HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS-POHJANMAALLA 2013 LOPPURAPORTTI

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS-POHJANMAALLA 2013 LOPPURAPORTTI

1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus 1.2. Hankkeen kulut 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi 1.4. Yhteistyö kuntien kanssa 1.5. Muut yhteystyötahot 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1. Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö 2.2. Neuvojien taustat ja koulutus 3. Tiedotus ja markkinointi 3.1. Lehtijutut 3.2. Radio- ja tv-jutut 3.3. Mainokset 3.4. Internet 3.5. Jäsenkirjeet 3.6. Muut markkinointi toimet 3.7. Markkinoinnin onnistuminen 4. Yleisneuvonta 4.1. Puhelin- ja nettineuvonta 4.2. Neuvontapisteet tapahtumissa 4.3. Yleisötilaisuudet 4.4. Muiden järjestämät tilaisuudet 4.5. Yksilöllinen neuvonta, esim. jätevesiklinikat 5. Kiinteistökohtainen neuvonta 5.1. Toteutustapa 5.2. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso 5.3. Kiinteistöjen 5.4. Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä- ja toimintaneuvoista 6. Palaute 7. Neuvonnan vaikuttavuuskyselyn tulokset 8. Tuloksellisuus 9. Arvio hankkeen onnistumisesta Liitteet: 1. Yleisötilaisuudet ja jätevesiklinikat, listaus ja kustannukset 2. Yleisötilaisuudet kartalla 3. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kaavake 4. Vaikuttavuuskyselykaavake 5. Vaikuttavuuskyselyn vastaukset

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA LOPPURAPORTTI 2013 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus Haja-asutuksen jätevesineuvontahanke pohjois-pohjanmaalla 2013 on rahoitettu Ympäristöministeriön harkinnanvaraisella Hajajätevesineuvonnan avustuksella. Hankkeen rahoitus on ollut 100 % hyväksyttävistä kustannuksista. Hankehakemus käsiteltiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. 1.2. Hankkeen kulut ja toiminta-aika Alkuperäisen hankehakemuksen mukaan haettiin rahoitusta ajalle 1.3.2013-28.2.2014 140 000 euron kokonaiskustannuksiin. Hankepäätöksen mukaan hankeaika oli 1.6.2013-28.2.2014 ja kokonaiskustannukset sisältäen arvonlisäveron 114 000 euroa. Hanke toteutui lopputuloksiltaan hieman suunniteltua pienempänä ja vuoden 2014 rahoitus ei ollut vielä varmistunut, joten hankkeelle myönnettiin hakemuksesta lisäaikaa 30.4.2014 saakka. Tämän johdosta hankkeen lopullinen toimiaika oli 1.6.2013-30.4.2014 eli 11 kuukautta. Hankkeen lopulliset kustannukset olivat 104 688,40 sisältäen arvonlisäverojen osuuden. Hankkeen tavoitteista uupuu 70 kiinteistökohtaista käyntiä, joihin oli varattu rahaa 14 000 (+alv). Kuitenkin muut neuvontamuodot ylittivät tavoitteensa, joten rahaa siirrettiin niihin. Ja ohjausryhmän päätöksellä rahaa käytettiin myös neuvonnan vaikuttavuuskyselyn tekemiseen ja jätevesineuvonnan televisiomainoksen tuotantoon, joita ei alkuperäisessä Palkkakulut sivukuluineen yhteensä 51 680,22 - kiinteistökohtainen neuvonta (noin) 15 200,00 - projektipäällikkö ja yleisneuvonta (noin) 35 735,72 - projektin johto, taloushallinto ja toimistotyöt (noin) 744,50 Matkakulut ja päivärahat yhteensä 1 595,90 - matkat projektin johto, yleisneuvonta 1 204,80 - matkat asiantuntijat, ostopalveluissa - päivärahat ja muut matkakulut 391,10 Ostopalvelut yhteensä 17 818,27 - kiinteistökohtainen neuvonta (noin) 7 688,00 - muu neuvonta ja matkakulut (noin) 3 116,10 - televisiomainostuotanto 5 805,68 - muut ostopalvelut 1 208,49 Vuokrat (tilavuokrat ja tietokoneen leasing maksut) 876,30 Hankkeen muut kulut yhteensä 32 717,71 - mainokset (radio), markkinointi ja ilmoitukset 25 834,03 - posti ja kopiokulut sekä tsto tarvikkeet 2 272,57 - muut kulut, kahvitukset yms. 4 611,11 Hankkeen kustannukset yhteensä 104 688,40

1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hanketta hallinnoiva organisaatio Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen on tehnyt ProAgria Oulu ry yhdessä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Hanketta hallinnoi ProAgria Oulu. ProAgria Oulu ry on perustettu v. 1828 ja koko toiminnan ajan perustehtävä on ollut maaseudun kehittäminen laajasti. Nykyisin ProAgria Oulun organisaatio toimii maakuntatason yhdistyksenä Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkoitustaan ProAgria Oulu toteuttaa muun muassa antamalla maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen ammatillista neuvontaa sekä toteuttamalla maatalouden, maaseutuelinkeinojen ja maaseudun kehittämishankkeita ja suunnitelmia yhteistyössä muiden kehittämistahojen kanssa. Tärkeänä osana päivittäistä toimintaa ovat ympäristön- ja luonnonhoidon neuvonta. ProAgria Oulun palveluksessa on tällä hetkellä noin 70 työntekijää. Työntekijöistä runsaat 20 työskentelee Oulun keskustoimistossa ja loput erilaisissa neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä maakunnassa. Lisäksi tämän hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan hoitamiseen ProAgrialla on palkattuna projektipäällikkö 70% työajalla ja 7 kpl koulutettuja osa-aikaisia jätevesineuvojia. ProAgria Oulun liikevaihto on yli 5miljoonaa euroa. Julkisen rahoituksen osuus on nykyisin noin 15 prosenttia. ProAgria Oululla on ISO 9001:2000 sertifioitu laatujärjestelmä. ProAgria Oulun yhteydessä toimiva Oulun Maa- ja kotitalousnaiset vastaa maaseudun kotitalous-, elintarvike-, pienyritys- ja maisemanhoidon neuvonnasta. Kalatalouden kehittämis- ja neuvontapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii saman katon alla toimiva Oulun Kalatalouskeskus. ProAgria Oulun alue käsittää seuraavat kunnat: Alavieska, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Pyhäjoki, Pyhäntä, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi sekä seuraavat kaupungit: Haapajärvi, Haapavesi, Kuusamo, Nivala, Oulu, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden 2010 lopussa 7 maatalousseuraa, 7 maamiesseuraliittoa, 186 maamiesseuraa, 51 maa- ja kotitalousseuraa, 16 kyläseuraa, 3 kyläyhdistystä, 1 maaseutuyhdistys, 3 maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, 9 pienviljelijäyhdistystä (PvKL), 12 pienviljelijäin osastoa (PvL), 6 pienviljelijäin osastoa (SPvL), 132 kalastuskuntaa, 5 kalastusaluetta, 3 kalastusseuraa ja kerhoa, 1 kalastajainseura sekä 2 yritystä. Hankkeen keskeiset tavoitteet Jätevesineuvonta Pohjois-Pohjanmaalla 2013 välitti kiinteistönomistajille luotettavaa tietoa jätevesien käsittelystä ja auttoi näin välttämään virheinvestointeja. Hanke pyrki lisäämään tietoutta voimaan astuneen jätevesiasetuksen ja eduskunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain muutoksien aiheuttamista vaatimuksista sekä ottamaan huomioon kuntakohtaiset käsittelyvaatimukset. Käsittelymenetelmien kustannustehokkuus, käyttö- ja huoltovarmuus sekä laadulliset kysymykset otettiin erityisesti huomioon niistä saatujen kokemusten ja tutkimustiedon valossa. Koska jätevesijärjestelmän käyttö ja hoito vaikuttaa suurelta osin pitkän aikavälin toimivuuteen, pyrittiin myös järjestelmän käyttäjän tahtotila ja edellytykset hoitotoimenpiteiden suorittamiseen ottamaan mahdollisimman tarkoin huomioon suosituksia annettaessa.

Hankkeen neuvontapalvelujen tavoitteena oli antaa kiinteistöomistajalle riittävät tiedot siitä, minkä tasoisia tehostamistoimia olemassa oleva järjestelmä vaatii. Hankkeen neuvonta oli tarkoitettu jo olemassa oleville kiinteistöille, joilla jo on tai ainakin pitäisi olla jonkinlainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Neuvontaa saivat hyödyntää sekä vakituiset että vapaa-ajanasukkaat. Hanke tarjosi myös ilmaisen jätevesiluennon erilaisten yhdistyksien omiin jätevesi-iltoihin. Hankkeella oli myös puhelin- ja sähköpostineuvontaa sekä nettisivut ProAgria Oulun nettisivujen ohessa. Hankkeen hallinnointi Hankkeen vastuullisena johtaja toimi ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja. Jätevesineuvonta hanketta varten palkattiin osa-aikainen projektipäällikkö Merja Talvitie insinööri AMK hoitamaan projektin suunnittelua, käytännön järjestelyjä ja yleisneuvontaa 70 % työajalla. Kiinteistökohtaiseen neuvontaan käytettiin aikaisempien hankkeiden sopimusneuvojia, joille korvaus maksettiin käyntikohtaisesti. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tekijöistä kerrotaan lisää kohdassa 2. Hankkeen taloushallinto hoidettiin ProAgria Oulun vakituisen taloushallinnon henkilöstön voimin. Tällöin projektin talousasioista vastasi talouspäällikkö Sirpa Ursin, palkanlaskennasta yms. taloussihteeri Tarja Kinnunen, reskontrasta toimistosihteeri Jaana Pietilä ja muista toimistopalveluista toimistosihteeri Anne Kipinä. Viestintäpalveluista vastaa tiedottaja Ella Karttimo. Atk-tukipalveluista vastasi puitesopimuksen pohjalta Systema Oy:n Jari Toikkanen. Ohjausryhmä Hankkeella oli hankepäätöksen mukaisesti ohjausryhmä. Ryhmä koostui hankkeeseen liittyvien eri asioiden asiantuntijoista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 4 kertaa erilaisilla kokoonpanoilla ja sen lisäksi käytiin yksi sähköpostikierros hankkeen tilanteesta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Vesa Nuolioja, ProAgria Oulu, hankkeen vastuullinen johtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala, Maa- ja kotitalousnaiset, toiminnanjohtaja Sakari Kalliokoski, POP-ELY, hankkeen valvoja paikallisesta ELY-keskuksesta 31.12.2013 saakka Juha Kangaskokko, POP-ELY, hankkeen valvoja paikallisesta ELY-keskuksesta 1.1.2014 alkaen Jari Häkkinen, Tyrnävän kunta, rakennustarkastaja Jaana Kiiski, Oulun seudun ympäristötoimi, ympäristötarkastaja Sirpa Ursin ProAgria Oulu, taloushallinto Merja Talvitie, ProAgria Oulu, hankkeen projektipäällikkö Ohjausryhmässä pohdittiin jätevesineuvonnan organisointia, sisältöä ja ruodittiin ongelmakohtia. Ryhmässä tehtiin myös päätökset suunniteltujen neuvontatapojen muuttamisesta ja uusien tapojen kokeilemista. Samoin markkinoin päälinjat käsiteltiin ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmän jäsenille ei maksettu erillisiä palkkiota kokouskerroista eikä korvattu matkakuluja.

1.4. Yhteistyö kuntien kanssa (kuinka paljon ja miten sujunut) Hankealue Hankealueeseen kuuluu koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialue eli pohjoispohjanmaan maakunta. ProAgrioiden kannalta osa alueesta kuuluu ProAgria Keskipohjanmaan alueeseen. Hankealueen väkiluku on 401 615 (31.5.2013) ja pinta-ala on n. 44 088 km 2, joista maa-alueita on n. 35 507 km 2. Maakunta on pinta-alaltaan maan toiseksi suurin ja väkiluvultaan neljänneksi suurin. Maakunnassa on vuoden 2013 alusta 29 kuntaa, josta 11 on kaupunkeja. Hankealueen kunnat, kuutta kuntaa lukuun ottamatta, ovat muutto tappiollisia. Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat henkilöä kohti maan keskiarvoa pienemmät ja kuntalaisten taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella jokaista työllistä kohti) on keskimääräistä jonkin verran huonompi. (www.kunnat.net). Alueen kasvukeskuksina ovat Uusi Oulu ja Ylivieska. Hankealueen vesien tilaa on kartoitettu ja tuloksia esitetty Oulujoen-Iijoen vesihoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa, joka pohjautuu EU:n vesipolitiikan direktiivin nimellä kulkevaani viralliselta nimeltään Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Kaiken kaikkiaan direktiivi antaa puitteet jäsenvaltioiden lainsäädännölle puhtaan veden suojeluun ja vesistöjen kunnostukseen. Pyhäjoen ja Siikajoen vesientila on pääosin tyydyttävällä tasolla. Molemmissa vesistöissä on myös voimakkaasti säännösteltyjä osuuksia, joiden kuntoa ei enää voida arvioida, mitä ne olisivat verrattuna luonnontilaiseen. Osa jokien sivuhaaroista on myös laadullisesti välttävässä tilassa. Ainoastaan hyvään vedentilaan päästää kummankin joen latvajärvissä. Siikajoen osalta hyvää vesientilaan pääsyä tavoitellaan vuoteen 2021 mennessä ja Pyhäjoen osalta vuoteen 2015 tietyin varauksin. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma). Yhdyskuntien aiheuttaman vesistökuormituksen vähentyessä hajakuormituksen suhteellinen osuus vesistökuormituksesta on lisääntynyt. Sen osuus, vesistöjen nykytilan kohenemisesta tulevaisuudessa nykyistä paremmaksi, on suuri. Hankealueen kaikissa kunnissa ei ole voimassa olevia kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Hankkeen aikana Oulun seudun ympäristötoimen toimialueella laaditut ympäristönsuojelumääräykset ovat saaneet hyväksynnän kunnissa. Ympäristönsuojelulain ja hajajätevesiasetuksen muutoksen jälkeen alueen muissakin kunnissa on virkamiestasolla suunniteltu ympäristönsuojelumääräyksien laatimista. Asian ollessa keskeneräinen, joillakin alueilla on täytynyt todeta neuvonnan osalta, että ympäristönsuojelumääräykset saattavat muuttaa tilannetta alueella. Epävarmoja alueita on käyty läpi ympäristöpuolen edustajien ja rakennustarkastajien kanssa. Osassa kuntia on voimassaolevia rakennusmääräyksiä, joissa säädellään myös kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä ja niiden rakentamista. Ne eivät kuitenkaan ota kantaa puhdistustasovaatimuksiin vaan vain suojaetäisyyksiin ja käsittelyjärjestelmiin (umpikaivot). Kunnalliset vesihuollon yleissuunnitelmat ovat vuodelta osittain vuodelta 2004. Osa kunnista on päivittänyt tai päivittävät parhaillaan vesihuollon yleissuunnitelmia. Kunnissa viemäröinnin piirissä ovat kuntataajama ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat alueet. Ympäri hankealuetta on myös eri tilanteessa olevia viemäröintihankkeita. Esimerkiksi Tyrnävän,

Kalajoen, Haapaveden, Sievin ja Nivalan alueella on toteutettu viemäröintihankkeita ja Siikalatvalla ollaan toteuttamassa vuoden 2014 aikana. Oulun vesi on julkistanut myös hajaasutuksen viemäröintiohjelman ja hankkeiden toteutusjärjestyksen. Uusien hajaviemäröintihankkeiden toteutumisen ongelma on heikko liittymishalukkuus. Ilman riittävää liittyjä määrää kustannukset tahtovat nousta kohtuuttoman korkeiksi ja hankkeita jää toteuttamatta. Jätevesineuvontahanke on pyrkinyt tukemaan myös viemäröintihankkeita erityisesti yleisneuvonnan saralla. Hankealueen kunnallissektorin toimijat Hankealueella useille kunnilla on yhteinen ympäristöviranomainen tai esim. seutukunnan yhteinen ympäristötoimi. Isommilla toimijoilla on tehtäviä jaettu siten, etteivät kaikki ympäristötarkastajat tai -sihteerit hoida hajajätevesiasioita vaan ne on keskitetty joillekin. Ympäristöviranomaisen suhtautuminen hajajätevesiin on erittäin tärkeää koko kunnan aktiivisuuden kannalta. Hankealueen ympäristösihteerit ja ympäristötarkastajat ovat olleet positiivisia ja kiinnostuneita neuvontahanketta kohtaan, mutta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ovat olleet melko passiivisia. Ne ympäristötarkastajat, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana, ansaitsevat erityiset kiitokset toiminnastaan. Hankealueen lähes kaikissa kunnissa on omat rakennustarkastajat. Pienten kuntien rakennustarkastajien toimialueeseen kuuluu hyvin laaja-alaisesti kaikki rakentamiseen liittyvät asiat. Yksittäisten sektorien vaatimuksiin ei resurssien puuttuessa voida kovin syvällisesti paneutua. Kuitenkin kunnan rakennustarkastajan suhtautuminen on kaikkein tärkein yksittäinen tekijä asetuksen vaatimuksien mukaisen jäteveden käsittelyn toteutumiseen kunnissa. Jokaisella kunnalla on oma tai naapurikunnan kanssa yhteinen vesihuoltolaitos. Ne hoitavat taajama-alueiden viemäröinnit ja osallistuvat erilaisilla toimilla myös haja-alueiden viemäröinteihin. Kunnittain käytännöt vaihtelevat suuresti ja viemäröintiasioista tulee kysely hankkeelle lisääntyvissä määrin. Yhteistyö kuntien kanssa Kuntien ja kaupunkien suuntaan yhteistyö on hoidettu lähinnä rakennustarkastajien, ympäristösihteerin ja ympäristötarkastajan kanssa. Osassa kunnista myös heidän esimiehensä ovat osallistuneet hankkeen yhteistyöpalavereihin hankkeen alkuvaiheessa. Kaikkia esimiehiä eli teknisiä johtajia on joka tapauksessa tiedotettu hankkeesta. Ennen neuvonnan aloittamista on ainakin jonkun viranomaisen kanssa sovittu kunnan asioista ja hän on toiminut kunnassaan yhteyshenkilönä. Hankealueella järjestetyissä jätevesi-illoissa on ollut kunnan edustajana ympäristösihteeri, ympäristötarkastaja tai rakennustarkastaja joitakin kertoja. Pääasiassa jätevesi-illoissa ei kuitenkaan ole ollut viranomaisia mukana. Joko heidän estyttyä omasta puolestaan tai järjestävä taho ei ole heitä halunnut mukaan. (yhdistyksien kanssa järjestetyt paikalliset illat). Rakennustarkastajan kanssa yhteisistä jätevesiklinikoista luovuttiin kahden kokeilun jälkeen jo pilotti-hankkeessa, jolloin rakennustarkastajien rooli hankkeessa pieneni huomattavasti.

Rakennustarkastajalla on kuitenkin jätevesijärjestelmän tehostamisprosessissa merkittävä rooli ja jätevesineuvojat ovat tarvittaessa ottaneet yhteyttä yksittäistapauksissa myös heihin. Pienten kuntien rakennustarkastajien tehtäväkenttä on niin laaja-alainen, että kaikilla alueen rakennustarkastajilla ei ole kovin tarkkaa tietoa jätevesijärjestelmistä. Ongelmia neuvontaan on aiheuttanut joidenkin kuntien ja POP-ELY- keskuksen erilaiset tulkinnat pohjavesialueiden jätevesijärjestelmien vaatimuksista. Tämä näkyy erityisesti rakennustarkastajien suhtautumisessa neuvontaan. Vahvistetut ympäristönsuojelumääräykset helpottavat tulkintaeroja, kun asiat kirjoitetaan auki. Kun kunnassa oli selkeä linja jätevesiasiaan, se edisti myös hankkeen neuvontatyötä. Tässä oli jonkin verran eroja. Rastiruutuun kaavakkeesta ei tietenkään voi kovin hyvin todeta todellista tilannetta kiinteistöllä eikä neuvontakeskustelun sisältöä. Rakennustarkastaja on avainhenkilö kunnassa jätevesiasioiden kuntoon saattamisessa vaikka valvontavastuu onkin ympäristötoimella. 1.5. Muut yhteystyötahot Hankeyhteistyö ProAgria Oulun sisällä VYYHTI-hankkeen kanssa on järjestetty yhteistyössä iltatilaisuuksia. Ohjelmassa on ollut jätevesiluennot ja muuta vesistöjen sekä valuma-alueiden kunnostukseen liittyvää asiaa. VYYHTI-hanke VYYHTI - eli Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan -hanke selvittelee vesistökunnostusasioita yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on edistää vesien- ja ympäristönhoitoa luomalla ehdotuksia toimintamalleiksi ja välittäjäorganisaatioiksi pienimuotoisen kunnostus- ja hoitotoiminnan tueksi. Lisäksi hanke aktivoi ja opastaa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan osakaskuntia, yhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä ja muita tahoja vesien- ja ympäristön hoitoon. Hankkeen toimintaan kuuluu muun muassa työpajoja ja suunnittelua. Vuonna 2013 työpajatoiminta suunnattiin Pohjois-Pohjanmaalla maakunnan eteläosiin ja 2014 toiminta painottuu pohjoisosiin. VYYHTI-hanketta hallinnoi ja toteuttaa ProAgria Oulu. Hanke on maakuntien välinen ja sopimusyhteistyökumppaneina hanketta toteuttavat alueillaan Pohjanmaan Vesi ja Ympäristö ry, ProAgria Keski-Pohjanmaa ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa. VYYHTI-hanke saa rahoitusta 17.9.2012-31.12.2014 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. YmpäristöAgro- hankkeen kanssa on järjestetty yhdessä tilaisuuksia, joissa on ollut jätevesiluento ja maisema- tai ympäristönhoidon asiaa. YmpäristöAgro-hankkeet YmpäristöAgro -hankkeet keskittyvät vuosina 2008-2014 maatalouden ympäristöasioihin, luomuviljelyyn, lähiruokaan, maatalousmaan käyttöön ja eläinten hyvinvointiin. Tavoitteena on myös välittää tietoa uusista ja olemassa olevista maaseudun ympäristönhoidon rahoitusmuodoista. ProAgria Oulun hallinnoimien hankkeiden sopimusyhteistyökumppaneina ovat MTK-Pohjois-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto. Yhteistyötä tehdään lisäksi muun muassa kuntien, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja MTT:n kanssa.

Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat maa- ja metsätilalliset, heitä neuvovat sekä maa- ja metsätaloudessa toimivat. Osaksi kohderyhmänä ovat myös elintarvikeketjun muut osapuolet. YmpäristöAgro-hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Muut yhteistyötahot Oman organisaation ulkopuolelta luontevia yhteistyötahoja ovat erilaiset kyläyhdistykset ja muut paikallisjärjestöt sekä vesihuoltoyhtiöt ja -osuuskunnat. 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1. Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Hankkeen työntekijöitä olivat hallinnollisen henkilöstön (kts. kohta 1.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi) lisäksi ainoastaan jätevesineuvojat. Hankkeen projektipäällikkö toimii hankkeessa 70% työajalla. Projektipäällikkö vastaa hankkeen käytännöntoimista taloushallintoa ja kiinteistökohtaista neuvontaa lukuun ottamatta. Neuvontakäynnit on tehty jätevesineuvojien toimesta. Osa neuvonnasta tehdään palkkatyönä ja osalle maksetaan laskulla. Kulut näkyvät ostopalveluissa ja palkkakuluissa. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli säilyttää pilotti-hankkeessa koulutetut neuvojat. Neuvojien sijainti: Oulu 1 (+projektipäällikkö) Haapavesi 2 Oulainen 2 Pyhäntä 1 Siikalatva 1 (Kannus 1) varalla Jätevesineuvojan ajankäyttö koostui ennakkovalmistautumisesta, matka-ajasta ja kiinteistöllä neuvontatehtävässä vietetystä ajasta. Jätevesineuvojien ennakkovalmistautumisen aika vaihteli 15 minuutista 60 minuuttiin kohteesta riippuen. Kohteessa vietetty aika vaihteli 45 minuutista 180 minuuttiin. Matka-aikoja ei ole raportoitu, vain kilometrit. Neuvojien sijainti (kotipaikasta) etäällä olevia neuvontakohteita on kerätty yhteen ja yhdellä matkalla käyty useampia kohteita. Erityisesti Pyhännän ja Oulun neuvojat ovat tehneet pidempiä matkoja. 2.2. Neuvojien taustat ja koulutus Hankkeessa käytettiin pääasiassa pilotti-hankkeessa koulutettuja neuvojia. Kaikilla neuvojilla on taustana tekninen tai ympäristöpuolen koulutus, työkokemus ja SYKEn järjestämä jätevesineuvojakoulutus. Neuvonnan vastuuhenkilönä toimi Merja Talvitie, joka on toiminut projektipäällikkönä myös pilottihankkeessa, vuoden 2012 hankkeessa ja käynyt SYKEn neuvojakoulutuksen jokaisena toimintavuotena.

3. Tiedotus ja markkinointi 3.1. Lehtijutut Lehtijuttuja on tämän hankkeen aikana ollut vähän. Lehtijuttujen sävy on pääasiassa positiivinen, mutta ei kovin innostunut tai innostava. Negatiivisessa mielessä ei lehdistö ole hanketta lähestynyt. Maaviesti-lehteen tehtiin nelisivuinen jätevesiliite, jota jaettiin tulostettuna myös yleisneuvontatilaisuuksissa. 3.2. Radio- ja tv-jutut Hankkeen aikana paikallisradiossa esitettiin kolme noin kuukauden mittaista mainoskampanjaa kiinteistökohtaisesta neuvonnasta. Radiomainoskampanjoissa jatkettiin samalla teemalla kuin Pilotti-hankkeen kahdessa viimeisessä kampanjassa. Mainokset olivat melko räväköitä ja ulkopuolisen palautteen perusteella mieleen jääviä. Radiomainokset saavat huomiota ulkopuolisilta, mutta vain muutama soittaja kertoo kuulleensa mainoksen. Radiossa on esitetty myös yksi maksullinen ohjelma sarjassa ProAgria vartti, joista yksi oli hajajätevesiaiheinen. 3.3. Mainokset Lehdissä on ilmoitettu kaikista tilaisuuksista ja mainostettu sekä yleis- että kiinteistökohtaista neuvontaa. Hankkeella on ollut 68 eri lehti-ilmoitusta hankealueen lehdissä. 3.4. Internet Hankkeella on omat internet sivut ProAgria Oulun sivujen osana. Sivuilla on tietoa ja linkkejä jätevesiasioista. Myös nettikysymyskaavake, josta sai vastauksen kolmen arkipäivän kuluessa omaan sähköpostiinsa. ProAgrialla on myös oma sivustonsa Facebook.comissa, jossa kerrotaan tilaisuuksista. 3.5. Jäsenkirjeet Jätevesineuvonnasta on tiedotettu myös jäsenkirjeissä. Jäsenkirjeitä on mennyt Maa- ja kotitalousnaisten jäsenjärjestöille, ProAgria Oulun jäsenille, ProAgria Keskipohjanmaan jäsenille ja Kalatalouskeskusten jäsenille. Kirjeissä on markkinoitu sekä luentomahdollisuutta että suoraa neuvontaa. 3.6. Muut markkinointi ja tiedotustoimet Talkoilla on jaettu n. 200 kpl kutsuja jätevesi-iltoihin. Lisäksi hankkeessa tuotettiin televisiomainos jätevesineuvonnasta hyödynnettäväksi jatkohankkeissa ja muiden alueiden hankkeissa.

Talkoilla jaetut kutsut toimivat, kun kutsujana on paikallinen kyläyhdistys. ProAgrian jätevesineuvonnan jakamilla kutsuilla ei ole vaikutusta, eikä niiden perusteella oteta neuvontaan yhteyttä. Lisäksi tuotettiin yksi hajajätevesiaiheinen televisiomainos käytettäväksi jatkohankkeessa ja muissa jätevesineuvontahankkeissa muokattuna yhteystietojen osalta. 3.7. Markkinoinnin onnistuminen Markkinointi on nojannut kolmeen pääasialliseen kanavaan. ProAgrian ja jäsenyhdistyksien verkostoon, radioon ja lehti-ilmoituksiin. Jokaisella näillä reiteillä on tavoitettu asiakkaita, mutta laajamittaisempi neuvontatarpeen tunteen herättäminen on jäänyt saavuttamatta. Osasyy tähän voi olla markkinoinnin viesti maksuttomasta avusta. Avusta, jonka tarvetta markkinointi ei ole pystynyt herättämään. Ehkä jossain tapauksessa apua tulisi tarjota ilman kysyntää (vrt. nuohooja menetelmä). Radiokampanjat jäävät mieleen ja niistä tulee palautetta pitkän ajan kuluttua myös ulkopuolisilta henkilöiltä. Niiden suoraa vaikutusta on vaikea arvioida. Pilotti-hankkeessa kysyntään tuli hankealueen ulkopuolisilta alueilta piikki kampanjan aikana. Soittaessa asiakkaat kuitenkin viittaavat lehti-ilmoitukseen lähes poikkeuksetta. 4. Yleisneuvonta 4.1. Puhelin- ja nettineuvonta Hanke tarjosi nettineuvontaa hankkeen aikana jatkuvasti. Nettisivujen kautta ja suoraan sähköpostiin hankkeen aikana tuli 25 kappaletta sellaisia kyselyjä, joihin ei tehty muuta neuvontaa. Pääasiassa muun neuvonnan pois jäänti johtui siitä, että nettikysymykset koskivat hankealueen ulkopuolisia kiinteistöjä, kantovesimökkejä tai omistajalla oli jo selkeä näkemys tarvittavista toimista, mutta tarvitsi varmistuksen jollekin yksityiskohdalle. Netti/sähköposti kysymyksien pääasialliset aiheet olivat nykyisen järjestelmän riittävyys ja suositus järjestelmän tehostamiseksi. Puhelinneuvontaa tarjottiin koko hankkeen ajan. Puhelinneuvontaan on laskettu sekä ne kiinteistöt joille on annettu vain puhelinneuvontaa että ne kiinteistöt jotka ovat ottaneet ensin yhteyttä sähköpostilla ja sitten on keskusteltu vielä puhelimessa. Näiden sähköposteja ei ole laskettu enää mukaan sähköpostineuvontaan. Kiinteistöt, joille on annettu puhelinneuvontaa, mutta ei ole tehty kiinteistökäyntiä, ovat pääasiassa hankealueen ulkopuolisia kiinteistöjä, hankealueen ns. vähäisen vedenkäytön mökkikiinteistöjä tai perikuntien tyhjillään olevia kiinteistöjä. Selvästi vähän veden varassa olevat kiinteistöt (kantovesi tai ei vettä lainkaan) on hoidettu pääosin puhelinneuvontana eikä heille ole tarjottu kiinteistökäyntejä ilman erityistä syytä. Niille on tarjottu käyntiä, jos kiinteistökäyntiin on ollut jokin erityinen peruste tai omistaja ei ole osannut vastata vedenhankintakysymyksiin. Samoin ne kiinteistöt, joilla on selkeästi viemäriin liittymismahdollisuus, on jätetty puhelinneuvonnan varaan. Epäselvissä tapauksissa myös teoriassa viemäriin liittyvissä kiinteistöissä on käyty. Puhelinneuvontaan tuli 61 eri asiakkaan soittoa, joille ei tehty muuta neuvontaa. Puheluiden jakaantuminen hankeaikana.

Puhelut 14 12 10 8 6 4 2 0 Puhelut Sähköpostineuvonnan jakaantuminen hankeaikana sähköpostit 8 7 6 5 4 3 2 1 0 sähköpostit 4.2. Neuvontapisteet tapahtumissa Vuoden 2013 Oulun Rakenna, Sisusta, Asu messuilla annettiin sekä yleisneuvontaa että kiinteistökohtaista klinikkaneuvontaa kahden päivän ajan. Yleisneuvonnan kävijöitä oli yhteensä 15. Vastaavilla Ylivieskan messuilla 2014 kahden päivän aikana vieraili osastolla jätevesiasioiden kanssa 33 henkilöä. Kevään 2014 Oulun Rakentajamessuilla annettiin yleisneuvontaa kolmen päivän aikana 28 henkilölle. Eri neuvontojen asiakkaat on eritelty neuvonnan tason mukaan joko yleisneuvontaan tai klinikkaneuvontaan (kts kohta 4.5). Pelkästään esitteitä tai oppaita osastolta ottaneita ei ole laskettu mukaan eikä luonnollisesti muista asioista keskustelemaan pysähtyneitä. Näissä neuvontapisteissä kerrottiin yleisellä tasolla lain nykyisistä vaatimuksista ja neuvottiin kiinteistönomistajia myös oman kiinteistönosalta niillä tiedoilla, jotka olivat käytettävissä.

Yleisneuvonnan lisäksi markkinoitiin kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä, mutta niitä ei juurikaan tilattu tilaisuuksissa eikä jaettujen esitteiden perusteella. Pilottihankkeen kokemuksien perusteella yleismarkkinoille osallistuvat ihmiset eivät olleet erityisen innostuneita siinä tilanteessa keskustelemaan jätevesistä. Silloin kannattaa ehkä vain jakaa esimerkiksi yhteystietoja myöhempää yhteydenottoa varten. Näihin ei tämän hankkeen aikana osallistuttu. Yleisneuvontapisteillä on ollut jaossa materiaalia haja-asutusalueen jätevesiasioista. Hankkeen käytettävissä ja tilaisuuksissa jaossa on ollut Pohjois-pohjamaan ELY-keskuksen tekemä ja Tiedottamalla parempaan vesientilaan -hankkeen päivittämä jätevesiopas, Ympäristöhallinnon hyvä jätevesien käsittely - opas sekä neljä askelta - lehtinen. Lisäksi jaossa on ollut hankkeen omaa materiaalia jätevesien käsittelystä, jätevesien laatuun liittyvää materiaalia ja luonnollisesti neuvonnan mainoslehtinen. Lisäksi Maaviesti-lehteen tehtyä jätevesiliitettä on jaettu yleisneuvonnassa. RakennaSisustaAsu-messut Ylivieska Rakentajan Messut Oulu Liitteessä olevassa tilaisuuksien listoissa tämä näkyy yleisneuvonnan listassa ja kävijämäärä yleisneuvonnassa. 4.3. Yleisötilaisuudet Jätevesi-iltoja järjestettiin yhdessä oman talon hankkeiden, muiden yhdistyksien sekä kuntien vesihuollon kanssa ja osittain kokonaan hankkeen toimesta. Yhteensä järjestettiin 11 jätevesi-iltaa, joissa kävi 162 henkilöä. Jätevesi- ja vesistöilta Pudasjärvellä Jätevesi- ja vesistöilta Iissä

Kävijämäärä jätevesi-illoissa vaihteli huomattavasti. Iltaa järjestettäessä ei aina voinut ottaa huomioon kaikkia osallistumista heikentäviä asioita. (jääkiekkopelit, vanhempainillat, konsertit, muut yleisötilaisuudet yms.). Kaikki tilaisuudet on listattu ja sijoitettu kartalle liitteessä 1. 4.4. Muiden järjestämät tilaisuudet Muiden järjestämissä tilaisuuksissa on yleisneuvontaa annettu Parhalahden kyläpäivillä. Siellä yleisneuvontaan osallistui 5 henkilöä. 4.5. Yksilöllinen neuvonta, esim. jätevesiklinikat Hanke järjesti ProAgria Oulun toimitiloissa 6 jätevesiklinikkaa. Jätevesiklinikka vastaanottoja oli myös Oulun ja Ylivieskan Rakenna Sisusta Asu-messuilla sekä Oulun rakentajamessuilla 2014 Näitä varten ilmoitettiin lehti-ilmoituksin, että on jätevesiklinikkaneuvontaa ja syytä ottaa tiedot kiinteistöstä ja järjestelmästä mukaan. Näissä klinikoissa arvion oman kiinteistön tilanteesta ja opastuksen jatkotoimista sai 195 kiinteistöä. Yksilöllistä opastusta on annettu myös jätevesi-iltojen jälkeen niille, joilla on ollut vähintään asemapiirros mukana. Liitteessä olevassa tilaisuuksien listoissa tämä näkyy klinikkaneuvonnan listassa ja kävijämäärä klinikkaneuvonnassa. Yleisneuvonta samoissa tilaisuuksissa on omassa listassa. 5. Kiinteistökohtainen neuvonta Hankkeen tavoitteena oli 250 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä ja tavoitetta vähennettiin päätöksessä haetun ja myönnetyn rahoituksen suhteessa. Tällöin tavoitteena oli 179 käyntiä, joista toteutui hankkeen aikana 107 kiinteistökohtaista käyntiä. Tavoitteesta jäätiin hieman ensinnäkin hankkeen rahoituspäätöksen venyessä ja tämän takia kevät kauden 2013 jäädessä käytännössä vuoden 2012 rahoituksella tehdyksi. Vastaavasti jatkoajalla kevätkaudella 2014 tilattuja käyntejä taas tehdään kustannussyistä vasta vuoden 2014 hankkeen aikana, koska tilauksia oli hajanaisesti ympäri maakuntaa. 5.1. Toteutustapa (mm. neuvonta-ajan varaaminen, käynteihin käytetty aika) Hankkeen kiinteistökohtaiset neuvonnat toteutettiin ns. putkimiesmallilla. Pääasiassa neuvontakäynti tilattiin projektipäälliköltä puhelimitse, netin tai sähköpostin kautta tai jätevesiillassa. Käytössä oli myös mahdollisuus, että jätevesineuvoja sopivat suoraan käynnin, jos sitä heiltä kysyttiin. Jätevesineuvojien yhteystietoja ei markkinoitu eikä julkistettu, koska neuvojat tekivät työtään oman toimen ohella. Yhteystietojen julkistaminen olisi voinut häiritä päätoimen työn tekemistä.

tilauksien tekotapa: jätevesi-illassa yms. tehty tilaus 0 kpl 0 % soitto projektipäällikölle 85 kpl 80 % sähköpostitilaus 10 kpl 9 % suora tilaus jätevesineuvojalle 8 kpl 7 % muu tapa (naapuri, yht.kump. tms.) 4 kpl 4 % Yhteensä 107 kpl 100,0 % tilauksien jakaantuminen hankeaikana 35 30 25 20 15 10 5 0 käyntitilaukset käyntitilaukset Projektipäällikkö suoritti asiakkaan ensi haastattelun pohjatietojen saamiseksi puhelimessa. Tämän jälkeen katsottiin pohjavesialueiden ja viemäröinnin tilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet alueella. Haastatteluun puhelimessa ja pohjatietojen etsimiseen meni kiinteistöstä riippuen 5-30min. Tämän jälkeen neuvontakäyntipyyntö taustatietoineen välitettiin jätevesineuvojalle, joka soitti kiinteistön omistajalle ja sopi käyntiajan. Kiinteistökäynnin jälkeen neuvoja palautti kaavakkeen toimistolle ja käyntikorvaus maksettiin. Käytännössä neuvojat keräsivät kuukausittain tai useamman kuukauden käynnit ja palauttivat ne palkanmaksuun. Toimistolla käyntikaavakkeet arkistoitiin ja tilastotieto tallennettiin. Kiinteistölle jätettiin neuvonnasta kirjallinen raportti. Sen lisänä oli Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen tekemä Hajajätevesiopas sekä Askel askeleelta ympäristöhallinnon opas. Lisäksi paketissa oli joku Maa- ja kotitalousnaisten kolmesta jätevesien muodostumiseen liittyvistä ohjelehtisistä. 5.2. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso Kiinteistöistä pyrittiin karsimaan puhelimessa ne, joiden ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin. Tällä pyritään pitämään neuvonnan taso sellaisena, että asia tulee selväksi, mutta ei tuhlata resursseja ns. turhiin käynteihin. Jos kiinteistönomistaja ei osaa sanoa, mikä siellä on tai selityksestä ei saa selvää, tällöin kiinteistöllä käydään, jos omistaja sen sallii.

Ikävapautuksen piirissä olevilla kiinteistöillä käytiin, jos omistaja niin halusi. Vireillä alueilla ikäihmiset haluavat laittaa kiinteistön kuntoon, ennen kuin se jää perillisille. Tämä edellyttää sitä, että kiinteistön jatkokäyttö on tiedossa. Periaatteessa myös ne kiinteistöt, joilla on viemäriliittymä mahdollisuus, jätettiin neuvonnasta pois ja suositeltiin liittymään viemäriin. Joissakin tapauksissa niissä käytiin asiaa tarkastelemassa. Eräässä tapauksessa kiinteistönomistaja sai hankittua viemäriliittymän vastahakoiselta vesihuoltolaitokselta, kun oli asiantuntijan sana siitä, että kiinteistökohtaisen järjestelmän rakentaminen olisi ollut todella kallista ja haastavaa. Valtaosa järjestelmistä on kahden kaivon ja putkiojaan tai kivipesään ratkaisuja. Kaikkiaan kaivojen/osastojen määrä vaihteli yhdestä neljään. Hyödyntämiskelpoisia kaivoja on noin puolessa käydyistä kiinteistöissä. Muutamia riittäviä, mutta rikkinäisiä järjestelmiä käytiin katsomassa. Nämä on tilastoitu uusimisen tarpeessa oleviin, koska niissä ei ollut muita vaihtoehtoja. Rikkinäiset tai toimimattomat järjestelmät ovat olleet tukkeutuneita maahanimeyttämöitä ja vuotavia umpikaivoja. Laitepuhdistamoita kaikille vesille ei meidän neuvonnassa ole tullut vastaan. 5.3. Kiinteistöjen omistajat Lähes kaikki käynnit tehtiin kiinteistöillä, jotka ovat vakituisesti asuttuja. Vain 2 kappaletta on vapaa-ajanasuntoja tai esimerkiksi perikuntien tyhjillään olevia kiinteistöjä. Perikunnat ovat erittäin kiinnostuneita siitä, miten jätevesiasia kiinteistöillä eri tilanteissa hoidetaan. Niiden neuvoista on tilastoitu todennäköisimmän käyttötarkoituksen mukaiset ohjeet. Niissä tapauksissa on kuitenkin keskusteltu laajemmin, mitä eri käyttötarkoituksien mukainen vedenkäyttö kiinteistöllä vaatii jätevesijärjestelmältä. Kiinteistönomistajat olivat melko värikäs otos haja-asutusalueen asukkaita. Kuitenkin suuri osa oli vähän varttuneempaa väkeä. Ikää ei kartoitettu muuten kuin 68-vuotiaiden ikävapautuksen osalta. Soittajat usein tosin kertoivat ikänsä myös muiden tietojen ohessa ja valtaosa oli 55 vuotta täyttäneitä. Ikävapautuksen piirissä käynneistä oli 3 kpl /107käyntiä, eli 2,8 % Ikävapautus on aika epäselvä asia kentällä. Useat luulivat, että riittää, kunhan lykkää tehostamista kunnes täyttää 68 vuotta, niin sen jälkeen saa vapautuksen. Toisaalta taas osa ei ollut kuullutkaan ikävapautuksesta. Muutamia yli 80-vuotiaita yksin asuvia naisia otti hätääntyneinä yhteyttä puhelimitse tai yleisneuvonnan yhteydessä ja sanoi joutuvansa muuttamaan pois jätevesiasian takia. Ikäpykälän selkeytys valtakunnallisella tiedotuksella esimerkiksi radiossa tai televisiossa vähentäisi epävarmuutta ja vääriä käsityksiä asiasta. Se saattaisi jopa vaikuttaa positiivisesti asenteisiin uutta asetusta kohtaan, kun sitä ei pidettäisi vanhemman väestön kaupunkiin muuton pakottajana. Negatiivisina asioina kiinteistöjen omistajat pitivät muiden tahojen ympäristöhaittojen kuormittavuutta verrattuna haja-asutusalueiden kiinteistöiltä tulevaan kuormitukseen. Esimerkkeinä turvetuotanto (on voimakasta hankealueella), Talvivaaran kaivos, maatalous sekä ulkomaiset kuormittajat.

5.4. Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä- ja toimintaneuvoista yhteenveto kiinteistökäynneistä taulukon 1 mukaisesti Taulukko 1. Yhteenveto kiinteistökäynneistä 1) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % 30 28 0 0 Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) kivipesä tai rikkin. 48 45 0 0 Järjestelmä riittämätön - yhteensä 78 73 0 0 Vanha maaperäkäsittely 13 12 0 0 Muu (pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu) 0 0 0 0 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. 13 12 0 0 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 4 4 0 0 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 0 0 0 0 Kaikki jätevedet umpisäiliöön 0 0 0 0 Muu (järjestelmä kunnossa) 0 0 0 0 Järjestelmä kunnossa - yhteensä 4 4 0 0 Yhteensä 95 84 0 0 2) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Järjestelmä riittämätön - yhteensä 3 3 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. 2 2 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 0 0 2 2 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 0 0 0 0 (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely 0 0 0 0 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 1 1 0 0 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 0 0 0 0 (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely 0 0 0 0 Muu (järjestelmä kunnossa) 0 0 0 0 Järjestelmä kunnossa - yhteensä 0 0 0 0 Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 1 1 3 3 Yhteensä 7 7 5 5 6. Palaute Vastaanotto kiinteistöillä on ystävällistä tai vähintään asiallista muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Jätevesiasiat ovat tunteita herättäviä, että joskus asiakkaat ovat valmiiksi tuohtuneella mielellä. Tunteita herättää erityisesti viemäröintiasiat, puolesta ja vastaan. Kuitenkin putkimies - mallin neuvonta on siitä antoisaa, että asiakas on jo jonkin verran paneutunut asiaan, kun on osannut neuvontakäynninkin tilata.

Asiakaspalautetta tulee jonkin verran sähköpostilla ja puhelimitse. Ne ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta olleet positiivisia. Neuvonnan vaikuttavuuskyselyn kolme ensimmäistä kysymystä koskivat neuvontaa ja tyytyväisyyttä siihen. Ensimmäinen kysymys oli: Saitteko neuvontakäynnillä teille hyödyllistä tietoa kiinteistökohtaisesta jätevedenkäsittelystä ja vastattiinko kysymyksiinne riittävällä ammattitaidolla? Tähän vastasi 94,2% vastanneista. kyllä ei en osaa sanoa Toinen kysymys: Motivoiko neuvontakäynti teitä kunnostustoimenpiteisiin, mikäli sellaisten arvioitiin olevan kiinteistöllänne tarpeellisia? Tähän kysymykseen vastasi 90% kaavakkeen palauttaneista. Osassa vastauksia oli rastitettu Ei ja vapaaseen tekstiin, että motivaatio oli, kun neuvontakäynti oli tilattu. Näissä oli haluttu vain tekninen neuvonta enää tarvittavista toimenpiteistä. Kyllä 82 kpl Ei 25 kpl Eos 1 kpl Kolmas kysymys: Saitte neuvontakäynnistä kirjallisen dokumentin, jossa arvioitiin nykyisen järjestelmänne riittävyys ja mahdollisten toimien tarpeellisuus. Onko tämä dokumentti teillä tallessa? Tähän kysymykseen vastasi 90,8% kaavakkeen palauttaneista. Ilahduttavan monella oli kaavake tallessa ja vapaansanan kentässä pyydettiin muutamia kopioita hukkuneiden kaavakkeiden tilalle.

kyllä ei en osaa sanoa 7. Neuvonnan vaikuttavuuskyselyn tulokset Neuvonnan vaikuttavuuskyselyjä lähetettiin 303 kpl vuosien 2011 ja 2012 aikana neuvontaan osallistuneille satunnaisotannalla (täydellisen osoitteen antaneista). Vastauksia palautettiin 120 kpl, eli 39,6 %, mikä on erittäin hyvä tulos. Vastanneille ei ollut luvassa mitään palkkiota tai arvontaa. Kyselyyn vastattiin nimettömänä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kyselyn tyytyväisyyteen ja muuten neuvontaan liittyvät kysymykset on käsitelty kohdassa 6. Kyselyn osio neuvonnan vaikuttavuudesta sisälsi 5 kysymystä jätevesijärjestelmän uusimisen tai täydentämisen tilanteesta. Kysymys kaavake ja kaikkien kysymyksien vastaukset ovat tämän raportin liitteenä. Tärkein asia on kuitenkin järjestelmien uudistamisen aikataulu. Yhdistettynä kysymykset 7 ja 8 yhteiseksi yhteenvedoksi saadaan jonkinlainen käsitys nykyisestä tilanteesta. Kysymys 7 käsitteli jo rakennettuja järjestelmiä (14 kpl) ja kysymys 8 tulevaisuuden suunnitelmia (96 vastausta). olen jo rakentanut 14 vuonna 2014 12 vuonna 2015 29 myöhemmin kuin 2015 16 aion hakea lykkäystä kunnostustoimiin vuonna 2016 11 ei koske minua 10 en osaa sanoa 18 Vastauksia yhteensä 110

olen jo rakentanut vuonna 2014 vuonna 2015 myöhemmin kuin 2015 aion hakea lykkäystä kunnostustoimiin vuonna 2016 ei koske minua en osaa sanoa Neuvontakäynnin jälkeen on rakennettu uusia järjestelmiä ja sanallisten vastausten perusteella viemäröintiasiat ovat edenneet joillakin alueilla. Viemäriin liittymisen motivointi täytyy joskus tehdä kiinteistökohtaisen neuvonnan käynnillä. Lykkäystä aikoo hakea noin 10% vastanneista kiinteistöistä. Se lienee tällä alueella jokseenkin todellinen osuus huonon taloustilanteen ja muuttohäviökuntien vuoksi. Järjestelmän uusiminen voi olla liian suuri investointi, kun kiinteistön jääminen tyhjilleen on mahdollista. Noin puolet vastanneista aikoo toteuttaa hankkeen tulevaisuudessa, joko määräajassa tai sen jälkeen. Useissa vastauksissa oli erikseen mainittu 2016, vaikka se ei ollut vaihtoehtona. Noin 16% vastanneista ei osaa sanoa, mihin toimiin aikoo ryhtyä vai ryhtyykö ollenkaan. 8. Tuloksellisuus Hankkeen taloudellista tuloksellisuutta on jossain määrin hankala itse arvioida samanlaisen vertailukohdan puuttuessa. Vertailu muihin hankkeisiin on haasteellista mm. toimintaympäristöjen ja toimintatapojen erilaisuuden vuoksi. Vertailukohdaksi on tässä otettu alueen aikaisemmat hankkeet vuosilta 2011 ja 2012. Toinen vertailukohta on esimerkiksi suunnittelu. Tällä alueella voi saada halvimmillaan asianmukaisen jätevesisuunnitelman hintaan 500 + alv +kulut. Esimerkiksi 80km:n etäisyydellä hinnaksi tulee n. 707. Näissä suunnitelmissa kaikki kulu menee palkkaan ja välineisiin eikä tämä hinta ole suurempien toimijoiden hintatasoa.

2013 vuoden hankkeen tuloksellisuus Hankkeen 2013 kokonaiskulut = hankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) hankeaika 11kk Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 329 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 195 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 107 kpl talouksia ( ) ( ) ( ) =480,44 2012 vuoden hankkeen tuloksellisuus Hankkeen kokonaiskulut = 2012 vuoden neuvontahankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Hankeaika 15kk Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 487 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 72 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 179 kpl talouksia ( ) ( ) ( ) =513,92 2011 vuoden hankkeen tuloksellisuus Hankkeen kokonaiskulut = pilot-hankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Hankeaika 10kk Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 368 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 0 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 174 kpl talouksia ( ) ( ) ( ) =437,87 Hankkeen kustannustehokkuus kärsi hieman pilottivaiheen jälkeen. Siihen on osasyynä alueen laajentuminen vuonna 2012 käsittämään koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen pienen pilottialueen sijasta. Vuoden 2013 hankkeessa kustannustehokkuutta on saatu parannettua ilman neuvonnan tason heikentymistä. Tehokkuutta paransi pääasiassa klinikkaneuvonnan vieminen rakentamiseen liittyviin tapahtumiin isolla volyymilla. Tästä saatiin jo hyviä kokemuksia vuoden 2012 hankkeessa, mutta ei niin isossa mittakaavassa. Hankkeen tuloksellisuus kärsii ison toimialueen takia luonnollisesti siitä, että resurssit hajaantuvat laajalle. Silloin näkyvyyttä ei saada kovin massiiviseksi rahallisesta panostuksesta huolimatta. Toinen suuren toimialueen ongelma on etäisyydet. Pitkistä matkoista johtuen myös matkakustannukset ja matkoihin käytettävä aika rasittavat tulosta. Sama ongelma tulee eteen kuntien määrän ollessa suuri. Yhteydenpito, tiedotus ja tietojen hankinta pitää tehdä jokaisesta kunnasta.

9. Arvio hankkeen onnistumisesta Hankkeen onnistumiset Hankkeen tavoitteena oli tehdä kiireetöntä neuvontaa asiakaslähtöisesti. Tarkoituksena oli kuunnella asiakasta ja keskustellen oikoa vääriä käsityksiä lainmuutoksista ja asetuksen sisällöstä. Omien arvioidemme mukaan tämä onnistui erittäin hyvin, sekä kiinteistöillä että muussa neuvonnassa. Pyrkimyksenä oli että neuvonnan jälkeen kiinteistön omistaja tietää mihin toimiin hän ryhtyy ja keneen hän seuraavaksi ottaa yhteyttä. Oman näkemyksemme mukaan tämä on pääosin onnistunut. Virhearviot ja parannuskohteet omassa hankkeessa Kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien tavoitteesta jäätiin melko paljon. Yhtenä syynä oli hankkeen rahoituspäätöksen viivästys kevätkautta ajatellen. Toinen syy on alueen koko ja hajanaisuus. Suurimmat vaikutukset kiinteistönomistajan aktiivisuuteen on kuitenkin jokaisen kunnan yleisellä vireydellä sekä viranomaisten kannalla jätevesiasetukseen. Tässä hankkeessa ajokilometrejä tuli melko paljon. Jatkossa olisi edelleen syytä keskittää käyntejä paremmin samalle suunnalle esimerkiksi porrastamalla enemmän lehti-ilmoittelua alueittain. Markkinointi epäonnistui siltä osin, että neuvonnan tarvetta ei ole saatu herätettyä laajemmassa mittakaavassa. Lehti-ilmoittelulla, radiomainonnalla tai lehtijutuilla ei juuri tuntunut olevan vaikutusta asiakasmääriin ainakaan niin, että niihin reagoitaisiin heti. Sitä, miten asia on tullut kiinteistönomistajille tiedoksi ja tutummaksi, muttei ole johtanut neuvontaan, ei voida mitenkään mitata. Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi Valtakunnallinen tiedotuskampanja toisi asian kaikille tutuksi kotisohvilla. Nyt osa ihmisistä on edelleen luulossa, että jätevesiasetus on kumottu ja koko asia on unohdettu. Samalla kun asiat, vaatimukset ja kriteerit ovat valtakunnalliset ja kaikille tasapuolisesti esitetty, on myös tärkeää, että kiinteistölle menee tai puhelimessa neuvoo mahdollisimman läheinen henkilö. Paikallisuus on ehdoton edellytys luottamuksellisten välien aikaansaamiseksi neuvontatilanteessa. Alueellamme neuvontaa on syytä tehostaa lisäämällä yksilöllistä neuvontaa omissa toimipisteissä. Jätevesien vaikutuksista lähiympäristöön ja omaan terveyteen pitäisi saada julki Jätevesien vaikutuksista ja syistä, miksi niitä pitää haja-asutusalueillakin puhdistaa, olisi hyvä puhua tai tiedottaa julkisesti. Joidenkin yksittäisen kiinteistönomistajien voi olla vaikea hyväksyä suurehkoa kustannusta, jos he eivät koe siitä olevan hyötyä itselleen. Kaikki ne, jotka ovat uusineet ilman pakottavaa syytä (vanha järjestelmä rikki) järjestelmänsä, ovat sanoneet syyksi oman viihtyvyyden ja oman ympäristön parantamisen. Positiivinen tiedottaminen on aina hyväksi asialle. Myös muista vesistöön liittyvien kuormittajien velvoitteista ja vesiensuojelutoimista olisi hyvä keskustella julkisesti.