SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU Johtava sosiaalityöntekijä Kristiina Aho 11.3.2014 12.3.2014 1
Peruslähtökohtia nuoren hyvinvoinnille jokaisella nuorella on kykyjä olennaista on, mitä nuori voi tehdä ja miten hän voi toimia yhteiskunnassa kykyjensä pohjalta nuori tarvitsee aitoja toimintamahdollisuuksia ja vapautta toimiakseen yhteiskunnassa oma ääni ja omat arvot ovat motivaation lähde (Amartya Senin capability -teoriakehys) Myös kaiken viranomaistoiminnan tulisi tähdätä yllämainittujen asioiden edistämiseen nuoren elämässä.
Hankkeitten havaintoja: vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten kuntoutuminen vaatii kokonaisvaltaisen nuorta tukevan prosessin, aikaa sekä monipuolista työ- ja toimintakyvyn arviointia nuoret hyötyvät intensiivisestä yksilökohtaisesta ohjauksesta ja ryhmämuotoisesta toiminnallisesta tuesta nuorten tulisi voida kiinnittyä johonkin palvelujärjestelmän osaan, joka vastaa heidän pitkäkestoisesta tukemisestaan.
Nuorisotakuu Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa tai muulla tavoin. 12.3.2014 4
Kuntoutus ja kuntoutuminen prosessina Kuntoutuminen on yksilöllinen muutos-, kasvu- ja oppimisprosessi, jonka tavoitteena on saavuttaa optimaalinen toimintakyky ja löytää keinoja elämässä selviytymisen tueksi. Muutosprosessi koskettaa sekä ihmistä itseään, hänen ajattelu- ja toimintatapojaan että hänen toimintaympäristöään. Kuntoutumisen tavoitteet asettaa kuntoutuja itse ja tavoitteisiin tähtäävien toimenpiteiden ketjusta ja toteuttamisesta sovitaan kuntoutujan ja kuntouttajan yhteistyönä. Kuntoutuminen voi tuottaa voimaantumista, itsemääräämisoikeutta ja elämänhallintaa, parempaa terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä onnellisuutta. Kuntoutuksen avulla voi löytää ratkaisuja erilaisiin elämän ongelmatilanteisiin ja sen avulla voi saavuttaa tasapainoisemman ja turvallisemman elämäntilanteen. 12.3.2014 (Määrittelyä Kuntoutusportissa : www.kuntoutusportti.fi ) 5
Sosiaalinen kuntoutus Määrittelyä: Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. (STM) Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä kykyä selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Näissä selviytymistä voidaan auttaa mm. helpottamalla asumista, liikkumista ja yleistä osallistumista, huolehtimalla taloudellisesta turvallisuudesta ja tukemalla sosiaalisia verkostoja. (Sosiaaliportti) 12.3.2014 6
Sosiaalinen kuntoutus SHL 52 (huom!!! luonnos helmikuu -14, voi siis vielä muuttua) Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1. sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2. kuntoutusneuvonta ja ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalveluiden yhteensovittaminen; 3. valmennus arkipäivän toiminnoista selviytymiseen ja elämänhallinta; 4. ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; sekä 5. muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. 12.3.2014 7
Nuorisotakuu toimii vaihtelevasti - Kuntoutuksen osuus jäänyt vähälle huomiolle nuorisotakuussa - Palveluja voi olla tarjollakin, mutta niistä ei kovin helposti muodostu nuorelle tavoitteen mukaista kokonaisuutta, useimmiten puuttuu koordinoiva työntekijä - STM:ssä kiinnitetty huomiota sosiaalisen kuntoutuksen osuuteen - Ministeriöiden yhteistyönä suunnitellaan erilaisia malleja nuorten palveluiden kehittämiseksi (mm. Ohjaamo malli) - Erilaisia paikallisia malleja jo käytössäkin - Nuorisotakuun kuntakokeilut tulossa 12.3.2014 8
NUORTEN YHTEISPALVELUN PERIAATTEITA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN NÄKÖKULMASTA HAHMOTELTUNA: 1. Matalan kynnyksen ohjaus & neuvonta Kaikkien nuorten tulee päästä neuvontaan ja ohjaukseen ilman ajanvarausta. Ei erotella nuoria työttömyyden keston tai muun syyn takia. Osa nuorista tarvitsee vain kevyttä ohjausta, kun taas jotkut tarvitsevat pitkäaikaista tukea ja monia palveluja. Palveluista räätälöidään kokonaisuus nuoren tarpeiden mukaan. Matalan kynnyksen palvelun pitää olla osa nuorten monialaista yhteispalvelua, jotta ketään ei ohjata pois, vaan nuoret pääsevät joustavasti siirtymään tarvitsemiensa palvelujen ja tuen piiriin.
2. Palvelut saman katon alta Ensin selvitetään aina nuoren mahdollisuudet koulutukseen tai työhön ja niihin pääsemiseksi tarvittava tuki. Koulutukseen hakeutumisessa opastaminen ja tukeminen on olennainen osa nuorten yhteispalvelua. Kunta (sosiaalityö, päihde- ja mielenterveyspalvelut, terveyspalvelut), TE-toimisto ja Kela (kuntoutuspalvelut) sitoutuvat varmistamaan palveluiden helpon saatavuuden ja aidon keskinäisen yhteistyön. Tavoitteena yhden luukun palvelu, joka tarvittaessa jalkautuu sinne missä nuoret luontevasti ovat. Nuoret otetaan mukaan suunnittelemaan ja kehittämään palveluja. Verkkopalveluja (mm. sosiaalisen median mahdollisuudet, sosiaalityö verkossa) kehitetään osana palvelukokonaisuutta.
ETSIVÄ TYÖ NUORISOTYÖ yhteispalvelu OMA TYÖNTEKIJÄ MATALAN KYNNYKSEN NEUVONTA JA OHJAUS PERHE; NUOREN OMAT VERKOSTOT SOSIAALINEN KUNTOUTUS toiminnallisuus lähityö moniammatillisuus KOULUTUKSEN TUKI erityisopettaja tuki oppimisvaikeuksiin KOULUTUSPALVELUT opintomahdollisuuksien kartoitus koulutuskokeilut opintojen räätälöinti tuettu oppisopimus VER- KOS- TO- TYÖ KELAN PALVELUT kuntoutus TERVEYSPALVELUT terveystarkastukset hoitoonohjaus TYÖHALLINNON PALVELUT työkokeilu työvalmennus työhallinnon koulutukset palkkatuki ammatinvalinnanohjaus Ohjaus, neuvonta & sosiaalityö verkossa
3. Nopea pääsy toimintaan Osallisuus rakentuu yhteisössä ja toiminnan kautta. Jos koulutus tai työ eivät ole nuorelle ajankohtaisia niin työkokeilu, työpajapaikka tai kuntouttava työtoiminta pitää olla saatavilla sitä tarvitsevalle. Nuorelle, joka ei pääse tai kykene muuhun toimintaan, tarvitaan toiminnallisia ryhmiä tai yhteisöjä, joissa keskitytään arjen kuntoutukseen, toimintakyvyn arviointiin ja edistämiseen sekä koulutus- ja työvalmiuksien kehittämiseen. Osallistumisen määrä suunnitellaan nuoren kanssa yksilöllisesti.
4. Omatyöntekijä Jos nuori tarvitsee paljon tukea, hänelle nimetään omatyöntekijä, joka yhdessä nuoren ja tarvittavan verkoston kanssa suunnittelee yksilöllisen sosiaalisen kuntoutuksen palvelukokonaisuuden. Omatyöntekijä varmistaa verkostotyön avulla palveluiden toteutumista nuoren tukena. Omatyöntekijänä toimii joko sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Nuori tarkentaa ja muokkaa suunnitelmaansa toiminnan kautta ja pysyy mahdollisista ongelmistaan huolimatta oman elämänsä aktiivisena toimijana, jolla on omatyöntekijän lisäksi tukenaan monialainen verkosto.
5. Mahdollisuus sosiaaliseen kuntoutukseen Sosiaalisessa kuntoutuksessa yksilöllinen tuki yhdistyy toiminnallisuuteen. Osallistuminen on osa kuntoutusta, jos se on tavoitteellista ja kuuluu sovittuun suunnitelmaan. Kokonaisuuteen yhdistetään tarvittaessa päihde- tai mielenterveyshoito. Palveluiden koordinointivastuu säilyy asiakkaan omatyöntekijällä myös hoidon ajan. Tavoite määrittelee missä, miten ja kuka nuoren sosiaalisen kuntoutuksen toiminnallista osuutta toteuttaa. Tavoite voi olla arkielämän taitojen oppimista, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua. Sosiaalisen kuntoutuksen välineitä voivat olla yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö (mukana kulkeminen, kasvatuksellinen tuki omien asioiden hoitamiseen) erilaiset toiminnalliset ryhmät vertaistuki osallistuminen vapaaehtoistoimintaan tai esim. asukastoimintaan kuntouttava työtoiminta tai muu työtoiminta kaikki nuorelle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana palvelusuunnitelmaa: esim. erityisopettajan arvio ja tuki oppimisvaikeuksista kärsiville, työ- ja koulutusvalmennus jne.
6. Kannustavat etuudet ja palvelut Se, millä statuksella ja etuudella nuori on, ei saisi määrittää niitä palveluja, joihin hänellä on oikeus. Nuoren tarpeiden pitää olla ratkaisevia. Eri tulomuotojen tulisi olla nuorille samansuuruisia, etteivät taloudelliseen toimeentuloon liittyvät asiat muodostuisi esteeksi osallistua palveluun tai siirtyä palvelusta toiseen joustavasti. Epäonnistumista ei saisi sanktioida, vaan etuusjärjestelmän pitäisi kannustaa yrittämään uudelleen.
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittelyä Duurin Nuorten tiimissä - nuorella vastuutyöntekijät, sosiaalityöntekijän / -ohjaajan palveluohjaus - sisäinen ja ulkoinen verkostotyö - suunnitelmallisuus pitkäjänteisesti - ryhmämuotoinen matalan kynnyksen kuntouttava työtoiminta omana ja ostopalveluna (nopea pääsy toimintaan) - yhteistyö Helsingin soten Tuetun työllistymisen palvelun kanssa (työhönvalmennus autismin kirjon nuorille) - tehostettu Kelan työntekijän mukana olo nuoren prosessissa (selvitetään heti alussa mahdollisuudet Kelan palveluihin) - yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa - ryhmiin tulossa vertaisohjaajia - asiakkaat mukaan neuvonantajiksi työn kehittämiseen 12.3.2014 16