24.1.2005 Taku -tiedote I / 2005 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä indeksialueilla ja sitä käytetään kustannustietojärjestelmässä uudis-, korjaus- ja nykyhintoja arvioitaessa. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin. Hintaindeksin aluekohtaiset pisteluvut julkaistaan kustannustietojärjestelmässä vastaamaan kunkin vuoden tammikuuta. Rakennushankkeiden budjetointia varten indeksin kehittyminen ennustetaan vuodeksi eteenpäin. Vuoden aikana indeksin kehittyminen ja tulevaisuuden ennuste päivitetään kolme- neljä kertaa vuodessa. Päivitys julkaistaan niin kutsuttuna Taku -tiedotteena, joka on noudettavissa www.haahtela.fi -sivustolta. 85 80 75 70 65 1 2 3 4 5 6 60 55 50 45 40 2005 Haahtela -kehitys Oy 35 1/91 1/92 1/93 1/94 1/95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 Haahtela-indeksi tammikuu 2005 ja ennuste loppuvuodelle 2005 Indeksialueet Alue 1 Pääkaupunkiseutu Alue 2 PKS:n ympäristökunnat Alue 3 Kehyskunnat Alue 4 Kasvukeskukset Alue 5 Muu Suomi Alue 6 Halvan rakentamisen alueet 107
Rakentamisen tarjoushinnat syksyllä 2004 Hintataennuste vuodelle 2005 Suomen talous on hitaasti toipunut vuosien 2001 2003 suhdannetaantumasta. Vuonna 2004 kasvu oli hidasta eikä sen ulkoisia merkkejä kuten työttömyyden alenemista sekä hinta- ja korkotason nousua voitu juurikaan havaita. Yritykset siirsivät toimintojaan kotimaata halvemman työvoiman maihin, yritysverotuksen uudistus johti yritysten vapaiden pääomien vähenemiseen ja teollisuuden viennin kasvu osoitti loppuvuonna pysähtymisen merkkejä. Yhdysvaltain marraskuisten presidentinvaalien tuloksen seurauksena pörssi elpyi niin Euroopassa kuin Suomessakin. Tätä tuki öljyn hinnan lasku. Kysymyksessä oli ilmeisesti kuitenkin enemmänkin kuvitelma vaalituloksen positiivisesta talousvaikutuksesta kuin talousnäkymien paranemisesta. Yhdysvaltain jättimäinen talousvaje alensi jatkuvasti dollaria suhteessa euroon ja se vaikutti negatiivisesti Euroopan taloudelliseen aktiviteettiin. Alhainen korkotaso piti asuntotuotannon ja asuntokaupan edelleen vilkkaana joskin korkea hintataso hidasti myyntiä ja pidensi myyntiaikoja. Markkinoiden kyllästymisen merkkinä oli jo havaittavissa vaikeammin myytävien asuntojen hintojen lasku ja varastoon jääminen. Uusien toimisto- ja liiketilojen markkinat olivat yllättävänkin vilkkaat, mutta kun tilantarve on kokonaisuutena vähentynyt, tämä on johtanut rakenteellisesti pahenevaan ongelmaan uusiin tiloihin siirtyvien yritysten jättäessä vanhat tilat tyhjiksi. Rakentamisen tarjoushinnat ovat pysyneet koko vuoden 2004 lähes ennallaan. Näin siitä huolimatta, että vuosi 2004 on ollut vilkkaan rakentamisen aikaa. Erityisesti pääkaupunkiseudun vilkkaan kysynnän normaalisti aiheuttamaa hintatason ylikuumenemista on hillinnyt vierastyöläisten tulo rakennustyömaille uusien maiden liityttyä Euroopan Unioniin keväällä 2004. Etelä-Suomen työmailla oli jo toimialoja, joiden työsuorituksista merkittävässä määrin vastasivat naapurimaiden yritykset ja työntekijät. Rakennusyritysten tilauskanta oli paljolti joidenkin suurten pääosin julkisten hankkeiden ja vapaarahoitteisen asuntotuotannon varassa. Syksyllä varovaisuus uusissa aloituksissa lisääntyi. Yhdysvaltojen talouden epävarmuus tarttunee kevään aikana Eurooppaan. Vaikutus voi olla voimakas ja euro voi saavuttaa uusia ennätystasoja suhteessa dollariin jatkuvasti kevään edetessä. Talouskasvun pysähtyminen alkaa tällöin Keski- Euroopan maissa ja leviää Suomeen kevään ja kesän aikana teollisuustuotannon hidastuessa ja vaikuttaessa myös kotimarkkinakysynnän hiipumiseen. Rakentamisen määrä kotimaassa säilyy keväällä vuoden 2004 tasolla ja kääntynee myöhemmin laskuun vapaarahoitteisen asuntotuotannon aloitusten vähentyessä. Valtion tukemalle asuntotuotannolle ei tällä hetkellä ole paljoakaan kysyntää korkoehtojen epäedullisuuden vuoksi. Asuntokauppa hiljenee korkeiden myyntihintojen myötä. Toimistorakentamiselle ei ole ollut moneen vuoteen tarvetta. Institutionaalisilla kiinteistöomistajilla on yhä lisääntyvä haaste muuttaa tyhjiksi jääneitä vanhoja toimistorakennuksia uudelleen houkutteleviksi. Kansantalouden kannalta vuokrausasteen jatkuva aleneminen on paheneva ongelma. Alhainen korkotaso siirtää asumista edelleen vuokra-asunnoista omistusasuntoihin alentaen vuokratasoa. Kasvukeskuksissa asuntotuotanto ja tavallaan tarpeeton toimisto- ja liikerakentaminen pitävät rakentamisen volyymiä yllä, mutta muualla ei ydinvoimalaa ja joitakin infrahankkeita lukuun ottamatta rakenneta. Viimeksi mainitut tarjoavat kuitenkin työtä useille ja säilyttävät rakennustuotannon kysynnän ja joillakin paikkakunnilla jopa ylikuumentavat sitä.
Teollisuustilojen kysyntä vähenee ja vanhoja rakennuksia tyhjenee yritysten siirtäessä toimintojaan ulkomaille. Kansantalouden kannalta näillä rakennuksilla on vähäinen merkitys verrattuna toimintamuutoksen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin muun muassa työllisyyden ja kuntatalouksien kannalta. Rakennusala yrittää edelleen kompensaationa rakentamisen hiipumiselle levittäytyä kiinteistön pidon toimialueelle. Elinkaarimalleiksi käärityistä sopimuspaketeista etsitään uutta rakentamista lupaamalla niiden parantavan kuntataloutta. Uuden rakentamisen sijasta nykyisten tehottomien toimitilojen käyttöä ja käytettävyyttä voisi ja pitäisi kuitenkin merkittävästi parantaa. Talouden näkökulmalta taas yksityisrahoitusmallit ovat olleet tilaajalle järjestään epätaloudellisia ja usein jopa kallein tapa tuottaa toimitiloja tai maaväyliä. Yksityisrahoittajien onkin parannettava kilpailukykyään rahoituksen, omistamisen tai toiminnan tehostumiseen liittyvän asiantuntemuksen kautta ennen menettelyn kannattavuutta ja yleistymistä. Rakentamisen tarjoushinnat pysyvät keväällä vakaina ja alkavat kausiluonteisesti kesää kohden hitaasti kohota. Syksyllä Euroopan taloustaantuma johtanee tarjoushintojen palautumiseen tai jopa laskuun. Laskua puoltaa ammatillisesti hyvän mutta halvan vierastyövoiman lisääntyminen ja laskua vastaan taas puhuu Suomen erityisasema teknologian ja korkean osaamisen keskuksena, joka saattaa vaimentaa Keski-Euroopan taloustaantuman vaikutuksia. Hintataso Hintaennuste Indeksialue Paikkakunta 1/2005 5/2005 9/2005 1/2006 ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI Helsinki 75,0 76,0 76,0 76,0 1 Espoo 75,0 76,0 76,0 76,0 1 Vantaa 75,0 76,0 76,0 76,0 1 Kauniainen 75,0 76,0 76,0 76,0 1 Järvenpää 73,0 74,0 75,0 75,0 2 Kerava 73,0 74,0 75,0 75,0 2 Sipoo 73,0 74,0 75,0 75,0 2 Tuusula 73,0 74,0 75,0 75,0 2 Kirkkonummi 73,0 74,0 75,0 75,0 2 Hyvinkää 70,0 71,0 72,0 72,0 3 Vihti 70,0 71,0 72,0 72,0 3 Nurmijärvi 70,0 71,0 72,0 72,0 3 Lohja 70,0 71,0 72,0 72,0 3 Porvoo 70,0 71,0 72,0 72,0 3 Riihimäki 70,0 71,0 72,0 72,0 3 Lahti 70,0 71,0 72,0 72,0 3 Hämeenlinna 70,0 71,0 72,0 72,0 3 Forssa 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Muu Uusimaa 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Heinola 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Kotka 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Kouvola 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Kuusankoski 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Anjalankoski 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Imatra 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Lappeenranta 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Muu Etelä-Suomi 64,0 65,0 66,0 66,0 5 109
Hintataso Hintaennuste Indeksialue Paikkakunta 1/2005 5/2005 9/2005 1/2006 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Tampere 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Tampereeseen rajoittuvat ymp. kunnat 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Turku 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Turkuun rajoittuvat ympäristökunnat 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Naantali 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Raisio 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Jyväskylä 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Nokia 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Jyväskylään rajoittuvat ymp.kunnat 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Valkeakoski 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Vammala 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Muu Pirkanmaa 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Salo 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Uusikaupunki 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Muu Varsinais-Suomi 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Pori 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Rauma 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Vaasa 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Kokkola 61,0 62,0 63,0 63,0 6 Pietarsaari 61,0 62,0 63,0 63,0 6 Seinäjoki 61,0 62,0 63,0 63,0 6 Muu Länsi-Suomi 61,0 62,0 63,0 63,0 6 ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Kuopio 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Joensuu 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Kuopioon rajoittuvat ympäristökunnat 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Mikkeli 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Joensuuhun rajoittuvat ymp. kunnat 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Savonlinna 61,0 62,0 63,0 63,0 6 Iisalmi 61,0 62,0 63,0 63,0 6 Varkaus 61,0 62,0 63,0 63,0 6 Lieksa 61,0 62,0 63,0 63,0 6 Muu Itä-Suomi 61,0 62,0 63,0 63,0 6 OULUN LÄÄNI Oulu 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Ouluun rajoittuvat ympäristökunnat 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Kajaani 64,0 65,0 66,0 66,0 5 Raahe 61,0 62,0 63,0 63,0 6 Muu Oulun lääni 61,0 62,0 63,0 63,0 6 LAPIN LÄÄNI Pello-Kemijärvi -linjan pohjoispuoli 70,0 71,0 72,0 72,0 3 Kemi 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Tornio 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Rovaniemi 67,0 68,0 69,0 69,0 4 Muu Lapin lääni 64,0 65,0 66,0 66,0 5 AHVENANMAAN LÄÄNI Maarianhamina 70,0 71,0 72,0 72,0 3 Muu Ahvenanmaa 67,0 68,0 69,0 69,0 4
Indeksialue Ajankohta Alue 6 Alue 5 Alue 4 Alue 3 Alue 2 Alue 1 1/1993 42,0 43,5 45,8 45,8 47,3 48,0 4/1993 42,1 43,6 45,9 45,9 47,4 48,1 7/1993 42,1 43,6 46,0 46,0 47,5 48,1 10/1993 43,6 45,3 47,7 47,7 49,6 51,2 1/1994 45,5 47,3 49,1 49,1 50,9 54,5 4/1994 46,0 48,0 50,0 50,0 51,8 55,0 7/1994 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 55,0 10/1994 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 55,0 1/1995 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 55,0 4/1995 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 55,0 7/1995 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 54,0 10/1995 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 54,0 1/1996 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 54,0 4/1996 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 52,0 7/1996 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 52,0 10/1996 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 52,0 1/1997 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 55,0 4/1997 46,0 48,0 51,0 51,0 53,0 56,0 7/1997 47,0 49,0 52,0 53,0 55,0 58,0 10/1997 47,0 49,0 52,0 54,0 56,0 60,0 1/1998 48,0 50,0 53,0 55,0 57,0 60,0 4/1998 49,0 51,0 54,0 57,0 59,0 62,0 7/1998 50,0 53,0 56,0 59,0 62,0 65,0 10/1998 50,0 53,0 56,0 59,0 62,0 65,0 1/1999 50,0 53,0 56,0 59,0 62,0 65,0 4/1999 50,0 53,0 56,5 60,0 63,0 65,0 8/1999 50,0 53,0 57,0 61,0 65,5 68,0 10/1999 52,0 55,0 59,0 63,0 67,0 70,0 1/2000 53,0 56,0 60,0 64,0 68,0 72,0 4/2000 53,0 57,0 61,0 65,0 70,0 74,0 9/2000 54,0 57,0 61,0 66,0 70,0 74,0 1/2001 54,0 58,0 62,0 67,0 72,0 76,0 4/2001 54,0 58,0 62,0 67,0 73,0 78,0 9/2001 54,0 57,0 61,0 66,0 71,0 76,0 1/2002 54,0 57,0 59,0 64,0 69,0 74,0 4/2002 55,0 57,0 59,0 63,0 68,0 72,0 9/2002 55,0 58,0 60,0 64,0 68,0 72,0 1/2003 55,0 58,0 61,0 65,0 69,0 72,0 4/2003 56,0 59,0 62,0 66,0 68,0 72,0 9/2003 57,0 60,0 63,0 66,0 68,0 72,0 1/2004 57,0 60,0 63,0 66,0 69,0 72,0 4/2004 58,0 61,0 64,0 67,0 70,0 73,0 9/2004 59,0 62,0 65,0 68,0 71,0 74,0 Talonrakennuksen Kustannustietokirjan tietoaineisto on julkaistu 1/2005 hintatasossa. 1/2005 61,0 64,0 67,0 70,0 73,0 75,0 Hintatasoennuste 5/2005 62,0 65,0 68,0 71,0 74,0 76,0 9/2005 63,0 66,0 69,0 72,0 75,0 76,0 1/2006 63,0 66,0 69,0 72,0 75,0 76,0 Indeksialueet Alue 1 Pääkaupunkiseutu Alue 2 PKS:n ympäristökunnat Alue 3 Kehyskunnat Alue 4 Kasvukeskukset Alue 5 Muu Suomi Alue 6 Halvan rakentamisen alueet 111