Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 214 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue / Nuorisotoimi 5.11.215
Sisältö 1. TOTEUTUNUT HARRASTUSTOIMINTA VUONNA 214... 2 2. AVUSTUKSEN SAAJAT... 3 2.1. Avustusten jakautuminen... 4 2.2. Alueellisuus... 5 2.3. Harrastustoiminnassa mukana olevat... 6 3. KERHOTOIMINNAN SISÄLTÖ... 7 4. TILISELVITYS... 9 1
1. TOTEUTUNUT HARRASTUSTOIMINTA VUONNA 214 Vuodesta 1999 alkaen valtion talousarvioon on varattu harkinnanvarainen määräraha lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan. Aluksi Oulun lääninhallitus, vuosina 21 213 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja vuoden 214 alusta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston nuorisotoimi on jakanut määrärahan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan harrastustoiminnan järjestäjille. Tässä raportissa selvitetään kauden 214 215 harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttöä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Raportissa myös verrataan tietoja aikaisempien vuosien tietoihin. Raportin tiedot on kerätty valtionavustusta saaneiden tiliselvitys- ja toimintaraporteista, jotka tuli palauttaa aluehallintovirastoon 31.7.215 mennessä. Yhteenlasketussa avustusten hakusummassa on tapahtunut hidasta kasvua aaltoliikkeen muodossa vuodesta 24 lähtien (Kuva 1.). Vuonna 214 avustusta myönnettiin puolet haetusta summasta kun, vuonna 24 avustusta myönnettiin noin 1/3 haetusta. 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustaminen 22 214 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Avustuksia haettu Avustuksia myönnetty Kuva 1. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustuksen haettu ja myönnetty euromäärä 22 214. 2
2. AVUSTUKSEN SAAJAT Vuonna 214 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto teki 67 myönteistä harrastustoiminnan valtionavustuspäätöstä, mikä on kahdeksan enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaksi hakijaa sai avustuksen käytölle jatkoaikaa vuoden 215 loppuun asti, joten niiden tietoja ei tässä raportissa ole. Kuvassa 2. on laskettu kuinka monen kunnan alueelle avustus on kohdistunut niin että avustuksen on saanut joko kunta itse tai kunnassa sijaitseva yhdistys. Kuvasta nähdään, että avustusta on kohdistunut vuosittain suurimpaan osaan alueen kunnista. Vuodesta 26 kuntien määrä alueella on vähentynyt 13:sta kuntaliitosten myötä. Vuonna 214 avustusta saaneiden tahojen määrä lähti pieneen nousuun muutaman tasaisena pysyneen vuoden jälkeen. 8 7 6 5 4 3 2 1 Avustuksen saajien lukumäärä vuosina 22 214 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Avustuksen saajien lkm Kuntien lkm, joissa avustettuja toimintaa Kuntien lkm Kuva 2. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustuksen saajien lukumäärä 22 214. 3
2.1. Avustusten jakautuminen 4H-yhdistykset ovat selvästi suurin avustuksen saajataho Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, vaikkakin niiden osuus on hieman laskenut vuodesta 212 lähtien (Kuva 3.). Kuntien sekä kylä- ja vanhempainyhdistysten osuudessa ei ole tapahtunut juuri muutosta, mutta muiden yhdistysten osuus on hivenen kasvanut parin viimeisen vuoden aikana. Luokkaan muu yhdistys kuuluivat vuonna 214 kolme urheiluseuraa, luonnonsuojeluyhdistys, monikulttuurinen yhdistys, partiolippukunta, yleishyödyllinen ihmisten hyvinvointia tukeva yhdistys sekä neljä muuta lapsia ja nuoria tukevaa yhdistystä. Avustuksen saajat, avustusten kappalemäärät ja osuus 21 214 1 % 9 % Kyläyhdistys Seurakunta Vanhempainyhdistys Muu 8 % 7 % Kunta 6 % 5 % 4 % 4H 2 % 1 % % 21 211 212 213 214 Seurakunta 1 1 2 3 Kyläyhdistys 2 1 1 1 2 Vanhempainyhdistys 2 3 2 3 2 Muu 9 6 7 9 11 Kunta 9 1 1 1 11 4H 36 36 37 34 38 Kuva 3. Avustuksen saajat, avustusten määrä ja jakautuminen eri toimijoiden kesken 21 214. 4
2.2. Alueellisuus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla harrastustoiminnan valtionavustuksella järjestetty kerho- ja päiväleiritoiminta on siis ollut aina melko kattavaa. Vuonna 214 vain neljässä alueen kunnista ei ollut harrastustoiminnan valtionavustuksella järjestettyä toimintaa (Kuva 4.). Siikalatvasta ja Paltamosta haettiin avustusta, mutta sitä ei myönnetty. Myöskään Hailuodossa ei lopulta ollut valtioavustettua toimintaa, sillä hakija perui saamansa avustuksen. Edellisvuoteen verrattuna uutena kerhotoimintaa järjestettiin Alavieskassa ja Siikajoella. Iissä, Paltamossa ja Pyhännällä toimintaa ei ole järjestetty viimeiseen viiteen vuoteen. Suurimmassa osassa kunnista valtionavustuksella rahoitettua toimintaa järjestivät 4H-yhdistykset. Osassa kuntia oli lisäksi kunnan tai muun järjestön pitämää toimintaa. Muutamassa oli jopa kaikkien kolmen eri tahon järjestämää toimintaa. Osassa kunnista avustusta saaneita toimijoita oli useita: Oulussa avustusta sai 9 hakijaa, Kajaanissa 6, Raahessa 6 ja Sotkamossa 4. Kerho- ja päiväleiritoimintaan osallistui yli puolet kunnan 9 15-vuotiaista 16 kunnassa ja 7 18-vuotiaista 6 kunnassa. On huomioitava, että sama henkilö on voinut tulla lasketuksi tilastoihin useamman kerran, jos hän on osallistunut useampaan kerhoon, jolloin luvut antavat todellisuutta hieman positiivisemman kuvan. Kuva 4. Kerhotoiminnan alueellisuus vuonna 214. 5
leriripäivien ja kerhojan lukumäärä osallistujien lukumäärä 2.3. Harrastustoiminnassa mukana olevat Arviot toimintaan osallistuvien määristä valtionavustusten jättöhetkellä ovat olleet useana vuonna toteumia alhaisempia ja niin myös vuonna 214 (Kuva 5.). Toimintaan osallistuneiden lasten ja nuorten määrä on noussut tasaisesti vuoden 212 piikkiä lukuun ottamatta. Valtionavustuksella toteutettiin kaikkiaan lähes 6 kerhoa ja reilut 3 leiripäivää (Kuva 6.). Yhteensä kerhoille ja leireille osallistui 1 97 lasta ja nuorta. Näistä tyttöjen osuus oli 52 %, eli sukupuolet jakautuivat hyvin tasaisesti. 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Harrastustoiminnassa mukana olevien lasten ja nuorten arvioitu ja toteutunut lukumäärä 25 214 12 542 1 52 1 99 1 97 962 8 85 7 831 7 333 6 525 6 39 5 631 5 516 4 675 4 945 4 513 4 522 4 818 4 854 1 97 9 65 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lasten ja nuorten arvioitu lukumäärä Toteutunut lasten ja nuorten lukumäärä Kuva 5. Harrastustoimintaan (ml. päiväleireihin) osallistuneiden lasten ja nuorten arvioitu ja toteutunut lukumäärä vuosina 25 214. Pidettyjen leiripäivien ja kerhojen lukumäärät sekä niihin osallistuneiden määrät 21 214 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 21 211 212 213 214 leiripäivät kerhot leireille osallistujat kerhoihin osallistujat 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 6. Leiripäivien ja kerhojen lukumäärät sekä niihin osallistuneiden lasten ja nuorten määrät 21 214. 6
3. KERHOTOIMINNAN SISÄLTÖ Päiväleireillä ja kerhoissa karttuvat lasten ja nuorten sosiaaliset ja liikunnalliset taidot sekä käden- ja arjen taidot. Niissä on mahdollista ilmaista itseään taiteen, musiikin tai vaikkapa teatterin keinoin. Voi seikkailla luonnossa, opetella hevosen hoitoa tai korjata mopoa. Toiminta ei vaadi jäsenyyttä eikä tähtää kilpailuun. Toiminta on lasten ja nuorten saavutettavissa niin ajallisesti kuin paikallisesti ja on maksutonta tai maksut ovat kohtuullisia. Vaikka toiminta on rentoa vapaa-ajanviettoa, se on ohjattua ja suunnitelmallista. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön. Eri kerhotyyppien osuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten viiden vuoden aikana (Kuva 7.). Suosituimmat kerhotyypit, eli liikunta-, monitoimi- ja kotitalouskerhot, ovat vain vahvistaneet asemiaan. Vuonna 21 ne kattoivat 68 % kerhoista, kun vuonna 214 luku oli 77 %. Vuodesta 21 kädentaitokerhojen osuus on laskenut lähes viisi prosenttiyksikköä ja muut kerhot kategoriaan kuuluvien kerhojen osuus on laskenut kolme prosenttiyksikköä. Muuten muutokset kerhojen määrissä ovat hyvin pieniä. Kategoriaan muut kerhot kuului enimmäkseen erilaisia hevosiin tai muihin lemmikkieläimiin liittyviä kerhoja. 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% Eri kerhotyyppien osuudet 21 214 Monikulttuurisuus,kielet Avartti Luonto Taide Seikkailu,elämys Media, yht.kunta, tietotekn. Teatteri ja ilmaisu Musiikki Erityisryhmät, sos. vahvistam. Muu Kädentaidot Kotitalous Monitoimi % 21 211 212 213 214 Liikunta Kuva 7. Kerhojen osuudet toimintamuodoittain 21 214. 7
osallistujien määrä (hlö) kerhojen määrä (kpl) Liikuntakerhojen (68 %) ja yhteiskunta- ja osallisuuskerhojen (62 %) kävijöistä selkeä enemmistö on poikia (Kuva 8.). Tytöt puolestaan olivat reilusti enemmistönä kotitalous (72 %), kädentaidot (67 %), teatteri (77 %), luonto (7), taide (71 %) sekä muu -kategoriaan kuuluvissa kerhoissa (77 %). Kävijöitä kerhoa kohden oli keskimäärin noin 16 henkeä. Kerhotyyppien ja osallistujien määrät 214 32 2 28 24 2 184 17 18 16 14 12 16 12 1 12 8 8 4 23 33 26 4 1 4 3 13 6 4 2 8 7 5 4 tytöt pojat kerhot Kuva 8. Kävijämäärät kerhotyypeittäin ja kerhojen määrä 214. 8
Euroa 4. TILISELVITYS Vuonna 214 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto jakoi 185 euroa harkinnanvaraista valtionavustusta lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan (Kuva 1.). Vuonna 214 kerhotoiminnan kokonaiskustannukset olivat 517 681, eli noin 16 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua vuodesta 21 on tapahtunut 7 %. Kuvasta 9. näkee eri kustannusten euromäärät ja osuudet vuosina 21 214. Vuosi 211 on jätetty tilastokuvista 8. ja 9. pois, koska luvut poikkeavat niin paljon muista vuosista, että on syytä olettaa raportoinnista tapahtuneen virheitä. Ohjaajapalkkioissa on tapahtunut jatkuvaa pientä kasvua, mutta muut kulut vaihtelevat hiukan ylös ja alas vuosittain ilman selkeää trendiä. Luokkaan muut kulut lukeutuu yleensä vakuutusmaksuja sekä rekisteriotteisiin ja lehti-ilmoituksiin meneviä kuluja. 35 325 3 275 25 225 2 175 15 125 1 75 5 25 67 % 67 % 64 % 61 % Toteutuneet kokonaiskustannukset 21 214 18 % 17 % 15 % 16 % 5 % 5 % 4 % 4 % 2 % 4 % 4 % 2 % 2 % 1 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 1 % 1 % 2 % 2 % 21 212 213 214 Kuva 9. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan kokonaiskustannukset 21 214. 9
Euroa Valtionavustuslain mukaan valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvia kustannuksia kokonaan vaan toiminnan järjestäjän on maksettava omarahoitusosuus. Kuntatoimijalla omarahoitus on yhtä kuin kunnan rahoitus. Yhdistyksellä voi olla omarahoituksen lisäksi rahoitusta myös kunnasta, jossa yhdistys sijaitsee. Valtionavustuksen osuus kokonaisrahoituksesta on pysytellyt tasaisena vuodesta 21 ollen reilu kolmannes kuluista (Kuva 1.). Eniten vaihtelua on juuri kunnan rahoituksessa ja omassa rahoituksessa. Muu tulonhankinta näyttää laskevan vuosi vuodelta. Onko niin, että yhdistysten resurssit hankkia muuta rahoitusta esimerkiksi myyjäisten kautta ovat hupenemassa. Toiminnan toteutunut rahoitus 21 214 2 18 36 % 37 % 35 % 36 % 16 14 12 1 8 28 % 28 % 28 % 2 2 2 % 17 % 15 % 6 4 2 8 % 8 % 7 % 6 % 6 % 6 % 4 % 9 % 7 % 6 % 21 212 213 214 Kuva 1. Toiminnan toteutunut rahoitus vuosina 21 214. 1
% Kuvassa 11. näkyy mihin kuluihin harrastustoiminnan valtionavustus on käytetty vuosina 25 214. Avustusta käytetään selkeästi eniten ohjaajapalkkioihin, joiden osuus on kasvanut 19 prosenttiyksikköä vuodesta 215. Vastaavasti materiaali-, tarvike- ja välinekulujen osuus on laskenut 14 prosenttiyksikköä. Muiden kululuokkien osuudet pysyttelevät alle kymmenessä prosentissa, ja niiden osuuksissa on tapahtunut vain vähän muutoksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että harrastustoiminnan valtionavustukselle on Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kysyntää. Alueella on paljon lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Toisaalta alueella on pinta-alaltaan suuria kuntia, joisa on pitkät välimatkat kuntakeskuksen ja sivukylien välillä. Avustuksella saadaan tuettua harrastustoimintaa pienillä paikkakunnilla ja sivukylillä, ja näin edistettyä lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia saada harrastaa. 7, 65, 6, Raportoitu avustuksen käyttö 25-214 55, 5, 45, 4, 35, 3, 25, Tilavuokrat Kuljetukset Muut kulut Ohjaajan matkakulut Materiaalit, tarvikkeet, välineet Ohjaajapalkkiot 2, 15, 1, 5,, 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 11. Raportoitu avustuksen käyttö vuosina 29 213. 11