Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere
Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan 2. Nuorten ja ikääntyneiden työmarkkinoista 3. Työmarkkinanäkymät pitemmällä aikavälillä 4. Keskustelu
1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan
Rekrytoinnin dynamiikka Mistä rekrytointien määrä johtuu? 1. työpaikkojen määrän muutoksesta (työllisyys) 2. työelämästä poistumisesta (poistuma) 1+2 = nettorekrytointi 3. työntekijöiden vaihtuvuudesta (vaihtuvuus) 1+2+3=bruttorekrytointi
Kuinka yleistä rekrytointi on suomalaisilla toimipaikoilla? Vuonna 2010 Suomen 154 000 toimipaikasta Viimeisen 12 kk aikana 30 % oli hakenut vakinaista henkilöstöä 42 % oli hakenut määräaikaista henkilöstöä Viimeisen 3 kk aikana 15 % oli hakenut vakinaista henkilöstöä 22 % oli hakenut määräaikaista henkilöstöä Rekrytoineiden toimipaikkojen mielestä julkinen työnvälitys merkityksellisin hakukanava paikan täytön kannalta ja sen tehokkuus (=merkitys/käyttö) myös paras eri kanavista
2. Nuorten ja ikääntyneiden työmarkkinoista
Työtä ei saa ilman kokemusta kokemusta ei saa ilman työtä Young Europeans, a survey among young people between 15-30 in European Union, 2007: Suomalaisnuorista 42 % koki, että he eivät saa töitä, koska heillä ei ole työkokemusta eniten EU27-maasta. Suomalaisnuoret kokivat voimakkaimmin, että yritykset eivät tue heitä työnhaussa vain 8 % koki saaneensa töitä hakiessaan tukea/vastaantuloa yrityksiltä vähiten EU27-maassa. Viesti työnantajille/yrityksille: Eläköityminen kiihtyy ja nuorisoikäluokat pienenevät. Nuoriin kannattaa nyt sijoittaa, nuoret haluavat tehdä töitä!
Työllisyysasteet 5-vuotisikäryhmittäin vuosina 1995 ja 2010 miehillä ja naisilla, % (Lähde: Tilastokeskus 100 90 % 1995 2010 80 70 60 50 40 30 20 10 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Miehet Naiset
Ikääntyneiden työllisyysaste - 5-vuotisikäkohorteittain Suurten ikäluokkien, edeltävien ja seuraavien ikäluokkien työllisyysaste samanikäisinä 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 % 90 91 92 95 96 97 Synt. 1950-1954 98 93 90 91 99 00 01 02 92 94 95 96 97 Synt. 1945-1949 03 98 93 04 99 90 05 06 00 01 94 91 95 Synt. 1940-1944 96 07 08 02 03 92 98 97 93 09 04 99 94 10 05 00 06 01 07 08 45 40 35 30 25 Synt. 1935-1939 95 96 02 97 03 98 04 99 09 20 41-45 42-46 43-47 44-48 45-49 46-50 47-51 48-52 49-53 50-54 51-55 52-56 53-57 54-58 55-59 56-60 57-61 58-62 59-63 60-64 Ikä
3. Työmarkkinanäkymät pitemmällä aikavälillä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on tuottanut 4:lle ministeriölle rakenne-ennakointia v:sta 2009 lähtien Tuloksia käytetään mm. opetushallinnossa koulutuksen aloittajapaikkojen valmistelussa Työtä ohjaa ns. PATKET-konsortio, jota TEM johtaa, OKM, STM ja VM mukana. TEM:ssä mukana tieto-osasto, alueosasto ja energiaosasto. Yleiskuva on se, että talouden palveluvaltaistuminen jatkuu edelleen Teollisuudessa arvonlisäys kasvaa hyvin, mutta se ei työllistä entiseen tapaan Kun uudet työpaikat, vaihtuvuus ja poistuma otetaan huomioon, kaikilla aloilla tarvitaan uutta työvoimaa Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla työvoiman tarve kasvaa voimakkaasti
% Suomen talouden rakenne (sektorin osuus kokonaisarvonlisäyksestä) v. 2005 ja 2025 100,0 90,0 2,3 1,4 1,4 1,3 10,9 11,2 11,3 10,8 Energia, lämpö- ja vesihuolto Liikenne ja tietoliikenne 80,0 12,0 13,8 13,7 12,9 Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala 70,0 60,0 50,0 3,7 3,5 4,9 4,8 4,8 4,4 4,4 4,1 3,9 5,9 4,5 4,7 4,6 5,2 5,3 4,2 3,4 4,6 4,5 4,0 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhoito 40,0 20,7 19,5 19,8 20,0 Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus 30,0 5,2 5,2 5,2 4,8 Rahoitus ja liike-elämän palvelut 20,0 Rakentaminen 10,0 23,8 21,8 23,1 25,9 Teollisuus 0,0 3,2 2,6 2,7 3,6 2005 2025 (PERUS) 2025 (SOME) 2025 (TAVOITE) Alkutuotanto
Suomen talouden työllisyysrakenne (sektorin työllisten osuus kaikista työllisistä) v. 2005 ja 2025 % 100,0 0,7 0,5 0,5 0,5 7,1 6,8 7,1 7,2 Energia, lämpö- ja vesihuolto 90,0 16,0 17,1 17,2 17,2 Liikenne ja tietoliikenne 80,0 Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala 5,3 5,3 5,3 5,4 70,0 7,6 10,4 10,1 9,1 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 60,0 50,0 40,0 30,0 7,1 6,7 7,3 12,1 6,9 9,8 6,9 7,2 11,8 7,4 8,1 6,9 7,1 7,3 5,7 12,5 13,9 Sosiaalipalvelut Terveydenhoito Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus Rahoitus ja liike-elämän palvelut 20,0 7,6 7,6 7,4 Rakentaminen 10,0 18,0 12,4 13,6 14,6 Teollisuus 0,0 5,3 4,4 4,6 3,8 2005 2025 (PERUS) 2025 (SOME) 2025 (TAVOITE) Alkutuotanto
Pirkanmaan maakunnan työvoiman tarpeesta VATT: Työvoiman tarve Suomen maakunnissa 2008-2025: Tasapainomallilaskelmiin ja dialogiin perustuvat politiikkaskenaariot pohjana Työllisten määrä kasvaa yli 4 prosenttia, jolloin 15-64-vuotiaiden työllisyysaste nousee yli 70 prosentin Maakunnan oman näkemyksen mukaan kasvu voisi olla vieläkin nopeampaa, jopa 75 % työllisyysaste. Tällöin kasvaisivat erityisesti yksityiset palvelualat Työvoiman tarjonnan kasvu on suuri dynamiikan lähde Pirkanmaalla Huomattavia kasvualoja ovat sote-alat (+23 %), koulutus (+18 %), kauppa (+11 %), henkilökohtaiset ja kotitalouspalvelut (+10 %), majoitus- ja ravitsemistoiminta (+8 %), rahoitus- ja vakuutus (+8 %) sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistus (+8 %) Selvästi supistuvia aloja ovat kalatalous (-38 %), kulkuneuvojen valmistus (-37 %), metsätalous (-26 %), perusmetallien ja metallituotteiden valmistus (-25 %)
Miten maakuntakohtaisia tuloksia voisi käsitellä? Kyse on rakennekehitykseen perustuvasta politiikkaskenaariosta, johon voidaan vaikuttaa. Ei kannata ottaa annettuna. Esimerkiksi useimmat tuotannollisen toiminnan alat supistavat työvoimaansa, mutta niiden arvonlisäys kehittyy silti yleensä myönteisesti. Hyvän tuottavuuden takia työvoimaa ei tarvita entiseen tapaan. Sekä työvoimaltaan kasvavat että supistuvat alat tarvitsevat uusia työntekijöitä poistuman korvaamisen takia, kasvualat lisäksi työpaikkojen määrän kasvun takia. Lisäksi työvoima olemassa olevissa työpaikoissa vaihtuu, joten rekrytointia on huomattavasti. Koulutuksella, osaamisen varmistamisella ja työvoiman ohjaamisella on varauduttava työvoimaa kasvattavien alojen työvoiman saatavuuden turvaamiseen Olennaisia asioita tässä ovat myös asuminen, liikenne ja vapaaaika
4. Keskustelu Suomen työmarkkinoilla jatkossa paljon työmahdollisuuksia joka sektorilla. Usein puhutaan vain kasvualoista. Myös supistuvat alat tarvitsevat uutta työvoimaa Nuorten kiinnittyminen työmarkkinoille Suomessa hankalaa. Ikääntyvien työllisyys jatkaa kasvuaan. Työmarkkinoiden toiminnan kannalta aluerakenne on hankala: monipuoliset työmarkkinat lähinnä suurilla kaupunkiseuduilla Pitkän aikavälin kehityskuvassa korostuu sosiaali- ja terveydenhuolto ja laaja palvelusektori lisätyöllisyyden lähteenä Teollisuudessa arvonlisäys voi kehittyä myönteisesti, mutta se ei työllistä aiempaan tapaan Pirkanmaalla on vetovoimaa, hyvä infrastruktuuri ja edellytyksiä työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvattamiseen. Teollisuuden merkitys jatkossakin suuri. Palvelut kasvavat silti eniten.