1. ed ia ediasivistysmateriaali osa 1/6 ikä ihme media? edia lyhyt historia Asko, 67 vuotta: E lui lehdet kirstossa yt missä tahasa y t
ikä ihme media? ediasivistys eliikäi matka eti edia o tää päivää moimuotoi ses läsä kotoa arjessa. Viimeist sada vuod aikaa media o muuttuut paljo. 1900-luvu alkupuolella paperi leh oli keskei uust tapahtumi edotusvälie. Nyt saamme etoa moesta suuasta moella tavalla. eiltä odotetaa aiempaa moi puolisempaa medialukutaoa. Totutu luetu ymmärtämis kris tarkastelu rialle ovat ousseet keskusteluu osallistumi, akivi mediassa toimimi uusi välieid palveluid käyttö. Aloatko päiväsi lukemalla lehd? Kuuteletko päivällä radiosta musiikkiohjelmaa? Tarkistatko iltapäivällä seuraava päivä sääedot estä? Keskusteletko sukulais tytö kassa Skypessä sauaa? Katsotko illalla televisiosta uuset akohtaisohjelma? Pelaatko vielä pari pasiassikierrosta ukkumaa moa tabletetokoeellasi? Tervetuloa lukemaa tämä päivä mediasta eri äkökulmista. ediasivistysmateriaali muodostuu kuudesta vihkosesta, joista tämä o simmäi. uut teemat ovat sosiaali media, etoturva, digaali pelaami, tekijäoikeudet julkaisemi sekä idteet, rool yhteiskualli vaikuttami. Vihko tukee digaali materiaali, jolla vo laajtaa etosi. ediaa ei voida ää määrellä vai etyiksi virallisiksi kaaviksi tai mediataloj tuottamiksi materiaaleiksi. Nykyää jokaisella ihmisellä o mahdollisuus olla osa mediaa, tuottaa raktaa sä. Sata vuotta st media tarko lehä, ilmoustaulu, kirkkoj kuulutuksia, harvo puhelimia vielä harviaisempia radioa. Tää päivää mediaa voi seurata erilaisilla lateilla: älypuhelimilla, etokoeilla, televisioilla radioilla. Seuraavi kymm vuod aikaa tekologia syyttää taas uusia välieä seurata tuottaa mediaa. edia o eryises tää päivää erilaisii kaavii palveluihi tuotettu sisäl töjä: lehjuttu, uuslähetyksiä, blogikirjouksia, sosiaalis media päivyksiä sekä ettu kuvia videoa. ediasivistysmateriaali o osa Eläkelito ry: EHYT ry: yhteis LähiVerkko-projek materiaaluota toa. ateriaali o tehty yhteistyössä seuraavi toimijoid kassa: Vahustyö keskuslito (VTKL) SiorSurf, SioriVerkko-hake, ENTER ry, Si- lut stä parempi mahdollisuus ostaa keskusteluu aihea, jotka o uohdettu. Ykstäis ihmis merkys osaa mediaa o kasvaut. ediaa lityy aia vuorovaikutus. 1900-luvu joukkoviesässä tavalli ihmi oli usei passiivi vastaaotta: tv: katso, radiokuuteli tai lehdluki. 2000-luvulla tavalli ihmi ei ää ole vai passiivi vastaa otta vaa akivi toimi mediassa. Hä kysealaistaa äkyväs, tuottaa se mediasisältöjä keskustelee akivises erilaisista aiheista. Tekologi kehys o muuttaut tavallis media vastaaotta s akiviseksi työstäjäksi kehtäjäksi. 2010-luvulla sosiaalis media palvelu käyttävät yhä emmä eri ikäiset ihmiset. Kahdeksakymppis arkea ovat kuvapuhelut sukulaist kassa, yhdistyks pöytäkirjoj kirjotami etokoeella, karaokelaulu kosolipelissä e-kir laiaami kirsto verkkopalvelusta. Hä ei elikymppisä olisi voiut aavistaa omaa tulevaisuuttaa tällaiseksi. Tämä mediasivistysmateriaali kesktyy tarkastelemaa uutta digaalista mediaa, ei periteistä paiettua tai aalogista mediaa. edialla tarkoamme sisältöjä, emme mediatalo tai -yryksiä. ori ATK-yhdistys Savoet ry, Jo Severi ry ediakasvatusseura ry. Tämä materiaali tekoo o saatu tukea RAY:lta. LähiVerkko-projek kitää mukaa ollea mua taho ikäihmisiä, eryises Aa-ai uromaata kommtoi- Suhtautumi mediaa o muuttuut, koska media o muuttuut. Ykstäis lehuus arvo o laskut, ku etoa o mahdollista saada moelta taholta. Samaaikaises jokaiselle meistä o tul- ista sisällökehtämisestä. Teks: Ida-aria Pakka Oikoluku sisällötarkistus: Ei Kalliala Graafi suutelu: Salla Vasius Ilmestymisvuosi: 2015 www.ekäs.fi 2 Kuva: ENTER ry 3
Lyhyt katsaus media tekologia historiaa iä, mediasivistyyt ikäihmi eillä kaikilla o mahdollisuus kehtyä media lukijoia te kijöiä. Yleis kasvatusete äkö kulmasta ihmis oppimiskyky säilyy pkälle vahuute. eillä jokaisella o siis mahdollisuus ottaa haltuu muuttuva media maailma: Oppia ymmärtämää sosiaalista mediaa, tuottaa erilaisia materiaale, kehtyä krisoimaa erilaisia asioa erilaisissa medioissa kaustaa mua mediasivistyks parii. Iästä riippumatta meidä olisi hyvä kiiostua ympäröivä maailma muuttumisesta; media muutoksesta teko logia kehtymisestä. Akivi kiiostus lisää hyvivoia, ksamista posiivista elämälaatua. ediasivis tyksellä tarkoetaa tää päiv ää: ediasivisty eellä ihmisel lä o kyky sa vuttaa ym amärtää erila isia mediam riaale. Hä a te osaa olla kri mediatekstej luoda ä. Hä pysty y ilmaisema seää laa a s eri kaav issa palvel vähell u issa kartuttaa m ediasivistystä ä. ediasivistyk sessä ei ole ta otaso. Vo kartuttaa osa amistasi väh el l alotamalla siä, m ä jo edät osaat. ei o yllättävä llä paljo tao et o, jotka auttavat esim erkiksi sosia alis media ymmärtämis essä käytt ämisessä. Ne optu joki o muu asia yhteydessä, mee hetki jo t kui e käätyvät maa uudes to im isa asiassa. H arjotelu, kes telu, lukemi k u s, kokeilem i kysym auttavat etee i päi. ä siis päisi etää? Kaikkea ei tarvse opetella. Kaattaa kuki hakkia etoa siä, mä media tää päivää tarkotaa. S vo tehdä opiskelemalla vaikka vertaistesi kassa. Liikkeelle vo lähteä tästä materiaalista. oetaa edialla tark : tää päivää ohjelmia sieltä tulevia ȥȥ Televisiota lmia eltä tulevia ohje ȥȥ Radiota si ilmais ä, aikakauslehä eh al m o Sa ȥȥ kelulehä ȥȥ aioksia ȥȥ Itereä mediaa ȥȥ Sosiaalista kuuluu pelaamista, joho ȥȥ Digaalista si ami kui yk ii verkkopela pelaami. 4 44 5
Kuva: LähiVerkko, kuvaa: ia Leh Saasto osa 1. Digaali pelaami Pelaamista etokoeilla, pelikosoleilla, älypuhelimilla tai tablet etokoeilla yhdessä tai yksi. Pelikulttuuri hyödyistä haoista keskustellaa ykyisi vilkkaas. Iteret aailmalaajui etoverkko, verkkoj verkko, yhteliettyj etoverkkoj kokoaisuus. Iteretselai Toisiaa termillä iteret tarkoetaa vai selaita, jolla pääsee eti. Selaimia ovat esimerkiksi Google Chrome, Iteret Explorer, Safari Firefox. edia edialla voidaa tarkotaa viesä kttää yleises, ettyä viestämetelmää, ettyä viesmuotoa (teks, kuva, ääi, liikkuva kuva) tai edotus- viestäväliettä sekä talletta. Nykyaikai media o globaalia, moimuotoista verkottuutta. iä media Jokaisella meistä o oma suhteemme mediaa. Jotkut saattavat suhtautua kielteises sosiaalise mediaa, vaikka muut olisivat sosiaalisia työsktelisivät mielellää muid kassa. oet käyttävät sekä periteistä että digimediaa valsevat media käyttölate mukaa. Yhä useammat autvat tekologia tuomista uusista tavoista pää yhteyttä ihmisii ii tuttuihi kui tutemattomii. He kokeilevat rohkeas erilaisia latea ohjelmia löytääkse omii tarpeisiisa sopivat. Yhteiskua muuttumi vaai meistä jokaista ottamaa huomioo tekologia media omassa arjessamme eri tavalla kui pari kymmtä vuotta st. Jokai meistä voi oppia käyttämää uusia latea verkkopalvelua. Ku olet eläyt usea vuosikymmiä parilla eri vuosisadalla, olet kokut media tekologia muutoks. elämäsi aikaa media tekologia ovat olleet läsä? illoi tekologia o auttaut arkeasi? illoi se o taas vaikeuttaut sä? ikä paperilehdessä viehättää? Luetko verkossa olevia lehä? Ku tarkastelet mediaa tekologiaa elämäsi eri vaiheissa, vo löytää sellesi keio lähestyä tämä päivä mediaa avoimes terveelliseltä pohlta. Voisiko kielteis suhtautumis taustalla olla joki egaivi kokemus vuosi takaa? Tai aiheuttaako tekologia liikakäyttö ähky, jolloi olisi aika hiema helltää kesktyä? Ei ruutuaikaa, mutta kohtuus kaikessa. Päivys Sosiaali media Tekologia Tietotekiikka Päivyksellä voidaa tarkotaa kahta asiaa. 1) Tietotekis late käyttöjärjestelmä tai muu ohjelmisto päivtämistä uute versioo, joka kora ohjelmistossa ollea virheä tai parataa s toimitaa. Käyttäjä voi se päivtää latesa ohjelmistot tai ataa late päivtää ohjelmistosa automaatses. 2) Päivyksistä puhutaa myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Facebook-päivys tarkotaa ykstäis käyttäjä Facebook-palveluu kirjotamaa viesä tekemisestää tai kamaa kuvaa ympäristöstää. Päivykset äkyvät muille käyttäjille päivyks laa määrtelemi yksyisasetust mukaises. Some, yhteisölli media. Sosiaali media o julkista keskustelua, yhteistä edoraktelua kamista e molaisissa verkkoviestäympäristöissä. Jokai käyttäjä voi vastaaottamis lisäksi akivises se tuottaa sisältöjä kaa iä. Sosiaalis media palvelua ovat esimerkiksi blog wik, keskustelupalstat, kuva- videopalvelut sekä yhteisöpalvelut. Tekiikka tai joukko ety ala tekiikoa, oppi tekiikoista, tekisistä taidoista. Tekologialla voidaa tarkotaa myös tekisiä latea tavaroa tai etoa työtavoista, rakteista, lateista työkaluista. Tekologialla voidaa ymmärtää myös tekist järjestelmi suutelua, raktamista, käyttämistä tutkimusta. Iformaaotekologia. Tietotekiikalla tarkoetaa etoj muokkausta, siirtoa, hakua tallusta etokoeid digaalis etoliikte avulla. Tietotekiikasta käytetää lyhteä ATK (= automaat etojkästely), IT (= iformaaotekologia), ICT (= iformao ad commuicaos techology, suomeksi eto- viestätekiikka) TVT (= eto- viestätekiikka). Alle 10% ikäihmisistä käyttää älypuhelita tai tabletetokoetta. Noi 80% ikäihmisistä uskoo oppivasa vielä uutta. Alle 20% ikäihmisistä pelkää rikkovasa late, eikä siksi käytä etotekiikkaa. Älylae Tietoteki lae, joka o lagato mukaa kuljetettava (mobiili) sisältää lasktatehoa. Esimerkiksi älypuheli, tabletetokoe tai älykello. Nordlud, Stberg & Lempola : Tietotekologia käyttö käyttämättömyyd syyt 75-89-vuoailla. KÄKÄTE-projek & LähiVerkko-projek. 2014. 6 7
Esimmäi teki latei oli omilla loillaa seisova Pam-televisio, joka toimi melko hyvi, vaikka kuva lähki välillä pyörimää. Nykyää paperilehd lu joka aamu iltapäivälehdet ipadillä. Skype-puhelu sotel ympäri Suomea kui myös ollessai ulkomailla. Eeva, 73 vuotta eille koi tuli televisio joskus 1960-luvu alkupuolella s merkki oli Tele fuk. Toi mediapläjäys meillä oli, ku isä os meille ASA-merkkis putkimatkaradio, joka pelasi myös pattereilla. Huooa siiä oli vai se, ettei isä ataut kölvi (poikajoukko) mä lähellekää uutta putkimatkaradiota rikkumis pelossa. Ol uorempaa käyttäyt tosi paljo kirstoa, jossa kävi jo uora lukemassa kaikki kalastukse retkeilyy lityvät arkkel luotojutut kuvalehdistä. Nykyää lu melkei kaikki valtalehdet puhelimesta, tablesta tai etokoeelta riippu missä milloiki ol. Iteret o avaut miulle, ikä ihmiselle, uud uskomattoma ihmeellis maailma. Käytä aikaa mediassa ehkä liikaaki, ku vietä äi vaa sesemäkymppisä varmaaki useamma tui vuorokaudesta s parissa. E lue mediasta mää juoru kä tyhmiä juttu, ku ykymaailmassa ritää asialuettavaa ku vaa osaa hakea käyttää vaikka Googl käätäjää ii pärjää hyvi. Asko, 67 vuotta Pohdtavaksi: illai o siu mediahistoriasi? Tarkastele aikaväliä sytymästäsi vuote 2020. uistelu tuka vo käyttää valokuvia, miellekarttaa, keskustelua tai vaikka kotoasi löytyviä medialatea. Tehtävä toteuttami ryhmässä: Luodaa yhdessä meidä mediahistoria. Toteutus voi olla aikaaa paperilla tai jollai tabletetokoe sovelluksella. Keskustellaa s pohlta yhteisistä erilaisista kokemuksista sekä tekologiaa mediaa lityvistä haaveista. Seuraavassa Nekkää umerossa aihea Sosiaali media. uista käydä essä osoteessa www.ekäs.fi. Sivuilta löytyy lisäetoa materiaale. ISBN 978-952-5950-28-1 (paperi) ISBN 978-952-5950-29-8 (pdf)