 2,8 prosenttia ja euroalueella 1,8 prosenttia. Ennusteen mukaan USA:n talous kasvaa tänä vuonna euroalueen vauhtia ja ensi vuonna jonkin verran hitaammin. Taloustilanteen asteittainen paraneminen on alkanut heijastua myös eurooppalaisen paperin kysyntään. Paperintuottajien keskusjärjestöjen Cepifinen ja Cepiprintin tilastojen mukaan vuoden 2010 tammi-elokuussa hienopaperien toimitukset Euroopassa kasvoivat järjestöjen toimialueella 12 13 prosenttia ja päällystettyjen mekaanisten paperilajien noin 15 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan nähden. Heikko euro on siivittänyt paperin viennin kasvua Euroopan ulkopuolelle. Kokonaisuutena vienti maanosan ulkopuolelle on kuitenkin edelleen melko vähäistä. PTT:n arvion mukaan eurodollari kurssi säilyy vuonna 2011 likimain syksyn 2010 tasolla. Paperin kysyntä nousee PTT:n arvion mukaan Euroopassa tänä vuonna jonkin verran vuodesta 2009 talouden kasvaessa. Ensi vuonna kysyntä jatkaa hienoista elpymistään. Paperikapasiteettia on Euroopassa vähennetty, mutta ylitarjontaa on edelleen Euroopasta suljettiin paino- ja kirjoituspaperin tuotantokapasiteettia vuoden 2009 aikana 1,8 miljoonaa tonnia. Kapasiteettia purettiin erityisesti hienopaperituotannossa. Samanaikaisesti valmistui kuitenkin myös uutta tuotantokapasiteettia. Vuoden 2010 aikana kapasiteettia on Euroopassa lakkautettu tai ilmoitettu lakkautettavaksi lähes miljoona tonnia. Tästä lähes puolet on sanomalehtipaperikapasiteettia. Uutta sanomalehtipaperikapasiteettia on kuitenkin myös valmistumassa. Kokonaisuutena sanoma- ja aikakauslehtipaperikapasiteetin määrä on jatkuvasti laskenut Länsi-Euroopassa vuosina 2007 2010. Ylikapasiteettiongelma ei silti ole poistunut. Myös hienopaperissa on ylikapasiteettia, vaikka kokonaiskapasiteetti on Euroopassa viime vuosina laskenut. Kysynnän vähittäinen elpyminen yhdessä hiukan parantuneen kapasiteettitilanteen kanssa mahdollistaa PTT:n arvion mukaan pienen nousun paperin hinnoissa tänä ja ensi vuonna. Hintatilanteen selvä paraneminen on kuitenkin vallitsevassa markkinatilanteessa vaikeaa. Korkeat kustannukset, erityisesti edelleen korkealla pysyttelevä sellun hinta, luovat paineita paperin hinnan korotuksiin. Kartongin markkinatilanne on paperin tilannetta parempi. Suomen paperin tuotanto ja vienti kasvavat tänä ja ensi vuonna mutta jäävät alle kriisiä edeltävän tason Suomessa metsäyhtiöt sulkivat vuonna 2008 paperin ja kartongin tuotantokapasiteettia yli 1,4 miljoonaa tonnia. Sulkemisten taustalla oli ennen kaikkea paperin tuotannon ylikapasiteetti ja siitä seurannut heikko kannattavuus. Vuonna 2009 kapasiteettia ei lakkautettu erittäin vaikeasta yleisestä taloustilanteesta huolimatta, mutta tuotantoa rajoitettiin voimakkaasti koneita seisottamalla. Vuonna 2009 paperin tuo- PTT - katsaus 3/2010 7

PAPERIN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT 11,0 milj. tn /tn 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT MASSAN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT 3,2 milj. tn /tn 2,9 2,6 2,3 2,0 1,7 800 750 700 650 600 550 650 600 550 500 450 400 350 tanto oli Suomessa 21 prosenttia ja kartongin tuotanto 13 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2008. Tänä vuonna Suomessa on suljettu tai ilmoitettu suljettavaksi 0,71 miljoonaa tonnia tuotantokapasiteettia päällystetyn aikakauslehtipaperin tuotantoa Jyväskylässä, päällystämättömän hienopaperin tuotantoa Imatralla ja sanomalehti- ja luettelopaperituotantoa Varkaudessa. Lisäksi M-real suunnittelee sulkevansa erikoispaperituotantoa Simpeleellä, mutta lisää kuitenkin ensi vuoden aikana kartongin tuotantoa paikkakunnalla. PTT arvioi paperin tuotannon kasvavan Suomessa tänä vuonna talouskasvun vanavedessä ja paperin kysynnän elpyessä. Paperin tuotanto ja vienti on tänä vuonna noin 15 prosenttia suurempaa kuin viime vuonna. Vuositason suuriin kasvulukuihin vaikuttavat merkittävästi vuoden 2009 alhaiset luvut ja tuotannossa jäädäänkin esimerkiksi vuodesta 2008. Kartongin tuotannossa kasvu on PTT:n arvion mukaan 10 13 prosenttia. Kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste paperin ja kartongin tuotannossa on noin 90 prosenttia. Ensi vuonna paperin tuotanto ja vienti kasvavat PTT:n ennusteen mukaan jonkin verran talouden edelleen kasvaessa. Kasvu on 2 4 prosenttia. Kartongin tuotanto- ja vientimäärän kasvu on samansuuruista. 1,4 300 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT KARTONGIN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT 3,0 milj. tn /tn 790 2,7 760 2,4 730 2,1 700 1,8 670 1,5 640 1,2 610 02 03 04 05 06 07 08 09 10e11e Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT Paperin vientihinta nousee hieman Paperin hintakehitys on ollut viime vuosina heikkoa, eivätkä Suomen vientihinnat ole tehneet tässä poikkeusta. Vuonna 2009 Suomen keskimääräinen vientihinta oli niukasti edellisvuotta parempi, mutta hinta aleni jatkuvasti keväästä 2009 alkaen. Myös alkuvuonna 2010 paperin vientihinta oli vielä alhainen. Keväästä 2010 alkaen useiden paperilajien hinnat ovat olleet Euroopassa hienoisessa nousussa. Sellun hinnan jatkuva kasvu on ollut yksi taustalla vaikuttavista tekijöistä. PTT arvioi myös paperin vientihinnan Suomessa nousevan jonkin verran vuonna 2010. Keskimääräinen vientihinta on 1 3 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2009. Noususta huolimatta hinnat 8 PTT - katsaus 3/2010

ovat edelleen alhaisella tasolla. Vaisun hintakehityksen vuoksi paino- ja kirjoituspapereita valmistavan teollisuuden kannattavuus säilyy vaatimattomana. Ensi vuonna paperin keskimääräinen vientihinta nousee PTT:n arvion mukaan edelleen hiukan paperin kysynnän jatkaessa kasvua. Paperin hintojen nousun suuruuteen tuo epävarmuutta kysymykset talouden kehitysnäkymistä ja sellun markkinahinnoista sekä edelleen olemassa oleva liikakapasiteetti. Laman aikana kartongin tuotannon kehitys on ollut paperin tuotantoa suotuisampaa. PTT arvioi Suomen kartongin vientihintojen nousevan sekä tänä että ensi vuonna hiukan paperia enemmän. Arvioimme kasvun olevan 3 4 prosenttia. Sellun hinta korkealla ainakin tämän vuoden Vähentyneen kysynnän ja voimakkaan ylitarjonnan seurauksena sellun tuotantoa vähennettiin maailmalla tuntuvasti vuoden 2009 aikana. Tuotannon supistaminen johtikin sellun hinnan vahvaan nousuun keväästä 2009 alkaen. Chilessä tämän vuoden helmi-maaliskuussa tapahtuneet maanjäristykset lisäsivät sellun niukkuutta maailmanmarkkinoilla. Hintataso on edelleen syksyllä 2010 poikkeuksellisen korkea. Sellun hinta laski kuitenkin Euroopassa tämän vuoden kesällä. On epäselvää, kuinka pysyvästä laskusta on kyse. Eräänä tekijänä hintojen laskussa on markkinasellun vähentynyt kysyntä Kiinassa ja siellä olevien selluvarastojen käyttö. Paperin kysynnän elpyminen pitää sellun kysynnän tämän ja ensi vuoden aikana edelleen hyvänä. Myös selluvarastot varsinkin Euroopassa ovat edelleen alhaisella tasolla, mikä kertoo niukkuudesta markkinoilla. Kiinan kysyntä paranee viimeistään ensi vuonna maan ollessa edelleen tuontisellun varassa uudesta sellukapasiteetista huolimatta. PTT arvioi sellun hinnan nousun kuitenkin taittuneen ja hintojen jossain määrin laskevan vuoden 2011 aikana. Hintataso säilyy edelleen korkeana eikä rajua syöksyä alaspäin ole sellun hinnoissa odotettavissa lähiaikoina. Sellukattilat pysyvät lämpiminä Suomessa Vuonna 2009 massan tuotantoa rajoitettiin Suomessa runsaasti seisokeilla. Myös sellutehdas Kaskisissa suljettiin. Kaikkiaan massan tuotanto väheni Suomessa edellisvuoteen verrattuna neljänneksen. Sellun parantuneen maailmanmarkkinatilanteen seurauksena Stora Enson Enocellin tehtaan tuotanto käynnistettiin uudelleen vuoden 2009 lopussa. Myös suljettavaksi ilmoitetun Sunilan sellutehtaan tuotanto aloitettiin uudelleen vuoden vaihteessa. Sellun voimakkaan hinnan nousun seurauksena myös sellun vienti Suomesta on tänä SAHATAVARAN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT 9,0 milj. m 3 /m 3 250 VANERIN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT 1,5 milj.m 3 /m 3 700 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 230 210 190 170 1,3 1,1 0,9 650 600 550 6,0 5,5 5,0 150 130 0,7 0,5 500 450 4,5 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT 110 0,3 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT 400 PTT - katsaus 3/2010 9

vuonna kasvanut rajusti. Vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon aikana sellun vienti oli lähes 60 prosenttia suurempaa kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. Paperin tuotannon elpyessä myös massan käyttö kotimaassa kasvaa tänä vuonna selvästi vuodesta 2009. Arvioimme massan tuotannon kasvavan kaikkiaan noin viidenneksellä vuodesta 2009. Sellun vienti kasvaa lähes 50 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna Suomen sellun vienti laskee PTT:n arvion mukaan hiukan tämänvuotisesta, mutta säilyy hyvällä tasolla. Laskun taustalla on sellun kotimaisen käytön lisääntyminen edelleen. Sellukapasiteetin käyttöaste nousee tätäkin vuotta korkeammaksi. Massan tuotantomäärä nousee Suomessa hiukan tästä vuodesta paperin ja kartongin tuotannon kasvaessa edelleen hieman ja sellun viennin säilyessä hyvänä. PTT arvioi sellun keskimääräisen vientihinnan nousevan tänä vuonna viimevuotisesta 50 60 prosenttia. Ensi vuonna vientihinnat laskevat 5 10 prosenttia sellumarkkinoiden tasapainottuessa. Keskimääräinen vientihinta on kuitenkin edelleen korkea. Kotimaan asuinrakentaminen vahvaa, Euroopassa yleisesti vielä hiljaista Kotimaan asuinrakentaminen piristyi vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä ja nousu on jatkunut vahvana tänä vuonna. Tilanne sahatavaramarkkinoilla on kuitenkin kaksijakoinen, sillä monilla tärkeillä vientimarkkinoilla rakentaminen on edelleen vähäistä. Kesäkuun Euroconstruct-ennusteen mukaan asuinrakentaminen laskee Euroopassa tänä vuonna edelleen yli kuusi prosenttia vuoden 2009 jo alhaisista rakennusluvuista. Maakohtainen vaihtelu on kuitenkin huomattavaa. Suomen päämarkkina-alueista Iso-Britanniaan ennustetaan kuluvalle vuodelle neljän prosentin kasvua. Saksassa talouden nopean elpymisen ennustetaan lisäävän asuinrakentamista kolmella prosentilla tänä vuonna. Muilla tärkeillä markkinoilla Euroopassa rakentamisen toipuminen siirtyy ensi vuoteen. Suomen asuinrakentamiseen Euroconstruct ennustaa noin 25 prosentin kasvua kuluvalle vuodelle. Tilastokeskuksen mukaan tammikesäkuun aikana pientalojen aloituksia kirjattiin jo yli 2000-luvun keskimääräisen tason. Pientalot ovat sahatavaran käytön kannalta tärkein sektori. Euroconstruct ennustaa asuinrakentamisen elpyvän ensi vuonna jo laajemmalla rintamalla, Euroopassa kokonaisuudessaan lähes neljä prosenttia. Iso-Britanniassa ja Saksassa ennustetaan kasvuvauhdin kaksinkertaistuvan vuodesta 2010. Myös Ranskassa, Alankomaissa ja Tanskassa asuinrakentaminen kääntyy jälleen kasvuun. PTT ennustaa Suomen asuinrakentamisen kasvavan neljän prosentin vuosivauhtia vuonna 2011. Metsäteollisuuden tuotanto Paperi Milj. t. Massa Milj. t. Kartonki Milj. t Sahatavara Milj. m 3 Vaneri Milj. m 3 2002 10,0 11,7 2,7 13,3 1,2 2003 10,4 12,0 2,7 13,6 1,3 2004 11,2 12,6 2,9 13,5 1,4 2005 9,8 11,1 2,5 12,2 1,3 2006 11,2 13,1 3,0 12,1 1,4 2007 11,3 12,9 3,1 12,4 1,4 2008 10,2 11,6 2,9 9,8 1,3 2009 8,1 8,7 2,5 8,0 0,8 % % % % % 2010e 15 20 23 10 13 18 25 2011e 2 4 1 2 2 4 4 6 10 1 Pelkkä havusahatavara Lähde: Metsäteollisuus ry, ennuste PTT 10 PTT - katsaus 3/2010

Japanin taloudessa toipumisen merkkejä, Pohjois-Afrikka porskuttaa edelleen Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kasvavat markkinat ovat osittain korvanneet muualla heikentynyttä kysyntää talouskriisin aikana. Myös Suomen vienti alueelle on kiihtynyt viimeisten vuosien aikana eikä kuluva vuosi näytä tekevän tähän poikkeusta. PTT arvioi öljyn hinnan ja euro-dollari kurssin pysymisen lähellä nykyistä tasoa pitävän markkinat suotuisana euromaiden viejille myös ensi vuonna. Japanin markkinoilla on myös nähtävissä käänne parempaan. Puurunkoisten asuinrakennusten aloitukset ovat tänä vuonna lähteneet nousuun. Tämä ei vielä alkuvuonna heijastunut suomalaisen sahatavaran kysyntään. Ennakoimme Japanin talouden vaiheittaisen elpymisen ja rakentamisen patoutumien purkamisen lisäävän alueen sahatavaran tuontia loppuvuonna sekä ensi vuonna myös Suomesta. Kehitystä edesauttanee alkukesästä lähtien voimistunut euron heikentyminen Japanin jenin suhteen. Viimeisimmät tilastot asuntoaloitusten määristä kertovat pohjakosketuksen myös USA:ssa jo mitä todennäköisimmin saavutetun. Maan talouden elpyminen on kuitenkin vielä pahasti kesken eikä luvassa ole suurempaa piristysruisketta eurooppalaisille sahatavaran tuottajille lähitulevaisuudessa. Sahatavaran tuotanto nousuun Suomessa ja Euroopassa Euroopan havusahatavaran tuotanto putosi vuonna 2009 jo toista vuotta peräkkäin. Suomessakin alentuneen kysynnän ja kapasiteetin supistustoimien seurauksena sahatavaran tuotanto väheni ennätysalhaiseksi. Tuotanto jäi viime vuonna kahdeksaan miljoonaan kuutiometriin, mikä oli lähes viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2008. Vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla alkanut vientihinnan kohoaminen käänsi tuotannon jälleen kasvuun. Tukkipuun saatavuus on kuitenkin vaikeuttanut käyntiinlähtöä ympäri Eurooppaa eikä monia sahoja ole saatu ajettua tämän johdosta kysynnän edellyttämällä tuotannontasolla. Tästä huolimatta monissa merkittävissä tuottajamaissa kasvu on ollut vahvaa alkuvuonna. Suomessa sahatavaran kapasiteettia on leikattu pysyvästi alkuvuoden aikana yli puolen miljoonan kuutiometrin edestä. Vuoden 2010 alkupuoliskolla tuotettiin sahatavaraa silti jopa neljännes enemmän kuin vuonna 2009. Vastaavanlaisia kasvulukemia on saatu myös Baltian alueelta. Venäjällä ja Keski-Euroopassa kapasiteetin käyttöasteet ovat kohonneet maltillisemmin, sillä tukkien saatavuus on osoittautunut pullonkaulaksi monella sahalla vielä loppukesästäkin. Ruotsin sahatavaran tuotanto kasvoi vain reilu viisi prosenttia vuoden alkupuoliskolla. 16 12 8 4 0-4 -8 LIIKETULOS, Suomessa toimiva teollisuus % liikevaihdosta Massa- ja paperiteollisuus Puutuoteteollisuus -12 01 02 03 04 05 06 07 08 09* 10e * Tilastokeskuksen ennakkotieto Lähteet: Tilastokeskus, teollisuuden tilinpäätöstilasto, ennuste PTT 100 95 90 85 80 75 70 65 60 % KAPASITEETIN KÄYTTÖASTE 55 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e Sahateollisuus Selluteollisuus Paperi- ja kartonkiteollisuus Lähde: Metsäteollisuus ry, ennuste PTT PTT - katsaus 3/2010 11

Heikon kruunun tukemana Ruotsin sahateollisuus tosin selvisi viime vuoden vaikeasta markkinatilanteesta huomattavasti helpommalla. Tänä vuonna kruunun vahvistuminen euroon nähden on heikentänyt ruotsalaisen sahatavaran kysyntää euroalueella. Tuotannon kasvua onkin vauhdittanut lähinnä vahva asuinrakentaminen Ruotsissa. Rakentamisen sesonkiluonteisuus sekä asiakkaiden alkuvuodesta kasvaneet varastot tasoittavat arviomme mukaan tuotannon kasvuvauhtia loppuvuonna Suomessa. Sahatavaran tuotannon PTT ennustaa nousevan tänä vuonna noin 18 prosenttia 9,4 miljoonaan kuutiometriin. Maailmantalouden ja sahatavaramarkkinoiden yleisesti parantuneiden näkymien vuoksi odotamme tuotannon jatkavan kasvuaan Suomessa myös vuonna 2011. PTT:n näkemyksen mukaan tukin saatavuuteen liittyvä epävarmuus sekä rakentamisen vain asteittainen toipuminen monilla tärkeillä vientimarkkinoilla pitävät tuotannon kasvun kuitenkin hillittynä eli noin viidessä prosentissa. Sahatavaran vienti kasvaa parantuneiden hintanäkymien myötä Sahatavaran vientimäärään PTT arvioi kuluvalle vuodelle noin 10 prosentin kasvua. Kotimaan sahatavaran kulutuksen arvioimme kasvavan vuonna 2010 selvästi nopeammin kuin viennin. Tämä johtuu vientimarkkinoita vilkkaammasta rakentamisesta kotimaassa ja varastojen vain maltillisesta kasvusta. PTT:n näkemyksen mukaan vienti Eurooppaan jatkaa kasvua vuonna 2011, kun rakentaminen pääsee parempaan vauhtiin kaikilla tärkeillä vientimarkkinoilla. Kehitystä tukee ennustettu euron ja kruunun suhde sekä korkojen pysyminen alhaisena. Vientinäkymät kirkastuvat vähitellen myös Japanissa ja Pohjois-Afrikan markkinat jatkuvat vahvana. Tämä johtaa PTT:n arvion mukaan Suomen sahatavaran vientimäärän 6 8 prosentin kasvuun vuonna 2011. Kasvanut kysyntä, tarjonnan maltillinen lisääntyminen sekä tukin hinnan nousu Euroopassa ovat nostaneet pohjoismaisen sahatavaran hintaa alkuvuodesta. Suomen vientihinta oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes viidenneksen korkeampi kuin vuoden 2009 vastaavana aikana. PTT arvioi vaiheittain lisääntyvän tarjonnan sekä talvikuukausia kohti alenevan kysynnän painavan kuitenkin koko vuoden keskimääräistä hintaa alaspäin. Myös odotettu verohuojennuksen avittama puukaupan vilkastuminen vuoden lopussa siirtänee hinnankorotuspaineita myöhemmäksi. Vuoden 2010 vientihintaan ennustamme näin ollen 15 18 prosentin kasvua viime vuodesta. Ensi vuonna mahdolliset raaka-aineen saatavuusongelmat lisäävät jälleen paineita lopputuotteen hinnankorotuksille. Ennustamme lisääntyvän kysynnän myötä kohoavien käyttöasteiden pitävän markkinat kuitenkin tasapainossa ja hintakehityksen 4 6 prosentin kasvussa vuonna 2011. Vanerin tuotanto ja vienti myös kasvu-urilla Talouskriisin vaikutukset näkyivät erityisen voimakkaana vanerimarkkinoilla vuonna 2009. Rakentamisen ja kulkuneuvoteollisuuden supistukset johtivat lopulta Suomessa mittaviin vanerin tuotannon leikkauksiin, joita on osittain jatkettu vielä tämän vuoden puolella. Hiljalleen viriävän talouskasvun sekä sopeuttamistoimien seurauksena myös vanerimarkkinat ovat vähitellen elpyneet. Ensimmäisen puolen vuoden aikana tuotanto ja vienti ovat kohonneet yli neljänneksen vuodesta 2009, mutta viime vuoden jyrkän pudotuksen johdosta kiinni kurottavaa riittää edelleen. Erityisesti havuvanerin osalta vuosi on näyttänyt valoisammalta. Yhtenä vaikuttavana tekijänä on ollut chileläisen vanerin puuttuminen tilapäisesti Euroopan markkinoilta. Koivuvanerin tuotantoa on vaivannut jo pidempään tukin saatavuus ja sen korkea hinta rajalla. Viimeisimmät kapasiteetin leikkaukset ovatkin kohdistuneet juuri koivuvaneritehtaisiin. Halvemman havuvanerin osuus on jatkanut kasvuaan kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mikä on näkynyt vanerin keski- 12 PTT - katsaus 3/2010

määräisen vientihinnan alentumisena. Vuoden 2010 tammi kesäkuussa vanerin vientihinta oli edelleen yli viisi prosenttia matalampi kuin vuosi sitten. PTT ennustaa vanerin kysynnän virkoamisen sekä edelleen alhaisten varastojen pitävän tuotannon ja viennin vuonna 2010 noin 25 prosentin kasvussa. Arvioimme havu- ja lehtivanerin vientihintojen kesää kohti nousseen trendin jatkuvan. Siten koko vuoden osalta ennustamme vanerin keskimääräisen vientihinnan pysyvän viime vuoden tasolla. PTT:n arvion mukaan vuonna 2011 vanerin tuotanto ja vienti lisääntyvät kymmenellä prosentilla. Taustalla vaikuttaa rakentamisen vähittäinen piristyminen Euroopassa sekä talouskasvun myötä lisääntyvä kaupankäynti. Chileläisen vanerin paluu Euroopan markkinoille sekä tuotantokapasiteetin asteittaiset nostamiset esimerkiksi Venäjällä pitänevät ensi vuonna kilpailun kireänä ja hinnat vain muutaman prosentin kasvussa. Kehitystä tukee myös ennustettu koivutukin hinnan maltillinen kasvu ensi vuonna. Metsäteollisuustuotanto kannattaa taas Metsäteollisuuden tuotanto oli tappiollista toimintaa Suomessa vuonna 2009. Käänne parempaan tapahtui kuitenkin jo vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tänä vuonna yritysten tilauskannat ovat kasvaneet vauhdilla, ja kun osassa lopputuotteista myös hinnat ovat kohonneet, on metsäteollisuus taas kannattanut Suomessa. Kemiallisessa metsäteollisuudessa tuottoa alkuvuodesta on syntynyt etenkin sellunkeitosta. Paperintuotannon kannattavuus on sen sijaan pysynyt matalana, kun sellun korkealle nousseita hintoja on saatu siirrettyä vain osittain paperin hintoihin. Paperin kasvavat toimitusmäärät ovat osittain kompensoineet tilannetta. Kartongin markkinatilanne on säilynyt hyvänä. PTT:n arvion mukaan paperin keskihintojen vähittäinen kasvu sekä sellun- ja kartongintuotannon positiivinen kehitys siivittävät kemiallisen metsäteollisuuden selvästi plussan puolelle tänä vuonna. Puutuoteteollisuus on myös saatu kannattamaan alkuvuodesta. Sahatavaran hinnat ovat kohonneet huomattavasti, kuten myös toimitusmäärät. Tukkikustannusten nousu on kuitenkin kaventanut toiminnan katteita. PTT arvioi sahatavaran positiivisen kehityksen yhdessä vanerimarkkinoiden parantuneiden näkymien kanssa johtavan puutuoteteollisuuden tuloksen voitollisuuteen vuonna 2010. Metsäteollisuuden yleisesti kohentuneet näkymät ovat heijastuneet kuluvan vuoden kapasiteetin käyttöasteisiin. Paperi- ja kartonkiteollisuuden käyttöasteen ennustamme olevan vuonna 2010 noin 90 prosenttia. Ensi vuodeksi PTT ennustaa kapasiteetin käytön kasvavan paperin ja kartongin tuotannossa yli 94 prosenttiin. Selluteollisuudessa PTT arvioi käyttöasteiden olevan paperiteollisuutta hieman korkeammat, liki 96 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Sahateollisuuden käyttöasteiden ennustamme olevan noin 75 ja lähes 80 prosenttia vuosina 2010 ja 2011. PTT - katsaus 3/2010 13

Tukin kysyntä vahvaa koko Euroopassa Metsäteollisuuden puun käyttö kasvaa reippaasti tänä vuonna Metsäteollisuuden puun käyttö nousee PTT:n ennusteen mukaan tänä vuonna noin kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä eli noin viidenneksen vuodesta 2009. Puun käytön lisääntyminen kohdistuu sekä tuontipuuhun että kotimaiseen puuhun. Tuontipuun osuuden teollisuuden puun käytöstä arvioimme olevan noin kuudenneksen vuonna 2010. Puun tuonti Suomeen nousi tammi kesäkuussa 2010 viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Puutavaralajeista nousua oli erityisesti koivukuidulla, jonka tuonti lisääntyi noin 200 prosenttia viime vuodesta. Kuusikuitupuun ja hakkeen tuonti lisääntyivät noin 33 prosentilla. Tuonnin kasvun taustalla on teollisuuden puun käytön lisääntyminen. Koko vuoden osalla arvioimme puun tuonnin olevan noin 40 prosenttia vuotta 2009 suurempi. Tämä merkitsee puun tuonnin lisääntymistä viime vuoden 7,5 miljoonasta kuutiometristä noin kymmeneen miljoonaan kuutiometriin. myös kotimaan hakkuut vilkastuvat selvästi Markkinahakkuut olivat vuoden 2010 tammiheinäkuussa 27 miljoonaa kuutiometriä eli 25 prosenttia suuremmat kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2009. Yksityismetsien hakkuut kokonaisuudessaan nousivat 17 prosenttia noin 21 miljoonaan kuutiometriin. Hakkuut pystykaupoista vilkastuivat 36 prosenttia kun taas hankintahakkuut vähenivät noin viidenneksen vuodesta 2009. Yhtiöt ja metsähallitus hakkasivat puuta omista metsistään yli 60 prosenttia viime vuotta enemmän. PTT:n arvion mukaan loppuvuoden hakkuutoiminta pysyy edelleen vilkkaana. Yllättävän lisän loppuvuoden hakkuisiin toivat heinä-elokuun Asta, Veera, Lahja ja Sylvi myrskyt, joiden tuhoista kertyy arvioiden mukaan lähes viisi miljoonaa kuutiometriä puuta. Tämän vuoden hakkuita lisää vuonna 2009 solmittujen puukauppojen 50 prosentin myyntiveron helpotus vuoden 2010 loppuun mennessä tehdyistä hakkuista. PTT ennakoi koko vuoden hakkuiden lisääntyvän 27 prosentilla vuodesta 2009 ja ylittävän 52 miljoonaa kuutiometriä. Viimeinen verohuojennusvuosi piristää puukauppaa loppuvuonna Puukauppaa tehtiin tammi-elokuussa 2010 noin neljä kertaa edellisvuotta enemmän. Kyseessä ei kuitenkaan ole tällä vuosikymmenellä mitenkään ennätyksellisen korkea taso. Huima prosenttikorotus johtuu viime vuoden alun erittäin verkkaisesta puukaupasta. Tukkikauppa lisääntyi yli 300 prosentilla ja kuitupuukauppa vajaalla 300 prosentilla vuodesta 2009. Puun kysyntää on vauhdittanut metsäteollisuuden tuotannon lisääntyminen sekä alhaiset varastot. Tarjontaa ovat lisänneet kohonnut puunhinta ja verohelpotus. Tukin tammi elokuun keskihinta oli noin 20 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kuitupuun hintakehitys ei ole ollut yhteneväinen. Kuusikuitu oli viime vuoden tammi elokuun keskihintaan verrattuna reilu kuusi prosenttia halvempi. Mäntykuidun keskihinta oli puolestaan noin kuusi prosenttia korkeampi. PTT:n arvion mukaan puukauppa jatkuu reipasta tahtia loppuvuonna 2010. Puun viikoittaiset ostomäärät yksityismetsistä nousevat selvästi alkuvuodesta. Puun tarjontaa lisää puukaupan verohuojennus: vuoden loppuun mennessä tehtyjen puukauppojen myyntitulosta 25 prosenttia on verovapaata, jos tulo saadaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Puukaupan piristymisestä johtuen yksityismetsien puukauppa on tänä vuonna lähes 90 prosenttia viime vuotta rivakampaa. PTT:n arvion mukaan metsäteollisuuden pystyvaras- 14 PTT - katsaus 3/2010

tot ja kaadetun puun varastot lisääntyvät. Puun nimellinen keskihinta on tänä vuonna noin 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2009. Havutukkien nimelliset keskihinnat nousevat 15 18 prosentilla viime vuodesta. Kuitupuun hinta nousee noin kahdeksalla prosentilla. Puun käytön tasaantuminen säilyttää ensi vuoden hakkuut tämän vuoden tasolla Vuonna 2011 metsäteollisuuden puun käyttö nousee muutamalla prosentilla tästä vuodesta. Puun käyttö on arviomme mukaan noin 64 miljoonaa kuutiometriä. Kahdesta peräkkäisestä nousuvuodesta huolimatta puun käyttö jää noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä 2000 luvun huippuvuosia pienemmäksi. Näkemyksemme mukaan puun käytön kasvu kohdistuu kuitupuuta voimakkaammin tukkiin. Tämä perustuu arvioomme siitä, että sahatavaran tuotanto kasvaa ensi vuonna paperin tuotantoa voimakkaammin. PTT:n ennusteen mukaan puun käytön kasvu kohdistuu erityisesti kotimaiseen puuhun. Puun tuonnin ennustamme säilyvän tämän vuoden tasolla noin 10 miljoonassa kuutiometrissä. Määrässä ja puutavaralajeissa ei tapahdu olennaisia muutoksia, jos Venäjän puutulli säilyy nykyisellään. PTT:n arvion mukaan markkinahakkuut pysyvät tämän vuoden tasolla ensi vuonnakin. Noin 53 miljoonan kuutiometrin hakkuut painottuvat hieman tätä vuotta enemmän yhtiöiden ja Metsähallituksen metsiin. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Milj. m 3 TEOLLISUUDEN PUUN KÄYTTÖ Ulkomainen Kotimainen 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e Lähde: Metla, ennuste PTT 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Yksityismetsien puumarkkinat piristysruiskeen tarpeessa ensi vuonna PTT:n arvion mukaan yksityismetsien hakkuut vähenevät noin prosentilla vuonna 2011. Tämä merkitsee sitä, että yksityismetsistä hakataan lähes saman verran kuin vuonna 2010 eli hieman alle 42 miljoonaa kuutiometriä. Tasaisista hakkuista ja teollisuuden puun käytön pienestä lisäyksestä huolimatta ennustamme yksityismetsien puukaupan supistuvan tästä vuodesta. PTT:n arvion mukaan teollisuudella tulee olemaan ensi vuonna pystyvarastossa vuonna 2010 ostettuja leimikoita. PTT ennakoi puun ostomäärän laskevan noin 22 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2011. Tämä on noin 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Ensi vuonna puun tarjontaa vähentää aikaisempien vuosien myyntiveron helpotukset, jotka ovat aikaistaneet puukauppoja. Myös myrskytuhot ovat pienentäneet puukauppamahdollisuuksia joissakin maakunnissa. Kokonaisuutena arvioimme puun nimellisen keskihinnan nousevan ensi vuonna 3 6 prosentilla vuodesta 2010. Hintojen nousu on tukkipuulla voimakkaampaa kuin kuitupuulla. Kantorahatulot kääntyvät nousuun Vuonna 2009 bruttokantorahatulot olivat ennätysmäisen alhaiset eli hieman alle miljardi euroa. Eniten kantorahatuloja kertyi Häme-Uusimaan metsäkeskuksen alueella. Alueen osuus yksityismetsien kantorahatuloista oli 12 prosenttia. PYSTYPUUVARASTOJEN MUUTOS Milj. m 3 puolivuosittain -12 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 Lähde: PTT:n laskennallinen arvio PTT - katsaus 3/2010 15

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen osuus oli lähes yhtä suuri (11%). Kantorahatulot eivät kuitenkaan jää täysimääräisesti metsien sijaintipaikkakunnille, vaan osa tuloista siirtyy etämetsänomistajien kotipaikkakunnille. Tänä vuonna yksityismetsien bruttokantorahatulot nousevat jälleen vuoden 2009 romahduksen jälkeen. PTT:n arvion mukaan kantorahatulot lisääntyvät yli 40 prosenttia viime vuodesta ja ovat tänä vuonna noin 1,4 miljardia euroa. Kantorahatuloja kasvattavat tänä vuonna voimakkaasti lisääntyneet hakkuumäärät sekä puun hintojen tuntuva nousu. Vuonna 2011 yksityismetsien puunmyyntitulot kasvavat edelleen hiukan. Lisäystä on arviomme mukaan runsaat kolme prosenttia vuodesta 2010. Kantorahatulot ovat tällöin hieman yli 1,4 miljardia euroa. Ensi vuonna kantorahatuloja kasvattaa puun hintojen hienoinen nousu. Hakkuiden kasvu ja myrskytuhojen raivaus nostavat metsätalouden kustannuksia Vuoden 2009 alhaiset hakkuut ovat vähentäneet metsänuudistamisen tarvetta tänä vuonna. Siten uudistamisesta koituvat kustannukset ovat olleet viime vuotta alhaisemmat. Kustannuksia metsätaloudessa ovat sen sijaan tänä vuonna aiheuttaneet talven vaikeat korjuuolosuhteet sekä kuluneen kesän myrskytuhojen raivaus. Kustannuksia lisää myös yleinen kustannustason nousu. Kokonaisuutena metsätalouden kustannukset yksityismetsissä jäävät tänä vuonna hieman vuotta 2009 alhaisemmiksi. Vilkas hakkuutoiminta vuoden 2010 jälkipuoliskolla sekä myrskyalueiden uudistaminen heijastuvat arviomme mukaan metsätalouden kustannuksiin vuonna 2011. Ennustamme kustannusten nousevan ensi vuonna jonkin verran tämän vuoden kustannuksia suuremmiksi. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen tälle vuodelle myönnetyt Kemera-varat, noin 72 miljoonaa euroa, tulevat käytettyä kokonaisuudessaan. Vuodelle 2011 näitä varoja on esitetty valtion budjettiin noin 73 miljoonaa euroa, eli likimain yhtä paljon kuin vuodelle 2010. Merkittävin rahoituskohde on nuoren metsän hoitotyöt. Yksityismetsissä työskenteli tämän vuoden toukokuussa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tilaston mukaan hieman runsaat 11 000 henkilöä. Määrä on kymmenyksen pienempi kuin vuonna 2009 samaan aikaan. Tämän vuoden alkupuolella metsätalouden työllisyyttä heikensivät talven hankalat työskentelyolosuhteet. Hakkuutoiminnan merkittävä vilkastuminen sekä myrskytuhojen raivaus lisäävät arviomme mukaan metsätalouden työllisten määrää vuoden jälkipuoliskolla sekä vuonna 2011. Metsätalouden kannattavuus paranee tänä ja ensi vuonna Talouden elpyminen näkyy myös yksityismetsätalouden kannattavuudessa, joka paranee tänä vuonna. PTT ennakoi yksityismetsien hehtaarikohtaisen nettotuloksen nousevan viime vuoden 57 eurosta 89 euroon tänä vuonna. Kannattavuuden paranemisen taustalla on sekä hakkuiden lisääntyminen että kantohintojen nousu. Markkinahakkuut 2010e Milj. m 3 2011e Milj. m 3 2010e % 2011e % Yksityismetsät 41,9 41,6 31-1 Yhtiöt ja valtio 10,6 10,9 14 3 Kaikkiaan 52,5 52,5 27 0 Lähde: Ennuste PTT 70 60 50 40 30 20 10 0 VUOSITTAISET MARKKINAHAKKUUT Milj. m 3 Yhtiöt ja valtio Yksityismetsät 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e Lähde: Metla, ennuste PTT 16 PTT - katsaus 3/2010

Vuonna 2011 yksityismetsätalouden kannattavuus paranee edelleen hieman tästä vuodesta. Puun käyttö ja nimellinen keskikantohinta nousevat maltillisesti. PTT ennustaa hehtaarikohtaisen nettotuloksen nousevan 93 euroon vuonna 2011. Yksityismetsätalouden kannattavuus pysyy kuitenkin edelleen melko alhaisena viimeiseen kymmeneen vuoteen verrattuna. Metsän hinta nousussa Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan metsän mediaanihinta nousi 2010 ensimmäisellä puolivuotiskaudella 15 prosentilla vuoden 2009 vastaavalta ajanjaksolta. Mediaanihinta oli alkuvuonna 2 308 euroa hehtaarilta. Tilaston mukaan puun hintojen kehitys heijastuu noin puolentoista vuoden viiveellä metsän hintaan. Yksi viivettä aiheuttava tekijä on metsän arvonmäärityksessä Suomessa käytettävä summa-arvomenetelmä. Menetelmässä metsäkiinteistön puuston arvo hinnoitellaan usein puun pidemmän aikavälin hintakeskiarvon perusteella. Viime vuodet ovat kuitenkin antaneet merkkiä siitä, että metsäkiinteistöjen hinnat eivät enää reagoi suoraan puun hinnan alenemiseen. Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan metsän hinnan nousu on vuonna 2010 ollut lähes puunhinnan kehityksen mukaista. Metsäkiinteistöistä on ylikysyntää, mikä pitää hinnat korkealla. Ennustamme metsäkiinteistöjen hintojen nousevan tänä vuonna noin 15 20 prosenttia ja ensi vuonna vielä noin 10 prosenttia markkinaviiveen johdosta. 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Lähde: Metla Nimelliset keskikantohinnat 2009 /m 3 2010e /m 3 2010e % 2011e % Kuusitukki 46,6 54,4 17 4 8 Mäntytukki 46,0 53,4 16 4 8 Kuusikuitu 18,3 18,5 1 1 3 Mäntykuitu 13,9 15,5 11 2 5 Koivukuitu 13,5 15,2 13 2 5 Lähde: Metla, ennuste PTT PYSTYKAUPAT NELJÄNNESVUOSITTAIN 1000m 3 I II III IV 200 180 160 140 120 100 80 60 KANTOHINTOJEN REAALINEN KEHITYS Ind. 1990=100 Kuusitukki Kuusikuitu Mäntytukki Mäntykuitu 40 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Inflaatiokorjaus tukkuhintaindeksillä, kotimaiset tavarat Lähde: Metla, Tilastokeskus PUUKAUPPAMÄÄRÄ JA PUUN KESKIHINTA 45 milj. m 3 (1) /m 3 (2) 50 40 35 30 25 20 15 10 5 0 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e Määrä Hinta (1) Ostomäärä pystykaupoissa (2) Puutavaralajeittaisilla ostomäärillä painotettu nimellinen keskihinta 45 40 35 30 25 20 PTT - katsaus 3/2010 17

14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 1000 m 3 METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ* 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Käyttö, k-m3 Käyttö, i-m3 * Lämpö- ja voimalaitoksissa Lähde: Metla Energiapuun käyttö taas uuteen ennätykseen Viime vuonna metsähakkeen energiakäyttö Suomessa nousi kaikkien aikojen ennätykseen. Käyttö kasvoi vuodesta 2008 runsaan kolmanneksen ja oli Metlan tilaston mukaan yhteensä 6,1 miljoonaa kuutiometriä. Lähes 90 prosenttia eli 5,4 miljoonaa kuutiometriä tästä määrästä kulutettiin energia- ja lämpölaitoksissa. Metsähakkeen käytössä saavutettiin siten määräajassa KMO2010-ohjelmassa asetettu tavoite. Metsähakkeen käyttöä kasvatti vuonna 2009 teollisuuden sivutuotepuun vähentynyt tarjonta metsäteollisuuden tuotannonsupistusten seurauksena. Lisäksi alkuvuonna polttoturvetta oli saatavilla niukasti ja sitä korvattiin metsähakkeella. Vuonna 2010 energiapuun tarjonta säilyy arviomme mukaan suurena vilkkaan hakkuutoiminnan seurauksena. On kuitenkin mahdollista, että määrä ei nouse kovin paljon viime vuotta suuremmaksi, sillä metsäteollisuuden sivutuotteiden tarjonta on tänä vuonna lisääntynyt tuotannon kasvun myötä. Metsätutka-kyselyn perusteella loppuvuonna energiapuuta tarjoaa markkinoille noin joka viides metsänomistaja. Tarjonta jakautuu melko tasaisesti eri energiapuutavaralajien kesken. Kansallisen metsäohjelman 2015 uusi tavoite metsähakkeen käytölle on 12 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2015 mennessä. Määrä on noin kaksinkertainen nykykäyttöön verrattuna ja vastaa teknistaloudellisesti käytettävissä olevaa potentiaalia. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää siten yli miljoonan kuutiometrin lisäystä vuosittain. Vuotuinen käytön lisäys on 2000-luvulla ollut keskimäärin 0,5 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun tarjonnan lisääminen tavoitetasolle asettaa siten suuria haasteita. Havutukin hinnoissa voimakas nousu Ruotsissa ja Virossa Ruotsissa havutukin hinnat lähtivät nousuun vuoden 2009 syksyllä sahamarkkinoiden elpymisen myötä. Vilkkaan kysynnän seurauksena sahatavaran tuotanto on pysynyt Ruotsissa korkeana myös tänä vuonna ja sahatavaran hinnat ovat nousseet. Danske Bankin markkinakatsauksen mukaan sahojen tuotanto jatkunee korkeana ainakin vuoden 2011 alkupuolelle. Hyvä sahasuhdanne on pitänyt havutukin kysynnän Ruotsissa vahvana ja nostanut puun hintaa. Voimakkaasti nousseet tukin hinnat ovat lisänneet myös tukin tarjontaa tuntuvasti. Tukin hintoihin ei DB:n mukaan ole Ruotsissa enää odotettavissa korotuksia lähiaikoina. Viron sahat ovat kasvattaneet tuotantoaan tämän vuoden alkupuoliskolla yli kolmanneksen vuodentakaisesta määrästä. Kasvuun on vaikuttanut erityisesti lisääntynyt kysyntä Euroopan ja Pohjois-Afrikan markkinoilla. Sahojen kasvaneet tuotantomäärät ovat heijastuneet puumarkkinoille ja lisänneet havutukin kysyntää niin, että tukista on ollut ajoittain pulaa. Tämä on nostanut havutukin hintoja tuntuvasti Virossa vuoden 2010 alkupuolella. Sahatavaran tuotanto on jatkunut vilkkaana Virossa ja muualla Baltiassa myös kesän aikana, mikä on pitänyt havutukin kysynnän vahvana. EUWID-julkaisun mukaan myös Keski-Euroopan sahat ovat lisänneet tukin kysyntää Baltiasta. Havutukin tarjontaa Virossa on kasvattanut loppukesällä riehuneet myrskyt, joissa kaatui Viron metsäviranomaisten arvion mukaan noin 200 000 kuutiometriä puuta. 18 PTT - katsaus 3/2010

Vahva kysyntä nostanut havutukin hintaa myös Keski-Euroopassa Sahatavaran kysyntä ja tuotanto ovat kasvaneet tämän vuoden alkupuolella tuntuvasti Saksassa talouden nousun vanavedessä. Tilanne on heijastunut havutukkimarkkinoille ja raakapuun kysyntä on ajoittain ylittänyt tarjonnan. Tämä on nostanut havutukin hintoja voimakkaasti, mikä on lisännyt puun tarjontaa kotimaassa. Neues Holz Journal julkaisun mukaan puun tuonti Saksaan on siitä huolimatta kasvanut alkuvuonna yli kaksinkertaiseksi vuoden takaisesta. Saksalaiset asiantuntijat arvioivat sahasuhdanteen jatkuvan hyvänä vuoden loppupuolellakin ja havutukin kysyntä pysyy korkeana. Myös tukin hintojen arvioidaan nousevan vielä, mutta nousuvauhti hidastuu. Myös Itävallassa sahatuotannon kasvu on lisännyt tukin kysyntää voimakkaasti. Itävallan sahat ovat kärsineet kesän aikana tukkipulasta, mikä on rajoittanut sahojen tuotantoa. Havutukin hinnat ovat nousseet Itävallassa kovan kysynnän seurauksena tuntuvasti. Varsinkin kuusitukin hinnannousu on ollut erittäin voimakasta. Metsätalouden menot %-muutos (reaalinen) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e -7,5-1,8 0,6-2,8 2,4 2,4 8,9 11,5-13,5 2,7 Valtion rahoituksen käyttö 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e %-muutos (reaalinen) 5,1 17,0-6,9-5,6-6,5-5,2 2,9 32,3-12,1-1,5 Lähde: Metla, Tapio, ennuste PTT 2400 2000 REAALISET BRUTTOKANTORAHATULOT YKSITYISMETSISTÄ Milj. euroa vuoden 2009 hinnoin (1) METSÄNHOITO- JA PERUSPARANNUSTÖIDEN KUSTANNUKSET SEKÄ KÄYTETTY VALTION RAHOITUS 240 200 Milj. vuoden 2010 hinnoin (1) 1600 1200 800 400 160 120 80 40 Valtion rahoitus Kustannukset yhteensä 0 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e (1) Inflaatiokorjaus kuluttajahintaindeksillä Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT YKSITYISMETSÄTALOUDEN euroa/ha KANNATTAVUUS 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Puunmyyntitulot Nettotulos 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e Lähde:Metla, ennuste PTT 0 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e (1) Inflaatiokorjaus tuottajahintaindeksillä Lähde: Metla, Tapio, ennuste PTT 4000 3600 3200 2800 2400 2000 1600 1200 800 400 0 METSÄMAAN NIMELLINEN KESKIHINTA ERI ALUEILLA euroa/ha Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Lähde:Maanmittauslaitos Väli-Suomi PTT - katsaus 3/2010 19

Itävallan metsäviranomaiset arvioivat sahatukin kysynnän jatkuvan maassa vahvana vuoden loppupuolellakin. Korjuukapasiteetin riittävyys saattaa aiheuttaa paikoitellen pullonkauloja sahojen puuhuollossa. Havutukin hintoihin ei Itävallassa odoteta enää suuria muutoksia loppuvuonna, vaan hinnat näyttävät vakiintuneen korkealle tasolleen. Havukuitupuun kysyntä vilkasta Euroopassa, hintojen nousuvauhti hidastunut Vuoden alkupuolella havukuidun hinnat jatkoivat Ruotsissa vuoden 2009 syksyllä alkanutta nousua. Kevään aikana havukuitupuun hinnat nousivat keskimäärin 15 prosenttia viime vuoden lopusta. Selluteollisuuden hyvä markkinatilanne ei ole Ruotsissa kuitenkaan heijastunut kuitupuumarkkinoille yhtä voimakkaasti kuin sahateollisuuden suhdanteet tukkimarkkinoille. Kevään jälkeen hinnankorotuspaineita havukuitupuulle ei enää ole ollut. Taustalla on Danske Bankin markkinakatsauksen mukaan runsas kuitupuun tarjonta tukkipuuhakkuiden kylkiäisenä. Lisäksi sahauksen sivutuotteiden tarjonta on lisääntynyt sahatuotannon kasvun seurauksena, mikä vähentää kuitupuun tarvetta. KUUSITUKIN HINTAKEHITYS (1) MÄNTYKUIDUN HINTAKEHITYS (1) 200 Ind. 2000=100 340 Ind. 2000=100 180 300 160 260 140 120 100 220 180 140 100 80 60 60 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 MÄNTYTUKIN HINTAKEHITYS (1) Ind. 2000=100 40 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 20 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 200 180 160 140 120 100 80 KUUSITUKIN HINTAKEHITYS (1) Ind. 2000=100 60 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Suomi Saksa Viro Ruotsi Itävalta (1) Aikasarjat perustuvat nimellishintoihin. Saksan tukkitilastot ja Viron tilastot kattavat vain myynnit valtion metsistä. Ruotsin aikasarja perustuu neljännesvuosihintoihin. Suomen, Saksan, Itävallan ja Viron aikasarjat perustuvat kuukausihintoihin. Suomen hinnat ovat kantohintoja, muut tienvarsihintoja. Lähteet: Metla (Suomi), Skogsstyrelsen (Ruotsi), Stat. Bundesamt (Saksa), Statistik Austria (Itävalta), State Forest Management Centre (Viro) 20 PTT - katsaus 3/2010

Energiayhtiöiden puuvarastojen täydennys lisää ruotsalaisten asiantuntija-arvioiden mukaan kuitupuun kysyntää Ruotsin puumarkkinoilla syksyllä. Tämä kasvattaa kilpailua kuitupuusta ja saattaa nostaa kuitupuun hintaa. Virossa havukuitu menee lähes kokonaan vientiin. Siten maailmanlaajuisesti parantuneet sellusuhdanteet ovat lisänneet kuitupuun kysyntää Virossa. Kasvanut kysyntä on heijastunut havukuitupuulajien hintoihin, jotka ovat nousseet vuoden 2009 syksystä lähtien. Nousu on ollut vuoden takaisesta tilanteesta keskimäärin 33 prosenttia. Tämän vuoden keväällä nousuvauhti hidastui jonkin verran. Virossa tämän vuoden elokuussa riehuneet myrskyt ovat lisänneet erityisesti kuitupuun tarjontaa alkusyksystä. Lisäksi Viron valtion metsistä vastaava viranomainen (RMK) on ilmoittanut lisäävänsä tänä vuonna hakkuita liki viidenneksellä aiemmin suunnitellusta. Lisääntynyt tarjonta saattaa hidastaa havukuitupuun hintojen nousuvauhtia edelleen syksyn aikana. Saksassa havukuidun kysyntä on tukkipuun tavoin ylittänyt ajoittain tarjonnan. Tämä on nostanut havukuidun hintoja vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes viidenneksen viime vuoden lopusta. Taustalla on Saksan selluteollisuuden hyvä markkinatilanne. Neues Holz Journal julkaisun arvion mukaan kuitupuun kysyntä Saksassa kasvaa syksyn aikana vielä jonkin verran. Myös hinnat saattavat nousta hieman. Myös Itävallassa metsäteollisuuden elpyminen näkyy kuitupuumarkkinoilla. Kaikkien kuitupuutavaralajien kysyntä on vilkasta. Mäntykuidun hinta nousi Itävallassa vuoden 2009 syksyllä noin neljänneksen kesän hinnoista, mutta palautui tämän vuoden alussa jälleen aiemmalle tasolle. Hinnat ovat pysyneet tasaisena koko alkuvuoden 2010. Kuusikuidun hinnat ovat olleet likimain muuttumattomia jo vuoden verran. Havukuidun hinnoissa on Itävallassa ollut alkuvuonna alueellisia eroja, mutta kesän aikana hinnat ovat asettuneet koko maassa samalle tasolle. Syksyn aikana tilanne Itävallan havukuitumarkkinoilla ei muuttune merkittävästi. PTT - katsaus 3/2010 21