Someron seurakunnan strategia 2020 1. Arvot Seurakunnan elämää, työntekijöitä ja päätöksentekoa ohjaavat kristilliset arvot. Someron seurakunnan strategiassa nousevat esiin erityisesti seuraavat arvot, jotka ovat pääosin samoja kuin koko kirkon strategiassa esiin nostetut arvot. Pyhän kunnioitus Kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa Tunnustamme Jeesuksen Kristuksen ainutlaatuisuuden elämässämme Näemme Jumalan kuvan ihmisessä, ihmisen syntisyyden sekä Jumalan armon Vastuullisuus Huolehdimme lähimmäisistämme ihmisarvoa kunnioittaen Varjelemme luomakuntaa ja tavoittelemme kohtuullisuutta elämäntavoissa Olemme avoimia kristittyjen yhteistyölle Oikeudenmukaisuus Toimimme oikeudenmukaisuuden puolesta ja tuemme heikkojen ja syrjäytyneiden oikeuksia Ratkaisemme asiat tasapuolisesti ja kaiken tarkastelun kestävästi Totuudellisuus Puhumme rohkeasti Jumalasta Armon varassa uskomme ja elämme niin kuin opetamme Pidämme seurakunnan toiminnan avoimena ja hallinnon läpinäkyvänä Evankeliumi on meille uutta luova voima Luotettavuus Hoidamme tehtävämme asiallisesti ja ilman aiheetonta viivytystä Ajan haasteet ja perinteet ovat meille yhtälailla tärkeitä Luotamme muihin ja haluamme itse osoittautua luottamuksen arvoisiksi 2. Perustehtävä Someron seurakunnan tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. 3. Lähtökohta-analyysi Somero on maaseutuympäristössä toimiva kaupunki Sen seurakuntaan kuului vuoden 2008 lopussa 8455 jäsentä, eli 89 prosenttia kaikista somerolaisista. Niin kaupungin väestö kuin seurakunnan jäsenmääräkin ovat olleet useiden vuosien
ajan pienoisessa laskussa. Seurakunnan vahvuuksia ovat korkea kirkkoon kuulumisen aste, pitkä historia ja vahvat perinteet, monipuolisen toiminnan tarjonta, sitoutunut ja moniammatillisesti osaava henkilökunta, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset vastuunkantajat sekä hyvät ja tarkoituksenmukaiset toimitilat. Seurakunta ja sen toiminta tunnetaan paikkakunnalla. Lasten ja ikäihmisten seurakunta Seurakunnan toiminta lasten ja ikäihmisten parissa on laajaa, mutta aikuisväestölle suunnattua toimintaa ei ole riittävästi. Monilla työikäisillä seurakuntalaisilla ei juurikaan ole kontakteja seurakuntaan ja heidän kanssaan tehtävä työ on kehittämisen kohde. Seurakuntaelämän vanhoillisuus on toisaalta estämässä muutoksia ja toisaalta pitämässä kiinni oikeaksi koetussa. Tarve nykytilan arviointiin ja jostakin vanhasta luopumiseen on ilmeinen. Haasteena voimavarojen riittävyys Seurakunnalla on osin vähällä käytöllä olevia vanhoja kiinteistöjä. Verotulojen todennäköinen kasvu on pientä. Valtakunnallinen trendi erota seurakunnan jäsenyydestä tullee vaikuttamaan viiveellä ja suuria kaupunkeja pienempänä myös Somerolla. Kilpailu osaavasta ja seurakunnan elämään sitoutuneesta työvoimasta tulee kiristymään. 4. Väestöennuste Lähtökohtana kaupungin väestöennuste Someron kaupungin väestömäärän ennustetaan hiljalleen laskevan vuoteen 2020, kuten se on tehnyt koko 2000-luvun ajan. Vähenemisen syinä ovat sekä muuttoliike että luonnollinen väestön vähennys. Vuoden 2020 väestömääräksi arvioidaan 9 255 henkeä eli noin 200 vähemmän kuin vuonna 2008. Työikäisten osuuden väestöstä ennustetaan laskevan 60 prosentista 53 prosenttiin ja ikäihmisten osuuden kasvavan 25 prosentista 34 prosenttiin. Myös lasten määrän arvioidaan aikuisväestön ikääntyessä jonkin verran vähenevän. Kaupungin asukkaista lähes 90% kuuluu edelleen kirkkoon vuonna 2020 Seurakunnan jäsenmäärään vaikuttaa kunnan väkiluvun vähenemisen ohella kirkosta eroaminen ja siihen liittyminen. 2000-luvulla Somerolla on ollut liittyjiä lähes yhtä paljon kuin eroajia. Seurakunnassa asetetaan tavoitteeksi, että kaikista kaupunkilaisista on lähes 90 prosenttia seurakunnan jäseninä myös vuonna 2020. Näin seurakunnan jäsenmäärä olisi noin 8 300 henkeä. Tavoite edellyttää tietoista työtä, jotta Somerolla voitaisiin kulkea valtakunnallista trendiä vastaan. Erilaiset perhemuodot yleistyvät Perhe muodostuu entistä useammin muutoin kuin ns. ydinperheestä. Vuonna 2008 reilu kolmasosa perheistä käsitti isän, äidin ja heidän yhteiset lapsensa. Joka toisella pariskunnalla ei ollut lapsia ja yksinhuoltajia oli kymmenesosa kaikista perheellisistä. Joka viides pariskunta ei ole solminut avioliittoa. Tämä perhemuotojen erilaisuus tulee lisääntymään vuoteen 2020 mennessä. Samoin kasvaa yksin elävien määrä. 5. Jäsenten odotukset Kirkollisten toimitusten tärkeys Elämän taitekohtiin liittyvät toimitukset ovat monille tärkein syy olla seurakunnan jäsen. Seurakuntalaiset odottavat kirkollisilta toimituksilta yksilöllisyyttä ja heidän elämäntilanteeseensa
paneutumista. Toimituksiin ja niiden valmisteluihin varatun ajan riittävyys sekä kaikkien toimituksen hoidon edellyttämien tehtävien laadukas toteutus ovat elämässään ainutlaatuista juhlaa viettäville seurakuntalaisille tärkeitä. Hautausmaa-alueen hyvä hoito liittyy samaan kokonaisuuteen. Kristillinen kasvatus Jeesuksen antamat elämänohjeet koetaan edelleen ajankohtaisina ja käypinä. Seurakunnalta sen jäsenet odottavat osallistumista kokonaisvaltaiseen kasvatustyöhön. Kasvatuksen tulee hengellisten sisältöjen ja hartauden harjoituksen lisäksi käsittää mm. ihmisenä olemiseen, eettisiin ratkaisuihin ja yhteistyötaitoihin kehittäviä osia. Seurakunnan odotetaan toimivan kristillisen kasvatuksen antajana sekä omissa toiminnoissaan että yhteistyössä muiden kasvattajien kanssa. Turvaverkko Seurakunnalta odotetaan apua ja tukea elämän eri tavoin kolhimille ihmisille. Seurakunta halutaan pitää turvaverkkona, josta tukea löytävät sellaisetkin henkilöt, joita kukaan muu ei auta. Apu voi olla sekä taloudellista että lähimmäispalvelua. Lähimmäisestä välittäminen nähdään seurakuntalaisten ja seurakunnan työntekijöiden tehtäväksi. Yhteisöllisyyden kaipuu Privatisoituneessa yhteiskunnassa kirkolle kohdistetaan odotus yhteisöllisyyden kokemiseksi. Osalle yhteisöllisyys merkitsee kiinteiden ihmissuhteiden muodostamaan toimintaan osallistumista. Osalle yhteisöllisyys on kuulumista itselle tärkeään ryhmään, vaikka osallistuminen ei elämäntilanteesta johtuen olisi mahdollisuutta. Joillekin yhteisöllisyyden kaipuu on vaikeasti ilmaistava toive, jonka konkretisointi on lähes mahdotonta. Uudet uskonnolliset kysymykset Yhteiskunnan arvojen ja mm. työelämän vaatimusten koventuessa hengellisyyden ja henkisyyden kaipuu lisääntyy. Sillä tarkoitetaan uskonnollisuutta, joka ei ole vain kristilliseen uskontulkintaan sitoutunutta. Omaa uskoakin tuunataan. Monet haluavat rakentaa itse uskonnollisen viitekehyksensä kokoamalla siihen aineksia eri tahoilta. Seurakunnalta odotetaan avoimuutta kohdata hyvin erilaiset uskonnolliset kysymykset. Kirkon uskon ja seurakuntalaisten uskon jännite kasvaa. 6. Visio 2020 Seurakunta on osa somerolaisten elämää Seurakunta ei ole erillinen saareke joidenkin ihmisten elämässä, vaan osa tavallisen somerolaisen tavallista elämää. Seurakunta toimii verkostoituneesti ihmisten keskellä. Sen työssä luterilainen peruskristillisyys on kunniassa. Seurakunta näkee vastuunsa myös kirkkoon kuulumattomien somerolaisten elämässä. Luomakunnan kysymykset nousevat entistä keskeisempään osaan myös seurakunnan toiminnassa. Seurakunta erilaisten ihmisten yhteisönä Seurakunta tekee työtä kaikenikäisten parissa. Kasvava vanhusväestö sekä kirkon työssä aina keskeisellä sijalla olevat lapset ja nuoret saavat osakseen hyvää toimintaa ja palvelua. Aikuisväestöön kohtaamiseen on löydetty uusia tapoja. Elinkaariajattelun mukaan seurakunnassa pyritään siirtämään kristillinen tieto ja usko sukupolvelta toiselle. Toimintaa kohdistetaan tasapuolisesti erilaisille seurakunnan jäsenille.
Lähimmäisenrakkaus kuuluu jokaiselle Seurakunta puolustaa niitä, jotka eivät siihen itse kykene. Se tukee henkisesti, hengellisesti ja taloudellisesti heikkoja ja syrjäytyneitä. Seurakunta rohkaisee ja tukee jokaista jäsentään toteuttamaan lähimmäisyyttä ja naapuriapua omassa elämänpiirissään. Lähimmäisen rakkaus velvoittaa reagoimaan myös koko maailman hätään ja luomakunnan varjeluun. Työnantajana seurakunta huolehtii työntekijöistään Työntekijöiden määrä vastaa asetettuja tehtäviä. Seurakunta on hyvä työnantaja ja työyhteisö on toimiva. Työnkuvat ovat laaja-alaisia. Työalojen välillä tehdään yhteistyötä. Someron seurakunta on hyvämaineinen ja kilpailukykyinen työnantaja Seurakunta on omissa käsissä Someron seurakunta on hallinnollisesti itsenäinen yksikkö. Seurakunta on sidoksissa kaupungin mahdollisesti tekemiin rakennepäätöksiin. Se osallistuu yhteistyöhön lähialueiden seurakuntayhteisöjen kanssa. Aluemaantieteellisesti ja väestöllisesti reuna-alueella sen elinehto on oman identiteetin vahvuudessa. Sopimusyhteistyössä Someron kaupunki on seurakunnan lähin kumppani. 7. Toimintalinjoja Jäsenyyden vahvistaminen Someron seurakunnassa halutaan olla jäseninä, koska seurakunnalla on annettavaa jäsenilleen. Jäsenyys antaa mahdollisuuden palvella Jumalaa ja lähimmäisiä. Seurakuntalaiset luovat toiminnallaan seurakunnan elämän. Työntekijöiden tehtävänä on rohkaista, ohjata ja valmentaa seurakuntalaisia. Jokainen jäsen toimii seurakunnassa haluamallaan ja elämäntilanteensa mukaisella tavalla. Kaikki jäsenet ovat yhtä arvokkaita, sillä he sitoutuvat jäsenyyteen, vaikka eivät toimintaan aktiivisesti osallistuisikaan. Seurakunnalla on myös kulttuuria ylläpitävä ja edistävä tehtävä. Perustoimintoihin keskittyminen Seurakunnan toiminnan keskuksessa on monipuolinen ja vetovoimainen jumalanpalveluselämä. Jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa heijastuvat seurakuntalaisten elämä ja tarpeet. Kasteopetus kasvattaa vähitellen juurtumaan Jumalan lapseuteen ja seurakunnan jäsenyyteen. Perheen ja avioliiton merkityksen tukeminen auttaa jaksamaan arjessa. Lähimmäisenrakkaus osoittaa käytännössä uskon toimivuuden. Vuodesta toiseen pääpiirteissään samanlaisena pysyvä perustoiminta luo turvallisuutta ja kasvattaa perinteitä. Kirkon toimintaan osallistumisen kynnys pidetään mahdollisimman matalana. Viestintä on laaja-alaista Viestinnässä pyritään kertomaan kaikesta siitä hyvästä, mitä kristillinen usko ja seurakunta tarjoavat ihmisille heidän kaikissa elämänvaiheissaan. Internet ja muut uudet viestimet luovat mahdollisuuden yhteydenpitoon seurakuntalaisten kodista käsin. Seurakunnan tilat ja toimintakulttuuri viestivät yhteisön olemusta ja tukevat mahdollisuutta osallistua. Seurakunta pyrkii yhteistyöhön Seurakunta ei ole työssään yksin vaan monet tahot Somerolla ja sen lähialueilla pyrkivät samoihin päämääriin sen kanssa. Seurakunta etsiytyy tietoisesti laajaan yhteistyöhön yhteisten haasteiden kohtaamiseksi. Yhteistyöhön ja erilaisiin verkostoihin seurakunta vie rohkeasti kristillisen uskon näkökulman.
Kohtaamisen tärkeys Osalle seurakuntalaisia kiire ja osalle yksinäisyys on ongelmana. Jokainen seurakuntalaisen kohtaaminen on viesti seurakunnasta. Siellä ihmiset kohdataan kiireettömästi ja heille annetaan riittävästi aikaa. Jokaisessa kohtaamisessa ovat tärkeitä paikalla olijat ja heihin keskittyminen. 8. Resurssit Tulojen ja menojen tasapaino Seurakunnan tulojen pitää kattaa menot niin, että katetta jää sovittuihin poistoihin. Tarvittaessa tähän tavoitteeseen päästään pitkällä aikavälillä siten, että pysyvästi karsitaan kiinteistö- ja henkilöstömenoja tai korotetaan kirkollisveron pohjana olevaa tuloveroprosenttia. Henkilöstö työpaikat turvataan Seurakunnan taloutta hoidetaan niin, että nykyisen henkilöstön työpaikat pyritään turvaamaan. Viran tai toimen vapautuessa harkitaan joka kerta, onko kyseisen viran tai toimen täyttö välttämätön vai voidaanko tehtäväalue hoitaa muutoin. Palkatun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärää ei voitane lisätä. Vapaaehtoistyön organisointi Vapaaehtoistyö nähdään kasvavana resurssina. Vapaaehtoistyötä kehitetään niin, että mahdollisimman monella seurakuntalaisella on mahdollisuus osallistua työhön. Vapaaehtoisia koulutetaan ja tuetaan tehtävissään. Vapaaehtoistyö on sekä mahdollisuus kasvattaa resursseja että väylä sitouttaa jäseniä seurakuntaan. Toimitilat pidetään kunnossa Seurakunnan omaisuus muodostuu pääosin sen toiminnassa tarvitsemista kiinteistöistä. Kuluneen vuosikymmenen aikana seurakunnassa on toteutettu mittava toimitilojen peruskorjaus. Suuria hankkeita ei enää ole odottamassa. Jatkuvalla tilojen huollolla ja vuosikorjauksilla kiinteistöt pidetään kunnossa 9. Organisaatio ja hallinto Osa kirkon organisaatiota Kirkon lainsäädäntö ohjaa hallinto- ja seurakuntarakennetta, mutta jättää paljon paikallista päätäntävaltaa. Someron seurakunnassa toimivat Somerniemen kappeliseurakunta kappelineuvostoineen ja työalakohtaiset johtokunnat. Tämä ratkaisu on toimiva eikä sitä ole syytä muuttaa. Hallinto pidetään kevyenä ja tehokkaana Hallinnon tehtävänä on palvella ja tukea seurakunnallista toimintaa. Se pidetään tehokkaana ja riittävän kevyenä. Johtajuuden kehittäminen Luottamushenkilöiden tehtävänä on seurakunnan strateginen johtaminen ja resursseista päättäminen. Toimiva johto vastaa työn ja työntekijöiden päivittäisjohtamista. Tapoja luottamushenkilöiden ja työntekijöiden säännöllisen vuorovaikutuksen parantamiseen etsitään. Kaikkien esimiesten tietotaitoa kehitetään.
Seurakuntien rakennemuutos Someron seurakunta sijaitsee seutukuntien rajalla, mistä johtuen sen kehittäminen itsenäisenä seurakuntana vaikuttaa parhaalta ratkaisulta. Jos kuntaliitos on väistämätön, se johtaa myös seurakuntien rakennemuutokseen ja mahdollisesti hiippakunnan vaihdokseen. Tämä Someron seurakunnan strategia on syntynyt talvikautena 2008-2009. Ohjausryhmänä toimi kirkkoneuvoston asettama valmisteluryhmä eli Matti Antola, Hanna-Liisa Kärki, Pauli Eino, Asko Ojakoski ja Seija Hakamäki sekä väliportaan esimiehet eli Jouko Mäkinen, Sirpa Laaksonen ja Jussi Härme. Asiantuntijana oli työyhteisökonsultti Juha Kauppinen. Työntekijät kokoontuivat työstämään strategiaa 22.10. 2008 sekä luottamushenkilöt ja työntekijät yhdessä 25.4.2009. Strategian luonteen mukaista on, että se kirkkovaltuuston hyväksymisen jälkeen ohjaa seurakunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Strategiassa esitettyjen linjausten toteuttaminen edellyttää siten asianomaisten päätösten tekemistä seurakunnan hallinnossa ja toiminnassa. Strategian sisältöä tarkastellaan toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia.