ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT 2014

ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT 2014 PIRKKALAN KUNTA, YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Hämeenkyrö, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi

2 SISÄLLYS 1. Suunnitelman perusteet ja vaatimukset 2. Voimavarat, vastuualueet ja työnjako 2.1. Eläinlääkäreiden koulutussuunnitelma 3. Tietojärjestelmät 4. Yhteistyö ja viestintä 4.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus 4.2. Erityistilanneviestintä 5. Maksut 5.1. Keskitetty yhteydenottopalvelu päivystysaikana 5.2. Subventiot 6. Valvonnan toimeenpano 6.1. Eläinten terveyden valvonta 6.1.1 Ilmoitusvelvollisuudet 6.1.2. Eläintautiepäilyt ja -tapaukset 6.1.3. Terveysvalvontaohjelmat 6.1.4. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta 6.1.5. Kyyhkyslakat 6.1.6. Muu tautiseuranta 6.1.7. Eläinten keinollinen lisääntyminen 6.1.8. Eläimistä saatavat sivutuotteet 6.1.9. Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti

3 6.1.10. Tuonti, vienti ja sisämarkkinakauppa 6.2. Eläinten hyvinvoinnin valvonta 7. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano 7.1. Peruseläinlääkäripalvelu 7.1.1. Puhelinneuvonta 7.1.2. Sairaanhoito 7.1.3. Terveydenhoito 7.1.4. Eläinten lopetus 7.1.5. Todistukset 7.2. Tuotantoeläinten terveydenhuolto 7.2.1. Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä ja resurssitarve 7.3. Kiireellinen eläinlääkärinapu 7.3.1. Suureläinpäivystys 7.3.2. Pieneläinpäivystys 7.3.3. Keskitetty yhteydenottopalvelu 7.4. Saatavuus- ja laatutavoitteet 7.5. Toimitilat ja välineresurssit 7.6. Perustason ylittävät palvelut 7.7. Ohjaus 7.7.1. Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen seuranta 7.8. Laatu 7.9. Seuranta ja raportointi 7.9.1. Ostopalvelun laadunvalvonta 7.9.2. Valitusten käsittely 7.9.3. Vastuuvakuutukset 7.9.4. Annettujen määräysten noudattamisen valvonta

4 7.9.5. Eläinlääkäripalveluiden käytön tilastointi 7.9.6. Raportointi 8. Liitteet Liite1 Resurssitarpeen kartoitus -lomake Liite 2 Yksityiset eläinlääkäripalvelut alueella Liite 3 Eläinlääkäreiden vastaanottotilojen varustus

5 1. Suunnitelman perusteet ja vaatimukset Suunnitelma koskee eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa sekä eläinlääkäripalveluiden järjestämistä Pirtevan alueella vuonna 2014. Suunnitelman laadinnassa on noudatettu Eviran valtakunnallista ohjelmaa. Perusteet Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatima valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO) 2011-2014. EHO on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa (Ymppiohjelma) ja (EY) N:o 882/2004 valvonta-asetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Suunnitelmasta säädetään Eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa eläinlääkintähuollosta (1031/2009). Eläinlääkintähuoltolain soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (55/1980) ja helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa (488/1960) (jotka kumottu lailla 441/2013 1.1.2014 alkaen), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (617/1997) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa (557/2005). Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Pirtevan eläinlääkintähuollon suunnitelma on laadittu toistaiseksi yksivuotisena toiminnassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Tulevaisuudessa suunnitelma pyritään laatimaan neljävuotisena valtakunnallisen ohjelman mukaisesti. Vaatimukset kunnan valvontasuunnitelmalle Kunnallisessa suunnitelmassa kunnan tulee kuvata miten kunnaneläinlääkärille määrättyjen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien hoito on alueella järjestetty. Erityisesti tulee kuvata valvontakohteet, hyväksymismenettelyt, tarkastusten suunnittelu ja toteutus, näytteenotto, hallinnolliset pakkokeinot sekä valvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi. Kunnan on suunnitelmassaan osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan on valvontasuunnitelmassaan osoitettava, että yksiköllä on kartoitetun resurssitarpeen täyttämiseen riittävä määrä pätevää henkilökuntaa.

6 Ajankohtaista Pirtevan toiminnassa Vuonna 2014 Pirteva (Pirkkalan kunta) vastaa eläinlääkintähuollosta Hämeenkyrön, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven kaupungeissa/kunnissa. Vuoden 2013 loppuun asti Pirteva on vastannut oman alueensa lisäksi myös Tampereen kaupungin tuotantoeläinten hoidosta. Tampereen kaupungin palveluksessa aloittaa kaksi praktikkoeläinlääkäriä vuoden 2014 alussa, ja sopimus Pirtevan kanssa päättyy. Pirtevassa on vuoden 2013 alkupuolella otettu käyttöön eläinlääkäreiden yhteinen ajanvarausjärjestelmä. Nokialla sijainnut vastaanottotila on poistettu käytöstä vuoden 2013 alussa. Myös pieneläinten päivystysaikaisen hoidon järjestäminen ostopalveluna on kilpailutettu uudelleen. Päätös hankinnasta on tehty marraskuussa 2013, ja uusi sopimus laaditaan kaudelle 2014-2016. Tätä suunnitelmaa laadittaessa kaksi Pirtevan viidestä kunnaneläinlääkärin virasta on avoimina. Uusia viranhaltijoita valittaessa pohditaan eläinlääkäreiden sijoittumista Pirtevan nykyisille vastaanotoille mahdollisesti uudelleen, kuitenkin käytettävissä olevien vastaanottotilojen rajoitukset huomioiden. Eläinlääkäreiden työpanosta pyritään käyttämään tulevaisuudessa entistäkin alueellisemmin ja mahdollistaen sujuva työnjako praktikoiden välillä. Suunnitteilla on lähivuosina myös vastaanottotilojen muutoksia; pyrkimyksenä yhteisvastaanotto/vastaanottoja, joilta käsin Pirtevan eläinlääkintähuolto hoidetaan. Suunnitelma Pirkkalassa sijaitsevasta yhteisvastaanotosta on kirjattu kunnan talousarvioon vuodelle 2015, ja alustavia suunnitelmia tarvittavista tiloista on jo tehty. Tavoitteena Pirtevassa on päästä entistä tehokkaampaan alueelliseen yhteistyöhön ja yhtenäisyyteen sekä tarkoituksenmukaisempaan palvelujen järjestämiseen alueella. 2. Voimavarat, vastuualueet ja työnjako Pirtevan eläinlääkintähuollon henkilökuntaan kuuluu viisi käytännön praktiikkatyötä tekevää kunnaneläinlääkäriä (kaksi viranhaltijaa vaihtumassa vuoden 2014 alusta alkaen). Yksi viroista on jaettu kahden viranhaltijan kesken suhteessa 40/60 %. Kunnaneläinlääkäreiden vastaanottotilat ja työpisteet sijaitsevat Vesilahdella, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Pirtevan eläinlääkärit toimivat koko alueen yhteisinä eläinlääkäreinä ja tätä yhtenäisyyttä pyritään jatkuvasti lisäämään keskinäisellä työnjaolla ja häivyttämällä edelleen aiempia kuntarajoja. Lisäksi Pirtevassa on kaksi päätoimista valvontaeläinlääkäriä, jotka eivät osallistu praktiikkatyöhön. Toinen valvontaeläinlääkäreistä toimii lisäksi vastaavana eläinlääkärinä (vastaa eläinlääkintähuollon laaturyhmän toimintakokonaisuudesta sekä avustaa ympäristöterveyspäällikköä eläinlääkintähuollon järjestämiseen liittyvissä ja muissa eläinlääkintähuollon hallinnollisissa tehtävissä). Pirtevan toimintaa johtaa ympäristöterveyspäällikkö (eläinlääkäri), joka on pääasiallisessa vastuussa myös eläinlääkintähuollon hallinnollisista tehtävistä. Eläinlääkintähuollolla ja valvonnalla on käytössään myös toimistosihteeri (määräaikaisesti vuoden 2014 elokuun loppuun asti kaksi sihteeriä), joka vastaa sihteerin tehtävistä koko Pirtevan toiminnassa. Lisäksi yhdellä kunnaneläinlääkärillä on omilla varoilla palkattu vastaanottoavustaja henkilökohtaisessa käytössään. Vesilahden vastaanotolla on avustavana henkilönä ollut oppilaitoksen työharjoittelija. Avustajat eivät kuulu Pirtevan henkilökuntaan, eikä heitä sen vuoksi huomioida resurssilaskelmissa. Avustajan olemassaolo kuitenkin vähentää eläinlääkärin työn turhaa kuormittavuutta vähentämällä huomattavasti työnkuvaan liittyvää ajanvaraustyötä, puhelinpäivystystä yms. sekä edesauttaa toimenpiteiden sujuvuutta. Kunnaneläinlääkärit suorittavat eläinsuojeluvalvontaa akuuteissa tapauksissa virka-ajan ulkopuolella ja valvontaeläinlääkäreiden poissa ollessa. Kunnaneläinlääkärit vastaavat myös eläintautivalvontaan

7 liittyvistä tilaohjelmista ja näytteenotoista, eläinten tuonti- ja vientivalvontaan liittyvistä tarkastuksista ja käytännön toimenpiteistä, TRACES -järjestelmän käytöstä ja käytännön praktiikkatoimista eläintautitilanteessa (lukuun ottamatta mehiläisten esikotelomätävalvonnan toimia). Praktiikkatyöhön käytettävien eläinlääkäriresurssien arvioidaan olevan tarpeeseen nähden kohtuulliset ja oikein mitoitetut huomioiden alueen yksityinen palveluntarjonta. Resurssien sijoittelua alueella kohdistetaan lähivuosina edelleen tarkoituksenmukaisemmaksi ja yhteistoiminnan hyötyjä paremmin mahdollistavaksi. Yksityinen palveluntarjonta alueella on pieneläinten osalta virka-aikaan melko toimiva, ja sellaisena vapauttaa resursseja tuotantoeläinten hoitoon, joka on kunnan päätehtävä. Myös pieneläimiä kuitenkin hoidetaan kunnaneläinlääkäreiden vastaanotolla käytettävissä olevin resurssein ja alueen yksityisen palveluntarjonnan kulloinenkin tilanne huomioiden. Pieneläinten osalta kunnan velvoitteisiin kuuluu lähinnä akuutti sairaudenhoito ja tautien ennaltaehkäisyyn liittyvät toimenpiteet sekä pieneläimiin liittyvät virkatehtävät (tuontivalvonta, eläinsuojelu, löytöeläimet yms.). Muuta perustason lemmikkieläinpraktiikkaa voidaan tehdä, jos resursseja ensisijaisten tehtävien hoidolta jää käytettäväksi. Pirtevassa on toiminut päätoiminen valvontaeläinlääkäri vuoden 2010 alusta alkaen. Tänä aikana on havaittu selvä tarve toisen valvontaeläinlääkärin viran perustamiselle, jotta valvontatehtävät eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä alkutuotannon valvonnan osalta saadaan hoidettu lainsäädännön edellytysten mukaisesti. Yhden valvontaeläinlääkärin resurssi on Pirtevan alueelle alimitoitettu. Toinen valvontaeläinlääkäri aloitti Pirtevassa maaliskuussa 2012, ja virka vakinaistettiin vuoden 2013 alussa. Eläinsuojelutehtävät työllistävät valvontaeläinlääkäreitä pääosan ajasta. Laadukas valvonta sekä tärkeä ennaltaehkäisevä eläinsuojelutyö riittäisivät työllistämään valvontaeläinlääkärit kokonaisuudessaan. Valvontaeläinlääkäriresursseja on kuitenkin ollut tarve käyttää eläinsuojelutyön lisäksi alkutuotannon valvontaan, eläintautivalvontaan (koordinointi tautitilanteissa, mehiläisten esikotelomätävalvonta yms.), ja muihin valvontatehtäviin (mm. vierasainevalvonta). Valvontaeläinlääkärin työajasta Pirtevassa käytetään osa myös eläinlääkintähuollon ulkopuolisiin ympäristöterveydenhuollon tehtäviin, joita ovat elintarvikelaitosvalvonta, ensisaapumisvalvonta, vastaavan eläinlääkärin tehtävät ja ympäristöpäällikön sijaistus. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtäviin valvontaeläinlääkäreiden työajasta on ollut varattu noin 70 % mikä ei kaikilta osin ole toteutunut vuoden 2013 aikana kunnan muiden tehtävien vuoksi. Valvontaresurssi ei ole ollut edelleenkään riittävä. Vuonna 2013 resurssivajausta on paikattu määräaikaisella valvontaeläinlääkärillä, 6vkon mittainen resurssi käytettiin maidontuotantotilojen hygieniavalvontaan. Vuoden 2014 keväällä täytetään myös uusi hygieenikkoeläinlääkärin virka, mikä vapauttaa valvontaeläinlääkäriresurssia eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaan elintarvikevalvonnan tehtävien vähentyessä. Eläinlääkärikunnan ulkopuoliset resurssit ovat tarpeen mukaiset (osa sihteerin työajasta, vastaanottojen siivoukset) lukuun ottamatta avustajaresursseja. Tulevaisuudessa, yhteisvastaanottosuunnitelmien toteutuessa, pohditaan uudelleen myös mahdollista avustajaresurssitarvetta. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa tai praktiikkatyötä tekemään rekrytoitavien henkilöiden riittävä pätevyys varmistetaan ennen viran tai viransijaisuuden täyttämistä edellyttämällä valittavalta henkilöltä, että tämä esittää riittävät opinto- ja työtodistukset, sekä haastattelemalla henkilö ennen valintaa. Eläinlääkärin on tarvittaessa esitettävä myös todistus oikeudesta toimia virkaeläinlääkärinä Suomessa (Suomen ulkopuolella opiskelleet). Resurssitarpeen kartoittamisessa on käytetty Eviran ohjeistuksen mukaisesti Eviran laatimaa kaavaketta (liite 1). Resurssitarpeen arviointikaavaketta ei ole päivitetty edellisen suunnitelma laatimisen jälkeen.

8 Yksityisten eläinlääkäripalveluiden tarjonta on esitetty liitteessä. Vuoden 2012 lopussa aloitti toimintansa Nokialla myös yksi uusi yksityinen eläinlääkäri, joka hoitaa sekä lemmikkejä että tuotantoeläimiä. Myös Tampereella olevien eläinlääkäriasemien palveluntarjonta vaikuttaa Pirtevan lemmikkieläinten hoidon resurssitarpeeseen. Yksityinen palveluntarjonta alueella keskittyy lemmikkieläinten hoitoon ja lähinnä päiväaikaan. Päiväaikaan yksityisiä pieneläinpalveluita on saatavilla kaikkialla Pirtevassa kohtuullisella etäisyydellä. Pirtevan eläinlääkintähuollon palvelut keskittyvät suureläinpraktiikkaan ja pieneläinten osalta akuuttiin peruslääkintään. Koska sopimuksia yksityisten eläinlääkäriasemien kanssa ei lemmikkieläinten päiväaikaisesta hoidosta kuitenkaan ole tehty, on lemmikkien akuutista sairaanhoidosta huolehtiminen kuitenkin yhä viime kädessä kunnan velvollisuus. Valmiutta ja resursseja tähän Pirtevassa on riittävästi. 2.1 Eläinlääkäreiden koulutussuunnitelma Potilasaines vaihtelee Pirtevan eri kuntien alueilla melko paljon. Eläinlääkäreillä on sen vuoksi erityisosaamista tietyillä työn osa-alueilla. Osaamisen säilyttäminen Pirtevassa on tärkeää, jotta vaativa ja laaja potilaskirjo pystytään hoitamaan riittävän hyvin. Praktikkoeläinlääkäreille pyritään järjestämään mahdollisuus päästä vuosittain koulutuksiin osaamisen ylläpitämiseksi. Koulutuksiin osallistumisella on myös tärkeä rooli eläinlääkäreiden jaksamisessa. Valvontaeläinlääkärit tarvitsevat koulutusta eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa, eläintautiasioissa ja työnkuvaan liittyvissä ihmissuhdeasioissa (vaikeat asiakkaat eri elämäntilanteissa). Eläinlääkäreiden kolutukseen osallistumista tuetaan työnantajan toimesta mahdollisuuksien mukaan. Koulutuskustannuksia maksetaan ympäristöterveydenhuollon budjetin sallimissa rajoissa. Vuodelle 2014 on koulutusmäärärahoja jouduttu supistamaan valitettavan paljon. Omalla kustannuksella on kuitenkin myös mahdollista osallistua koulutuksiin, mikäli työtehtävät sen sallivat. Sijaisjärjestelyt hoidetaan pääosin Pirtevan praktikoiden toimesta. Jatkokouluttautumista kuitenkin pyritään kannattamaan ja jokaiselle järjestämään siihen mahdollisuus vuosittain. Myös Eviran, ministeriön ja AVI:n järjestämiin koulutuksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Osa valvontaeläinlääkäreiden koulutuksen kustannuksista laskutetaan valtiolta (valtion tehtäviin liittyvät koulutukset valtion ohjeistuksen mukaisesti). Kaikkien eläinlääkäreiden osallistuminen Eläinlääkäripäiville joulukuussa pyritään turvaamaan käyttämällä ulkopuolisia sijaisia. Koulutusten suunnittelua vaikeuttaa niistä verrattain myöhään saatava tieto. Mahdollisuuksien mukaan koulutuksiin osallistumista suunnitellaan käytössä olevan Exel-taulukon avulla. Taulukkoon merkitään myös toteutuneet koulutukset ja sen avulla seurataan tasapuolisuutta viranhaltijoiden kesken. Tavoitteena on, että kaikki eläinlääkärit pääsevät osallistumaan täydennyskoulutuksiin vuoden aikana. Esimerkkejä koulutuksista, joihin voidaan osallistua: Eviran ajankohtaisseminaarit Eviran järjestämät koulutukset Aluehallintoviraston järjestämät työkokoukset Hallintomenettelyjä koskevat koulutukset Suomen eläinlääkäripäivät Valmiuseläinlääkäripäivät

9 Fennovetin koulutukset Yliopiston koulutukset mahdollisesti ulkomailla järjestettäviä koulutuksia (omakustanteisesti) 3. Tietojärjestelmät Praktikkoeläinlääkäreillä on käytössä Internet-pohjainen Provet -ajanvarauskalenteri, joka mahdollistaa ajanvarausten tekemisen yhteisen ajanvarauspalvelun kautta sekä helpottaa töiden jakamista. Kunnan yhteinen arkistointijärjestelmä TWeb on päivittäisessä käytössä myös eläinlääkintähuollon valvontatehtävistä syntyvien dokumenttien tallennuksessa. Valvonnan apuna käytetään myös Nasevaa ja Sikavaa, tuonti- ja vientivalvonnassa TRACES-järjestelmää. Valvontaeläinlääkärillä on käyttöoikeudet eläintenpitäjärekisteriin ja ELVIS-järjestelmään (sis eläintenpitokieltorekisteri). TRACES-järjestelmän osaaminen on keskitetty yhdelle kunnaneläinlääkärille, Nasevaa ja Sikavaa käyttävät kaikki eläinlääkärit (valvontaeläinlääkärillä ainoastaan rajatut oikeudet). Valvontaeläinlääkäri käyttää muita mainittuja tietojärjestelmiä ja opastaa tarvittaessa niiden käytössä muita. ATK-järjestelmistä hankitaan tarvittaessa koulutusta myös ulkopuolelta. Eläintenpitokieltorekisteristä tarkistetaan tarvittaessa, onko niillä henkilöillä, joista tehdään eläinsuojeluilmoitus, tai niillä, joille ollaan luovuttamassa huostaan otettua eläintä, eläintenpitokieltoa. Jos havaitaan, että henkilöllä, jolla rekisterin mukaan on voimassa oleva eläintenpitokielto, on eläimiä omistuksessaan tai hoidossaan, tehdään asiasta rikosilmoitus poliisille. Mikäli ELITE-ohjelman käyttö tukevaisuudessa laajennetaan kuntiin, tai keskusviranomaiset ottavat käyttöön muun vastaavan tietojärjestelmän, joka tulee myös kuntien käyttöön, järjestelmä otetaan valvontaeläinlääkäreiden käyttöön heti sen valmistuttua. Myös käyttöoikeudet mahdolliseen valvonnan viranomaisekstranettiin haetaan heti sen valmistuttua. Näiden tietojärjestelmien käytöstä mahdolllisesti järjestettäviin koulutuksiin osallistutaan mahdollisimman pian järjestelmien käyttöoikeuksien hakemisen jälkeen. 4. Yhteistyö ja viestintä 4.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus Eläinlääkintähuollon osalta viestinnän ja tiedotuksen vastuuhenkilö on ympäristöterveyspäällikkö. Käytännön viestintää ja yhteydenpitoa muihin viranomaisiin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan osalta hoitavat pääasiassa valvontaeläinlääkärit. Aluehallintovirastoon pidetään yhteyttä tarvittaessa puhelimitse, sähköpostitse ja työkokouksien ja muiden koulutustapahtumien yhteydessä tai tarvittaessa muutenkin henkilökohtaisesti. Aluehallintovirastoon ja terveysviranomaisille tehdään tarvittaessa ilmoitukset eläintautilainsäädännössä säädettyjen ilmoitusvelvollisuuksien mukaisesti. Yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin valvonnassa tehdään jossain määrin myös Tampereen kaupungin valvontaa suorittavan eläinlääkärin kanssa. Yhteistyön muotoja voivat olla esimerkiksi yhdessä suoritettavat tarkastukset

10 vaikeammissa ja tulkintaa vaativissa tapauksissa sekä muu yhteistyö alueellisen yhtenäisyyden luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Pirkanmaan poliisilaitoksen kanssa on sovittu yhteistyötavoista partioiden ja tutkijoiden kanssa virka-avun ja tutkinta-avun sujuvuuden ja tiedonkulun varmistamiseksi. Poliisin kanssa hyvin alkanutta yhteistyötä kehitetään ja pyritään pitämään ainakin yksi alueen valvontaeläinlääkärien ja poliisin edustajien yhteinen suunnittelu- ja tilannekatsauspalaveri vuodessa. Yhteistyö poliisien kanssa eläinsuojeluvalvonnassa on lähes viikoittaista. Yhteistyötä kehitetään myös syyttäjien kanssa aktiivisella lähestymisellä eläinsuojeluasioissa ja tarvittaessa palavereilla ennen eläinsuojeluoikeudenkäyntejä. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan valvontaeläinlääkäreille järjestettäviin koulutuksiin ja kokouksiin. Valvontaeläinlääkärit pitävät pyydettäessä luentoja ja koulutusta eläinsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin sekä muihin työtehtäviinsä liittyvissä asioissa. 4.2 Erityistilanneviestintä Viestintä erityistilanteissa on kuvattu yksikön erityistilannesuunnitelmassa. 5. Maksut Pirtevan eläinlääkintähuolto on toiminut yhden yhteisen budjetin alla vuoden 2013 alusta alkaen aiempien kuntakohtaisten budjettien sijaan. Tällä muutoksella pyrittiin lisäämään eläinlääkäriresurssien alueellista käyttöä ja huolehtimaan eläinlääkäreiden tasapuolisesta kohtelusta esimerkiksi koulutuksen ja välinehankintojen osalta. Valvontatehtävistä perittävät mahdolliset maksut löytyvät yksikön maksutaksasta, joka on lautakunnan vahvistama. Kunnaneläinlääkärit käyttävät asiakaslaskutuksessa Kunnaneläinlääkärin taksakorttia. Erillisiä klinikkamaksuja tms. ei ole käytössä. 5.1.1. Keskitetty yhteydenottopalvelu päivystysaikana Vuoden 2008 alusta Pirtevan päivystysalueella otettiin käyttöön keskitetty puhelinpalvelu. Asiakas soittaa aina samaan numeroon. Pieneläimille ja suureläimille on omat numeronsa. Pieneläinten päivystysnumeron ensimmäinen minuutti maksaa soittajalle 4 ja tätä seuraavat 3. Suureläinpäivystysnumerosta operaattori veloittaa 70 senttiä minuutilta. Pieneläinpuhelut ohjautuvat vuoden 2014 alusta suoraan ostopalveluklinikalle (mahdollisesti valikon kautta, järjestelyt kesken). Suureläinten päivystysnumeroon vastaa Pirtevan oma päivystysvuorossa oleva eläinlääkäri. Puhelinpalvelun toimivuutta seurataan ja asiassa ollaan tarpeen mukaan yhteydessä puhelinoperaattoriin. Ongelmia numeroiden toiminnassa on ollut vähän.

11 5.2. Subventiot: Hyötyeläinten omistajille ja ammattimaisille hevostenpitäjille (toiminnalla Y-tunnus) maksetaan kaikissa Pirtevan kunnissa subventiota eläinlääkärin matkakustannuksista ja käyntimaksusta 30 km ylittävältä osuudelta (yhdensuuntainen matka). Eläinlääkäri laskuttaa subventiokorvaukset suoraan kunnalta. 6. Valvonnan toimeenpano 6.1.1. Eläinten terveyden valvonta 6.1.1.1. Ilmoitusvelvollisuudet Jos kunnaneläinlääkäri epäilee tai toteaa eläimen sairastavan helposti leviävää tai vaarallista eläintautia taikka vastaanottaa toiselta eläinlääkäriltä Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta 1346/1995 4 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, hän ilmoittaa asiasta välittömästi läänineläinlääkärille tai, jollei hän tavoita läänineläinlääkäriä, Elintarviketurvallisuusvirastolle. Jos kunnaneläinlääkäri epäilee tai toteaa eläimen sairastavan em. päätöksen liitteessä 3 tai 4 tarkoitettua valvottavaa eläintautia taikka vastaanottaa toiselta eläinlääkäriltä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, hän ilmoittaa asiasta viimeistään seuraavana arkipäivänä läänineläinlääkärille tai, jollei hän tavoita läänineläinlääkäriä, Elintarviketurvallisuusvirastolle. Jos kunnaneläinlääkäri epäilee tai toteaa eläimen sairastavan em. päätöksen liitteessä 5 tarkoitettua eläintautia taikka vastaanottaa toiselta eläinlääkäriltä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, hän ilmoittaa asiasta viimeistään seuraavana arkipäivänä läänineläinlääkärille tai, jollei hän tavoita läänineläinlääkäriä, Elintarviketurvallisuusvirastolle. Em. päätöksen liitteessä 6 tarkoitetuista tarttuvista eläintaudeista ilmoitetaan päätöksen 8 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa kuukausi-ilmoituksessa. Muista kuin tarttuvista eläintaudeista ilmoitetaan kuukausi-ilmoituksessa, jonka kukin praktikkoeläinlääkäri toimittaa itse kuukausittain. Kunnaneläinlääkäri ilmoittaa toteamistaan liitteessä 7 tarkoitetuista zoonooseista viimeistään seuraavana arkipäivänä tartuntatautien torjunnasta vastaavalle terveyskeskuksen lääkärille (kaupunginepidemiologi). 6.1.1.2. Eläintautiepäilyt ja -tapaukset Eläintautivalvonta on jaettu kunnaneläinlääkäreiden ja valvontaeläinlääkärin kesken siten, että käytännön näytteenotto- ja tilatoimenpiteet (terveysvalvontaohjelmat) kuuluvat kunnaneläinlääkäreille, valvontaeläinlääkäri avustaa tarvittaessa. Mehiläistautivalvonta kuuluu kuitenkin poikkeuksena kokonaisuudessaan valvontaeläinlääkärille. Eläintauteihin liittyvää jatkuvaa valvontaa suorittavat kaikki alueen praktiikkatyötä tekevät eläinlääkärit päivittäisen potilastyönsä yhteydessä sekä valvontaeläinlääkärit valvontatyönsä

12 ohessa. Epäily tarttuvasta eläintaudista saattaa syntyä eläinten oireiden perusteella, tuotannon tunnuslukujen muutoksen perusteella tai näytteen tutkimisen yhteydessä laboratoriossa. Kunnaneläinlääkärit huolehtivat eläintautien vastustusohjelmista ja käytännön näytteenotoista ohjelmien mukaisesti. Mahdollisessa tautitilanteessa toimitaan yhteistyössä läänineläinlääkärien ja Eviran ohjeistuksen mukaisesti. Yhteistyötä tehdään myös tarvittaessa laajemmin muiden tahojen kanssa, jotta tauti saadaan torjuttua ja rajattua tehokkaasti, minimoidaan taloudelliset vahingot ja huolehditaan myös tilanteen jälkihoidosta ja uusien tartuntojen ehkäisystä. Eläintauteja on käsitelty osaltaan myös kunnan erityistilannesuunnitelmassa (varosuunnitelma). Mahdollisen tautitilanteen viedessä resursseja praktiikkatyöstä sijaistavat kunnaneläinlääkärit tarvittaessa muussa praktiikkatyössä toisiaan oman työnsä ohessa. Eläinlääkärit osallistuvat aktiivisesti aiheesta järjestettäviin koulutuksiin (mm. Eviran Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -päivä), jotta eläintauteja osataan epäillä ajoissa ja leviäminen ehkäistään alueella tehokkaasti nopeasti aloitettavilla toimenpiteillä. Kaksi kunnaneläinlääkäriä on ollut nimettyinä myös alueen valmiuseläinlääkäreiksi. He ovat osallistuneet säännöllisesti järjestettäviin valmiuseläinlääkäreille suunnattuihin koulutuksiin. Viranhaltijoiden muuttuessa pyritään eläintautiosaamisen säilyminen alueella varmistamaan. Mahdollisia zoonooseja pyritään ehkäisemään myös käytännön työssä erikseen esimerkiksi valvomalla siipikarjan ulkonapitokieltoa (jos voimassa) muun työn ohessa kevätaikaan. 6.1.1.3. Terveysvalvontaohjelmat Säännöllistä eläintautivalvontaa ovat mm. salmonellavalvonta ja lampaiden ja vuohien vapaaehtoiseksi vuonna 2014 muuttuvaan valvontaohjelmaan liittyvät maedi-visna- ja scrapietarkastukset ja -näytteenotot. Kunnaneläinlääkärit ylläpitävät kirjanpitoa tiloista, jotka kuuluvat valvontaohjelmiin sekä huolehtivat näytteenotoista ja tarkastuksista näillä tiloilla. Valvontaohjelmiin liittyvät asiakirjat säilytetään eläinlääkäreiden vastaanotoilla. Tiloja tiedotetaan aktiivisesti eläintautien torjuntaan liittyvistä velvoitteista ja asioissa tapahtuvista muutoksista muun työn ohessa. Havaittaessa, että Pirtevan alueella on eläinten pitopaikka, joka ei noudata eläintautilain mukaista velvoitetta (esim. vastustusohjelmiin kuuluminen), tiedotetaan asiasta pitopaikan omistajaa ensin suullisesti ohjeistaen sekä jakamalla aiheesta kirjallista materiaalia. Mikäli velvoitetta ei tämänkään jälkeen noudateta, annetaan asioissa tarpeen mukaan eläintautilain nojalla määräyksiä. 6.1.1.4. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Pirtevan alueella on kaksi vesiviljelylaitosta (rapulammikkoa). Vesiviljelylaitosten toimintaa tarkastetaan neljän vuoden välein, edellisen kerran laitokset on tarkastettu vuonna 2012.

13 6.1.2. Kyyhkyslakat Alueella on ainoastaan lemmikkeinä pidettäviä kyyhkysiä. Siipikarjan (ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat lajit) lemmikkipitäjiä kehotetaan ilmoittautumaan rekisteriin muun valvonnan yhteydessä, mikäli sitä ei muutoin ole tehty. 6.1.3. Muu tautiseuranta Mahdollisista muista tautiseurantaan liittyvistä näytteenotoista (Eviran ja AVI:n pyynnöt) vastaa kunkin alueen kunnaneläinlääkäri. Mikäli näytteen ottajaksi on määrätty henkilö, joka ei vastaa tilan eläinten hoidosta, suorittaa tehtävän valvontaeläinlääkäri. Jos kunnaneläinlääkäri ei jostain syystä pysty ottamaan näytteitä määräajan puitteissa, sovitaan tai määrätään toinen Pirtevan eläinlääkäri suorittamaan tehtävää. 6.1.4. Eläinten keinollinen lisääntyminen Pieneläinten keinollinen lisääntymiseen liittyviä palveluita Pirteva ei tarjoa. Hevosten lisääntymiseen liittyviä tutkimuksia ja keinosiemennyksiä siirtospermalla tehdään jonkin verran. Mahdollisia hevosten alkionsiirtoihin liittyviä valvontatehtäviä tehdään pyynnöstä, mutta näitä ei alueella ole ollut. 6.1.5. Eläimistä saatavat sivutuotteet (hautaaminen ja haaskat, kotiteurastuksen sivutuotteet) Sivutuotealan laitosten valvonta on kuvattu Pirtevan yleisessä valvontasuunnitelmassa. Sivutuotealan laitoksia valvoo valvontaeläinlääkäri. Alueella on yksi sivutuotelaitos sekä kaksi lemmikkieläinten tuhkaamoa. Eviran EHO:n mukainen hanke aiheesta toteutetaan Pirtevassa vuoden 2014 aikana laatimalla haaskan pitämistä ja ilmoitusvelvollisuuksia koskeva tiedota, joka toimitetaan alueen metsästysseuroille. Haaskan pitämistä koskevaa ilmoitusvelvollisuutta ei selvästikään alueella tunneta ja noudateta (ilmoituksia tulee vähän). Tarvetta asiaa koskevan valvonnan tehostamiselle on. Kun haaskatoiminnassa ilmenee epäkohtia, ohjeistetaan haaskatoimijoita ensin suullisesti, sitten kirjallisesti ja tarvittaessa asiassa edetään lainsäädännön mukaisin keinoin. Hautaamista ja haaskanpitoa koskevia säädöksiä ja ohjeistusta on kirjattu Pirtevan Terveydensuojelumääräyksiin. Asiasta on ohjeistettu ja ohjeistetaan jatkossakin siitä kysyviä sekä tehdään yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa. Kunnaneläinlääkärit antavat ohjeistusta eläinten hautaamisesta lopetusten yhteydessä sekä huolehtivat tarvittaessa nautojen BSEnäytteenotosta. Haaskatoimintaa ja hautaamista (mm. kotiteurastuksen sivutuotteet) koskevia ilmoituksia hallinnoi valvontaeläinlääkäri. Kunnaneläinlääkärit ohjaavat saamansa ilmoitukset edelleen valvontaeläinlääkärille, mutta huolehtivat mahdollisesta BSE -näytteenotosta itse. Valvontaeläinlääkärit huolehtivat muusta määräystenmukaisuudesta liittyen sivutuotteiden käsittelyyn. Valvontaeläinlääkärit arkistoivat ilmoitukset kansioon ja TWebiin.

14 Kotiteurastusilmoituksia ei vuonna 2013 ole tullut. Vuonna 2014 arvioidaan ilmoitusten vähyyden syitä eläinrekistereiden poistoilmoitusten perusteella ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin asiassa (tiedottaminen, mahdolliset kirjanpidon tarkastukset alkutuotannossa yms.). 6.1.6. Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta ei kuulu kunnan tehtäviin. Valvontaeläinlääkäri kirjaa kuitenkin tarvittaessa eläinten merkintöjä koskevia puutteita eläinsuojelutarkastuspöytäkirjoihin, jotka menevät tiedoksi Aluehallintavirastolle. Merkintäpuutteista voidaan informoida myös suoraan ELY-keskusta, mutta tällöinkin asia saatetaan kuitenkin tiedoksi myös läänineläinlääkärille. 6.1.7. Tuonti, vienti ja sisämarkkinakauppa Eläintautivalvontaan liittyen kunnaneläinlääkärit tekevät myös eläinten vienti- ja tuontitarkastuksia sekä muita näytteenottoja liittyen mm. eläinnäyttelyihin tai osto- / myyntitilanteisiin. Yksi eläinlääkäri on ollut erikoistunut TRACES-järjestelmän hallintaan (viranhaltijan vaihtuessa asia vastuutetaan uudelleen), mutta kaikki eläinlääkärit käyttävät järjestelmää tarvittaessa. Mahdollisissa tautiriskitilanteissa, joita tuonnin yhteydessä ilmenee, toimitaan Aluehallintoviraston ohjeistuksen mukaisesti. Laittomasti maahan tuotujen (sisämarkkinakauppa) lemmikkien osalta viranomaistoimenpiteistä vastaavat valvontaeläinlääkärit. Ilmoitukset näistä saadaan yleensä yksityiseltä eläinlääkäriltä, joka on huomannut eläimen hoidon yhteydessä sen saapuneen maahan puutteellisin lääkityksin tai merkinnöin tai Eviralta laajemman, valtakunnallisen lemmikkien tuontitapauksen yhteydessä. Hippos tiedottaa valvontaeläinlääkäreille aktiivisesti laittomasti tuoduista hevosista havaittaessa puutteita tuontivaatimusten täyttymisessä niiden rekisteröinnin yhteydessä. Valvontaeläinlääkärit kuulevat eläimen omistajaa, tekevät hallinnolliset päätökset eläinten mahdollisesta palauttamisesta lähtömaahan / lopettamisesta sekä tarkastavat eläimen, jollei sitä ole jo tarkastettu ja tunnistettu, ja asiakirjat. Laittomista tuonneista tehdään rikosilmoitus poliisille, mikäli tapaus vaikuttaa tahalliselta (tuojan tai eläimen ostajan taholta). Laittomasti tuotuja eläimiä koskevista päätöksistä ilmoitetaan Eviraan ja mahdolliseen palauttamiseen pyydetään lupa lähtömaan viranomaisilta. 6.2. Eläinten hyvinvoinnin valvonta Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä kohdellaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Kunnissa toimivia eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi. Pirtevassa eläinsuojelutehtäviä hoitavat pääasiallisesti valvontaeläinlääkärit, joiden työtehtävät painottuvat vahvasti eläinsuojeluvalvontaan. Päivystysaikana ja valvontaeläinlääkäreiden poissa ollessa myös kunnaneläinlääkärit suorittavat akuutteja eläinsuojeluvalvontatehtäviä. Kunnaneläinlääkärit ilmoittavat valvontaeläinlääkärille havaitessaan praktiikkatyössään eläinsuojelullisia epäkohtia tai saadessaan ilmoituksia epäillyistä eläinsuojelulainsäädännön rikkomuksista. Arviolta eläinsuojelutarkastuksia tehdään Pirtevan eläinlääkäreiden toimesta n. 150kpl.

15 Tarkastuksia suoritetaan pääasiallisesti silloin, kun on aihetta epäillä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan, käytetään tai kuljetetaan säädösten vastaisesti. Viranomaisella on epäilyn perusteella oikeus tarkastaa eläin ja sen pitopaikka sekä eläimen pitoon ja hoitoon liittyvät välineet, ruoka- ja juoma. Epäilyn perusteella tarkastuksia suoritetaan myös kotirauhan piirissä. Tarkastuksilla annetaan neuvontaa ja ohjausta eläinten hoidossa. Havaittaessa eläinsuojelulainsäädäntöä rikotun, annetaan tarkastuksilla hallintopäätöksellä määräyksiä ja kieltoja ja ryhdytään tarvittaessa myös kiiretoimenpiteisiin. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaa ammattimaista tai muutoin laajamittaista eläintenpitoa harjoittavia yksiköitä (esim. hevostallit ja eläinkaupat ja pieneläinhoitolat) pyritään tarkastamaan säännöllisesti. Tarkastuksen suorittamisen ei näissä kohteissa tarvitse perustua epäilyyn. Kotirauhan piirissä suoritettava tarkastus edellyttää kuitenkin aina epäilyä. Näistä kohteista ylläpidetään myös rekisteriä Aluehallintoviraston ilmoitusten perusteella. Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä sellaisiin paikkoihin, joiden toiminta edellyttää luvan hakemista Aluehallintovirastolta. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sirkukset, eläintarhat, eläinnäyttelyt ja eläinkilpailut. Valvontaeläinlääkärit hallinnoivat myös ilmoituksia esimerkiksi kiertävistä eläinnäyttelyistä ja sirkuksista, jotka toimivat Aluehallintoviraston luvalla ja ovat velvollisia ilmoittamaan paikalliselle viranomaiselle alueella tapahtuvasta toiminnasta. Mikäli alueella havaitaan esimerkiksi epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen yhteydessä tällainen ilmoitusvelvollinen toimija, joka ei ole tehnyt asianmukaista ilmoitusta, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin lupa-asioissa (ohjaus AVI:in luvan hakemisessa, neuvonta ilmoitusmenettelystä). Rekisteriä ammattimaisista seura- ja harrastuseläintenpitäjistä, riistatarhoista ja vastaavista pidetään AVI:n ilmoitusten perusteella valvontaeläinlääkäreiden huoneessa kansiossa. Toimijat kirjataan myös TerveKuun toimijarekisteriin. Valvontaeläinlääkärit suorittavat tarkastuksia yhdessä, yksin tai poliisin virka-avun kanssa kunkin tapauksen tilannearvion mukaisesti. Tarkastuksia voidaan tarvittaessa suorittaa myös terveystarkastajan, kunnaneläinlääkärin, Tampereen valvontaeläinlääkärin tai alueella toimivan AVin hyväksymän eläinsuojeluvalvojan kanssa. Tarkastusten suorittamista yksin pyritään välttämään. Erityisesti yhteistarkastuksiin pyritään aina, kun kohteesta etukäteen saatu tieto epäilyttää tai valvontakohteessa käynti on aiemmin koettu uhkaavana / muutoin epämiellyttävänä tai kun kohteessa on runsaasti eläimiä tai kyseessä on epäily vakavammista epäkohdista. Poliisin virka-avun pyytämisen perusteena on epäilys tarkastuksen suorittamisen estämisestä tai väkivallan uhasta tai tarve rikkoa lukkoja tai muutoin mennä kotirauhan piiriin omistajan poissa ollessa (esim. huoltoyhtiön avaimilla). Virka-apua pyydetään faksilla poliisin tilannekeskuksesta. Kiireellisessä tapauksessa apua voi pyytää myös puhelimitse tilannekeskukselta, mutta pyynnöstä on lähetettävä faksi jälkikäteen. Virka-apupyyntö sisältää tiedot kohteesta, tarkastuksen suunnitellusta ajankohdasta ja suorittajista sekä perustelut (syy virka-avun tarpeelle sekä lakipykälät, joihin pyyntö perustuu (Poliisilaki, Eläinsuojelulaki)). Poliisin kenttätoiminnan johtaja lähettää ja valtuuttaa partion antamaan virka-apua pyynnön mukaisesti. Tehtävän muuttuessa tarkastuksen aikana pyytää partio valtuudet uuteen tehtävään itse kenttäjohtajalta (esim. tarve rikkoa lukkoja). Poliisilta voidaan virka-avun lisäksi pyytää myös tutkinta-apua. Tällöin ollaan yleensä suoraan yhteydessä alueella tutkintaa suorittaviin poliiseihin ja sovitaan käynnistä yhteisesti. Poliisin tutkinta-apua käytetään silloin, kun kyseessä voidaan katsoa olevan rikospaikkatutkinta. Toimintatavoista ja työnjaosta voidaan sopia yhteisesti (esim. kuvallinen dokumentointi), yleensä varsinaisen eläinsuojelutarkastuksen ja mahdolliset eläinsuojelupäätökset tekee kuitenkin valvontaeläinlääkäri. Tutkinta-avun lisäksi paikalle voidaan

16 pyytää partio virka-avuksi (poliisissa tutkintaa ja kenttätehtäviä suorittavat eri henkilöt). Poliisia ja syyttäjiä avustetaan pyydettäessä eläinsuojelutapausten tutkimisessa ja oikeudenkäynneissä, valvontaeläinlääkärit toimivat yleensä syyttäjän todistajina oikeudessa. Kunnaneläinlääkärit tekevät yksittäisiä eläinsuojelutarkastuksia alueillaan valvontaeläinlääkäreiden poissa ollessa sekä tarvittaessa virka-ajan ulkopuolella poliisin asiantuntija-apuna. Virka-ajan ulkopuolella suoritettava eläinsuojeluvalvonta ei kuitenkaan kuulu kunnan tehtäviin, virka-ajan ulkopuolella eläinsuojelusta vastaava viranomainen on lain mukaan poliisi. Valvontaeläinlääkäreiden tavoitteena on lisätä pikku hiljaa yhteistyötä myös esimerkiksi paloviranomaisten ja rakennusvalvonnan, sosiaalitoimistojen sekä ELY-keskusten kanssa. Yhteistyötä on näiden tahojen kanssa tehty tarvittaessa, mutta suunnitelmallisempi yhteistyö on vielä kehitteillä ja asiaa on tarkoitus edistää mahdollisuuksien mukaan myös vuonna 2014. Viranomaisten lisäksi yhteistyökuvioita tullaan kehittämään mm. maatilojen lomituspalveluita hoitavien tahojen ja ihmisten mielenterveyttä hoitavien tahojen kanssa. Ennaltaehkäisevään eläinsuojelutyöhön ja koulutukseen käytetään myös resursseja tarpeen ja ajan mukaan. Havaittaessa tuotantoeläimiin kohdistuvalla eläinsuojelutarkastuksella tilatukiin liittyviä ns. indikaattoripuutteita, toimitetaan tieto asiasta (tarkastuskertomus) muutaman päivän sisällä Aluehallintovirastolle. Tilalla pyritään kertomaan, että tarkastuksella saattaa olla hallinnollisia seuraamuksia. Kulloinkin voimassa olevista indikaattoreista tarvitaan tieto läänineläinlääkäriltä. Eläinsuojelulakiin kuuluvana kunnan velvollisuutena on myös löytöeläinten säilytys viidentoista vuorokauden ajan. Pirtevan alueen löytöeläinten säilytyspaikkojen yhteystiedot löytyvät Pirtevan kotisivuilta. Pirtevassa löytöeläinten hoidosta ja kustannuksista vastaa kukin kunta itsenäisesti (eivät kuulu Pirtevan toimintaan ja budjettiin). 7. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano 7.1. Peruseläinlääkäripalvelu Pirtevassa on tarkoituksena edelleen edistää suunnitelmallisesti eläinlääkäreiden toiminnan seudullisuutta ja kuntarajojen häivyttämistä eläinlääkäreiden toiminnassa. Tavoitteina on resurssien tehokkaampi ja mielekkäämpi käyttö alueella ja palveluiden ohjaaminen kysyntää vastaavasti. Eläinten omistajien mahdollisuus valita hoitava elinlääkäri kasvoi helmikuun alussa käyttöön otetun yhteisen päiväaikaisen ajanvarausnumeron ja yhteisen ajanvarauksen myötä. Eläinlääkäreiden keskinäistä työnjakoa toteutetaan alueen tarpeiden mukaisesti ja mahdollistaen kiireettömien potilaskäyntien ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja tautivalvonnan suorittamien aiempaa paremmin. Kunnaneläinlääkäreiden kesken on helmikuusta 2013 alkaen ollut käytössä ns. akuuttivuorosysteemi, jossa aamun ajanvarausajan jälkeen yksi eläinlääkäreistä toimii koko alueella päivystysluonteisesti vastaten akuuttien tapausten hoidosta ja puhelinliikenteestä. Ajanvarauksiin on varattu aikaa arkiaamuisin klo 8-9, jolloin puhelimeen vastaa useampi eläinlääkäri. Ajanvarausajan päätyttyä kaikki puhelut ohjautuvat akuuttivuorossa olevalle eläinlääkärille (vuoro pääsääntöisesti sillä eläinlääkärillä, jolle myös illan ja yön päivystysvuoro osuu). Muut eläinlääkärit voivat tällöin keskittyä suunnitelmalliseen ajanvaraustyöhön, terveydenhuoltoon yms. tehtäviin rauhassa. Yhteisestä

17 ajanvarauskalenterista akuuttivuorolainen näkee muiden eläinlääkäreiden tilanteen ja voi tarvittaessa pyytää apua muilta. Ajanvarausnumeron käyttöönotosta tiedotettiin aktiivisesti ja palvelun käyttöönotto sujui kohtuullisen hyvin (alkuvaiheessa pieniä teknisiä ongelmia). Asiakaspalautetta on tullut melko hyvin ja järjestelmää pyritään palautteen ja kokemusten pohjalta kehittämään edelleen tarpeen mukaan. Akuuttien sairastapausten välitön hoito, akuutit eläinsuojeluasiat sekä kiireiset eläintautitapaukset ovat eläinlääkintähuollon päivittäisessä työssä ensisijaisia tehtäviä. Suureläinten kiireettömät sairasmatkat ja terveydenhuolto ovat seuraavaksi tärkein praktiikan osa-alue. Kiireettömään pieneläinten hoitoon paneudutaan käytettävissä olevan ajan mukaan, kun muut työt on tehty. Painopiste on suureläimissä myös siksi, että alueella on paljon yksityisiä pieneläinvastaanottoja. 7.1.1. Puhelinneuvonta Praktikkoeläinlääkärit antavat asiakkaille neuvontaa normaalin ajanvaraustyön ja potilaskäyntien yhteydessä. Erillistä puhelinneuvontapalvelua ei alueella ainakaan toistaiseksi ole. 7.1.2. Sairaanhoito Eläinten päiväaikaisesta akuutista sairaanhoidosta Pirtevan alueella huolehditaan siten, että tarvittava määrä eläinlääkäreitä (pääsääntöisesti yksi) vastaa pelkästään akuuttien sairastapausten hoidosta ja vastaavat puhelimeen myös ajanvarausajan jälkeen. Resursseja akuuttiin sairaanhoitoon ohjataan tarpeen mukaisesti, siten, että akuutista sairaanhoidosta huolehditaan valtakunnallisen EHO:n suositusten mukaisissa aikarajoissa (90 %:ssa tapauksista apu kolmen tunnin sisällä). Kiireetön sairaanhoito toteutetaan ajanvarauksella siten, että asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta valita hoitava eläinlääkäri ajanvarauskalenterissa olevien vapaiden aikojen mukaisesti (halutessaan voi valita ensimmäisen vapaan ajan haluamalleen eläinlääkärille tai valita nopeammin tarjolla olevan ajan joltakin toiselta eläinlääkäriltä). 7.1.3. Terveydenhoito Alueella on riittävät eläinlääkäriresurssit tuotantoeläinten terveydenhuoltosopimusten tekemiseen ja sopimusten mukaisten säännöllisten käyntien hoitamiseen. Sopimuksia on alueella tehty myös jonkin verran yksityisten eläinlääkäreiden kanssa. Praktikkoeläinlääkäreiden osaamista ylläpidetään ja lisätään koulutuksin ja tulevaisuudessa nimetyt eläinlääkärit voivat toimia erityisosaajina nautojen ja sikojen terveydenhuollossa. Kaikki Pirtevan praktikkoeläinlääkärit kuitenkin tekevät pyydettäessä terveydenhuoltosopimuksia ja -käyntejä. Terveydenhuoltokäyntien osalta kiireettömien ja mahdollisimman hyvin tilojen tarpeita palvelevien käyntien suorittaminen turvataan osaamisen ylläpidon lisäksi ajanvarausjärjestelmällä, joka mahdollistaa keskittymisen tehtävään ilman häiriöitä (akuutit tapaukset ja puhelut eivät keskeytä toimintaa).

18 7.1.4. Eläinten lopetus Praktikkoeläinlääkärit huolehtivat eläinten lopetuksista pyydettäessä sekä tarvittaessa elinsuojelullisin perustein kiiretoimenpiteenä. Valvontaeläinlääkärit voivat pyytää eläinsuojelulain 44 :n mukaisiin lopetuksiin apua praktikoilta, poliisilta tai suorittaa lopetuksia itse. Tuotantoeläinten omistajia tiedotetaan tarvittaessa ruhojen hävitykseen liittyvistä määräyksistä ja vaatimuksista, ja pieneläinten omistajille jaetaan tietoa hautaamisesta ja muista sallituista hävitysmenetelmistä. Eläinten omistajille jaetaan tarpeen mukaan myös tietoa eläinlajikohtaisesti sallituista lopetustavoista ja itse suoritettujen lopetusten osaamisvaatimuksista (lopetuksia saa suorittaa vain henkilöt, joilla on tarvittava osaaminen). 7.1.5. Todistukset Vientitodistuksia kirjoittaa TRACES-järjestelmän mukaisesti ensisijaisesti järjestelmän käyttöön alueella erikoistunut eläinlääkäri (tällä hetkellä ei nimettyä henkilöä), mutta varsinkin hevosten vientitodistuksia kirjoittavat myös muut Pirtevan praktikkoeläinlääkärit. Valvontaeläinlääkärit ja praktikkoeläinlääkärit kirjoittavat pyydettäessä myös muita todistuksia virkaoikeutensa ja omantuntonsa rajoissa. 7.2. Tuotantoeläinten terveydenhuolto 7.2.1. Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä ja resurssitarve Resursseja terveydenhuoltotyöhön on alueen tarvetta vastaavasti. Terveydenhuoltopalveluita tarjotaan kaikille niitä pyytäville. Kaikki Pirtevan kunnaneläinlääkärit tekevät terveydenhuoltosopimuksia ja -käyntejä. Suunnitteilla on jonkinasteinen erikoistuminen siten, että yhdellä / kahdella praktikolla on laajempialaista tietämystä nautojen / sikojen terveydenhuollosta. Terveydenhuoltokäyntejä on tehty n. 85kpl/v (terveydenhuoltokäynteihin käytetty aikaa >160tuntia). 7.3. Kiireellinen eläinlääkärinapu Pirtevan alueella toimii eriytetty pieneläinten ja suureläinten päivystysaikainen hoito. Molemmille on myös päivystysaikana oma puhelinnumero. 7.3.1. Suureläinpäivystys Pirtevan praktikkoeläinlääkärit hoitavat suureläinpäivystyksen Pirtevan kuuden kunnan alueella viiden praktikon toimesta. Päivystyksistä huolehditaan päivystyslistan mukaisesti siten, että viikonloppupäivystyksen jälkeisellä viikolla ei ole arki-iltapäivystysvuoroa (lukuun ottamatta yhtä eläinlääkäriä, joko työskentelee ainoastaan loppuviikosta ja jonka arkipäivystysvapaa on viikonloppupäivystystä edeltävällä viikolla). Päivystyksiin hankitaan tarvittaessa myös ulkopuolisia sijaisia päivystysrasituksen vähentämiseksi. Pirtevalla on ollut vuonna 2013 sopimus yksityisen eläinlääkärin kanssa viikonloppupäivystyksistä siten, että päivystysrasitus on saatu vähenemään viikonloppujen osalta n. joka 6.:een viikonloppuun. Sopimusta jatketaan vuonna 2014. Seudulla on

19 mahdollista tehdä päivystysaikana myös jonkin verran yhteistyötä Tampereella ja sen itä- ja eteläpuolella olevien kuntien päivystävän eläinlääkärin kanssa (yhteistyösopimuksen ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti, mutta ilman varsinaista velvoitetta). 7.3.2. Pieneläinpäivystys Pieneläinpäivystys hoidetaan ostopalveluna. Päivystyspalvelun kilpailutus tehtiin Tampereen kaupungin kanssa yhteisellä tarjouspyynnöllä loppuvuodesta 2013. Sopimus hankinnasta tehdään vuosille 2014-2016 tarjouskilpailun voittajan kanssa. Univet Oy:n kolme eläinlääkäriasemaa hoitavat vuoden 2014 alusta alkaen alueen pieneläinpäivystystä yhteisesti. Arki-iltaisin klo 20 asti päivystyspalvelua tarjotaan Toijalan eläinlääkäriasemalla (Hämeentie, Toijala), Univet Tampereessa (Säästäjänkuja, Tampere) sekä Vethaus OY:ssa (Päivärinteentie, Hattula). Asiakkaille pyritään tarjoamaan mahdollisuus valita klinikoiden välillä. Klo 20 jälkeen sekä viikonloppuisin kaikki pieneläinpäivystyspuhelut ja -käynnit ohjautuvat Hattulaan Vethausiin. 7.3.3. Keskitetty yhteydenottopalvelu Pirtevassa on käytössä erilliset päivystysnumerot suureläinten ja pieneläinten päivystysaikaiselle hoidolle. Numerot ovat: Suureläimet: 0600 304020 Pieneläimet: 0600 304010 Suureläinten päivystyspalveluun loggautuu kulloinkin vuorossa oleva päivystävä eläinlääkäri klo 15 alkaen (tekstiviestillä). Numeron toiminnan häiriöistä on olemassa oma ohjeensa, joka löytyy eläinlääkärivastaanotoilta ja Pirtevan toimistolta. Numeroiden häiriötön toiminta pyritään varmistamaan ja puhelinoperaattorin kanssa käydään asiasta tarvittaessa palavereita. Palvelun toimivuutta seurataan ja vikatilanteissa toimitaan ohjeen mukaisesti. Palvelun toimivuus on ollut hyvä. Vuonna 2014 pieneläinpuheluiden ohjautuminen uusille päivystysklinikoille sovitaan yhdessä puhelinoperaattorin ja palveluntarjoajan kanssa siten, että puhelut ohjautuvat suoraan päivystäville klinikoille niiden aukioloaikojen ja asiakkaan valinnan mukaisesti. 7.4. Saatavuus- ja laatutavoitteet Pirtevan eläinlääkäriresurssit on mitoitettu siten, että valtakunnallisen EHO:n mukaiset palvelun saatavuus- ja laatutavoitteet pystytään täyttämään. Tavoitteiden täyttyminen pyritään varmistamaan myös jatkossa tulevien seudullisuusmuutosten myötä huolellisella suunnittelulla. Ostopalveluklinikalta edellytettiin pyrkimystä EHO:n mukaisen tavoitteen toteutumiseen jo tarjouspyynnön yhteydessä.

20 7.5. Toimitilat ja välineresurssit Toimitilat ja välineresurssit on esitetty liitteessä kolme. Vuonna 2013 Pirtevan eläinlääkintähuollonkäyttöön hankittiin uusi kannettava ultraäänilaite (rikkoutuneen vanhan uä:n tilalle). Laite sijaitsee Ylöjärven vastaanotolla, mutta myös muuta eläinlääkärit voivat sovitusti käyttää laitetta. Vuoden 2014 aikana jatketaan suunnitelmia eläinlääkäreiden vastaanottotilojen muutoksista. Suurempia välineinvestointeja ei vuodelle 2014 ole suunniteltu taloustilanteen vuoksi 7.6. Perustason ylittävät palvelut Pirtevassa keskitytään eläinlääkintähuollossa perustason palveluihin. Perustason ylittäviä palveluita tarjotaan vain, mikäli eläinlääkäreillä on käytettävissään ylimääräistä aikaa ja riittävää osaamista. Pirtevan linjauksen mukaisesti kunnallinen eläinlääkäripalvelu on perustason palvelua. Peruspalveluiden linjauksesta keskustellaan Pirtevassa ja todennäköisesti valtakunnallisestikin myös vuoden 2014 aikana. 7.7. Ohjaus Eläinlääkintähuollon toimintaa ohjaa ja toiminnan järjestämisestä alueella vastaa ympäristöterveyspäällikkö. Vastaava eläinlääkäri toimii yhteyshenkilönä ja huolehtii yleisistä eläinlääkintähuollon tehtävistä. 7.7.1. Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen seuranta Pirtevan eläinlääkintähuollon suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Alueella suunniteltavat muutokset edellyttävät toistaiseksi suunnitelman vuosittaista päivittämistä. Suunnitelman toteutumista arvioidaan jatkuvasti, ja toteutumisesta raportoidaan AVI:n ohjeistuksen mukaisesti. 7.8. Laatu Pirtevassa on yhteiset laatutavoitteet, jotka on kirjattu laatujärjestelmään ja joiden saavuttamista seurataan kuukausittain. Tavoitteisiin kuuluu mm. tavoiteaika toimenpiteisiin (tarkastus, yhteydenotto tms.) ryhtymiselle eläinsuojeluilmoituksen saapuessa ja aikatavoite tarkastuspöytäkirjan toimittamiselle. 7.9. Seuranta ja raportointi 7.9.1. Ostopalvelun laadunvalvonta Pieneläinten ostopalvelun laadunvalvonta tehostuu merkittävästi vuoden 2014 alusta, kun sopimus palvelun tuottamisesta uuden toimijan kanssa laaditaan. Laadunvalvonta alkaa huolellisesti laaditusta sopimuksesta, joka sisältää tärkeitä tietoja mm. henkilökunnan mitoituksesta sekä sanktioita palvelun keskeytymisestä yms. Tarjouspyynnön yhteydessä edellytettiin palveluntuottajan sitoutuvan toimittamaan toiminnastaan säännöllisiä raportteja. Raporteissa pyydetään tietoja mm.