1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys ja turvallisuustavoitteiden sekä työkalujen kehitystä paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Ympäristö, työterveys ja turvallisuusraportointi aloitettiin Cargotecissa konsernitasolla vuonna 2007. Raportointia kehitettiin pääosin kokoonpanoyksiköissä, koska kyseisillä yksiköillä nähtiin olevan eniten ympäristövaikutuksia niiden koosta ja toiminnoista johtuen. Mitattavat tunnusluvut valittiin yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa: paikallinen laadun ja ympäristönhallinta, globaali riskinhallinta, paikallinen työterveys ja turvallisuushallinta sekä liiketoimintaalueiden edustajat. Koska toiminta on säilynyt vuosien varrella hyvin samanlaisena, tarve raportoinnin perustunnuslukujen muuttamiseen on ollut vähäistä. Tunnuslukuja analysoidaan jatkuvasti yhdessä paikallisen ja globaalin johdon kanssa, jotta voidaan ymmärtää ja hallita toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Cargotecin ympäristötunnusluvut raportoidaan vuosittain ulkoisesti samalta aikajaksolta kuin taloudelliset tunnusluvut. Raportointi perustuu kansainväliseen laajalti käytettyyn vastuullisuusraportointiohjeistoon Global Reporting Initiative (GRI). Tämän raportin lukuihin on laskettu mukaan 18 kokoonpanoyksikköä. Tampereen yksikkö ei enää sisälly lukuihin, sillä siitä tuli osaamiskeskus eikä se enää ole kokoonpanoyksikkö. Intiassa sijaitseva kokoonpanoyksikkö ei vielä ole mukana raportoinnissa, sillä yksikön raportointia harmonisoidaan parhaillaan vastaamaan konsernin raportointistandardeja. Osaa aiemmin raportoiduista luvuista on tarkennettu päästökerrointen päivityksen sekä raportointivirheiden korjaamisen vuoksi, mutta näillä ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia kehitystrendeihin. Lisätietoja Cargotecin ympäristö, työterveys ja turvallisuusasioiden hallinnasta löytyy Cargotecin vuosikertomuksesta (http://annualreport2011.cargotec.com/fi/liiketoiminta/kestava_kehitys) ja kotisivuilta (http://www.cargotec.com/fifi/cargotec/kestavatoiminta). Cargotec www.cargotec.com
2 (6) Energia Käytetyn energian määrä vaikuttaa suoraan Cargotecin toiminnan tuottamiin kasvihuonekaasuihin. Useimmille Cargotecin kokoonpanoyksiköille on asetettu energiansäästötoimenpiteitä ympäristötavoitteiksi. Tarkoituksena on kehittää konkreettisia mittareita saavutettujen energiansäästötasojen seurantaan. Suurin osa Cargotecin energiantarpeesta aiheutuu sisäisistä kuljetuksista, lämmityksestä, sähkönkäytöstä ja valmiiden tuotteiden testaamisesta. Suora energian käyttö tarkoittaa energiaa, joka ostetaan kohteeseen sellaisenaan. Epäsuora energian käyttö tarkoittaa energiaa, joka ostetaan kaukolämpönä tai sähkönä. Tärkeimmät suoran ja epäsuoran energian käyttöön vaikuttavat tekijät ovat tuotannon ja tarvittavien tilojen määrä. Kuvassa 1 esitetään suoran energian käyttö primäärienergian lähteiden mukaan. Tilojen lämmitykseen käytettävä maakaasu on käytetyin polttoaine. Dieseliä käytetään pääasiassa sisäiseen kuljetukseen ja testaukseen. Suoran energian kokonaiskäyttömäärä vuonna 2011 oli noin 43500 MWh. 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Maakaasu Nestekaasu Kevyt polttoöljy Raskas polttoölju Bensiini Diesel Hiili Kuva 1. Suoran energian käyttö megawattitunteina (MWh) Epäsuoran energian kokonaiskäyttömäärä laski hieman verrattuna edellisvuoteen. Epäsuoran energian kokonaiskäyttömäärä vuonna 2011 oli noin 85300 MWh Cargotecin kokoonpanoyksiköissä, mikä on melkein kaksinkertainen määrä verrattuna suoran energian käyttöön.
3 (6) 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 Kaukolämpö Sähkö 20 000 Kuva 2. Epäsuoran energian käyttö megawattitunteina (MWh) Vesi Veden käyttö oli yhteensä noin 103700 m³ vuonna 2011. Vettä käytetään pääasiassa valmiiden tuotteiden pesemiseen, tilojen siivoamiseen ja henkilöstön tarpeisiin. Useimmat yksiköt on liitetty julkiseen vesi ja viemärijärjestelmään, mutta yhdellä yksiköllä on oma kaivonsa. 130 000 120 000 110 000 Veden käyttö 100 000 90 000 Kuva 3. Veden käyttö kuutiometreinä (m 3 )
4 (6) Kasvihuonekaasupäästöt Cargotecin aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja päästökertoimiin. Laskennat on rakennettu kansainvälisen GHGprotokollan mukaisesti. Tietyt muuntokertoimet ja primäärienergiajakaumat perustuvat Suomen Tilastokeskuksen ja Global Reporting Initiativen antamiin tietoihin. Vuonna 2011 Cargotecin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä oli noin 39000 tonnia (CO2 eqv.t). Kasvihuonekaasut lasketaan sekä epäsuorasta että suorasta energian käytöstä. 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Suora Epäsuora Kuva 4. Kasvihuonepäästöt energiankäyttötyypin mukaan CO 2 eqv. t Vuonna 2008 Cargotec alkoi seurata liikematkoista syntyviä kasvihuonepäästöjä. Ensi vaiheessa seurataan ainoastaan lentomatkoista syntyviä kasvihuonepäästöjä koskien noin 65 prosenttia Cargotecin henkilöstön tekemistä matkoista. Lentomatkustuksen tuottamat kasvihuonepäästöt olivat noin 11 400 tonnia vuonna 2011. Tämän perusteella voidaan arvioida, että kaikkien Cargotecin lentojen yhteenlasketut kasvihuonepäästöt olisivat noin 17 500 tonnia. Lentomatkustuksen kasvihuonekaasujen laskentamalli perustuu brittiläisen Defran (Department for Environment, Food and Rural Affairs) ohjeistukseen vuodelta 2008.
5 (6) Muut päästöt ilmaan Muut päästöt ilmaan sisältävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), typen oksidit (NOx), rikkidioksidin (SO2), hiilivedyn ja pienhiukkaset (PM). VOC ja NOxpäästöt muodostavat 99 % muista päästöistä ilmaan. Vuonna 2011 VOCpäästöjen määrä oli 62 tonnia, NOxpäästöjä oli ainoastaan 3 tonnia. Rikkidioksidi ja pienhiukkaspäästöjen osuus on alle yksi prosentti muista päästöistä ilmaan. Paikalliset ja kansalliset viranomaiset rajoittavat usein näiden ns. perinteisten ilmapäästöjen määrää. Tässä raportissa ilmapäästölukuihin sisältyvät päästöt, joihin tarvitaan viranomaisten seuraama ympäristölupa tai vastaava. Osan päästöistä tuottavat Cargotecin työmailla työskentelevät Cargotecin alihankkijat. Esimerkiksi maalaus ostetaan useissa yksiköissä alihankintana. Cargotec on valmis ottamaan vastuuta siitä, miten sen alihankkijat toimivat. Siksi tähän raporttiin on laskettu mukaan myös Cargotecin yksiköissä toimivien alihankkijoiden päästöt. 140 120 100 80 60 40 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Typen oksidit (NOx) 20 0 Kuva 5. VOC ja NOxpäästöt tonneina Jäte Jätteen kokonaismäärä vuonna 2011 oli noin 11700 tonnia. Suurin osa jätteestä on kierrätettävää. Jätteenkäsittelytavat vaihtelevat kunkin yksikön sijaintimaan jätesäädöksistä riippuen. Cargotec tekee yhteistyötä ammattimaisten jätteenkäsittelykumppaneiden kanssa kehittääkseen jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen mahdollisimman tehokkaalle ja järkevälle tasolle kaikissa Cargotecin yksiköissä.
6 (6) 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Ongelmajäte Sekajäte Kierrätettävä jäte Kuva 6. Jätteet jätetyypeittäin tonneina Työtapaturmat Työtapaturmien määrä laski edelleen ja oli 16 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti vuonna 2011 1. Yhteensä kokoonpanoyksiköissä oli 113 työtapaturmaa. Koska 20072008 työtapaturmalukuja ei vielä raportoitu yhtenäisten konsernin standardien mukaisesti, niitä ei ole laskettu mukaan tähän raporttiin epäjohdonmukaisten lukujen välttämiseksi. Työterveys ja turvallisuuslukujamme ollaan parhaillaan yhdenmukaistamassa. 25 20 15 10 IIFR 5 0 2009 2010 2011 Kuva 7. Työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti (IIFR) 1 Työtapaturmien tilastointiin ei ole otettu mukaan toimistotyöntekijö