Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11.2015 Työryhmä: Julkisyksityinen yhteistoiminta ja hybridit työelämää muuttamassa Mikko Nykänen Työterveyslaitos mikko.nykanen@ttl.fi Sara Lindström Työterveyslaitos sara.lindstrom@ttl.fi Pakka-toimintamallin leviäminen Suomessa 1. Johdanto Tutkimus pureutuu uusien käytäntöjen leviämiseen suomalaisella sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimuksen kohteena on Pakka-toimintamalli (Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy), jonka kulmakiviin kuuluu yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä. THL:n kehittämän toimintamallin painopiste on alkoholin, tupakan ja rahapelien saatavuuteen puuttumisessa. Mallissa yhdistyy virallinen valvonta ja säätely epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn alkoholijuominen välittämisen estämiseksi ja vastuullisen elinkeinotoiminnan edistämiseksi ja haittojen minimoimiseksi (Holder 1998). Tavoitteena on vaikuttaa ihmisten elinympäristöön ja tukea lainsäädännön toteuttamista paikallisesti. Toimintamallin kohteena on näin ollen koko yhteisö, ei niinkään yksilöt. Toimintamallin keskeinen osa on yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä ehkäisevässä päihdetyössä. Toimivaksi havaittua mallia on kokeiltu ja otettu käyttöön kunnissa vuodesta 2004 lähtien. Tutkimuksen tavoite on kaksiosainen. Ensiksi kuvaamme Pakka-toimintamallin leviämismekanismia Suomessa. Tarkastelemme erityisesti poliittisen ohjauksen ja vaikuttavuuden tavoittelun merkitystä Pakka-toimintamallin leviämisessä. Toiseksi osoitamme miten Pakka-toimintamallin käyttöönottoa ja käytön jatkuvuutta legitimoidaan kunnissa rationalisoimalla ja auktorisoimalla sen käyttöä. Tutkimus lisää tietoa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön perustuvan yhteisöintervention käyttöönottoon vaikuttavista tekijöistä ja prosesseista. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää jatkossa suunniteltaessa keinoja vastaavien toimintamallien levittämiseen kunnissa. 2. Teoreettinen viitekehys Julkisyksityinen yhteistoiminta on Pakka-toimintamallin ydintä. Pakka-toimintamalli lisää julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyötä ehkäisevässä päihdetyössä uudella tavalla. Malli muun muassa osallistaa yksityisen sektorin, kuten yökerhojen ja baarien, elinkeinonharjoittajia ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden tukemiseen. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyö on toteutunut Pakka-toimintamallin osana esimerkiksi vastuullisen anniskelun koulutuksiin tai kampanjoihin osallistumisena sekä poliisin, alkoholihallinnon ja ehkäisevän päihdetyön toimijoiden yhteisiin foorumeihin osallistumisena. Osassa kunnista Pakka-toimintamalliin on kuulunut ns. tarjontatyöryhmien järjestäminen, joihin on osallistunut elinkeinonharjoittajia, viranomaisia ja oppilaitosten edustajia. Käytännössä tarjontatyöryhmässä on suunniteltu ja toteutettu yhdessä elinkeinon ja viranomaisten kanssa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on alkoholia, tupakkaa ja rahapelejä ohjaavan lainsäädännön toteutuminen ja haittojen minimointi. Uuden toimintatavan käyttöönottoa organisaatioissa on selitetty kahdesta lähtökohdasta. Ensimmäinen nojaa käsitykseen rationalistisesta toiminnasta, jossa taustalla on tehokkuuden tai vaikuttavuuden tavoittelu, josta loppupelissä seuraa korkeampaa taloudellinen tuloksellisuus (Katz & Shapiro 1987). Toinen lähtökohta on esittää päätösten taustalla organisaatioiden tahto näyttäytyä legitiimeinä toimijoina muiden organisaatioiden ja sidosryhmien edessä sekä yhteiskunnassa laajemmin (DiMaggio & Powell 1983). Kennedy ja Fiss (2009) kuitenkin osoittavat, että tehokkuuden ja 1
sosiaalisen legitimiteetin tavoitteet käyttöönoton perustana esiintyvät samanaikaisesti ja täydentävät toisiaan. Kennedy ja Fiss (2009) korostavatkin tutkimuksen tarvetta, jossa käyttöönottoa tutkitaan tarkastelemalla niitä perusteita, jonka mukaan käyttöönottopäätös tehdään. Organisaation sosiaalinen järjestelmä ja institutionaalinen toimintaympäristö muovaavat aina jossain määrin uusien toimintamallien implementaatioprosessia (May 2013). Uusien toimintamallien käyttöönottoon ja mahdolliseen käytön jatkuvuuteen liittyy esimerkiksi niiden olemassaolon oikeuttaminen (legitimaatio). Legitimoinnissa on kyse siitä, että tietty toiminta nähdään toivottavana, oikeana ja asianmukaisena suhteessa määrättyihin arvoihin, normeihin ja uskomuksiin sosiaalisessa järjestelmässä (McAdam 2005; Suchman 1995). Uusien käytäntöjen omaksumiseen organisaatioissa liittyy aina muutoksia. Muutoksen legitimaatio voi ankkuroitua organisaation sisäiseen toimintaan, toimintaympäristöön liittyviin trendeihin tai muihin institutionaalisiin tekijöihin. Organisaation sisäisesti tekijöistä esimerkiksi strategia voi olla oikeuttamisen taustalla. Ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvistä tekijöistä esimerkiksi lainsäädäntö tai poliittinen ohjaus voivat vaikuttaa uusien toimintamallien käyttöönoton legitimointiin organisaatioissa. Legitimoinnin keinoja kielenkäytössä ovat muun muassa auktorisointi (authorization) ja rationalisointi (rationalization) Auktorisoinnissa oikeutetaan jotain toimintaa nojaamalla perinteisiin, tapoihin tai lakeihin. Rationalisointi taas on oikeutusta, joka perustuu toiminnan hyödyllisyyteen eli rationaalisuuteen (Vaara & Tienari 2008; van Leeuwen 2008). 3. Tutkimusaineisto Vuonna 2015 koottu aineisto koostuu kyselytuloksista, haastatteluista ja asiakirjoista. Haastattelimme kuusi Pakka-toiminnasta vastaavaa henkilöä (ns. Pakka-koordinaattoria) kuudessa eri kunnassa sekä kolme henkilöä. jotka ovat olleet aktiivisia Pakkatoiminnan kehittämisessä ja levittämisessä. Puolistrukturoiduissa teemahaastatteluissa keskustelimme Pakka-toiminnan käynnistämisestä ja sen paikallisesta toteutuksesta kunnissa. Ehkäisevän päihdetyön koordinaattoreille kohdistetut sähköpostikyselyt lähetettiin Suomessa vuonna 2015 toimiviin kuntiin, pois lukien Ahvenanmaan kunnat (n=301). Vastauksia saatiin yhteensä 75 kunnasta, jolloin vastausprosentti oli ~ 25 %. Asiakirjaaineisto koostuu Pakka-esitteistä, tiedotteista, seminaariaineistoista ja raporteista ja sitä olemme käyttäneet tausta-aineistona perehtyessämme toimintamalliin. Lisäksi olemme käyneet useita epävirallisia keskusteluja Pakka-toiminnan kehittäjien kanssa tarvittavan taustaymmärryksen saamiseksi. 4. Tulokset 4.1 Pakka-toiminnan käynnistämiseen vaikuttaneet asiat Tutkimuskyselyn vastausten perusteella toimintamalli on käytössä ainakin 24 kunnassa. Niiden kuntien osalta (n=39), joissa Pakka-toimintamalli ei ollut käytössä sitä koettiin estävän tai vaikeuttavan esimerkiksi käytettävissä olevien resurssien riittämättömyys tai toimintamallin yhteensopimattomuus olemassa oleviin ehkäisevän päihdetyön rakenteisiin. Pienempien kuntien osalta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön koettiin toteutuvan myös ilman Pakka-toimintamallin käyttöönottoa. Kyselyssä kerättiin kuntakohtaisia arvioita toimintamallin käyttöönottoon vaikuttaneista asioista. Tutkimusta varten kerätyn dokumenttiaineiston ja haastatteluaineiston perusteella muodostettiin jäsennys käyttöönottoon potentiaalisesti vaikuttaneista asioista. Käyttöönottoon vaikuttaneet asiat jaettiin institutionaalisiin tekijöihin ja ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuuden vahvistamiseen liittyviin tekijöihin. Pakka-toimintamallia 2
ajatellen institutionaalista painetta sen käyttöönottoon voivat luoda esimerkiksi erilaiset ministeriön koordinoimat ohjelmat, ehkäisevää päihdetyötä koskevat lait, alueelliset kehittämisohjelmat tai aluehallintovirastojen ohjaus. Useat kansalliset ohjelmat Suomessa ohjeistavat kuntia Pakka-toimintamallin käyttöönottoon (esim. Kaste, Sisäisen turvallisuuden ohjelma) Myös vuonna 2015 voimaanastuvaan lakiin ehkäisevästä päihdetyöstä on kirjattu myös Pakka-toimintamalliin sisältyviä elementtejä. Sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholi-ohjelmassa Pakka-toimintamalli puolestaan on puolestaan mainittu yhtenä ohjelman toteuttamisen osana. Pakka-toimintamallin omaksuneiden kuntien kohdalla tarkasteltiin erilaisten institutionaalisten tekijöiden koettua vaikutusta Pakka-toimintamallin käyttöönottoon. Verrattuna muihin poliittisiin ohjelmiin ja institutionaalisiin paineisiin sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelmalla koettiin olevan muihin verrattuna eniten vaikutusta toimintamallin käynnistämiseen kunnassa. Institutionaalisten vaikutteiden lisäksi arvioitiin toimintamallin käyttöönottoon vaikuttaneita asioita ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuuden vahvistamisen näkökulmasta. Ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuuden tai kehittämisen osa-alueiden välillä ei havaittu merkittävää eroa. Alaikäisille anniskelun ja myynnin vähentäminen erottui hiukan muista osa-alueista. Kyselyaineiston perusteella kunnissa toimintamallin käyttöönottoon koetaan vaikuttaneen sekä institutionaaliset tekijät että pyrkimykset vahvistaa ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta. Tämä on linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa on esitetty uusien toimintamallien käyttöönottoon vaikuttavan organisaatioissa samanaikaisesti sekä institutionaalisiin paineisiin vastaaminen että taloudellisten hyötyjen tavoittelu (Kennedy & Fiss 2009). Pakka-toimintamallin kohdalla mahdolliset taloudelliset hyödyt syntyvät sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämisen kautta. Kyselyaineiston mukaan kunnissa Pakka-toimintamallin käyttöönottoon on koettu vaikuttaneen melko tasapuolisesti toiminnan kehittäminen, terveydellisten ja sosiaalisten hyötyjen tavoittelu sekä institutionaaliset tekijät. Kuntakohtaisten haastattelujen avulla tarkasteltiin tarkemmin laadullista ulottavuutta eli miten institutionaaliseen paineisiin vastaaminen ja vaikuttavuutta koskevien hyötyjen tavoittelu ovat vaikuttaneet toimintamallin käyttöönottoon. 4.2 Julkisyksityisellä yhteistyöllä kohti vaikuttavuutta Haastatteluissa Pakan käyttöä rationalisoitiin kuvaamalla sitä uutena, aikaisempaa tehokkaampana tapana toteuttaa päihdetyötä kunnissa. Tehokkuusarvona koettiin erityisesti Pakan ydinajatusta julkisyksityisestä yhteistyöstä kuntakentän ja elinkeinoelämän välillä. Esimerkkinä elinkeinoelämän yhteistyökumppaneista mainittiin erityisesti vähittäiskauppoja ja anniskeluravintoloita mutta myös yksityisiä vartiointiliikkeitä ja taksiyrittäjiä. Pyytäessämme haastateltavia kuvaamaan Pakka-toimintaa omin sanoin, he lähes poikkeuksetta toivat ensin esiin yhteistyön elinkeinoelämän kanssa sen keskeisimpänä rakennusaineena. Kuvatessaan Pakka-toimintaa, yksi koordinaattori toteaakin: Tässä kuitenkin ydinryhmänä, kenen kanssa intressi on leikkiä, niin on vähittäiskaupat ja ravintolat. Pakkaa kuvataan uutena toimintana päihdehuollon kentällä, jolla on vahva merkitys päihdetyön tehokkuudelle. Alla olevassa yksi haastateltavista havainnollistaa elinkeinoyhteistyön merkitystä päihdetyössä: Yleensä vaikka olisi eri kunnissa erilaisia ehkäisevän päihdetyön rakenteita, niin se [elinkeinoyhteistyö] on yleensä se, mikä sieltä puuttuu. Ja, ja jos meillä ei ole sitä, sitä saatavuustyöskentelyä, niin, siis mä voin ihan kuinka monta päihdekas- 3
vatustuntia vain pitää ja kertoa, että tupakka tappaa. ( ) Mutta jos siellä kaupassa se ikärajavalvonta ei toimi, niin se on ihan sama mitä me [tehdään]. Toinen Pakka-koordinaattori kuvaa Pakkaa samaan malliin ja kokee Pakka-toimintamallin hyödyttävän kaikkia osapuolia. Win-win -tilanteesta, et semmoinen pitäisi saavuttaa, että jokainen hyötyy siitä. ( ) Ja sitten tietenkin, et kirkkaana on se ajatus, että päihdehaittojen ehkäisystä ja vähentämisestähän tässä on kysymys sitten lopulta. Ei siitä, että me halutaan jotain elinkeinoa ajaa ihan nurkkaan ja ahtaalle, että se on ajatus, mikä ei sovi tähän ollenkaan. Rationalisointia koskevassa puheessa toistui yhteisten hyötyjen määrittely ja merkitys Pakka-toimintamallin käyttöönotossa. No jos mä nyt ajattelen vaikka meidän ravintolapuolen viimeistä kampanjaa, että me, me mentiin yhdessä koolle niitten ihmisten kanssa, jotka tekee sitä työtä, ja mietittiin heidän kanssa yhdessä, minkä, miten me ( ) myös niin kuin ottaa heidän ne toiveet mukaan, että se on se fifty-fifty -tilanne, et he myös saa tästä jotakin. ( ) Ja sitten vaikutetaan ihan kaikkien ihmisten niin kun siihen hyvinvointiin sitä kautta. Myös Pakka-toimintaa kehittänyt ja levittänyt henkilö toi ensimmäisenä esiin elinkeinoyhteistyön Pakan ytimenä: Pakassa on kyse siitä, että me saadaan se elinkeino, alkoholia myyvä elinkeino tekemään ehkäisevää päihdetyötä. Ja nimenomaan niin, että he noudattavat alkoholilakia, ei enempää eikä vähempää. Ja sitä kautta me sitten saavutetaan se tällä hetkellä tehokkaimmaksi nähty alkoholipoliittinen keino, elikkä alkoholin saatavuus, saatavuus tiukennettua, koska se on nopein ja toimivin [keino]. Ei sulje pois kaikkia muita ehkäisevän päihdetyön yksilöihin kohdistuvia menetelmiä. Ne on ilman muuta suotavia ja kannatettavia ja niitä täytyy olla. Mutta tässä on kyse nimenomaan siitä, että me saadaan alkoholielinkeino ja sitten sitä valvova taho niin kuin yhteistyöhön. Yhteistyömuotojen kivijalkana toimivat ns. tarjontatyöryhmien kokoaminen, joissa on mukana elinkeinoelämän edustajia. Työmuotoina ovat esimerkiksi yhteiset kokoukset, jossa sovitaan pelisäännöistä, epäviralliset ideariihet, ravintoloiden ja kaupan henkilöstön kouluttaminen ikärajavalvonnassa, ostokokeet, joissa havainnoitiin myydäänkö alkoholia selkeästi päihtyneille ja tarkistetaanko asiakkaiden ikä, tiedotuskampanjoita, joissa myymälöissä on esillä iskulauseita vastuullisesta alkoholinkäytöstä jne. Elinkeinoelämän mukaan saamisen koettiin kuitenkin vaativan ponnistelua, jotta winwin -tilanne saadaan perusteltua: Niin saataisiin niin kuin myös noita ravintolan ihmisiä keskustelemaan keskenään ja näkemään toiset ihmiset [viranomaiset] ei enää niin kuin vastapelureina, vaan myös, että olisi jotain yhteistä. Pitkän aikavälin tavoitteet on varmaan sitten niitä, että oikeasti pystyttäisiin vaikuttamaan siihen alueen jonkinlaiseen päihdetilanteeseen ja väkivaltatilanteiden esiintymiseen esimerkiksi ravintoloitten suljettua. Ja tuota ylipäänsä ehkä semmoista näkyvyyttä näille päihdeasioille ja tavallaan myös siinä positiivisessa mielessä. Ravintolat varsinkin nähdään monesti aika semmoisina pahuuden pesinä, niin vähän voisi muuttaa sitä näkökulmaa, että ei, se ei välttämättä aina ihan näin ole. Tehokkaana yhteistyömuotona haastateltavat kuvaavat esimerkiksi positiivisen huomion kohdistamista elinkeinoelämään, joka toimii vastuullisesti: 4
Kun nämä rahapelaamiseen liittyvät ikärajakysymykset on vähän haastavia, että papereita ei niin kysytä. Niin he [Pakka-työryhmä] palkitsivat nimenomaan kaupan, jossa oli puututtu tähän. Kysytty nuorilta pelaajilta papereita, eli estetty pelaaminen, koska ei ollut papereita. Ja se on semmosta niin kuin äärimmäisen voimaannuttavaa, positiivista mediaan vaikuttamista ja viestintää ja, siihen yhteisöön nimenomaan. Ne oli olleet kai aika otettuja ne myyjät. Se meni hienosti myös. Lehti kirjotti ison jutun ja RAY teki tietysti oman sisäisen tiedotteen kaikille vähittäiskaupoille ja meni tosi hienosti läpi mediassa. Kuten yllä olevakin lainaus osoittaa, elinkeinoelämäyhteistyön myötä on saavutettu uutta näkyvyyttä päihdetyölle median avulla, lisäten Pakka-toiminnan oikeutusta päihdetyön menetelmänä. Useat haastateltavat kertoivat miten ostokokeet herättivät suurta kiinnostusta: Ja se [ostokookeet] sai hurjasti julkisuutta. Mikä musta oli hienoa, niin Talouselämä-lehti noteerasi sen ihan kivalla artikkelilla ja kuvien kanssa. Haastateltava jatkaa kertomalla miten median mukaan tulo on osaltaan muuttanut päihdetyötä: Eihän meillä tämmöistä ole aikaisemmin ollut, että me tiedotetaan meidän toiminnasta ( ) Se on melko lailla uutta tässä meidän putiikissa. Mediahuomion vuoksi yhteistyö elinkeinoelämän kanssa vaatii luottamusta. Että saataisiin heihin semmoinen luottamus, että me ei yritetä tällä nyt Pakalla edistää sitä, että teillä niin kuin vähenisi asiakkaat ja tai että teidän pitäisi laittaa ravintolat kahdeltatoista kiinni tai että kaupoista lähtisi kalja Alkoihin. Että tavallaan se, että me tehdään yhdessä semmoisia kampanjoita tai toimenpiteitä, että he niitten myötä huomaa, et ahaa joo, että tämä ei niin kuin haittaa heidän elinkeinoonsa. 4.3 Sosiaalisesti hyväksytty toimintamalli Analyysikehikon toinen osa kohdistui institutionaalisten vaikutteiden ymmärtämiseen Pakka-toimintamallin käynnistämisessä. Haastateltavat auktorisoivat toimintaa tuomalla Pakan esiin sekä kansallisella että paikallisella tasolla hyväksyttynä toimintamallina. Kertoessaan Pakka-toiminnan alkutaipaleesta kunnissa, haastateltavat yhdistivät sen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelmaan (Kaste), sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelmaan sekä niitä toteuttaviin paikallisiin hankkeisiin. Tavallaan sen Kaste-hankkeen myötä niin kuin tutustuin tähän Pakkatoimintamalliin ja Ja, ja sit siinä Kaste-hankkeen osana oli koordinoida kaupunkiin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma niin sitten siihen napattiin tämä Pakka. No mä oon ollut 2011-2013 semmoisessa ( ) Kaste-hankkeessa, josta tämä kaikki lähti ( )ja sitten, kun se hanke päättyi lokakuussa 2013 niin siirryin tähän päihdetyön koordinaattorin tehtävään, jossa sitten ruvettiin konkreettisesti toteuttamaan Pakkaa siitä eteenpäin. Lisäksi toimintamallin käyttöönottoa valtuutettiin ehkäisevään päihdetyöhön liittyviin lakeihin viittaamalla. Yksi Pakka-koordinaattoreista kuvailee ajatusta Pakan takana seuraavasti: 5
Pakassa mulle kyse on siitä, että yhteisöllä on tietyt pelisäännöt ja niitten pelisääntöjen noudattamista ja sen noudattamisen tukemisesta ( ) Ja sitten ikään kuin se, et miten nämä lait niin kuin käytännössä, miten niitä toteutetaan tai miten niitä noudatetaan. Tarkoitan siis alkoholilakia ja ikärajoja. Että niin kuin lain eläväksi tekemistä tai implementointia erilaisin keinoin yhteisössä, niin siitä siinä on kai kysymys. Jonka seurauksena (.) että meillä on vähemmän alkoholihaittoja, jos näistä laeista pidetään kiinni. Joulukuussa 2014 voimaantuleva Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä kuvattiin myös keinona vahvistaa Pakka-toiminnan asemaa kunnassa siitä huolimatta, että lopulliseen lakitekstissä ei ole velvoitetta perustaa kuntiin kokoaikaista koordinaattorin pestiä. Lain nimen muuttuminen Raittiustyölaista Ehkäisevään päihdetyön laiksi kuvataan edistyksenä ja askeleena parantaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Niin onhan se ihan eri asia, että on olemassa ehkäisevä päihdetyölaki kuin raittiustyölaki. Raittiustyölaki ei ole kauhean niin kuin rakentava, sen pohjalta ei lähdetä tekemään yhteistyötä ravintoloiden kanssa, et ai et sä teet jotain raittiustyötä? ( ) Jotenkin se semmoinen ymmärrys siitä, että se raittius ei ehkä ole se kaiken A ja O, vaan se haittojen vähentäminen. Se on paljon rakentavampi lähtökohta tehdä yhteistyötä elinkeinon kanssa. (...) Et en usko, että kukaan ravintoloitsija lähtee mukaa raittiustyöhön. Mutta onhan siinä [Laki ehkäisevästä päihdetyöstä] varmaan yhteyksiä tohon Pakkaan. Ei se nyt suoraan näy, mutta onhan se sisään kirjotettuna jossain siinä, mutta ehkä olisi voinut olla selkeämminkin. Kunnallisella tasolla siunaus toteuttaa Pakkaa kuvataan myös Pakkaa oikeuttavana. Pakka-koordinaattorit kertoivat ehkäisevän päihdetyön suunnitelmien laatimisesta johtoryhmälle ja kuntien neuvottelukunnista, joissa Pakka on esillä. Pakan saama tuki kunnan päättäviltä tasoilta ei aina haastateltavien mukaan toteudu toivotusti mutta ylemmän tahon hyväksyntä Pakka-toiminnan kannalta koettiin tärkeäksi. Haastateltavat myös viittaavat Pakka-toiminnan yleisyyteen ja hyväksyttävyyteen päihdehuollon toimintamallina oman kunnan ulkopuolella. He kuvaavat verkostoyhteistyötä voimaannuttavana ja tuovat esiin esimerkkejä siitä, miten Pakka toimii muualla. Pakka mainitaan muun muassa historiallisena tapana olla yhtenäinen toimintatapa kuntien välillä: Siis tämähän on historiallinen tilanne Suomessa, että joku tällainen - siis tavallaan Pakka-menetelmä, että on kehitetty erilaisia tapoja tehdä paikallista alkoholipolitiikkaa. Tai siis nyt ei kai voi puhua enää alkoholipolitiikasta, kun tässä on tupakka, alkoholi ja sitten pelaaminen [myös] ( ) Kuitenkin, jos puhutaan Pakkapaikkakunnista, niin Pakka-paikkakunnilla asuu lähes kaks miljoonaa ihmistä, niin ( ) meillä olisi mahdollisuuksia aika paljoon. Eihän meillä ole koskaan ollut mitään tämmöistä yhtenäistä tapaa toimia. 5. Alustavia johtopäätöksiä Tutkimuksemme laajentaa diffuusiotutkimusta tutkimalla vaikuttavuuden tavoittelua ja institutionaalista ohjausta käyttöönottoperusteina samanaikaisesti. Lisäksi tuotamme tietoa uusien toimintamallien käytön legitimoinnista paikallisella tasolla. Haastatteluissa Pakan käyttöä rationalisoidaan kuvaamalla sitä uutena, aikaisempaa tehokkaampana tapana toteuttaa päihdetyötä kunnissa. Tehokkuusarvona pidetään erityisesti Pakan ydinajatusta julkisyksityisestä yhteistyöstä kuntakentän ja elinkeinoelämän välillä. Tutkimusaineiston perusteella toimintamallin käyttöä koettiin oikeuttavan myös institutionaaliset tekijät joihin kuului Kaste-ohjelman toteuttaminen, ehkäisevän 6
päihdetyön laki voimaantulo ja alkoholiohjelman agendaan vastaaminen. Haastatteluaineiston perusteella ehkäisevää päihdetyötä koskevat lakimuutokset nähtiin valtuuttavan Pakka-toimintamallia kunnissa. Kansalliset ohjelmia toteutetaan kunnissa paikallisten kehittämishankkeiden välityksellä, joihin myös Pakka-toimintamallin kokeilu ja käyttöönotto usein liittyi. Tämän tutkimuksen alustavat tulokset toimivat yhtenä esimerkkinä siitä, miten kansallisten ohjelmien agenda voi johtaa paikallisella tasolla uusien toimintamallinen omaksumiseen erilaisten kehittämishankkeiden välityksellä. Toimintamallin leviämiseen vaikuttivat paikallisten toimijoiden tavoitteet vahvistaa vaikuttavuutta ja toisaalta kansallisten kehittämisohjelmien luomaan agendaan vastaaminen paikallisten hankkeiden välityksellä. Paikallinen kehittämistoiminta tarjoaa resursseja ja luo tarpeita, jotka voivat osaltaan edistää innovaatioiden omaksumiseen liittyvää valmiustilaa organisaatiossa Kirjallisuus DiMaggio, P & Powell, W. (1983) The iron cage revisited: Institutional isomorphism and collective rationality in organizational fields. American Sociological Review 48, 147 160. Holder, H. (1998) Alcohol and the community: A systems approach to prevention. Cambridge: Cambridge University Press. Katz, M. & Shapiro, C. (1987) R&D rivalry with licensing or imitation. American Economic Review 77, 402 420. Kennedy, M. & Fiss, P. (2009) Institutionalization, framing, and diffusion: The logic of TQM adoption and implementation decisions among U.S. hospitals, Academy of Management Journal 52, 897 918. May, C. (2013) Agency and implementation: Understanding the embedding of healthcare innovations in practice. Social science & Medicine 78, 26 33. McAdam, R. (2005) A multi-level theory of innovation implementation. Normative evaluation, legitimization and conflict. European Journal of Innovation Management 8, 373 388. Suchman, M. (1995) Managing legitimacy: Strategic and institutional approaches. Academy of Management Review, 20, 571 610. Vaara, E. & Tienari, J. (2008) A discursive perspective on legitimation strategies in multinational corporations. Academy of Management Review 33, 985 993. Van Leeuwen, T. (2008) Discourse and practice: New tools for critical discourse analysis. Oxford: Oxford University Press 7