Historian loppu? Hannu Salmi, Kulttuurihistoria, TY
Fukuyaman visio Francis Fukuyama julkaisi vuonna 1989 artikkelin The End of History The National Interest -lehdessä. Artikkeli laajeni kirjaksi vuonna 1992. Kylmän sodan päättyminen merkitsi Fukuyaman mukaan historian päättymistä, koska ideologinen konflikti oli takana ja länsimainen demokratia näytti vakiintuvan universaaliksi ilmiöksi.
Berliinin muurin murtuminen Kylmän sodan symboli: Berliinin muuri 1961 1989.
Elokuvahistorian päätös? Jos elokuvan historialla on alku, sillä on myös loppu. Jo tietokoneistuminen 1970-luvulla synnytti spekulaatioita siitä, miten uusi teknologia sysää aiemman syrjään. Vaikkei elokuvan kuolemaa olisi aina povattukaan, pohdittiin elokuvateattereiden tulevaisuutta: eläisikö elokuva tulevaisuudessa vain televisiossa, videolla ja tietokoneessa? Elokuvateatteri Orion, Helsinki
Master-tuote ja mediakone Siegfried Zielinski: Audiovisionen. Kino und Fernsehen als Zwischenspiele in der Geschichte (1989): Zielinskin mukaan - elokuva ja televisio ovat vain historian välinäytöksiä - tulevaisuudessa todellisuutta ei taltioida optisesti vaan digitaalisesti digitaalinen master-tuote, joka voidaan siirtää eri muotoihin, videolle tai filmille Zielinskin teos ilmestyi englanniksi vuonna 1999
Perinteiden voima: Bollywood Intialainen elokuvateollisuus oli saanut omintakeisia piirteitä jo 1930-luvulla, jolloin musiikkinumeroita käytettiin kaikissa lajityypeissä. Bollywood, eli hindiksi बलवड, viittaa Bombayhin, nykyiseen Mumbaihin, keskittyneeseen hindinkieliseen elokuvateollisuuteen.
Intialainen elokuvateollisuus Bollywood edustaa vain osaa intialaisesta elokuvateollisuudesta. Tollywood, telugunkielisen elokuvan keskus Andhra Pradeshissa (suurin Bollywoodin jälkeen) Kollywood, tamilinkielisen elokuvan keskittymä Chennaissa (ent. Madras), elokuvastudioiden keskittymä Kodambakkamin alueella Mollywood, malajalaminkielinen elokuvateollisuus Keralassa
Intialainen elokuvateollisuus Business Weekly -lehden vertailu Bollywoodin ja Hollywoodin taloudellisesta kehyksestä vuonna 2001 Mumbain alamaailman rahaa käytettiin vuonna 2001 elokuvassa Chori Chori Chupke Chupke
Politiikka ja elokuvakulttuuri Kiina on 80-luvulta lähtien avautunut länsimaiselle elokuvayleisölle. Ennen vuoden 1989 kapinaa ja Tiananmenin aukion tapahtumia yhteistyötä oli jo paljon, mutta kansainvälispoliittinen tilanne ja Kiinan sisäiset levottomuudet ehkäisivät lähenemisen myös elokuva-alalla. Oikeastaan vasta vuoden 1991 jälkeen on kiinalainen elokuva tullut toden teolla tunnetuksi länsimaissa.
Kiinalainen elokuvakulttuuri Tilastojen valossa elokuvakulttuurin rakenne Kiinassa on aivan toisenlainen kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Syksyllä 1995 1,2 miljardin asukkaan Kiinassa oli vain 3 100 virallista elokuvateatteria, kun 250 miljoonan asukkaan Yhdysvalloissa niitä oli yli 29 000. Kiinassa kiertelevällä esitystoiminnalla ja tilapäisillä esitystiloilla on aina ollut tärkeä asema. Maassa on noin 120 000 kiertävää projisointiyksikköä, minkä lisäksi noin 40 000 kaupunginsalia on käytetty elokuvaesityksiin.
Viides sukupolvi Käännekohtana kiinalaisen elokuvan lähihistoriassa pidetään usein 1980-luvun alkua, jolloin ns. viides sukupolvi astui kameran taakse. Nuoret, Pekingin elokuvaakatemiasta valmistuneet tekijät saivat mahdollisuuden työskennellä sisämaan pienemmissä studioissa ja ottivat tavoitteekseen modernisoida konventionaalista kiinalaista elokuvaperinnettä. historian uudelleentulkinta sukupolven teemana Ensimmäisiä historia-aiheisia teoksia oli Zhang Junzhaon ohjaama ja Guangxi-studion tuottama Yi Ge he Ba Ge (The One and the Eight, 1983), jonka kuvaajana toimi myöhemmin ohjaajana tunnetuksi tullut Zhang Yimou. Elokuva sijoittui toisen maailmansodan aikaiseen Pohjois-Kiinaan.
Viides sukupolvi Chen Kaige: 1984 Huang tudi/ Yellow Earth/ Keltainen maa 1993 Ba wanbie ji/ Farewell, My Concubine/ Jäähyväiset jalkavaimolle Zhang Yimou: 1987 Hong gao liang/ Red Sorghum/ Punainen pelto 1990 Ju Dou/ Ju Dou - Kielletty rakkaus 1991 Da hong deng long gao gao gua/ Raise the Red Lantern/ Punainen lyhty 1994 Huozhe/ Lifetimes/ To Live/ Elämänkaari Tian Zhuangzhuang: 1992 Lan fengzheng/ The Blue Kite/ Sininen leija
Historiaa vuosituhannen vaihteessa Kiinalaisen elokuvan viides sukupolvi on esimerkki historiallisten aiheiden merkityksestä vuosituhannen vaihteessa. Kylmän sodan päättyminen ei merkinnyt historian kuolemaa vaan historiallisten aiheiden runsasta käsittelyä myös länsimaissa. Euroopan historia: EU-rahoitteiset tv-sarjat, Monte Criston kreivi (1998) Kansalliset teemat: Rukajärven tie (1999) Kolonialismin muisto: Kolumbus-juhlaelokuvat 1492 paratiisin valloitus (1992), Kolumbus seikkailijoista suurin (1992) Sosialismin muisto: DDR-nostalgia, Goodbye Lenin! (2003) Spektaakkelin paluu: Gladiaattori (2000), Aleksanteri (2004) Myytti ja historia: Taru sormusten herrasta (2001 2003)
Muutostekijöitä kaapelitelevisiot 1970-luvulta lähtien kotien tietokoneistuminen 1980-luvulta lähtien Internetin läpimurto 1990-luvulla (keväällä 1994 Suomessa oli vasta 100 000 netin käyttäjää) Suomessa teleliikenteen vapautuminen vuonna 1994 nettikaupan lisääntyminen (vuonna 1998 neljännesmiljoona ostanut tavaraa Internetin kautta, vuonna 2002 jo miljoona) mobiiliviihteen yleistyminen vuosituhannen vaihteessa
Digitaalinen elokuva Televisiovälineistö digitalisoitui 1990-luvulla. Myös elokuvien valmistamisessa käytettiin uutta teknologiaa, aluksi tuotantoprosessin osana (koeotokset, leikkauksen suunnittelu digitaalisessa muodossa, special effects). George Lucasin perustama Industrial Light and Magic, perustettu jo vuonna 1975 ( post-production visual effects ) ILM on osallistunut mm. elokuviin Jurassic Park (1993), Forrest Gump (1994), Titanic (1997), The Mummy (1999), Star Wars; The Phantom Menace (1999)
Piratismi ja elokuvamarkkinat Digitalisoitumisen kääntöpuolena on entistä suurempi kopioitavuus, siirrettävyys ja levitettävyys (Iso-Britanniassa myytiin vuonna 2005 arviolta 2 miljoonaa piraatti-dvd-levyä). Piraattielokuvateollisuuden keskittymät ovat olleet Venäjällä ja Aasiassa (Malesia, Pakistan, Kiina). Viime vuosina on tapahtunut siirtymä kansalliseen piraattituotantoon. Elokuvatuotanto on pyrkinyt vastaamaan kopiosuojauksella, porrastetulla jakelulla (dvd-tuotteiden aluekoodit) ja nopeuttamalla elokuvan kiertoa (nopeammat tv-esitykset ja dvd-julkaisut) sekä painostamalla lainsäätäjää. Iso-Britannian suurin piraattitehdas
Fanien verkostot Internet on mahdollistanut uudenlaiset, globaalit faniyhteisöt Vertaisverkot ja hajautettu tuotanto elokuvien kopiointi ja levitys synnyttänyt tehokkaan hajakeskitetyn jakelujärjestelmän helmikuussa 2005 perustettu YouTube antaa käyttäjiensä katsoa ja jakaa videopätkiä Harrastajaelokuvien entistä tehokkaampi leviäminen, esimerkkinä Star Wreck -elokuvien suosio
Timo Vuorensola: Star Wreck: In the Pirkinning (2005)
Iranilainen nykyelokuva Iranilaisen tai persialaisen elokuvan historia ulottuu 1800-luvun lopulle asti. Iranilainen elokuva saanut kansainvälistä näkyvyyttä erityisesti ns. iranilaisen uuden aallon myötä viime vuosikymmeninä Piirteitä: - poeettinen arkipäivää lähellä oleva tyyli, dokumentaarisuus - yhteiskunnallisen muutoksen kuvaus, modernin teema - enemmän naisohjaajia kuin useimmissa länsimaissa (esim. Rakhshan Bani-Etemad ja Samira Makhmalbaf)
Iranilainen nykyelokuva Abbas Kiarostami (1940 ): Ystävä hädässä (1987), Ja elämä jatkuu (1991), Oliivipuiden katveessa (1994), Kirsikan maku (1997), Tuuli meitä kuljettaa (1999), Kymmenen (2002) Majid Majidi (1959 ): Taivaan lapset (1997), Paratiisin väri (1999) Mohsen Makhmalbaf (1957 ): Polkupyöräilijä (1987), Hiljaisuus (1998), Kandahar aurinko kuun takana (2001) Samira Makhmalbaf (1980 ): Omena (1998), Liitutaulut (2000), Kello viisi iltapäivällä (2003)