LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015

Pantone 3

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUVELVOLLISET JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT... 2 3. TARKKAILUN SUORITUS... 3 4. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS... 5 4.1 Yleiskuvaus ja ekologinen tila... 5 4.2 Hydrologia... 7 5. SÄÄ- JA VESIOLOT... 7 5.1 Loimijoen alueen sadanta... 9 5.2 Virtaamat...1 5.2.1. Kuhalankoski...1 5.2.2. Maurialankoski...11 6. VESISTÖKUORMITUS...12 6.1 Asutuksen aiheuttama vesistökuormitus...12 6.2 Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus...13 6.3 Kokonaiskuormituksen kehitys...15 7. KUORMITUKSEN KEHITYS KUORMITTAJAKOHTAISESTI...18 7.1 Forssan kaupunki...18 7.2 Genencor International Oy...19 7.3 Pintos Oy (entinen Ofa Oy Ab), Jokioisten tehdas...2 7.4 Jokioisten kunta...21 7.5 Ypäjän kunta...22 7.6 Loimaan kaupunki...24 7.7 Loimaan kaupunki, Alastaron taajama...25 7.8 Huittisten kaupunki, Vampulan taajama...26 7.9 Huittisten kaupunki...27 7.1 Lounais-Suomen Putki Oy...29 7.11 Loimaan Kromaus Oy...31 7.12 Punkalaitumen kunta...32 8. VESISTÖN TILA...32 8.1 Tammelan Pyhäjärvi...32 8.2 Pyhäjärven luusua...33

8.3 Loimijoki... 35 8.3.1. Happipitoisuus... 35 8.3.2. Fosforipitoisuus... 37 8.3.3. Typpipitoisuus... 4 8.3.4. Ammoniumtyppi... 44 8.3.5. Nitraattityppi... 48 8.3.6. Sameus ja kiintoaine... 49 8.3.7. Humuksen määrä... 5 8.3.8. Sähkönjohtavuus ja veden ph... 5 8.3.9. Klorofyllipitoisuudet... 51 8.3.1. Veden hygieeninen laatu... 52 8.3.11. Runkoasemien keskimääräinen veden laatu... 54 8.3.12. Kuormittajakohtaiset vesistövaikutukset... 55 8.4 Sivujokien veden laatu... 58 8.4.1. Jänhijoki... 59 8.4.2. Koenjoki... 6 8.4.3. Niinijoki... 6 8.4.4. Palojoki... 62 8.4.5. Punkalaitumenjoki... 62 9. HAJAKUORMITUS JA AINEVIRTAAMAT... 68 1. YHTEENVETO... 72 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Vedenlaatutulokset Liite 2. Virtaamataulukot Liite 3. Havaintoasemakartta

Vesiosasto/HA 21.6.216 Julkaisunumero 761 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 215 1. JOHDANTO Loimijoen (Kuva 1.1) alueen veden laadun yhteistarkkailumuotoinen seuranta on aloitettu vuonna 1974. Pääuoman lisäksi tarkkailun piiriin ovat kuuluneet jo pitkään siihen laskevat Koenjoki, Niinijoki ja Punkalaitumenjoki. Jänhijoki on ollut mukana seurannassa vuodesta 1998 alkaen ja Loimijoen alajuoksulle laskeva Palojoki vuodesta 21 alkaen. Kuva 1.1. Loimijoen yläosa, Forssan puhdistamon yläpuoli. Harri Perälä. Käytössä oleva tarkkailuohjelma on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta vuonna 21. Ohjelma sisältää veden laadun seurannan, pohjaeläin- ja sedimenttitutkimukset sekä pohjan piilevien tarkkailun. Hämeen ympäristökeskus hyväksyi em. ohjelman tietyin tarkistuksin ja täydennyksin 5.1.21 (kirje nro 3Y326-13) ja Lounais-Suomen ympäristökeskus 11.1.21 (kirje nro 299Y479-13). Tämän jälkeen tarkkailuohjelmasta laadittiin päivitetty versio 22.1.21, johon on lisätty 22.11.24 tarkkailupiste L4 Genencor International Oy:n alapuolelle Loimijokeen (kirje nro YLO/lup/73A/4, dnro HAM-23-Y-625-111). Lisäksi piilevätarkkailua muutettiin vuodelle 21 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suullisesti hyväksymällä tavalla. Vuonna 21 laadittu tarkkailuohjelma ja sitä seuranneet päivitykset ja muutokset koottiin vuonna 216 yhteen ja ohjelmaan esitettiin uudistuksia, jotta tarkkailu vastaisi paremmin Loimijoen alueen tarkkailutarpeiden nykytilannetta. Tarkkailuohjelmaluonnos on viranomaiskäsittelyssä. www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) 2461 111 PL 265, 3311 Tampere

2 Yhteistarkkailuohjelma kattaa jokivarren pistemäiset jätevesikuormittajat, mutta ei alueella sijaitsevia turvetuotantoalueita, kaatopaikkoja eikä Huittisten kaivosta. Lisäksi Forssan Envitech-alueen kuormittajilla on oma, vuonna 211 valmistunut vesistövaikutusten yhteistarkkailuohjelma. 2. TARKKAILUVELVOLLISET JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT Loimijoen yhteistarkkailuun osallistuvilla kaupungeilla, kunnilla ja teollisuuslaitoksilla (Taulukko 2.1) on Hämeen ympäristökeskuksen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston, Etelä-Suomen aluehallintoviraston tai Vaasan hallinto-oikeuden jätevesien laskuluvissa asettamat vesistön tilan tarkkailuvelvoitteet. Taulukko 2.1. Loimijoen yhteistarkkailuun vuonna 215 osallistuneet kuormittajat ja heidän lupapäätökset. Tarkkailuvelvollinen Lupapäätös pvm 1) Forssa kaupunki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (ESAVI/21/4.8/213, päätös nro 232/214/2) 12.12.214 2) Genencor International Oy Hämeen ympäristökeskus (YSO/57/27) 31.5.27 lupamääräysten tarkistamiskäsittely meneillään AVI:ssa 3) Pintos Oy, Jokioinen Hämeen ympäristökeskus (YLO/lup/113/5) 16.6.25 lupamääräysten tarkistamiskäsittely meneillään AVI:ssa 4) Jokioisten kunta Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-26-Y-22, päätös nro 5/27/1) 22.1.27 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, muutospäätös (ESAVI/77/4.8/212, päätös nro 171/212/1) 24.1.212 5) Ypäjän kunta Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/1/4.8/214) 22.12.215 6) Loimaan kaupunki, Loimaa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-29-Y-8) 18.12.29 Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/214/4.8/211, päätös nro 53/212/1), määräaikojen pidentäminen 22.3.212 7) Loimaan kaupunki, Alastaro Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/343/4.8/212, päätös nro 282/213/2) 18.12.213 8) Loimaan kaupunki, Mellilä Kuormitus loppunut, tarkkailu jatkunut toistaiseksi - 9) Huittisten kaupunki, Vampula Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/648/4.8/21, päätös nro 74/211/1) 25.8.211 1) Huittisten kaupunki, Huittinen Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/775/4.8/21, päätös nro 135/211/1) 1.11.211 11) Humppilan kunta Kuormitus loppunut 11.8.211, jälkitarkkailua vuoteen 214-12) Lounais-Suomen Putki Oy Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/269/4.8/212, päätös nro 256/213/1) 19.12.213 13) Punkalaitumen kunta Lounais-Suomen ympäristökeskus (LOS, päätös nro 28 YLO) 22.4.24 Vaasan hallinto-oikeus (päätös nro 6/29/2, dnro 115/4/217) 19.1.26 kuormitus loppunut helmikuussa 214, jälkitarkkailua v. 214 215

3 Loimaan kaupungin Mellilän taajaman jätevedet johdetaan Loimaan puhdistamolle. Niinijokeen voi kuitenkin tulla kuormitusta Mellilän taajaman alueella olevista viemäreistä ja se on ollut aiemmin mukana tarkkailussa Mellilän kunnan toimeksiannosta ja käytäntö on jatkunut toistaiseksi. Loimijoen vesistöalueella myös sijaitsevan Loimaan Kromaus Oy:n (uusi lupa 4.4.212, Loimaan kaupungin ympäristölautakunta, päätös Y1/212 Ympla 28.3.212 43) purkuvesistössä ei suoriteta vesistötarkkailua, eikä se ole ollut mukana yhteistarkkailussa vuosina 24-215. Sen ylä- ja alapuolisesta vesistöstä on otettu sedimenttinäytteet kolmen vuoden välein vuosina 22 215 raskasmetallikuormituksen mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi. Humppilan jätevedenpuhdistamon toiminta loppui vuonna 211. Jälkitarkkailu loppui vuoteen 214. Punkalaitumen jätevedenpuhdistamon toiminta loppui helmikuussa 214, josta lähtien jätevedet on johdettu Huittisten puhdistamolle. Puhdistamon vesistötarkkailu jatkuu vuosina 214 ja 215 jälkitarkkailuna. Seuranta pisteillä VP1 ja VP2A päättyy vuoteen 215. Punkalaitumenjoen alajuoksulla sijaitseva piste VP3 jää yhteistarkkailuun. Huittinen, Sastamala ja Punkalaidun ovat sopineet jätevesien yhteiskäsittelystä jäsenkuntien omistukseen ostetulla Huittisten kaupungin laajennettavalla puhdistamolla. Huittisten puhdistamo Oy on saanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta 14.2.213 luvan (ESAVI/643/4.8/21, päätös nro 16/213/2) em. kuntien jätevesien yhteiskäsittelyyn Pappilannimen saneerattavalla jätevedenpuhdistamolla. Huittisten puhdistamo Oy ei ollut mukana Loimijoen yhteistarkkailussa vielä vuonna 215. Huittisten puhdistamon saneeraus ja laajennus sekä Sastamalan siirtoviemärit valmistuvat vuoden 216 aikana, jolloin yhteiskäsittely alkaa. Edelliseen liittyen Vampulan puhdistamon toiminta loppuu lähivuosien aikana ja alueen jätevedet johdetaan Huittisten keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Ypäjän puhdistamon toiminta loppuu vuoden 216 aikana, ja alueen jätevedet johdetaan Loimaan keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Myös Alastaron puhdistamolta jätevedet on tarkoitus johtaa Loimaan keskuspuhdistamolle lähivuosien aikana. 3. TARKKAILUN SUORITUS Veden laatua seurataan vuosittain, kun taas sedimenttien kuntoa, pohjaeläimistön tilaa ja piileviä seurataan kolmen vuoden välein. Piilevätarkkailu tehtiin edellisen kerran vuonna 213. Uudessa tarkkailuohjelmaluonnoksessa on esitetty piilevätarkkailun suorittamista jatkossa samassa rytmissä sedimentti- ja pohjaeläintarkkailun kanssa, eli seuraavan kerran vuonna 217. Sedimentti- sekä pohjaeläintutkimukset tehtiin vuonna 214 ja ne raportoidaan erillisinä julkaisuina. Loimijoen pääuoman alueella on 16 virallista havaintoasemaa (Taulukko 3.1). Asemalta L15 otettiin näytteet ainevirtaamien seuraamiseksi lähes kuukausittain. Asema L16 on lisätty Turun Veden tarpeisiin, eikä se ole ainakaan toistaiseksi yhteistarkkailuasema. Pääuoman lisäksi näytteitä otettiin 5 sivujoesta (Taulukko 3.2).

4 Taulukko 3.1. Loimijoen pääuoman tarkkailuasemat ja niiden kaikki havaintoajankohdat vuonna 215. Loimijoen Aseman Kuukausi pääuoma 215 laatu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 L1 x x x x L1A runkopiste x x x x x x x L2 runkopiste x x x x x x x L3 x x x x x L4 x x x x x x x L5 runkopiste x x x x x x x L5A x x x L6 x x L9 runkopiste x x x x x x x L11 runkopiste x x x x x x x L13A x x L13 runkopiste x x x x x x x L14A x x L14 x x L15 runkopiste x x x x x x x x x x* L16 (Turun Vesi) x x x x L17 x x x x x * käyty kahdesti kuun aikana Taulukko 3.2. Loimijoen sivujokien tarkkailuasemat ja niiden havaintoajankohdat vuonna 215. Sivujoet Aseman Kuukausi 215 laatu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Sivujokien suut: Jänhijoki J3 runkopiste x x x x x Koenjoki KJ3 runkopiste x x x x x Niinijoki N3 runkopiste x x x x x Palojoki P1 runkopiste x x x x x Punkal.joki VP3 runkopiste x x x x x Mellilän ylä- ja alapuoli: N1 x x N2 x x Punkalaitumen ylä- ja alapuoli: VP1 x x x x VP2A x x x x Eri asemilta määritettiin vähintään tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 3.3). Lisäksi asemalta L15 on tehty lisämäärityksiä (alkaliteetti, TOC, liupo 4 Nucle) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilauksesta.

5 Taulukko 3.3. Loimijoen yhteistarkkailun analyysivalikoima. Loimijoen pääuoma Loimijoen sivujoet Analyysi Runkopisteet Muut pisteet Jokisuut Yläjuoksut Aronoja Lämpötila o C x x x x x Happi mg/l x x x x x Happi kyll % x x x x x Sameus FTU x x x x x Kiintoaine mg/l x x Sähkönjohtavuus ms/m x x x x x ph x x x x x Väri mg Pt/l x *) x COD Mn mg/l O 2 x x x x BOD 7 mg/l x Kokonaistyppi µg/l x x x x x Ammoniumtyppi µg/l x x x x x Nitraattityppi µg/l x x x Kokonaisfosfori µg/l x x x x x Fosfaattifosfori µg/l x x Rauta µg/l x x Fekaaliset kolit kpl/dl x x x x x Fekaaliset streptokokit kpl/dl x x x x x Klorofylli a mg/m 3 x **) *) Väri määritetään seuraavilta runkopisteiltä: L1A, L9 ja L15. **) Klorofylli-a määritys suoritetaan asemilta L1A, L5, L9, L13 ja L15 (kesäkuu ja elokuu). Tarkkailualue, kuormittajien sijainti ja veden laadun havaintopaikat on esitetty liitekartalla 3. Loimijoen yläjuoksun kunnat kuuluvat Hämeen ELY-keskuksen alueeseen. Joen alaosalla valvontaa suorittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Raja on Ypäjän ja Loimaan välillä. 4. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 4.1 Yleiskuvaus ja ekologinen tila Loimijoen yhteistarkkailun piiriin kuuluu pääosa Loimijoen valuma-alueesta Tammelan Pyhäjärven luusuasta alkaen. Tarkkailukohteita ovat Loimijoki ja sen sivujoista Jänhijoki, Koenjoki, Niinijoki, Palojoki ja Punkalaitumenjoki. Peltojen osuus valuma-alueesta (39 %) on Loimijoen alueella Kokemäenjoen vesistöalueen korkein. Loimijoen vedet laskevat Huittisten alapuolella Kokemäenjokeen. Pyhäjärvi kuuluu järvityypiltään mataliin humusjärviin (Mh), ja toissijaisesti se on tyypitelty runsasravinteisiin järviin (Rr). Loimijoen pääuoma on tyypiltään suuri savimaiden joki (Ssa), ja siihen laskevat sivujoet kuuluvat keskisuuriin savimaiden jokiin (Ksa). Pyhäjärven veden ominaispiirteitä ovat samentuneisuus ja rehevyys maatalousvaltaiselta valumaalueelta tulevan voimakkaan hajakuormituksen vuoksi. Valumaolojen vaihtelu heijastuu järven mataluudesta johtuen nopeasti veden laatuun. Talvella pohjan lähellä on ajoittain todettu happivajetta. Pyhäjärven ekologinen tila on tyydyttävä. Pyhäjärven syvännealueella sijainneen valtakunnallisen syvännehavaintoaseman säännöllinen tarkkailu lopetettiin vuoden 1994 jälkeen, mutta aloitettiin uudelleen vuonna 2.

6 Savisamean Loimijoen ja sen sivujokien ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Ravinnetaso määräytyy paljolti hajakuormituksen mukaan. Loimijoen yläjuoksulla jätevesien osuus on kuitenkin varsinkin alivirtaamilla merkittävä. Jätevedet heikentävät myös joen hygieenistä laatua merkittävästi. Happitilanne on normaalisti tyydyttävä tai hyvä. Loimijoen yläosan ekologinen tila on luokiteltu sekä biologisten että fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan tyydyttäväksi. Alaosalla ekologinen tila heikkenee suuremman fosforipitoisuuden vuoksi välttäväksi. Jokiosuudella on kaksi merkittävää nousuestettä sekä yli puolet luontaisesta putouskorkeudesta on rakennettu ja jokiuomaa on perattu noin puolet joen pituudesta, minkä vuoksi Loimijoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi. Jokioisten alapuolelle laskevan Jänhijoen fysikaalis-kemiallinen luokka on hajakuormituksesta peräisin olevan raskaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä heikon hygieenisen laadun vuoksi välttävä. Monipuolinen biologinen aineisto huomioiden Jänhijoen ekologinen tila on kuitenkin luokiteltu tyydyttäväksi. Muiden Loimijoen sivujokien ekologinen tila on vain välttävä erittäin suuren fosforitason vuoksi, jonka perusteella jokien fysikaalis-kemiallinen luokka on ääriarvoilla laskettuna huono. Mediaanit huomioon ottaen oikeampi luokka on kuitenkin välttävä. Loimijoen vesistöalueen pinta-ala on 314 km 2 ja järvisyys vain 2,8 %. Järvisyysprosentti on vielä Tammelan Pyhäjärven luusuassa normaali (1,8 %), mutta Forssan ja Huittisten välinen osuus on lähes järvetöntä ja voimaperäisesti viljeltyä aluetta. Loimijoen pituus on 114 km ja pudotuskorkeus 54 m. Joessa on kahdeksan säännöstelypatoa, joista kahdella on voimalaitos. Loimijoen keskivirtaama on Forssassa 6,3 m 3 /s, Loimaalla 11,2 m 3 /s ja Huittisissa 26 m 3 /s. Valumaalueen vähäjärvisyyden takia virtaamavaihtelut ovat suuria. Alivirtaamat ovat alajuoksullakin vain muutamia kuutiometrejä sekunnissa, kun taas ylivirtaamat ovat yli 1 m 3 /s. Taulukko 4.1. Loimijoen yhteistarkkailuun kuuluvien vesimuodostumien tyypittely ja vesienhoidon 2. suunnittelukauden päätökseen perustuva ekologinen tila. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Vesimuodostuma; Kunta Pintavesityyppi Ekologinen tila Pyhäjärvi; Tammela Matalat humusjärvet (Mh) tyydyttävä Loimijoki yläosa; Jokioinen Suuret savimaiden joet (Ssa) tyydyttävä Loimijoki alaosa; Huittinen Suuret savimaiden joet (Ssa) välttävä Jänhijoki; Forssa, Jokioinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) tyydyttävä Koenjoki (Kojonjoki); Forssa, Humppila, Loimaa Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Niinijoki, Loimaa Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Palojoki (Kourajoki); Huittinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Punkalaitumenjoki; Punkalaidun, Huittinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä

7 4.2 Hydrologia Loimijoen virtaamia mitataan mm. Kuhalankoskesta (Forssa) ja Maurialankoskesta (Huittinen). Edellä mainituille koskille sekä Loimijoen suurimmille sivujoille voidaan esittää seuraavat perustiedot: Taulukko 4.1. Loimijoen pääuoman ja sivujokien virtaamatietoja. Pääuoma: MHQ MQ MNQ F km 2 L % m 3 /s m 3 /s m 3 /s Kuhalankoski (1966-199) 696 1,5 18,7 6,3 1,44 Kuhalankoski (1991-2) 696 1,5 17,4 6,1 1,54 Maurialankoski (1966-199) 2652 3,1 217 24,1 1,85 Maurialankoski (1991-2) 2652 3,1 184 24,4 2,33 Sivujoet: Jänhijoki 25 3,8 14 1,6,2 Koenjoki 47,4 35 3,8,4 Niinijoki 225, 21 2,,1 Palojoki 225,1 18 1,9,2 Punkalaitumenjoki 425,6 31 3,6,4 Jokialueen virtaamavaihtelut ovat vähäjärvisyyden takia suuria, millä on suurta merkitystä tulvahuippujen aiheuttaessa veden samenemista ja ravinteiden huuhtoutumista jokivarsien peltoalueilta. 5. SÄÄ- JA VESIOLOT Vuoden 214 loppupuoli oli lauha. Sadanta oli normaalilla tasolla, joten runsaita valumia ei havaittu. Järvien pinnat olivat jäätymisajankohtana normaalia alempana. Vesimassa tuulettui ja viileni hyvin, koska jäätyminen tapahtui vasta joulukuun 2. päivän kohdalla. Talven kannalta tämä tarkoitti hyvää happitilannetta ja normaalia hitaampaa hapen kulumista vesimassan viileyden takia. Tammikuussa oli pakkasia, joten jääpeite vahvistui normaalisti. Helmikuun sää oli kuitenkin lauha ja kuun puolivälissä lämpötila oli selvästi plussalla. Sade tuli samaan aikaan osin vetenä, mikä sulatti lumia ja sai purot virtaamaan voimakkaasti. Valuma-alueen etelälaidalla tilanne vastasi jopa kevään ylivalumaa. Valumien mukana tuli hapekasta vettä järviin, joten lopputalven happitilanne helpottui tätäkin kautta. Maaliskuun puolivälissä alkoivat yöpakkaset ja päivisin oli aurinkoista. Jääpeite jopa vahvistui maaliskuun pakkaskaudella. Valumat pysähtyivät lähes täysin maaliskuun puolivälin jälkeen. Järvien jäät ja pellot olivat lumettomia, joten keväästä oli odotettavissa niukkavalumainen. Maalis-huhtikuun vaihteessa satoi kuitenkin vettä ja räntää, jonka seurauksena valumat lisääntyivät uudelleen. Järvien jääpeite suli huhtikuun puolivälissä eli pari viikkoa normaalia aikaisemmin. Sen jälkeen säätyyppi oli viileä, joten pintavesi lämpeni hitaasti. Huhtikuun 23. päivä oli voimakastuulinen, mikä sekoitti syvänteet pohjaa myöten. Vesimassa ilmastui siten tehokkaasti. Valumat jäivät huhtikuulla kokonaisuutena vähäisiksi. Säätyyppi jatkui viileänä ja sateisena toukokuulle saakka. Pintavedet läm-

8 penivät siten hitaasti, eikä jyrkkää kerrosteisuutta muodostunut kovin aikaisessa vaiheessa. Sadanta oli keväällä normaalia runsaampaa, mutta valumat pysyivät silti vähäisinä. Kesäkuussa sää oli edelleen viileää ja hyvin tuulista. Sateet jäivät vähäisiksi. Voimakkaat tuulet sekoittivat tehokkaasti vesimassaa ja järvien kerrosteisuuden muodostuminen viivästyi. Säätyyppi pysyi normaalia viileämpänä koko heinäkuun. Sadanta oli keskimääräistä runsaampaa. Pintavedet pysyivät selvästi normaalia kylmempinä, eikä levien pintakukintoja juurikaan havaittu. Säätyyppi muuttui vasta elokuussa, jolloin koettiin parin viikon hellekausi. Pintavedet lämpenivät tuolloin korkeimmilleen. Sateet olivat hellejaksolla hyvin vähäisiä, joten valumat tyrehtyivät ja järvien pinnat laskivat. Syyskuun alussa ilma viileni jälleen, ollen kuitenkin edelleen keskimääräistä lämpimämpi. Syyskuu oli normaalia sateisempi. Haihdunta piti valumat kuitenkin vähäisinä. Lokakuun alkupuoli oli lähes sateeton, joten valumat olivat hyvin niukkoja ja järvien pinta laski edelleen. Sateet tulivat marraskuussa edelleen vetenä. Lämpötila laski alle 6 asteeseen, joten syyskierto oli käynnissä ja syvänteet hapettuivat ennen talven tuloa. Kuun puolivälissä satoi lunta, joka suli kuitenkin nopeasti aiheuttaen valumahuipun. Sateet jatkuivat kuun lopullakin runsaina, joten vesitilanne parani nopeasti lisäten selvästi virtaamia puroissa ja jokivesissä. Joulukuun alku oli erittäin tuulinen ja sateinen. Pienten järvien jäätyminen tapahtui 27.12. Suuret selät jäätyivät vasta vuoden 216 alkupuolella. Taulukko 5.1. Sadanta Kokemäenjoen vesistöalueella (Harjavalta) vuonna 215 sekä prosentteina (%) pitkän ajan (1971-2) sademääristä. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 1931-196 4 29 25 34 39 5 76 77 62 61 5 43 1961-199 41 29 32 36 38 54 77 83 67 58 56 47 1971-2 44 31 36 35 36 6 81 81 64 62 57 48 Vuosi 215 79 29 41 4 52 78 91 24 57 17 71 74 % normaalista (vuosien 199-23 vertailupohjana käytetty keskiarvoa 1961-9 ja 24 alkaen keskiarvoa 1971-2) 2 11 148 138 13 92 89 155 96 21 116 191 123 21 78 172 19 164 111 124 99 6 23 143 55 53 22 173 166 13 8 118 176 19 42 25 34 96 23 23 117 28 31 56 239 17 77 81 22 148 78 138 24 8 122 73 17 136 17 159 74 153 6 68 146 25 195 68 14 37 13 12 1 16 66 56 139 85 26 5 52 86 12 136 48 35 68 86 237 116 16 27 159 58 72 8 122 15 153 6 18 9 89 142 28 159 181 134 135 36 163 85 162 5 197 133 14 29 75 81 69 54 83 98 111 64 53 79 17 77 21 36 126 119 16 214 87 56 19 131 53 91 6 211 142 68 77 65 114 17 19 76 19 81 63 28 212 132 142 16 146 144 127 131 64 152 182 82 123 213 77 77 42 114 5 145 62 14 46 118 132 131 214 61 77 75 34 161 132 67 123 42 81 84 121 215 18 94 114 114 144 13 112 3 89 27 125 154

9 5.1 Loimijoen alueen sadanta Loimijoen alueelta on sadantatietoja mm. Jokioisten alueelta (Taulukko 5.2), missä vuotuinen sademäärä (v. 215 68 mm) oli samaa luokkaa kuin Harjavallassa (v. 214 653 mm). Vuoden 215 sademäärä oli hieman pitkän ajan keskiarvoa suurempi (Jokioinen 1971 2: 66 mm). Taulukko 5.2. Sadanta (mm) Jokioisissa vuosina 1987 215 sekä vertailu vuosien 1931 196, 1961 199 ja 1971 2 keskiarvoihin. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht. 1931-196 35 27 25 33 39 42 7 74 61 61 51 41 559 1961-199 36 24 25 31 35 47 8 83 65 58 55 42 581 1971-2 41 29 3 32 35 57 8 8 61 59 57 45 66 2 43 49 34 3 27 51 114 84 16 61 93 5 652 21 23 32 34 56 37 53 73 71 136 8 38 2 653 22 71 4 33 2 32 95 66 13 12 26 44 5 439 23 46 6 5 27 82 72 68 8 12 74 44 7 586 24 31 37 18 6 6 122 129 86 98 3 46 64 727 25 8 19 7 1 27 57 75 184 27 53 78 34 651 26 18 22 3 34 55 27 23 48 5 154 51 71 583 27 73 9 25 37 23 61 118 52 58 65 56 66 643 28 72 59 48 42 2 85 29 112 39 12 88 43 757 29 27 27 37 11 2 62 6 48 46 36 78 33 485 21 13 47 49 51 73 53 42 54 69 37 56 3 574 211 62 25 27 27 49 69 157 35 14 51 36 118 76 212 59 43 34 51 42 82 82 56 119 11 6 55 784 213 34 2 5 33 18 57 56 13 23 87 64 62 562 214 26 23 32 23 41 79 41 13 28 28 49 83 583 215 81 38 38 42 49 88 75 46 47 15 69 92 68 Runsaimmat sateet ajoittuivat vuonna 215 tammi-, kesä- ja joulukuulle (Kuva 5.1). Elokuussa ja syksyllä sademäärä jäi selvästi alle keskimääräisen tason. mm 16 Jokioinen 14 12 1 8 6 4 2 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 214 215 1981-21 Kuva 5.1. Vuosien 214 ja 215 kuukausisadannat Jokioisten säähavaintoasemalla pitkän ajan (1971-2) keskiarvoon verrattuna.

1 5.2 Virtaamat 5.2.1. Kuhalankoski Vuonna 215 Kuhalankosken juoksutukset olivat suurimmillaan runsaiden sateiden jäljiltä tammimaaliskuussa sekä joulukuussa (Taulukko 5.3, Kuva 5.2). Virtaamat olivat jälleen alkutalvella edellisen syksyn runsaiden sateiden jäljiltä suuria. Keväällä valumat jäivät leudon talven vuoksi hieman tavanomaista pienemmiksi ja varsinainen kevätvalumahuippu oli jo maaliskuussa. Virtaamat hiipuivat aiempaan tapaan kesällä ja runsastuivat vasta aivan loppuvuodesta. Suurimmillaan virtaamat olivat tammikuussa 15 m 3 /s, helmikuussa 12,9, maaliskuussa 13 m 3 /s ja joulukuussa 15 m 3 /s. Pienin virtaama oli 1, m 3 /s, jolla juoksutus pysyi elokuun lopusta lokakuun loppuun. Vuositasolla Kuhalankosken keskivirtaama oli vuonna 215 6,2 m 3 /s vastaten vuosien 1991 2 keskiarvoa 6,1 m 3 /s. Taulukko 5.3. Kuhalankosken keskimääräinen juoksutus kuukausittain ajanjakson 1991 2 aineistosta laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset 2-luvulla. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo 1966-199 6, 5,5 4,9 8,8 13,1 6,4 2,8 3,3 4,2 5,3 7,4 7,9 6,3 1991-2 6,3 5,5 6,3 11,3 12,6 4,9 4, 2,9 3,4 3,3 5,7 7, 6,1 2 1,4 9,1 9,2 15,1 9,5 3, 1,9 2,3 3,2 1,2 1,9 13,2 7,4 21 7,5 5,9 4, 8, 9,4 3,8 2, 1,2 5,6 7, 5, 5, 5,4 22 4,5 7,9 1, 11,4 7,9 1,7 2,9 2,7 1,2 1,2 1,2 1,2 4,5 23 1,2 1,2 1,2 1,2 3,1 2,8 1,6 1,2 1,2 1,2 1,2 1,4 1,6 24 5,2 7, 7, 8,4 5,4 4,8 12,4 13,1 6,6 5,3 6,1 7,6 7,4 25 15,6 12,8 5, 6,5 3,8 2, 1,3 6,5 4,1 1,4 6,8 6,9 6, 26 3, 3, 3, 8,7 9,4 3,9 1,9,8,8,8 3,8 12,8 4,3 27 1,8 6,4 4,7 5,9 4,7 1,2 1,2 1,6 3,5 3,5 6,9 1,6 5,1 28 13, 13,9 12, 15,2 5,1 1,5 1,7 1,2 1,2 3,8 12,5 15,4 8, 29 6,9 6,8 2,5 7,7 3,7 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 2,3 6,1 3,5 21 4, 4, 5, 14,6 1,9 4,7 2,5 1,6 1,2 1,2 2,1 3,5 4,6 211 3,5 3,5 4,3 12,2 7,6 2,7 1,6 1,6 2,3 3,5 4, 11,7 4,9 212 13,7 8, 8, 13,1 15,5 3,6 3, 1,6 3,9 9,1 1,4 8, 8,2 213 7,3 6, 5,4 4,8 6,9 2,3 1,9 1,5 1,2 2,1 3,8 7,3 4,2 214 1,8 4, 5,7 3,9 3,5 3, 2,9 2, 3,2 3, 3, 6, 4,3 215 1,6 11,4 12,8 1,9 8,2 2, 1,5 1,7 1, 1, 1,4 12, 6,2 % vv. 1991-2 tasosta 215 168 27 22 96 65 4 36 59 3 3 25 173 11

11 16 14 m 3 /s Kuhalankoski 12 1 8 6 4 2 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 21 211 212 213 214 215 1991-2 Kuva 5.2. Kuhalankosken kuukausivirtaamat vuosina 21 215 sekä pitkänajan keskiarvona. 5.2.2. Maurialankoski Maurialankosken keskivirtaamaksi muodostui vuonna 215 24,6 m 3 /s, mikä vastasi vuosien 1991 2 keskiarvoa 24 m 3 /s (Taulukko 5.4). Virtaamat olivat kuitenkin alkutalvella erittäin suuria. Kevätvalumahuippu ajoittui maaliskuulle ja huhti-toukokuussa virtaamat olivat tavallista niukempia. Kesäheinäkuu olivat sademäärältään ja virtaamiltaan tavanomaisia, mutta elokuussa virtaama oli niukka. Syksy oli syyskuuta lukuun ottamatta niukkavirtaamainen, mutta joulukuussa virtaama runsastui selvästi pitkän ajan keskiarvoa suuremmaksi (Kuva 5.3). Alajuoksun veden laadun vaihtelua kuvaavat parhaiten aseman L15 tulokset. Veden sameusarvojen perusteella voimakkaimmat eroosiopiikit ajoittuivat runsaiden sateiden aikaan. Vuonna 215 Loimijoen sameus oli enimmillään marras-joulukuussa 16 FNU. Pienimmillään sameusarvot olivat noin 2 3 FNU.

12 Taulukko 5.4. Maurialankosken keskimääräinen juoksutus kuukausittain ajanjakson 1991 2 aineistosta laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset 2-luvulla. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo 1961-199 17,1 15,6 19,1 7, 39, 12,1 9,3 1,5 14,2 23, 35, 25, 24,1 1991-2 23,2 16,3 29,1 71,9 3,1 14,8 1,7 1,6 8,9 19,7 29,5 28,4 24,4 2 48, 19,5 33, 15, 16,9 6,7 9,3 18, 6,9 6,8 64, 49, 32, 21 15,1 16,1 15,7 63, 25, 7,8 4,5 3,2 31, 21, 33, 12,2 2, 22 14, 59, 48, 49, 16,1 5,8 1,6 5,6 3,2 3,1 3,5 3,6 18,1 23 2,8 2,5 11,9 12,6 29, 8,5 4, 3,6 3,2 5,2 11,7 24, 1, 24 15,6 15,9 27, 48, 12,3 8, 31, 22, 27, 18,6 24, 42, 24,3 25 78, 25, 1,3 33, 11,4 6,6 4, 27, 9,4 1,7 34, 19,6 22, 26 15,7 7,3 5,9 77, 23, 9,9 4,1 2,3 2,4 21, 48, 55, 23, 27 43, 11,5 35, 22, 1,6 5,9 4,5 6,1 8,9 11,7 34, 46, 19,9 28 47, 44, 4, 56, 1,7 8,7 7, 1,6 1,2 33, 64, 58, 32, 29 15,6 9,4 5,4 56, 11,8 8,1 4,7 4,5 3,6 5,4 19,6 14,4 13,1 21 3,7 4,7 7, 91,1 31,8 13,9 4, 3,5 9,2 5,4 2,3 5,4 16,6 211 5,1 4,9 4,8 83,7 13,4 7,7 11,6 7,6 21,3 21, 22, 76,6 23,4 212 32,5 12,4 52,5 52,6 24,5 12,8 8,3 7,1 14,3 63,2 38,5 12,7 27,7 213 24,9 11,4 1,3 73,3 21,1 6,6 5, 6,5 3,9 13, 35,8 33,8 2,5 214 26,5 13,4 25,4 15, 9,2 11, 6,2 9,9 7,8 8,4 18,7 39,9 16 215 38,1 33,9 54,2 27,8 22,2 11,3 1,6 6,2 7,4 6, 15,6 61,5 24,6 % vv. 1991-2 tasosta 215 164 28 186 39 74 76 99 58 84 31 53 217 11 1 9 m 3 /s Maurialankoski 8 7 6 5 4 3 2 1 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 21 211 212 213 214 215 1991-2 Kuva 5.3. Maurialankosken kuukausivirtaamat vuosina 21 215 sekä pitkänajan keskiarvona. 6. VESISTÖKUORMITUS 6.1 Asutuksen aiheuttama vesistökuormitus BHK-kuormitusta tuli viemäröidyn asutuksen piiristä vuonna 215 keskimäärin 139,5 kg/d ja kuormitus säilyi edellisvuoteen nähden samansuuruisena (Taulukko 6.1). Kuormitus oli alimmillaan sitten vuosien 29 (13 kg/d) ja 21 (18 kg/d). Kuormitus painottui Forssaan, Huittisiin ja Loimaalle.

13 Reduktioprosentit vaihtelivat vuonna 215 välillä 93 99 %. Poistotehot olivat keskimäärin paremmat kuin vuonna 213. Vampulan osalta vuotta 213 uudempia kuormitustietoja ei ole käytettävissä. Fosforikuormitusta tuli asutuksen piiristä vuonna 215 4,9 kg/d, mikä oli edellisvuotta vähemmän (v. 213 7, kg/d). Fosforista poistettiin 96 99 %, eli puhdistustulos oli erittäin hyvä. Typpikuormitusta tuli asutuksesta vuonna 215 keskimäärin 515 kg/d, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Viimeksi vuosien 214 215 kuormitustasolla oltiin vuonna 21 (589 kg/d). Typpikuormasta 84 % oli peräisin kahdelta suurimmalta puhdistamolta (Forssa ja Loimaa). Forssan typpikuorma on lisääntynyt vuodesta 211 lähtien voimakkaasti, mutta vuonna 214 kuormitus laski 39 % edellisestä vuodesta ja vuonna 215 laskua tapahtui edelleen hieman. Myös Loimaan typpikuormitus oli jälleen vähentynyt hieman edellisvuodesta. Typen osalta reduktioprosentit vaihtelivat välillä -5-79 %. Paras tulos saavutettiin Huittisissa ja Jokioisilla. Suurimmalla puhdistamolla Forssassa typpireduktio oli 47 % ja nitrifiointiaste 59 %. Taulukko 6.1. Asutuksen jätevesikuormitus vuonna 215 sekä sen kehitys vuosina 1993 215. Q BHK 7 -ATU Kok.P. Kok.N. Nitrif.aste KUNTA m 3 /d mg/l kg/d % m g/l kg/d % mg/l kg/d % % Forssa 635 13 83 98,43 2,7 97 5 32 47 59 Jokioinen 126 3,5 4,4 98,19,24 97 13 17 69 95 Ypäjä 25 5,2 1,3 96,22,6 96 32 7,9 22 54 Loimaa 41 2,7 11, 99,9,37 99 27 11 43 67 Alastaro 362 4,7 1,7 96,17,6 98 3 11, -5-2 Vampula 151 21, 3,1 93,97,15 89 32 4,8 36 54 Huittinen 36 11, 35, 98,42 1,3 96 14 44 79 94 Yhteensä: 15533 139,5 4,88 515 Keskiarvot: 1993-1994 17367 236,3 9,8 486 1995-1999 18655 3,3 11, 494 2-24 1644 168,3 8,6 488 25 16544 152,2 6,4 49 26 1674 245,2 11,9 497 27 1557 169,1 6,7 54 28 1845 213,1 7,8 512 29 1399 12,6 3,9 457 21 1581 18,2 5,7 589 211 17724 198,8 6,7 87 212 17385 333,6 14,8 94 213 1486 234, 7, 878 214 12813 14, 6,1 543 215 15533 139,5 4,9 515 6.2 Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus Teollisuuden puolella ainoa merkittävä orgaanisen aineen ja ravinteiden kuormittaja on Genencor International Oy (Taulukko 6.2). Senkin osalta orgaanisen aineen keskikuormitus on laskenut ja oli vuonna 215 vain,7 kg/d, kun se vielä vuonna 21 oli 1, kg/d. Teollisuuden aiheuttama fosforikuormitus oli vuonna 215 yhteensä,83 kg/d, ja muutokset kuormituksessa ovat olleet viime vuosi-

14 na pieniä (Taulukko 6.2). Typpikuormitus oli yhteensä 9,6 kg/d, josta 77 % tuli Genencor International Oy:ltä. Myös fosforikuormituksesta suurin osa muodostuu Genencor International Oy:llä. Genencor International Oy:n kuormitus on keventynyt oleellisesti jo vuodesta 28 lähtien. Sillä on silti edelleen lievää rehevöittävää vaikutusta Jokioisten kohdalla. Selvimpiä vaikutukset ovat alivirtaamilla. Metallikuormittajia on kolme. Suoraan Loimijokeen johdettiin vain Pintos Oy:n Jokioisten tehtaan vedet. Kahden muun metallikuormittajan (Loimaan Kromaus Oy ja Lounais-Suomen Putki Oy) käsitellyt vedet johdettiin Koenjokeen. Teollisuuden aiheuttama sinkkikuormitus oli vuonna 215 yhteensä,18 kg/d, kromikuormitus oli,1 kg/d ja nikkelikuormitus oli,5 kg/d. Taulukko 6.2. Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus vuonna 215 sekä sen kehitys vuosina 1993 215. Kuormitus on laskettu kalenterivuoro-kautta kohti koko vuodelle (365 d) jaettuna. Q BHK 7 Kok.P Kok.N Sinkki Kromi Cr 6+ Nikkeli Lyijy Syanidi Yritys m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Genencor International Oy 334,71,68 7,4 Pintos Oy, Jokioinen: 75,3,96,113,2,2,4,5 L-S Putki Oy 115,15 1,22,17,6,2 Loimaan Kromaus Oy *) 5,33,42,3,2 Yhteensä: 529,7,83 9,6,181,1,5,2,5 1993 1125 31,9 2,4 11,4,346,158,52,95 1994 1158 4,2 2,5 13,7 1,171,118,118,21 1995 1328 2,5 2,3 16,9 1,36,94,47,27 1996 146 11,9 3,2 22,7,984,315,58,17 1997 967 3,4 2,8 18,,391,17 1,72,24 1998 841 3,5 3,5 24,9,218,85,58,1 1999 777 3,2 2,9 25,2,221,87,34,56 2 782 4, 2,5 18,8,136,88,44,18 21 *) 81 9,4 3,2 2,5,262,15,39,15 22 *) 816 3,6 2, 21,,26,21,24,32 23 *) 889 2,8 3,4 33,2,17,28,14,18 24 *) 175 3,5 3,8 44,5,16,22,17,17 25 *) 169 5,9 3,4 45,3,127,17,66,49 26 *) 181 22, 4,3 38,5,185,2,39,58 27 *) 1147 37,5 7, 24,2,212,17,13,6 28 *) 984 7,8 1,8 4,8,121,32,2,71 29 *) 77 41,6 3,9 9,9,99,12,8,25 21 *) 436 1,,9 5,8,84,1,6,12,2,1 211 *) 437 1,8,6 11,7,47,14,7,27,,1 212 *) 393,6,5 5,5,72,7,6,5, 213 *) 362,7,6 6,4,42,7,4,13, 214 *) 425,5,6 6,9,54,4,3,3,1 215 *) 529,7,8 9,6,181,1,5,2,1 *) Vuodesta 21 alkaen!

15 6.3 Kokonaiskuormituksen kehitys BHK-kuormitus on alentunut aikavälillä 1972 215 huomattavasti (Taulukko 6.3). 197-luvun tasoon verrattuna vähenemä on ollut yli 9 % (Kuva 6.1). Alhaisimmillaan kuormitus on ollut vuosina 21, 23 25 ja 29 luokkaa 14 158 kg/d. Samoin vuonna 215 BHK-kuormitus oli edellisvuoden tavoin alimmillaan (14 kg/d). Fosforikuormitus väheni myös pitkään, mutta vuosina 1996 1999 kuormitus lisääntyi väliaikaisesti ja uudelleen vuosina 26 27. Tämän jälkeen fosforikuorma on jäänyt alle 1 kg/d, johon vuosi 212 teki poikkeuksen (15,3 kg/d). 198-luvun alussa fosforikuormitus oli vielä tasolla 6 kg P/d. Vuonna 215 fosforin kokonaiskuormitus oli ennätysalhainen. Typpikuormituksessa ei ole ollut havaittavissa yhtä suurta muutosta kuin orgaanisen aineksen tai fosforin kohdalla. Lievä lasku 198-luvun alkuun verrattuna on ollut todettavissa. Vuosien 21 213 aikana kuormitus oli kuitenkin voimakkaasti kasvussa, mutta vuosina 214 215 typen kuormitus väheni mm. puhdistamoiden tulokuorman vähenemisen myötä. Typen poistoon Loimijoen alueella ei vielä ole suuresti pyritty. Suurin typpikuormittaja alueella on maatalous.

16 Taulukko 6.3. Loimijoen yhteistarkkailu, kuormituksen (kg/d) kehitys vuosina 1972 215. BHK 7 kg/d Kokonaistyppi kg/d Kokonaisfosfori kg/d VUOSI Asutus Teollisuus Yhteensä Asutus Teollisuus Yhteensä Asutus Teollisuus Yhteensä 1972 335 1235 4585 65 7,1 72 1973 269 155 424 72 29, 11 1974 224 7 294 8 15, 95 1975 189 76 265 45 7,7 53 1976 296 127 423 53 21, 74 1977 168 185 353 26 19, 45 1978 187 56 243 29 14, 43 1979 164 85 249 3 21, 51 198 143 156 299 575 12 695 21 36, 57 1981 1461 173 3164 57 79 649 21 38, 59 1982 145 2238 3688 589 145 734 18 55, 73 1983 1149 129 1278 546 35 581 18 17, 35 1984 825 52 877 545 39 584 22 38, 6 1985 411 64 475 537 37 574 14 22, 36 1986 64 338 978 528 47 575 18 8, 26 1987 289 182 291 559 57 616 14 48, 62 1988 34 848 1188 557 42 599 16 31, 47 1989 289 26 549 514 36 55 14 21, 35 199 369 28 577 69 33 642 16 9,8 26 1991 216 19 235 58 3 61 9,1 13,5 22,6 1992 197 4,9 22 51 15 525 9,8 2,2 12, 1993 233 32 265 457 11 468 9,3 2,4 11,7 1994 239 4,2 243 515 14 529 1,3 2,5 12,8 1995 321 2,5 324 551 19 57 1,2 2,3 12,5 1996 475 11,9 487 494 23 517 11,8 3,18 15, 1997 27 3,4 21 462 18 48 9,2 2,82 12, 1998 218 3,5 222 481 25 56 11, 3,53 14,5 1999 281 3,2 284 481 25 57 12,8 2,93 15,7 2 213 4, 217 58 19 527 9, 2,51 11,5 21 131 9,4 141 487 21 58 9,4 3,2 12,6 22 26 3,6 21 488 21 59 1,6 2, 12,6 23 137 2,8 14 481 33 514 7,9 3,4 11,3 24 154 3,5 158 478 45 523 6,2 3,8 1, 25 152 5,9 158 49 45 535 6,4 3,4 9,8 26 245 22, 267 497 39 536 11,9 4,3 16,2 27 169 37,5 27 54 24 528 6,7 7, 13,7 28 213 7,8 221 512 4,8 517 7,8 1,8 9,6 29 13 41,6 144 457 9,9 467 3,9 3,88 7,7 21 18 1, 19 589 5,8 595 5,7,86 6,6 211 199 1,8 21 87 11,7 819 6,7,63 7,4 212 334,6 334 94 5,5 91 14,8,46 15,3 213 234,7 235 878 6,4 884 7,1,63 7,7 214 14,5 141 543 6,9 55 6,1,55 6,7 215 14,7 14 515 9,6 524 4,9,83 5,7

17 Kuva 6.1. BHK-, fosfori- ja typpikuormituksen kehitys Loimijoen vesistöalueella vuosina 1972 215. 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 kg/d LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU BHK-kuormitus 1972-215 Teollisuus Asutus 2 4 6 8 1 12 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 kg/d LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Fosforikuormitus 1972-215 Teollisuus Asutus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 kg/d LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Typpikuormitus 1972-215 Teollisuus Asutus

7. KUORMITUKSEN KEHITYS KUORMITTAJAKOHTAISESTI 7.1 Forssan kaupunki 18 Pitkällä aikavälillä tapahtuneesta positiivisesta kuormituksen kehityksestä (BHK ja fosfori, Kuva 7.1) huolimatta Forssan jätevesillä on edelleen merkittäviä vesistövaikutuksia. Vuosina 21 213 vesistökuormituksessa näkyy selvä teollisuusjätevesien aiheuttama kasvutrendi, joka ainakin toistaiseksi on kääntynyt laskuun. Kuormitus heijastelee suoraan tulokuormassa tapahtuvia muutoksia. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-12 1 8 6 4 2 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 mg/l 16 14 12 1 8 6 4 2 kg/d 16 14 12 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 1,6 1,4 1,2 1 1, 8,8 6,6 4,4 2,2 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215, kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d 1 8 6 4 2 Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d 12 9 6 3 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 7.1. Forssan puhdistamon vesistökuormitus vuosina 198 215.

19 7.2 Genencor International Oy Vesistökuormituksen määrä on nykyisin merkittävästi 198-luvun tilannetta pienempi (Taulukko 7.1). Vuonna 215 käsitelty vesimäärä nousi hieman edellisvuosista, mutta vesistökuormitus oli orgaanisen aineen osalta edellisvuosien tasoon nähden normaali. Fosforikuormitus oli vuonna 215 edellisvuosien tapaan vähäistä ja typen poisto tehokasta. Taulukko 7.1. Vesistökuormituksen kehitys ja aktiivilietelaitoksen poistotehot vuosina 198 215. Virtaama Q BHK 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Vuosi m3/d kg/d red % kg/d red % kg/d red % 198 44 156, 35,9 14,2 1981 615 173, 38, 7,7 1982 584 27, 53, 116, 1983 47,7 97 16,1 5 18,6 42 1984 52,2 98 37,8 25 32,5 7 1985 64,1 21,9 33,2 1986 622 338, 85 8,3 89 39,6 58 1987 663 182, 47,7 57,3 1988 658 848, 3,7 32,7 1989 668 26, 21,1 34,1 199-227, 9,9 23,7 1991 6 18,7 13,5 27,4 1992 592 4,9 2,2 14,6 1993 825 31,9 97 2,4 92 8,2 68 1994 791 4,2 99 2,5 93 9,2 72 1995 925 3,7 99 2,2 94 12,5 73 1996 922 13,8 98 2,9 92 14,5 58 1997 691 4,1 99 2,7 94 15, 56 1998 546 4,5 99 2,8 99 21,6 46 1999 494 3,2 98 2,9 91 23, 47 2 51 4, 98 2,5 9 15, 57 21 522 9,4 96 3,2 85 17, 58 22 559 3,6 99 2, 95 18, 44 23 649 2,8 99 3,4 95 31, 45 24 817 3,5 99 3,8 94 42, 52 25 842 5,9 99 3,4 95 42, 56 26 893 22, 98 4,3 93 36, 6 27 957 37,5 97 7, 9 22,2 77 28 799 7,8 1 1,7 95 3,4 9 29 625 41,6 98 3,8 83 8,9 73 21 293 1, 1,7 95 4,8 87 211 233 1,8 1,5 97 11, 65 212 27,6 1,3 96 4,9 71 213 262,7 1,6 94 5,7 66 214 316,5 1,5 95 6, 54 215 334,7 1,7 95 7,4 71 Keskiarvot: 198-1984 546 186,6 98 36,2 38 68,4 56 1985-1989 653 662,4 85 25,9 89 39,4 58 199-1994 72 57,3 98 6,1 93 16,6 7 1995-1999 716 5,9 99 2,7 94 17,3 56 2-24 61 4,7 98 3, 92 24,6 51 25-29 823 23, 98 4, 91 22,5 71 21-214 275 2,7 1,5 95 6,5 69

2 Samalle alueelle jätevetensä purkavaan Jokioisten kuntaan verrattuna Genencor International Oy on edelleen hieman suurempi fosforikuormittaja. Kummankaan BHK-kuormituksella ei ole nykyisellä (normaalilla) tasollaan vaikutusta Loimijoen happitalouteen. Häiriötilanteessa vesistössä voi syntyä ongelmia. On huomattava, että Genencorin tehtaan BHK 7 -määritys on tehty ilman ATU-lisäystä, joten nitrifioivan laitoksen ammoniumtypen aiheuttava hapenkulutus lisää määritystulosta BHK 7 -ATU määritykseen nähden. Ravinnekuormituksen merkitys on suurimmillaan alivirtaama-aikoina. Ylivalumakausina kuormitus peittyy osin hajakuormitukseen ja sen vesistövaikutuksia on vaikeampi todeta. 7.3 Pintos Oy (entinen Ofa Oy Ab), Jokioisten tehdas Pintos Oy ei ole nykyisellään suuri kuormittaja. Ravinnekuormitus on Loimijoen kannalta merkityksetöntä, eikä metallikuormituksellakaan ole selvää vaikutusta veden laatuun. Pohjasedimenttien ja sinne mahdollisesti kertyvien metallien määrää seurataan erikseen. Jotta Loimijoen veden pitoisuus kohoaisi Jokioisten kohdalla edes keskialivirtaamalla (1,5 m 3 /s) 1 µg/l, kuormitustason pitäisi olla,12 kg/d. Fosfori- ja metallikuormitus ovat huomattavasti tätä pienempää (Taulukko 7.2). Nykyisin ainoastaan typpikuormitus ylittää tämän tason. Taulukko 7.2. Pintos Oy Jokioisten tehtaan vesistökuormitus vuosina 1987 215. Virt.Q K-aine Kok.P Kok.N Rauta Fe Kromi Cr Sinkki Nikkeli Vuosi m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 1987 74565 226, 2, 345, 17, 7,3 1988 91639 478, 3,1 414,5 51,7 17,6 1989 117699 546, 15,6 346, 75, 41,3 199 83945 925, 3,8 276, 39,9 21,4 1991 5854 754, 3, 154,7 55,3 15,9 1992 56484 359, 2,8 47, 63,6 87,6 1993 65821 481, 1,6 426, 32,9 2,6 1994 11927 1185, 1,5 826, 43,6 25,8 1995 15821 51, 1,6 861, 34,8 24,2 1996 1329 643,7 1,5 159,1 57,9 1,3 85,3 1997 67554 458,4 1,1 271,6 3,1 6,8 14,7 1998 79843 684,7 1,2 29,3 63,2 24, 1, 1999 76519 65,1 2,6 355,7 95,2 23, 29,4 2 77119 55,1,9 465,3 42,3,1 15,4 21 76666 637,5 1, 452,9 87,9,2 2,7 22 66285 72,8,7 235,1 72,9 3,1 17,5 23 5982 212,9,6 187,7 26,8 6, 5,4 24 7277 334,,7 238,7 19,4 4,5 8, 25 56254 88,3,4 126,6 6,6,3 3,8 26 43479,51 137,7 5,1,29 2,65 27 4555,46 168,5 13,8,3 8,9 28 373,63 78,3 28,6,15 18,3 29 27632,28 163, 3,2,14 1,22 21 25463,25 166,8 3,3,13 3,9,26 211 25168,26 154,8 3,,11 1,33,21 212 1966,2 57, 3,7,1 1,28,2 213 16392,16 112,3 1,9,8,78,16 214 1847,24 19,5 2,1,9,98,18 215 12762,8 21,6 2,9,3 1,89,6 Kuormitus kg/d: 214 5,7,3,58,3,27,5 215 35,2,58,8,1,52,2

21 kg/a 1 Pintos Oy, Jokioinen 9 Sinkki kg/a 8 7 Kromi kg/a 6 5 4 3 2 1 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 7.2. Pintos Oy Jokioisten tehtaiden sinkki- ja kromikuormitus vuosina 1987 215. 7.4 Jokioisten kunta Vesistökuormituksen tasossa ei ole tapahtunut viime vuosina suurta muutosta (Kuva 7.3). Vesistökuormitus on pysynyt alhaisella tasolla koko 2-luvun. Saavutettu käsittelytulos on ollut vuodesta toiseen erinomainen, ja puhdistamosaneerauksen (v. 213) myötä myös vesistöön päätyvä typpikuormitus puolittui aiemmasta tasosta. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-3 25 2 15 1 5 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l 24 2 16 12 8 4 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

22 kg/d 1,2 Kokonaisfosfori mg/l 1,2 1,,8,6,4,2, Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 1,,8,6,4,2, kg/d 16 14 12 Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d 2 5 2 2 1 9 1 1 6 8 1 3 6 1 4 7 2 4 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 1 Kuva 7.3. Jokioisten kunnan vesistökuormitus vuosina 198 215. 7.5 Ypäjän kunta Ypäjän kunta ei ole suuri kuormittaja, eikä kuormituksen tasossa ole nähtävissä muutoksia (Kuva 7.4). Vesistökuormitus on pysynyt pitkään samalla vaihteluvälillä vuosittaisen vaihtelun ollessa kuitenkin suhteessa melko suurta.

23 kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 mg/l 25 2 15 1 5 kg/d,8 Kokonaisfosfori mg/l 1,6,7 Fosfori lähtevä kg/d 1,4,6 Fosfori lähtevä mg/l 1,2,5 1,,4,8,3,6,2,4,1,2, 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215, kg/d 25 2 Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d Kokonaistyppi m 3 /d 6 5 15 4 1 3 5 2 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 1 Kuva 7.4. Ypäjän kunnan vesistökuormitus vuosina 198 215.

24 7.6 Loimaan kaupunki Loimaan kaupungin jätevesikuormitus on vähentynyt pitemmällä aikavälillä, joskin typen osalta viime vuosina on ajoittain ollut havaittavissa myös kasvua tulokuormituksen kasvun myötä (Kuva 7.6). Loimaalla otettiin vuoden 215 aikana käyttöön täysin uusi jätevedenpuhdistamo, joka rakennettiin vanhan puhdistamon viereen. Uusi puhdistamon prosessi on tyypiltään typpeä poistava DN aktiivilieteprosessi. Uuden puhdistamon käyttöönotto ehti vaikuttaa vuoden 215 vesistökuormitukseen ainoastaan osittain, sillä puhdistamon käyttöönotto tapahtui vasta toisen vuosineljänneksen alussa ja typenpoistoprosessi käynnistyi vasta kesällä. Typen keskimääräisen vesistökuormituksen voidaan odottaa jatkossa vähenevän ja vesistöön päätyvän typen olevan kokonaisuudessaan nitraattimuotoista. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-25 2 15 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l 5 4 3 1 2 5 1 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 kg/d 7, Kokonaisfosfori mg/l 1,4 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 1,2 1,,8,6,4,2, Kuva 7.5. Loimaan kaupungin BHK- ja fosforikuormitus vuosina 198 215.

25 kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d 35 3 25 2 15 1 5 Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d 7 6 5 4 3 2 1 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 7.6. Loimaan kaupungin typpikuormitus vuosina 198 215. 7.7 Loimaan kaupunki, Alastaron taajama Alastaron taajama kuuluu pieniin kuormittajiin, joiden kuormitus on vähentynyt (Kuva 7.7). Vuonna 214 hyvä puhdistustulos laski vesistökuormituksen ennätysalhaiselle tasolle, josta vuosi 215 ei juuri poikennut. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-3 25 2 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l 6 5 4 15 3 1 2 5 1 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

26 kg/d 2,5 2, 1,5 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 2,5 2, 1,5 1, 1,,5,5, 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215, kg/d 35 3 25 Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d 1 4 1 2 1 2 8 15 6 1 4 5 2 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 7.7. Loimaan kaupungin Alastaron taajaman vesistökuormitus vuosina 1982 215. 7.8 Huittisten kaupunki, Vampulan taajama Vampulan taajaman vesistökuormituksella (Kuva 7.8) ei ole merkittäviä vesistövaikutuksia. Laitoksella on ollut toimintahäiriöitä ja viime vuosina runsaat ohitukset ovat heikentäneet tulosta. Vuotta 213 uudempia tuloksia ei ole käytettävissä.

27 kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-5, 4,5 BHK7-ATU lähtevä kg/d mg/l 45 4 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1, BHK7-ATU lähtevä mg/l 35 3 25 2 15 1 5,5 198 1983 1986 1989 1992 1995 1998 21 24 27 21 213 kg/d,5,45,4 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 5, 4,5 4,,35 3,5,3 3,,25 2,5,2 2,,15 1,5,1 1,,5,5,, 198 1983 1986 1989 1992 1995 1998 21 24 27 21 213 kg/d 8 Kokonaistyppi m 3 /d 32 7 Typpi tuleva kg/d 28 6 5 Typpi lähtevä kg/d 24 2 4 16 3 12 2 8 1 4 198 1983 1986 1989 1992 1995 1998 21 24 27 21 213 Kuva 7.8. Huittisten kaupungin Vampulan taajaman vesistökuormitus vuosina 198 213. 7.9 Huittisten kaupunki Huittisten kaupungin puhdistamo on yksi Loimijoen suurimmista kuormittajista, vaikka kuormitustaso on laskenut (Kuva 7.9). Vuonna 215 ympäristöluvan vaatimustaso saavutettiin puhdistamolla lukuun

28 ottamatta fosforin jäännöspitoisuuden luparajan lievää ylitystä toisella laskentajaksolla, jolloin puhdistamon toiminta heikkeni hieman jälkiselkeyttämön käyttökatkoksen vuoksi. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-35 3 25 2 15 1 5 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l 14 12 1 8 6 4 2 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 kg/d 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l Kokonaisfosfori 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 mg/l 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 7.9. Huittisten kaupungin vesistökuormitus vuosina 1981 215.

29 7.1 Lounais-Suomen Putki Oy Uuden lupapäätöksen (ESAVI 19.12.213) mukaan siirryttiin pitoisuusarvojen osalta neljännesvuosikeskiarvojen tarkastelusta puolivuosikeskiarvoihin. Enimmäispitoisuusarvojen osalta lupamääräyksiin ei tullut muutoksia. Kuormituksen osalta siirryttiin vuosikuormitusten tarkasteluun. Luvassa on esitetty seuraavat enimmäispitoisuudet puolivuosikeskiarvoina kalenteripäivää kohden: Zn 2, mg/l (4 kg/a), Cr,5 mg/l (1 kg/a), Cr +6,1 mg/l (2 kg/a). Nikkeli ja syanidi poistettiin tarkkailun analyysivalikoimasta valvontaviranomaisen päätöksellä keväällä 211. Vuonna 215 mitatut kuormitukset alittivat em. lupaehdot lukuun ottamatta sinkkipitoisuutta, joka ylitti lupaehdon lievästi (Taulukko 7.3). Taulukko 7.3. Lupaehtojen toteutuminen vuonna 215. Zn Cr Cr+6 Q mg/l mg/l m g/l m3/jakso PITOISUUSLUPAEHTO 2,5,1 1.vuosip. 2,1,7,1 8886 2. vuosip.,9,3,2 9925 Zn Cr Cr+6 kg/a kg/a kg/a KUORMITUSLUPAEHTO 4 1 2 Vuosikuormitus 28,5,9,3 Veden laatua ja sen kehitystä kuvaavat tiedot löytyvät kuormitustarkkailuraporteista. Metallikuormituksen (Taulukko 7.4) vaikutukset alapuolisten jokien pitoisuuksiin ovat pieniä (Taulukko 7.5). Nykyinen kuormitustaso on aiempaa alhaisempi (Kuva 7.1 ja Kuva 7.11). Taulukko 7.4. Lounais-Suomen Putki Oy:n tehtailta vesistöön johdettu tarkkailuajankohtien keskimääräinen kuormitus vuosina 1994 215. Virtaama Kok.P Kok.N Kromi Sinkki Nikkeli Cr +6 Syanidi Vuosi m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 1994 117,57 3,35,136 1,69,18 -,173 1995 149,212 3,24,16 1,6,8,1,45 1996 16,276 3,83,44 1,15,9,246,265 1997 12,145 2,78,11,43 2,14,37,297 1998 99,46 3,79,24,29,9,3,158 1999 18,32 2,9,36,24,6,8,94 2 96,13 4,5,138,15,7,31,28 21 97,5 3,55,15,18,3,1,26 22 17,3 3,68,17,17,4,9,55 23 128,2 3,23,15,8,2,3,37 24 97,1 2,96,8,8,2,2,31 25 98,2 4,47,7,13,9,3,79 26 97,59 3,43,29,21,6,7,12 27 9,58 2,54,24,29,1,9,1 28 12,153 1,49,51,2,1,14,124 29 11,134,85,14,16,1,5,42 21 12,263,9,5,12,3,2,2 211 1,162,45,4,7,1,2,1 212 98,235,79,4,12,2 213 86,115,64,6,7,4 214 93,128 1,1,2,9,2 215 115,15 1,22,6,17,2