YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 101003042 NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY Koukkujärven bioratkaisun ympäristövaikutusten arviointi
1/150
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO... 1 TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 16 2 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 17 2.1 HANKKEESTA VASTAAVA... 17 2.2 HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS... 17 2.2.1 Jäteveden puhdistuksen kehittämistarpeet... 17 2.2.2 Biojätteen ja lietteiden käsittelyn kehittämistarpeet... 18 2.3 SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE... 19 2.4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 20 2.4.1 Vaihtoehto 1... 22 2.4.2 Vaihtoehto 2... 23 2.4.3 Vaihtoehto 3... 23 2.4.4 Vaihtoehto 4... 24 2.5 HANKKEEN AIKATAULU... 25 2.6 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 25 3 TEKNINEN KUVAUS... 27 3.1 JÄTEVEDENPUHDISTAMO... 27 3.1.1 Puhdistamon mitoitus... 27 3.1.2 Prosessikuvaus... 27 3.1.3 Toteutustapa... 29 3.1.4 Käytettävät kemikaalit... 29 3.1.5 Vedentarve... 29 3.1.6 Energian käyttö... 30 3.1.7 Hulevedet... 30 3.1.8 Puhdistamolietteet ja kiinteät jätteet... 30 3.1.9 Puhdistettujen jätevesien johtaminen ja vesistökuormitus... 30 3.1.10 Muut päästöt... 33 3.1.11 Siirtoviemärit... 33 3.1.12 Kuljetukset... 35 3.1.13 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 35 3.2 BIOKAASULAITOS... 35 3.2.1 Syötteet ja käsittelykapasiteetti... 35 3.2.2 Prosessikuvaus... 36 3.2.3 Käytettävät kemikaalit... 41 3.2.4 Vedentarve... 41 3.2.5 Energia käyttö... 41 3.2.6 Jätevedet... 41 3.2.7 Muut päästöt... 42 3.2.8 Hulevedet... 42 3.2.9 Kiinteät jätteet... 42 3.2.10 Kuljetukset... 43 3.2.11 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 43 3.3 KOMPOSTOINTI... 44 3.3.1 Käsiteltävät jakeet ja käytettävät tukiaineet... 44 3.3.2 Prosessikuvaus... 44 3.3.3 Veden käyttö... 44 3.3.4 Energia käyttö... 44 3.3.5 Tuotteet... 44 3.3.6 Päästöt... 44 3.3.7 Kuljetukset... 45 3.3.8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 45 3.4 VAIHTOEHTOISET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN KÄSITTELYMENETELMÄT... 45 3.4.1 Pyrolyysi... 45 3.4.2 Ammoniakkistrippaus... 46 1/150
3.4.3 Struviittisaostus... 47 3.5 BIORATKAISUN TOIMINTOJEN RAKENTAMINEN... 47 3.5.1 Maa- ja vesirakennustyöt... 47 3.5.2 Rakennus- ja asennustyöt... 50 3.5.3 Kuljetukset ja henkilöliikenne... 50 3.5.4 Rakennustyömaan turvallisuus ja ympäristöasiat... 50 4 YVA-MENETTELY... 51 4.1 LAINSÄÄDÄNTÖ... 51 4.2 YVA-MENETTELYN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ... 51 4.3 YVA-MENETTELYN AIKATAULU... 53 4.3.1 Yhteensovittaminen kaavoituksen kanssa... 54 4.4 SUUNNITELMA VIESTINNÄSTÄ JA OSALLISTUMISESTA... 55 4.4.1 Arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävillä olo... 56 4.4.2 Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet yleisölle... 56 4.4.3 Seurantaryhmä... 57 4.4.4 Muu viestintä... 58 5 YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 59 5.1 MAANKÄYTTÖ JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 59 5.1.1 Sijainti ja alueen nykyiset toiminnot... 59 5.1.2 Asutus ja herkät kohteet... 65 5.1.3 Kaavoitus ja muut maankäytön suunnitelmat... 66 5.2 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 84 5.2.1 Maiseman yleiskuvaus... 84 5.2.2 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet... 88 5.3 PÄÄSTÖT ILMAAN JA ILMANLAATU... 91 5.4 ILMASTO... 93 5.5 LIIKENNE... 94 5.6 MELU JA TÄRINÄ... 95 5.7 VESISTÖT... 96 5.7.1 Yleistä... 96 5.7.2 Hydrologia... 99 5.7.3 Vesistöihin kohdistuva kuormitus... 100 5.7.4 Vedenlaatu... 104 5.7.5 Vesiekologia... 113 5.7.6 Pintaveden ekologinen tila... 116 5.7.7 Vesistön ja rantojen käyttö... 117 5.7.8 Siirtolinjojen pintavedet... 117 5.8 KALASTO JA KALATALOUS... 121 5.8.1 Kirjanpitokalastus... 121 5.8.2 Kalastustiedustelu... 122 5.8.3 Verkkokoekalastukset... 123 5.8.4 Kalojen makutestit... 123 5.8.5 Siirtolinjojen pintavesien kalasto... 123 5.9 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA SUOJELUKOHTEET... 124 5.9.1 Linnusto ja muu eläimistö... 125 5.9.2 Natura 2000 -alueet ja luonnonsuojelualueet... 125 5.10 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJAVEDET... 131 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SIINÄ KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT... 135 6.1 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET... 135 6.2 TARKASTELU- JA VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUKSET... 135 6.3 HANKKEESSA TEHTÄVÄT SELVITYKSET... 137 6.4 VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI... 138 6.5 RAKENTAMISEN AIKAISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 139 6.6 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 139 6.7 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 140 6.8 PÄÄSTÖT ILMAAN JA NIIDEN VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN... 141 6.9 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET... 143 6.10 KULJETUKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 144 6.11 MELU- JA TÄRINÄVAIKUTUKSET... 145 2/150
6.12 VAIKUTUKSET VESISTÖIHIN JA VESIEKOLOGIAAN... 146 6.12.1 Mallinnus... 148 6.13 VAIKUTUKSET KALASTOON JA KALASTUKSEEN... 149 6.14 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN, ELÄIMIIN JA SUOJELUKOHTEISIIN... 149 6.15 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ POHJAVESIIN... 150 6.16 VAIKUTUKSET LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖN JA JÄTEHUOLLON TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN... 151 6.17 VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN... 151 6.18 ONNETTOMUUS- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN VAIKUTUKSET... 153 6.19 KÄYTÖSTÄ POISTON VAIKUTUKSET... 153 6.20 YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 153 6.21 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 154 7 HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN... 156 8 EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 157 9 VAIKUTUSTEN SEURANTA... 158 10 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET... 159 10.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 159 10.2 KAAVOITUS... 159 10.3 MAANKÄYTTÖOIKEUDET JA -VUOKRASOPIMUKSET... 159 10.4 YMPÄRISTÖLUPA... 159 10.5 VESILUPA... 160 10.6 RAKENTAMISEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT... 160 10.7 KEMIKAALILUPA... 160 10.8 MUUT LUVAT... 161 11 TERMIT JA LYHENTEET... 162 12 LÄHDELUETTELO... 164 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Projektinumero 101003042. Kannen kuva Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen alue. Kuvaaja: Hannu Vallas / Lentokuva Vallas Oy. Kuvauspäivä 28.6.2016. Pohjakartat Pohjakartat Maanmittauslaitos lupa nro 48/MML/16 3/150
YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO Hankkeesta vastaavat: Nokian Vesi Oy Toimitusjohtaja Ilkka Laukkanen ilkka.laukkanen@nokianvesi.fi Pirkanmaan Jätehuolto Oy Erityisasiantuntija Elina Tiira elina.tiira@pjhoy.fi Yhteysviranomainen: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Leena Ivalo puh. 0295 036 336 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Pöyry Finland Oy Ympäristöasiantuntija Karoliina Jaatinen puh. 010 33 49407 etunimi.sukunimi@poyry.com Arviointiohjelma on nähtävillä seuraavissa paikoissa: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Yliopistonkatu 38 (Attila), Tampere Nokian kaupungin virastotalo, Harjukatu 21, 3. krs. Sastamalan kaupungintalo, hallinto 3. krs, Aarnontie 2 A, 38200 Sastamala Tampereen palvelupiste Frenckell, Frenckellinaukio 2 B, 33101 Tampere Ylöjärven kaupungintalo, Kuruntie 14, 33471 Ylöjärvi Kirjastot: Nokian pääkirjasto, Nuijamiestentie 9 Linnavuoren kirjasto, Linnavuorentie 12 Nokian kirjastoauto Sastamalan pääkirjasto, Sillankorvankatu 1 Tampereen pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 Ylöjärven pääkirjasto Leija, Koivumäentie 2 Lisäksi arviointiohjelma on saatavissa sähköisesti osoitteesta www.ymparisto.fi/koukkujarvenbioratkaisuyva. 1/150
2/150
TIIVISTELMÄ Hanke ja hankkeesta vastaava Nokian Vesi Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen alueelle bioratkaisua, joka koostuu Nokian Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamosta ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n biojätteiden ja puhdistamolietteiden käsittelylaitoksesta. Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen alueelle ja viereiselle alueelle suunnitellaan jätevedenpuhdistamoa ja kahta biokaasulaitosta. Ensimmäinen biokaasulaitos mitoitetaan käsittelemään biojätettä ja puhdistamolietteitä kuivamädätysmenetelmällä yhteensä 60 000 tonnia vuodessa. Vuodesta 2024 varaudutaan käsittelemään jätteitä yhteensä 160 000 tonnia vuodessa kahdella biokaasulaitoksella. Biokaasulaitosten mädätysjäännös joko kompostoidaan tai käsitellään muulla soveltuvalla tavalla alueella. Biokaasulle rakennetaan putkisto maakaasuverkostoon. Biokaasulaitos 2:n märkämenetelmässä muodostuva rejektivesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle tai käsitellään ja toimitetaan hyötykäyttöön. Hankkeessa suunnitellaan Koukkujärven jätevedenpuhdistamo 40 000 asukkaan (AVL) jätevesille ja/tai lisäksi märkämädättömän rejektivesien (120 000 tonnia/vuosi) käsittelyyn. Puhdistamoliete käsitellään uudessa biokaasulaitoksessa. Puhdistettavan jäteveden siirtoviemäreistä sekä puhdistetun jäteveden purkulinjoista ja -paikoista toteutuu yksi tai kaksi linjaa hankevaihtoehdosta riippuen. YVA-menettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa sekä päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Hankkeen lähialueen asukkailla, kansalais- ja ympäristöjärjestöillä ja muilla vastaavilla tahoilla on mahdollisuus ottaa kantaa tähän YVA-ohjelmaan, ympäristövaikutusten arviointiin ja mahdolliseen hankkeeseen, jotta hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen. YVA-menettelyn yhteysviranomaisen ilmoituksessa YVA-ohjelman nähtävillä olosta selviää tarkemmin miten ja milloin mielipiteitä voi esittää. Yhteysviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Tämän YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus). Arviointiselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Selostukseen kootaan tiedot olemassa olevista ja menettelyn aikana tehdyistä ympäristöselvityksistä. Arvioitavat vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan seuraavia toteutusvaihtoehtoja (VE1 VE4), jotka eroavat keskenään laitosten kapasiteetin, siirtoreittien sekä purkupaikkojen osalta. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole varsinaista nollavaihtoehtoa (hankkeen toteuttamatta jättäminen). Nollavaihtoehdon poisjättämisestä huolimatta hankkeen ympäris- 3/150
tövaikutuksia tarkastellaan vertaamalla eri hankevaihtoehtojen toteutuksen aiheuttamia muutoksia nykytilanteeseen. Taulukko 1. Arvioitavat toteutusvaihtoehdot. Vaihtoehto 1 (VE1) Vaihtoehto 2 (VE2) Vaihtoehto 3 (VE3) Vaihtoehto 4 (VE4) Biokaasulaitos 1, jätevedenpuhdistamo, käsitellyn jäteveden purkupaikka nykyisen Kullaanvuoren puhdistamon purkupaikan lähellä Nokianvirrassa Biokaasulaitos 1, jätevedenpuhdistamo, purkupaikka Melon voimalan alapuolella Nokianvirrassa Biokaasulaitos 1 ja 2, jätevedenpuhdistamo (yhdyskuntajätevesiä + rejektivesiä), purkupaikka nykyisen Kullaanvuoren puhdistamon purkupaikan lähellä Nokianvirrassa tai Siuron edustalla Kulovedessä Biokaasulaitos 1 ja 2, jätevedenpuhdistamo (yhdyskuntajätevesiä + rejektivesiä), purkupaikka nykyisen Kullaanvuoren puhdistamon purkupaikan lähellä Nokianvirrassa sekä lisäksi toisena purkupaikka joko ennen tai jälkeen Melon voimalaitosta Nokianvirrassa tai Siuron edustalla Kulovedessä Puhdistettava jätevesi johdetaan puhdistamolle siirtoviemärilinjoja pitkin, joiden osalta tarkastellaan neljää eri reittivaihtoehtoa (siirtoviemärilinjat 1 4). Neljästä reittivaihtoehdoista arvioidaan toteutuvan kaksi. Siirtoviemärilinjojen reittivaihtoehdot ovat samat kaikissa hankevaihtoehdoissa. Jätevedenpuhdistamolla puhdistettu jätevesi johdetaan purkuputkia pitkin vesistöön. Purkulinjojen osalta tarkastellaan kuutta eri purkulinjavaihtoehtoa (purkulinjat 1 6) ja purkupaikkoja 1 3. Purkulinjoista arvioidaan toteutuvan vaihtoehdosta riippuen joko yksi tai kaksi. Purkupaikoista arvioidaan toteutuvan vaihtoehdosta riippuen joko yksi tai kaksi. Biokaasun siirron osalta tarkastellaan yhtä reittivaihtoehtoa. Hankkeen tekninen kuvaus Jätevedenpuhdistamo Puhdistamolla tullaan käsittelemään Nokian kaupungin ja Siuron taajaman jätevedet. Suunniteltu jätevedenpuhdistamo mitoitetaan 40 000 asukasvastineluvun mukaan. Lisäksi tarkasteluvaihtoehdoissa 3 ja 4 varaudutaan käsittelemään biolaitokselta tulevia mädätyksen rejektivesiä n.120 000 t/a. Laitokselle otetaan vastaan Nokian sakokaivolietteet. Siuron sakokaivolietteet johdetaan puhdistamolle Siurosta jäteveden mukana. Mitoitus Puhdistamo mitoitetaan perinteisen aktiiviliete-menetelmän mukaan, mutta prosessimenetelmää ei tässä vaiheessa ole vielä lopullisesti valittu ja sitä tullaan tarkentamaan ympäristövaikutusten selostusvaiheessa. Aktiiviliete-menetelmässä typenpoisto toteutetaan denitrifikaatio-nitrifikaatioprosessilla ja fosforin poisto ferrisulfaatilla. Puhdistamon aktiivilieteprosessi mitoitetaan siten, että jätevesien puhdistustuloksen osalta päästään seuraaviin arvioihin: BOD 7 < 10 mg/l fosfori < 0,3 mg/l typenpoisto > 70 % Prosessikuvaus Jätevedenpuhdistamon pääprosessit ovat: välppäys 4/150
hiekanerotus esiselkeytys biologinen aktiivilietekäsittely: o ilmastus o jälkiselkeytys kemikalointi tertiäärikäsittely (tarvittaessa) puhdistetun jäteveden johtaminen Nokianvirtaan lietteen sakeutus (gravitaatiosakeuttimet tai mekaaninen sakeutus) lietteen kuivaus kuivatun lietteen johtaminen biolaitokselle Kuva 1. Perinteinen aktiivilieteprosessi, denitrifikaatio-nitrifikaatioprosessi. Puhdistamo tulee koostumaan ns. esikäsittelyrakennuksesta, biologisesta käsittelyrakennuksesta sekä erillisestä valvomo- ja sosiaalitilarakennuksesta. Biosuodatin, metanoliasema ja kemikaalisäiliöt sijoitetaan esikäsittelyrakennuksen lähelle erillisinä yksikköinä. Puhdistamon piha-alue tasataan ja asfaltoidaan tarvittavilta osin. Siirtolinjat ja purkupaikat Jäteveden siirtoviemärin osalta tarkastellaan neljää reittiä (siirtoviemärit 1-4). Siirtoviemärilinjat 1 ja 2 ovat vaihtotehoisia keskenään ja samoin 3 ja 4. Neljästä reittivaihtoehdoista arvioidaan näin ollen toteutuvan kaksi. Siirtoviemäreiden varteen tulee useita pumppaamoita. Siirtoviemäri on paineviemäri, eikä siinä ole tarkastuskaivoja, joista aiheutuisi hajupäästöjä. Puhdistetut jätevedet johdetaan puhdistamolta purkuputkea pitkin purkupaikasta riippuen joko Nokianvirtaan tai Kuloveteen. Puhdistetun jäteveden purkulinjoja on yhteensä 6, joista arvioidaan toteutuvan hankevaihtoehdosta riippuen yksi tai kaksi. Mikäli kahden purkulinjan vaihtoehto toteutuu, käytetään toista purkuputkea jatkuvasti toisen toimiessa varapurkuputkena, joka on käytössä häiriö- ja huoltotilanteissa sekä huippuvirtaamien aikaan. Purkulinjat päätyvät purkupaikkoihin 1 3. Vaihtoehdosta riippuen purkupaikkana on joko Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon nykyisen purkupaikan lähialue (purkupaikka 1), Melon voimalaitoksen yläpuolella sijaitseva purkupaikka (purkupaikka 2a), Melon voimalaitoksen alapuolella sijaitseva purkupaikka (purkupaikka 2b) tai Siuron edusta riittävän etäällä rannasta (purkupaikka 3). Purkupaikoista arvioidaan toteutuvan vaihtoehdosta riippuen joko yksi tai kaksi. Purkulinjojen varteen tulee muutamia pumppaamoita, joiden määrät ja sijainnit tarkentuvat suunnittelun edetessä. Jätteet ja päästöt Jätevedenpuhdistamolla muodostuvaa puhdistamolietettä arvioidaan syntyvän 10 15 000 t/a (TS 20 24 % ww). Kuivattu puhdistamoliete tullaan kuljettamaan vie- 5/150
reiseen biokaasulaitokseen mädätettäväksi esim. kauhakuormaajalla tai vastaavalla. Välppäjätettä muodostuu arviolta noin 0,5 1 m 3 /d ja se toimitetaan asianmukaiseen loppusijoitukseen tai -käsittelyyn. Muut päästöt ympäristöön ovat lähinnä haju ja melu. Hajuhaittojen minimoimiseksi ilmastus- ja selkeytysaltaat rakennetaan sisätiloihin ja poisto- ja hajukaasut johdetaan käsiteltäviksi biosuodattimelle. Myös lietteenkäsittely- ja kuivaus tehdään sisätiloissa hajuhaitan minimoimiseksi. Melua muodostuu lähinnä laitoksen sisätiloissa. Liikenne Puhdistamon kuljetusliikenne koostuu lähinnä tavarakuljetuksista (kemikaalikuljetukset, huolto- ja työmatkaliikenne) sekä kuivatun lietteen kuljetuksista biolaitokselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Suomessa on laadittu yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla sovellettava, parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käsitettä selventävä raportti. Kansallinen BAT-raportti mukailee virallisten BAT-dokumenttien sisältöä ja sen tavoitteena on helpottaa ja yhdenmukaistaa ympäristölupien hakuprosessia. Nokian Veden uusi puhdistamo on suunniteltu BAT-raportin periaatteiden mukaisesti. Biokaasulaitos Biokaasulaitoksessa tullaan käsittelemään Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella syntyvää kotitalouksien erilliskerättyä biojätettä, kaupan ja yritysten biojätettä sekä puhdistamolietteitä. Puhdistamolietteitä tuodaan käsiteltäväksi viereiseltä Nokian Vesi Oy:n puhdistamolta (vaihtoehdot 1 4) sekä mahdollisesti myös Tampereen Seudun Keskuspuhdistamolta (vaihtoehdot 3 4). Laitoksella voidaan käsitellä myös muita biohajoavia jätejakeita, jotka soveltuvat kierrätyslannoitteiden raaka-aineeksi (esim. risut, haravointijätteet, paistorasvat jne.). Kierrätyslannoitteiden valmistuksessa tavoitteena on aidon ravinnekierron varmistaminen ja mahdollisuuksien mukaan luomukelpoisten lannoitevalmisteiden tuotanto. Biokaasulaitoksen, jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen käsittelyvaihtoehtoja ja materiaalivirtoja on kuvattu seuraavassa kuvassa. 6/150
Kuva 2. Biokaasulaitosten sekä jätevedenpuhdistamon materiaalivirrat sekä prosesseissa muodostuvat tuotteet, jätteet ja päästöt. Vaihtoehtoiset reitit on esitetty katkoviivalla. Prosessikuvaus Biokaasulaitoksessa muodostuu orgaanisesta aineksesta kaasua mikrobitoiminnan tuloksena hapettomissa olosuhteissa. Prosessia kutsutaan märkä- tai kuivamenetelmäksi riippuen käsiteltävän materiaalin kuiva-ainepitoisuudesta. Biokaasulaitos käsittää yleensä seuraavat prosessivaiheet: Vastaanotto ja esikäsittely Biologinen käsittely Hygienisointi Nestemäisten tuotteiden käsittely ja mahdollinen jatkojalostus Kaasumaisten tuotteiden käsittely ja mahdollinen jatkojalostus Kiinteiden tuotteiden käsittely ja mahdollinen jatkojalostus Käsiteltävän syötteen ominaisuuksista, valitusta bioreaktoriteknologiasta ja tavoitelluista tuotteista riippuen prosessivaiheet voivat pitää sisällään seuraavia osia: Vaihe 1: Vastaanotto ja esikäsittely Vastaanotto ja välivarastointi (biojäte, puhdistamolietteet, rasvalietteet) 7/150
Murskaus (kappalekoon pienentäminen) Haitallisten materiaalien erotus (kivien, metallien ja muovien erotus) Pulpperointi (biojätteen hienontaminen ja liettäminen) Vaihe 2: Biologinen käsittely Syötteen valmistus tarvittaessa (sekoitussäiliö, vesipitoisuuden säätö) Hydrolyysi Biokaasuprosessi (märkämädätys, kuivamädätys) Vaihe 3: Hygienisointi Lämpökäsittely tai painesterilointi Vaihe 4: Kaasumaisten tuotteiden käsittely ja jatkojalostus Veden erotus biokaasusta Hiilidioksidin ja rikkiyhdisteiden poisto biokaasusta tai hiilidioksidin poisto etanolista Liikennepolttoaineen valmistus ja/tai energiantuotanto (kaasumoottorit / mikroturbiinit/ CHP-laitos) Haisevien kaasujen käsittely Vaihe 5: Kiinteiden tuotteiden käsittely ja jatkojalostus Kuivaus / veden erotus Maanparannusaineen valmistus (kompostointi, pyrolyysi) tai kiinteän polttoaineen valmistus (pyrolyysi) Vaihe 6: Nestemäisten tuotteiden käsittely ja jatkojalostus Rejektivesien lannoitekäyttö, mutta tarvittaessa käsittely jätevedenpuhdistamolla Mädätyksessä muodostuva biokaasu on suunniteltu hyödynnettävän liikennekäytössä, mutta sitä voidaan hyödyntää energiana myös biokaasulaitoksella ja jätevedenpuhdistamolla. On mahdollista, että laitoksilla tullaan hyödyntämään myös jätehuoltokeskuksen kaatopaikalla muodostuvaa kaasua. Mädätysreaktorissa biojätteestä syntyvä biokaasu sisältää pääosin metaania (50 70 %) ja hiilidioksidia (30 40 %) sekä pieniä pitoisuuksia muita yhdisteitä kuten typpeä (N 2 ), happea (O 2 ), hiilimonoksidia (CO), rikkivetyä (H 2 S), siloksaaneja (orgaanisia yhdisteitä) ja vesihöyryä. Metaanin palaessa syntyy hiilidioksidia ja vettä. Riippuen biokaasun koostumuksesta voi palamisessa muodostua myös muita yhdisteitä kuten esim. rikkidioksidia. Biokaasun laatuun vaikuttaa laitoksella käsiteltyjen materiaalien laatu. Varajärjestelmänä biokaasulaitoksella on biokaasun soihtupoltto, jota käytetään vararatkaisuna silloin, kun biokaasun hyödyntäminen ei ole mahdollista (huolto, rikkoutuminen tms.). Tällöin metaani poltetaan hiilidioksidiksi ja vähennetään näin kaasun kasvihuonevaikutusta. Kaasua voidaan todennäköisesti myös varastoida kaasukellossa, jos syöttö kaasun jakeluverkkoon on estynyt. Käytettävät kemikaalit Biokaasulaitoksella käytetään vain vähän kemikaaleja. Kemikaaleja voidaan käyttää tarvittaessa ph:n säädössä (hapot/emäkset) ja lietteen polymeroinnissa. Lisäksi käytetään tavanomaisia pesu- ja desinfiointiaineita. Kemikaalit varastoidaan siten, ettei niiden käsittelystä aiheudu vaaraa ympäristölle tai terveydelle. 8/150
Päästöt ja jätteet Kuivamädätystekniikkaan perustuvassa biokaasulaitoksessa 1 ei rejektivesiä juuri muodostu. Märkämädätykseen perustuvassa biokaasulaitoksessa 2 muodostuvat rejektivedet jatkojalostetaan hyödynnettäväksi tai tarvittaessa johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Biokaasulaitoksen ilmapäästöt koostuvat lähinnä hajupäästöistä. Merkittävimmät hajunlähteet ovat raaka-aineiden vastaanotto- ja esikäsittelytilat sekä kiinteiden ja nestemäisten tuotteiden käsittelytilat. Esikäsittely ja käsittely tullaan tekemään sisätiloissa. Lisäksi mahdollisia hajunpoistotekniikoita ovat erilaiset suodattimet, pesurit ja hapettimet. Biokaasulaitoksen mädätysjäännös on huomattavasti hajuttomampaa kuin laitokselle tuleva puhdistamoliete ja biojätteet. Hajukaasupäästöjen lisäksi biokaasun hyödyntämisessä muodostuu pakokaasupäästöjä, mikäli kaasua hyödynnetään alueella lämpönä tai sähkönä. Biolaitoksen piha-alueilla muodostuvat puhtaat sadevedet johdetaan suotovesialtaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Mahdollisesti likaantuneilta alueilta, kuten kemikaalien purkupaikoilta, tulevat hulevedet pidetään altaiden, kaatojen ja kynnysten avulla erillään puhtaista hulevesistä. Mahdollisesti likaantuneet hulevedet johdetaan myös jätevedenpuhdistamolle. Biokaasulaitoksella muodostuu esikäsittelyssä rejektiä, joka toimitetaan energiahyödynnettäväksi asianmukaiseen polttolaitokseen. Liikenne Biokaasulaitoksen liikenne koostuu biojätteen ja lietteen kuljetuksista laitokselle ja lopputuotteen kuljetuksista käyttökohteisiin sekä sisäisistä lietekuljetuksista viereiseltä puhdistamolta biokaasulaitokselle ja mädätysrejektin kuljetuksesta kompostoitavaksi kompostointikentälle tai muuhun käsittelyyn. Lisäksi alueelle tulee huolto- ja työajoa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) ja Suomen ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan ns. direktiivilaitosten päästöraja-arvojen, tarkkailun ja muiden lupamääräysten on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen toteuttamiseksi perustuttava BAT-päätelmiin. Päästöille on ympäristöluvassa määrättävä päästöraja-arvot siten, että päätelmien päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. Biokaasulaitos luokitellaan ns. direktiivilaitokseksi ympäristönsuojelulain mukaan ja Koukkujärvelle suunniteltavat laitokset tullaan suunnittelemaan ja rakentamaan parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuen. Kompostointi Biolaitosten mädätysjäännös jalostetaan todennäköisesti kompostoimalla lannoite- ja maanparannusvalmisteiksi. Risuja, haketta yms. käytetään kompostoinnin tukiaineena. Tarvittaessa käytetään myös muita seosaineita parantamaan kompostin rakennetta ja laatua. Kompostoitumisprosessia ohjataan ilmastuksella. Prosessikuvaus Biokaasulaitosten mädätysrejekti toimitetaan biokaasulaitokselta kompostointikentälle, missä se sekoitetaan sopivassa suhteessa tukiaineiden kanssa ja kompostoidaan n. 4 5 m leveissä ja 2,5 3 m korkeissa aumoissa. Kompostointi tapahtuu kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa ilmastetuissa aumoissa nykyisellä kompostointikentällä. Alueella on tiivis asfaltti. 9/150
Tuotteet Kompostoinnin lopputuotteena saadaan ravinnerikasta maanparannusainetta. Lannoitevalmisteelle tullaan todennäköisesti hakemaan luomu-hyväksyntää. Valmis komposti varastoidaan nykyisellä jätekeskusalueella. Päästöt Mädätysjäännöksen kompostoinnissa muodostuu kompostituotteen lisäksi kaasuja ja suotovettä, jossa on liukoisia ravinteita. Kompostointi parantaa ravinteikkaan mädätysjäännöksen ominaisuuksia vähentämällä hajunmuodostusta ja edistämällä stabiloitumista. Kompostointialueella muodostuvat vedet kerätään ojilla, salaojilla ja viemäreillä tasausaltaan kautta viemäriin ja johdetaan edelleen puhdistamolle. Lisäksi liikenteestä aiheutuu jonkin verran päästöjä ilmaan (pakokaasupäästöt) sekä tavanomaista liikenteen ja jätekeskustoiminnan aiheuttamaa melua ja pölyämistä. Liikenne Valmis maanparannusaine siirretään varastointialueelle varastokasoihin, mistä se kuljetetaan käyttökohteisiin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Sitovia BAT-päätelmiä jätteenkäsittelylle (esim. kompostointi) ei vielä ole annettu. Euroopan komission on julkaissut vuonna 2006 jätteiden käsittelyä koskevan BREFasiakirjan (Reference Document on Best Available Techniques for the Waste Treatments Industries), jonka päivitys on käynnistynyt Euroopan komissiossa vuonna 2013. Vaihtoehtoiset mädätysjäännöksen käsittelymenetelmät Muita mahdollisia mädätysjäännöksen käsittelymenetelmiä kompostoinnin lisäksi ovat kuivajakeen pyrolyysi sekä nestejakeen struviittisaostus tai ammoniakin strippaus. Kaikissa tarkasteltavissa hankevaihtoehdoissa biojätteet ja lietteet käsitellään eri reaktoreissa ja biojätteiden ja lietteiden mädätysjäännökset käsitellään myös erikseen. Ennen jatkokäsittelyä mädätysjäännös erotetaan tarvittaessa neste- ja kuivajakeiksi (esim. linko tai ruuvipuristin). Mädätysjäännöksen käsittelyvaihtoehdot täsmentyvät selostusvaiheessa. Hankealueen ja sen ympäristön kuvaus Sijainti ja maankäyttö Hankealue sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Nokian kaupungissa Kolmenkulman teollisuusalueella noin 2 km Nokian keskustasta pohjoiseen. Hankealueen muodostavat suunnitellut vierekkäiset jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen alueet. Etäisyys Ylöjärven keskustaan on noin 6 km ja Tampereen keskustaan noin 13 km. Jätevedenpuhdistamon on suunniteltu sijoittuvan rakentamattomalle luonnontilaiselle metsä- ja kosteikkoalueelle. Biokaasulaitoksen on suunniteltu sijoittuvan rakentamattomalle alueelle nykyisen Koukkujärven jätteenkäsittelylaitoksen länsi-lounaispuolelle. Mädätysrejektin käsittely on suunniteltu tehtäväksi nykyisellä jätteenkäsittelykeskuksen kompostointikentällä. Muutoin biokaasulaitoksen toiminnot sijaitsevat rakentamattomalla louhikkoisella metsäalueella. Alueet omistaa Nokian kaupunki. Yhteensä jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen tarvitsema uusi alue on kooltaan noin 5 ha, minkä lisäksi biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä tullaan käsittelemään nykyisellä kompostointikentällä (n. 5,5 ha). 10/150
Koukkujärven Kyynijärven alueella on runsaasti teollista toimintaa, kallioaineisten louhintaa sekä moottoriurheilun harjoittelu- ja testausalueita. Kolmenkulman Eco Industrial Park -alue (Eco3), jolle hanke sijoittuu, on uusi cleantech- ja bio- /kiertotaloustoimijoille suunnattu alue Tampereen, Nokian ja Ylöjärven kaupunkien kulmassa. Hankealue on rakentamatonta ja lähiympäristössä on pääasiassa teollisuusja liikerakennuksia. Hankealueen eteläpuolella kulkeva valtatie 11 erottaa Nokian kaupungin asuinkeskittymät Koukkujärven Kyynijärven teollisuusalueesta. Nokian taajama on lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä hankealueen rajasta. Hankealueen lähin asuinalue, Halimaa, sijaitsee noin 1,3 km etelään. Koukkujärven Kyynijärven teollisuusalueen ympärillä on virkistysalueita, joista lähimmät sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä. Siirtoviemärilinjojen vaihtoehtoiset reitit kulkevat hankealueelta valtatie 11:n alitse Nokian kaupungin keskusta-alueelle. Siirtoviemärilinjat 1 ja 2 alkavat Kullaanvuoren nykyisen puhdistamon vierestä ja linjat 3 ja 4 Kerholan pumppaamon vierestä. Siirtoviemärilinjojen alueella on runsaasti asutusta valtatie 11:n eteläpuolella Nokian kaupungin alueella. Purkulinjat 1 ja 2 kulkevat hankealueelta etelään valtatie 11:n alitse Nokian keskustan halki päätyen Kullaanvuoren nykyisen puhdistamon kohdalle (purkupaikka 1). Purkulinjat 3 ja 4 kulkevat hankealueelta ensin etelään, kääntyen valtatie 11:n suuntaisesti länteen ja Alinenjärven länsipuolelta etelään päätyen Melon voimalaitoksen kohdalle. Purkulinja 3 Melon voimalaitoksen länsipuolelle (virran alapuolelle) ja 4 voimalaitoksen itäpuolelle (virran yläpuolelle). Purkulinjat 5 ja 6 kulkevat Alinenjärven kohdalle samaa reittiä kuin edellä mainitut, mutta linja 5 haarautuu länteen päätyen Siuron nykyisen jätevedenpuhdistamon vesialueen edustalle (purkupaikka 3). Puhdistetun jäteveden purkulinjojen varrella on runsaasti asustusta niillä alueilla, joilla reitti kulkee Nokian kaupungin ja Siuron taajaman alueilla. Biokaasun siirtoreittivaihtoehtoja on vain yksi ja se kulkee hankealueelta ensin etelään ja valtatie 11:n kohdalla kääntyy itään tien suuntaisesti päätyen Nokian Renkaat Oy:n alueelle. Biokaasun siirtoreitin varrella sen loppupäässä on pääasiassa teollisia toimintoja ja vain muutamia asuinrakennuksia. Kaavoitus Pirkanmaan yhdistelmämaakuntakaavan kartassa jätevedenpuhdistamon suunniteltu hankealue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Biokaasulaitoksen suunniteltu hankealue on merkitty jätteiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen tarvittaviin alueisiin. Alueella on lisäksi edellä mainittu erityismääräys 4 (em 4). Jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen suunniteltujen alueiden välissä on viheryhteystarvemerkintä, jolla osoitetaan taajamiin liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysalueverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 -kaavakartassa jätevedenpuhdistamon hankealue kuuluu teknisen huollon kehittämisen kohdealueeseen, millä osoitetaan alueet jätevesien ja lietteiden käsittelyyn (tkj). Pirkanmaan jätehuollon suunnitellun biokaasulaitoksen hankealue sijoittuu jätteenkäsittelyn alueeseen (EJ), jolla osoitetaan jätteiden ja lietteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoitukseen varatut alueet. Siirtoreittien alueilla ovat voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) sekä lisäksi vireillä Pirkanmaan maakuntakaava 2040 laatiminen. Kyynijärvi - Juhansuo osayleiskaavassa koko hankealue on osoitettu aluevarauksilla suojaviheralueeksi (EV-1). Osayleiskaavassa koko kaava-alueesta merkittävä osa on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T-1, E0/T-1). Länsiosassa on huomattava osa 11/150
suojaviheralueita (EV-1) ja itäosassa virkistysalueita (V2). Siirtoviemärin vaihtoehtoisten reittien varrella ovat voimassa: Kyyninjärvi-Juhansuo osayleiskaava, Keskustataajaman osayleiskaava 2010 ja Keskustan osayleiskaava 2030. Puhdistetun jäteveden vaihtoehtoisten purkulinjojen varrella ovat voimassa edellä mainittujen lisäksi Harjuniityn osayleiskaava, Nokian rantaosayleiskaava sekä Lukkila-Hautamoisio osayleiskaava. Biokaasun siirtoreitin varrella ovat voimassa Kyyninjärvi-Juhansuo - osayleiskaava sekä Keskustataajaman osayleiskaava 2010. Hankealueella on asemakaavoitus vireillä Nokian kaupungin toimesta. Asemakaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointimenettely pyritään toteuttamaan siten, että asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä YVA-ohjelma ovat nähtävillä samaan aikaan. Siirtolinjojen alueilla on voimassa useita asemakaavoja. Siirtolinjojen pumppaamoiden mahdolliset vaikutukset kaavoihin tullaan selvittämään YVAmenettelyn yhteydessä. Maisema Alueen suurmaiseman rakennetta ja maisemakuvaa luonnehtivat metsäiset selänteet ja suoalueet, useat pienialaiset järvet sekä ympäristön teollinen toiminta. Hankealueen ympäristön maisemarakenne valtatien 11 pohjoispuolella on suuntautunutta lounaasta koilliseen. Jätevedenpuhdistamon hankealueen maisema muodostuu rakentamattomasta metsämaasta, jota leimaa keskiosassa korkeahkot metsäiset kalliot sekä eteläja pohjoisosassa metsäinen suo. Biokaasulaitoksen hankealueen maiseman korkeusvaihtelut ovat hieman pienemmät ja metsä lohkareisempaa. Maisemassa ei ole huomattavan korkeita rakennelmia, lukuun ottamatta radiomastoja. Hankealueen lähiympäristön länsipuolista maisemaa leimaa metsäinen jopa 180 metrin korkeuteen kohoava kallioalue, jonka ympärille sijoittuu soista metsäaluetta; eteläpuolella Hirvisuon ja pohjoispuolella Kuivanevan alue. Hankealueen pohjoispuolella maisema on melko pienipiirteistä, eikä suuria korkeusvaihteluita maastossa ole havaittavissa. Varsinaisella hankealueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole erityisiä maisema- ja kulttuuriympäristöarvoja. Siirtolinjojen reittien läheisyydessä on maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteita. Luonnonolot Hankealue sijoittuu kasvimaantieteellisesti eteläboreaaliselle metsäkasvillisuusvyöhykkeelle. Suunniteltu biokaasulaitoksen sijoituspaikka on tuoretta kangasmetsää. Jätevedenpuhdistamon hankealue puolestaan koostuu tuoreesta kangasmetsästä, kahdesta kosteikko-kuviosta ja eteläreunan joutomaasta. Alueen kasvillisuudessa on nähtävissä vahva ihmistoiminnan vaikutus. Talousmetsien hallitsema hankealue rajautuu koillisessa Koukkujärven kaatopaikkaan ja muissa ilmansuunnissa maanteihin ja teollisuusalueen pihamaihin. Hankealueella ei ole havaittu luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU-direktiivien tarkoittamia luontoarvokohteita, uhanalaisia luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Siirtoviemärilinjojen sekä purkulinjojen reiteiltä on laadittu luontoselvitys syksyn 2016 aikana, jonka tulokset raportoidaan YVA-selostuksessa. Vesistöt Hankealueen lähimmät pintavedet noin kilometrin säteellä ovat pohjoisessa Koukkujärven eteläpuolinen lampi ja Koukkujärvi, koillisessa Kirkaslammi, idässä Haukijärvi ja etelässä Kyynijärvi. Käsitellyn jäteveden purkupaikkojen tarkastelualue sijoittuu Kokemäenjoen päävesistöalueelle, tarkemmin Pyhäjärven lähialueelle (35.211), Laajanojan valuma-alueelle (35.212) ja Kuloveden lähialueelle (35.132) (Kuva 5-26). Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi, ja se saa vetensä yläpuolisesta Näsijärvestä. Pyhäjärvi laskee 12/150
Nokianvirran kautta Kuloveteen. Nokianvirrassa Pyhäjärven vedet yhtyvät Saviselän kautta tuleviin Vanajaveden reitin vesiin. Nokianvirran alapuolella Kuloveteen laskevat Ikaalisten reitin vedet Siuronkosken kautta. Kulovesi laskee Rautaveteen, josta vedet virtaavat Kokemäenjokeen Liekoveden kautta. Pyhäjärven pintaveden ekologinen tila on pohjoisessa hyvä ja etelässä tyydyttävä. Nokianvirta on nimitetty hydrologismorfologisilta ominaisuuksiltaan voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, koska voimalaitospato muodostaa nousuesteen, pudotuskorkeus on rakennettu, uomaa on perattu voimakkaasti ja lyhytaikaissäännöstelyn vaikutukset ovat merkittäviä. Sen ekologinen tila on hyvä. Kuloveden ekologinen tila on hyvä. Pyhäjärven suurin pistekuormittaja on Tampereen kaupunki, jonka kahden jätevedenpuhdistamon käsitellyt vedet lasketaan järven itäosaan. Jätevesivaikutus on suurimmillaan järven itäosassa, jossa esiintyy ajoittain alusveden paikallista likaantumista. Kuloveteen (sis. Nokianvirta) päätyvät sekä Pyhäjärven vedet että etelästä Saviselän kautta tulevan Vanajaveden reitin vedet ja niiden mukana tuleva kuormitus. Nokianvirtaan johdetaan SCA Tissue Finland Oy:n pehmopaperitehtaan ja Nokian kaupungin Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon vedet. Nokianvirran alapuolelle, Kuloveden itäosaan johdetaan lisäksi Nokian Siuron jätevedenpuhdistamon vedet. Lisäksi Siuron edustan vesialueelle tulee kuormitusta Ikaalisten reitiltä. Liikenne Liikenne jätekeskukseen kulkee Koukkujärventietä pitkin. Koukkujärventie yhtyy etelässä n. 1 km:n päässä hankealueelta valtatiehen 11 (Nokia Pori) ja n. 4 km:n päässä hankealueelta koilliseen valtatiehen 3 (Helsinki Vaasa). Siirtolinjat alittavat valtateistä valtatie 11 ja lisäksi useita yhdys- ja yksityisteitä sekä Tampere Pori-radan. Melu Hankealueen ympäristössä ympäristömelua aiheuttavia toimintoja ovat nykyinen jätteenkäsittelylaitos, motocross- sekä ajoharjoitteluradat (erityisesti Nokian Urheiluautoilijat ry) ja tieliikennemelu. Melu koostuu kuljetuksista, jätteenkäsittelystä (kuormurien toiminta, kauhan kippausäänet, kolahdukset, varoitusäänet sekä muu teollisuusmelu) sekä ajoratojen melusta. Lisäksi alueen eteläpuolella kulkee VT11 (Tampere- Pori) ja länsipuolella Koukkujärventie, josta emittoituu tasaista tieliikennemelua. Tärinää aiheutuu nykyisin lähialueiden maa-ainesten ottoalueilla suoritettavista räjäytyksistä. Siirtolinjojen ja purkuputkien reiteillä, jotka kulkevat teollisuus- ja kaupunkialueiden läpi, muodostuu tyypillistä kaupunkialueiden melua ja tärinää mm. liikenteessä ja teollisessa toiminnassa. Metsäalueilla kulkevilla linjoilla ei nykytilanteessa ole merkittäviä melun tai tärinän lähteitä. Ilmanlaatu Nokian ilmaa kuormittavat lähinnä teollisuus, energian tuotanto ja liikenne, joiden lisäksi kallion louhinta ja murskaus aiheuttavat pölypäästöjä. Jätevedenpuhdistamot ja - pumppaamot sekä kaatopaikat aiheuttavat ilmapäästöjä ja hajuja. Lisäksi hajujen osalta teollisuus kuten Nokian Renkaat Oyj:n ja Nokian jalkineet Oy:n tehtaat sekä Nanso Oy:n tehdas ovat ajoittain merkittäviä hajupäästölähteitä. Arvioitavat ympäristövaikutukset Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan bioratkaisun toimintojen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. YVA-lain mukaisesti arvioinnissa tarkastellaan hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 13/150
maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen näiden tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Merkittävimmiksi hankkeen aiheuttamiksi ympäristövaikutuksiksi on tässä vaiheessa tunnistettu muun muassa käytön aikaiset vaikutukset vesistöihin, vaikutukset virkistyskäyttöön (mm. haju), elinkeinoelämään ja aluetalouteen, sekä lisäksi rakentamisen aikaiset melu- ja tärinävaikutukset sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset. YVAselostuksessa ympäristövaikutusten merkittävyyttä tullaan arvioimaan muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen ottaen huomioon alueen nykyinen ympäristökuormitus. Lisäksi huomioon otetaan sidosryhmien merkittäviksi arvioimat ja kokemat ympäristövaikutukset. Arviointimenetelmät ja arvioinnin rajaus Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankealueen sekä sen ulkopuolelle ulottuvien toimintojen ympäristövaikutuksia. Tarkastelualueella tarkoitetaan kullekin vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ympäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta ja ne on kuvattu tarkemmin ympäristövaikutuksittain YVA-ohjelmassa. Arviointityön osana tehdään seuraavat selvitykset tukemaan olemassa olevaa aineistoa ja asiantuntija-arviota: melumallinnus hajumallinnus vesistömallinnus kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus siirtoreittien osalta (siirtoviemärilinjat ja purkulinjat) asukaskysely ja pienryhmät Ympäristövaikutusten merkittävyyden arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin EU:n LIFE+ IMPERIA -hankkeessa kehitettyjä niin sanotun monitavoitearvioinnin käytäntöjä ja työkaluja. Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut asianomaiset voivat osallistua hankkeeseen esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä myös hankkeesta vastaavalle tai konsultille. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus, jossa esitellään arviointiohjelmaa. Tilaisuudessa yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioinnista. Toinen tiedostus- ja keskustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua sen nähtävilläoloaikana. YVA-menettelyä seuraamaan kootaan seurantaryhmä, jonka tarkoitus on edistää tiedonkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Seurantaryhmän edustajat seuraavat ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä esittävät näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioinnin laadinnasta. 14/150
Aikataulu Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu kesällä 2016 YVAohjelman laatimisella. YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle marraskuussa 2016. Ympäristövaikutusten arviointiselvitykset tehdään marraskuun 2016 maaliskuun 2017 välisenä aikana. YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaiselle maaliskuun lopussa 2017, jolloin hankkeen YVAmenettely päättyisi yhteysviranomaisen lausuntoon kesä-heinäkuun vaihteessa 2017. Hankkeesta vastaavien tavoitteena on, että Koukkujärven bioratkaisukokonaisuus olisi kokonaisuudessaan toiminnassa vuonna 2020. Jätevedenpuhdistamon yleissuunnitelma on valmistunut vuonna 2016 ja tavoitteena on, että uuden jätevedenpuhdistamon ylösajo aloitetaan vuoden 2019 loppupuolella. Biokaasulaitoksen osalta laitoshankinta tullaan kilpailuttamaan vuonna 2016 ja rakentaminen aloittamaan syksyllä 2017. Tavoitteena on, että laitos saataisiin käyttöön syksyllä 2018. 15/150
1 JOHDANTO Nokian Vesi Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen alueelle bioratkaisua, joka koostuu Nokian Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamosta ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n biojätteiden ja puhdistamolietteiden käsittelylaitoksesta. Jätevedenpuhdistamo mitoitetaan 40 000 asukasvastineluvun ja enimmillään 120 000 tonnin vuotuisen biolaitoksen rejektivesimäärän mukaan. Koukkujärven uusi jätevedenpuhdistamo korvaa valmistuessaan nykyiset Kullaanvuoren ja Siuron jätevedenpuhdistamot ja Siuron jätevesille rakennetaan siirtolinja Nokialle. Koukkujärven uusi puhdistamo otetaan käyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä. Biojätteiden ja lietteiden käsittely koostuu biokaasulaitoksesta sekä laitoksen mädätysjäännöksen jatkojalostuksesta kompostoimalla tai muulla soveltuvalla menetelmällä. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa biojätteen ja lietteen sisältämistä ravinteista uudelleen kiertoon. Biokaasulaitoksessa käsiteltävä biojätteen ja lietteen määrä on vaihtoehdosta riippuen 60 000 160 000 tonnia vuodessa. Suunniteltu bioratkaisuhanke kuuluu YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) soveltamisalaan, sillä YVA-asetuksen (asetus ympäristövaikutusten arvioinnista 713/2006, 6, 11 b) mukaan YVA-menettelyä sovelletaan biologisiin käsittelylaitoksiin, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Tässä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, suunnittelun aikataulusta, suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia tämän menettelyn yhteydessä selvitetään ja miten selvitykset tehdään sekä suunnitelma osallistumisen järjestämisestä. 16/150
2 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 2.1 Hankkeesta vastaava YVA-lain mukaisena hankkeesta vastaavana tässä hankkeessa toimivat Nokian Vesi Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Nokian Vesi Oy on Nokian kaupungin omistama osakeyhtiö, joka huolehtii Nokian kunnan alueella lakisääteisten vesihuoltopalveluiden tuottamisesta sekä huleveden viemäröinnistä. Yhtiöllä on oma pohjavedenottamo Maatialanharjulla, minkä lisäksi talousveden hankinnassa tehdään yhteistyötä Hämeenkyrön kunnan ja Tampereen kaupungin kanssa. Nokian Vesi Oy:n nykyiset jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Kullaanvuoressa sekä Siurossa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2015 oli noin 7,1 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä tilikaudella keskimäärin 30. Yhtiön vesi- ja viemärijohtoverkkoon liittyneiden asukkaiden määrä on hieman alle 30 000. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 1994 perustettu 17 kunnan omistama osakeyhtiö, jonka tehtävä on tuottaa kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät. Yhtiöllä on kaksi jätteenkäsittelykeskusta, Koukkujärvi Nokialla ja Tarastenjärvi Tampereella. Palveluverkostoon kuuluvat lisäksi kilpailutettu jätteenkuljetus, aluejäte- ja ekopisteet sekä paikalliset jäteasemat. Yhtiö huolehtii myös jätehuollon palveluneuvonnasta. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli 45 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on henkilökuntaa 65 ja toimialueella asukkaita yli 434 000. 2.2 Hankkeen tausta ja tarkoitus Nokian Vesi Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen alueelle bioratkaisua, joka koostuu Nokian Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamosta ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n biojätteiden ja puhdistamolietteiden käsittelylaitoksesta. 2.2.1 Jäteveden puhdistuksen kehittämistarpeet Tällä hetkellä Nokian kaupungin jätevedet käsitellään Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolla ja Siuron taajaman jätevedet puolestaan Siuron jätevedenpuhdistamolla. Käsittelykapasiteetti on tulevaisuudessa ylittymässä viemäröintialueen ennustetun asukasmäärän ja teollisuuden kasvusta johtuvan jätevesimäärän lisääntymisen myötä. Koukkujärven uusi jätevedenpuhdistamo on mitoitettu Nokian ja Siuron jätevesille ja sakokaivolietteille vuoden 2040 kuormitustilanteessa. Yleissuunnitelmassa on myös tarkasteltu puhdistamon rakentaminen vaiheittain vuoden 2030 kuormitustilanteessa. Puhdistamon typenpoiston tehostamiseksi suunniteltu yhteispuhdistamohanke kariutui vuoden 2012 aikana muiden osallistujatahojen peruutettua osallistumisensa. Tämän jälkeen Nokian Vesi Oy jatkoi jätevedenpuhdistamon saneerauksen ja laajentamisen suunnittelua, mutta puhdistamon laajentamiseen vaadittavaa rakentamisen poikkeamislupaa ei saatu nykyiselle paikalle. Nokian Vesi Oy:n hallitus päätti toukokuussa 2015 rakentaa uuden puhdistamon Nokian Koukkujärven alueelle noin neljän vuoden kuluessa. Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon nykyinen ympäristölupa on voimassa 31.12.2019 asti. Siuron jätevesille tullaan rakentamaan siirtolinja Nokialle ja nykyiset jätevedenpuhdistamot lakkautetaan, kun Koukkujärven uusi puhdistamo otetaan käyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä. 17/150
Valtioneuvoston periaatepäätös Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 Valtioneuvosto teki 23.11.2006 periaatepäätöksen Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä ja sen pohjalta annetussa vesienhoidon järjestämistä koskevassa laissa (1299/2004 sekä muutos 1263/2014) on asetettu yleiset tavoitteet vesien tilalle. Nämä tavoitteet ovat pohjana myös vesiensuojelun suuntaviivojen valmistelulle. Periaatepäätöksessä esitetään yhdyskuntiin liittyen muun muassa seuraavat vesiensuojelun suuntaviivat, joiden tavoitteita tämä hanke osaltaan edistää: - Yhdyskuntien jätevesien käsittelyä tehostetaan erityisesti, kun jätevedet kohdistuvat pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai tila uhkaa heiketä, ja joissa vesistön tilaa voidaan parantaa yhdyskuntien jätevesien tehostetun puhdistuksen avulla. - Typen poistoa tehostetaan erityisesti silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. - Ravinteiden poistoa jätevesistä tehostetaan ja puhdistamoiden toimintaedellytyksiä parannetaan Suomen Itämeren suojeluohjelman sekä Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelman mukaisesti soveltaen kulloinkin parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Yhdyskuntien jätevesiin liittyvät häiriötilanteet estetään ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ja vahinkotilanteisiin varaudutaan ennakolta riittävin toimin. - Jätevesiviemärit ja jätevedenpuhdistamot pidetään kunnossa hyvällä hoidolla sekä tarvittavilla uusimisinvestoinneilla. Uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen edistää myös osaltaan Pirkanmaan vesienhoidon vuosien 2016 2021 toimenpideohjelman tavoitteita, joiden mukaan tehostettua kokonaistypen poistoa toteutetaan jätevedenpuhdistamoilla niillä alueilla, joilla typpi on rehevöitymistä rajoittava tekijä. Tehostettua kokonaistypen poistoa on toimenpideohjelmassa esitetty muun muassa Pyhäjärven alueelle, johon on sisällytetty myös Nokianvirta ja sen alapuoliset Kulovesi ja Rautavesi. Merenhoidon toimenpideohjelma ei sisällä yhdyskuntajätevesiä koskevia toimenpiteitä, mutta se painottaa vesienhoidon toimenpiteiden täysipainoista toteuttamista ja typenpoiston puhdistustehoa tulisi nostaa vähintään 70 %:iin kaikilla Merenkurkun eteläpuolella sijaitsevilla yli 10 000 AVL:n puhdistamoilla, jotka vaikuttavat rannikkovesiin. 2.2.2 Biojätteen ja lietteiden käsittelyn kehittämistarpeet Suunnitellussa uudessa biojätteiden ja puhdistamolietteiden käsittelylaitoksessa tullaan käsittelemään ja jatkojalostamaan erilliskerättyä biojätettä ja puhdistamolietettä mädätysprosessilla sekä osittain myös kompostoimalla tai muulla soveltuvalla menetelmällä. Nykyisin Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksessa kompostoidaan ulkokentällä puhdistamolietteitä, mutta ei biojätteitä. Biojätteitä kompostoidaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toisessa jätteenkäsittelykeskuksessa Tampereen Tarastenjärvellä membraanilaitoksessa. Uusi käsittelylaitos tulee korvaamaan Tarastenjärven membraanilaitoksen. Tarkoituksena on, että uudessa käsittelylaitoksessa käsitellään biojätteitä ja lietteitä vuoteen 2024 ulottuvassa ensimmäisessä vaiheessa enintään 60 000 tonnia vuodessa (30 000 t/a biojätteitä ja 30 000 t/a lietteitä) ja toisessa vaiheessa vuodesta 2024 eteenpäin enintään 160 000 tonnia vuodessa (60 000 t/a biojätteitä ja 100 000 t/a lietteitä). Toisessa vaiheessa kapasiteetin lisäyksellä varaudutaan laitoksella käsittelemään myös Tampereen Seudun Keskuspuhdistamon puhdistamolietteet (70 000 t/a). Hankkeen tavoitteena on saada biomateriaalien (biojätteet, puhdistamolietteet) ravinteet kiertoon ja hyödyntää niitä mahdollisimman paljon raaka-aineena ja energiana. 18/150