Kevyen liikenteen siltojen värähtely

Samankaltaiset tiedostot
Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset

Siltarakenteiden värähtelymitoitus

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

LATTIAT - VÄRÄHTELYMITOITUS - Tero Lahtela

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus

Luento 14: Periodinen liike, osa 2. Vaimennettu värähtely Pakkovärähtely Resonanssi F t F r

LASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä

Äänen eteneminen ja heijastuminen

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Luento 14: Periodinen liike, osa 2

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

Dissipatiiviset voimat

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Puurakenteet. Tomi Toratti

Useita oskillaattoreita yleinen tarkastelu

2 AALTOLIIKKEIDEN YHDISTÄMINEN

Pasi Båtsman KÄVELYN AIHEUTTAMAN ONTELOLAATTAVÄLIPOHJAN VÄRÄHTELYN LASKENTAMENETELMIEN VERTAILU. Diplomityö

BES 2010 Runkorakenteiden valinta ja kantokykykäyrästöt. DI Juha Valjus

Eurokoodit Sillansuunnittelussa Sovellusohjeet Eurokoodiseminaari Hanasaari

Simulointi. Varianssinhallintaa Esimerkki

Luento 15: Mekaaniset aallot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Rautatiesiltojen kuormat

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

PUURAKENTEET RAKENTEIDEN MITOITUS. Lattioiden värähtelysuunnittelu euronormin EC5 mukaan

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Puheen akustiikan perusteita

PUTKIJÄRJESTELMÄSSÄ ETENEVÄN PAINEVAIHTELUN MALLINNUS HYBRIDIMENETELMÄLLÄ 1 JOHDANTO 2 HYBRIDIMENETELMÄN MATEMAATTINEN ESITYS

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KEVYEN LIIKENTEEN SILTOJEN VÄRÄHTELYMITOITUKSEN KEHITTÄMINEN. Jani Koskela

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Puheen akustiikan perusteita

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Värähtelevä jousisysteemi

OLLI PERÄLÄ SILLAN JA RAITIOVAUNUN DYNAAMINEN YHTEISTOIMINTA

Pehmokäynnistimien ja taajuusmuuttajien virranrajoituksen erot pumppaamolla

Matkaviestinverkkojen sisäantenniverkkojen suunnittelun lähtökohdat

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

Luento 2. Jaksolliset signaalit

SIMULINK 5.0 Harjoitus. Matti Lähteenmäki

Luento 15: Mekaaniset aallot. Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot

Teräsrunkoisten välipohjien värähtelyjen hallinta

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

LINEAARIKÄYTÖT. AT ja ATL hammashihnojen valmistusohjelma: AT AT3 AT5 AT10 AT20 ATL ATL5 ATL10 ATL20. Lineaarikäytöt AT ja ATL hammashihnoilla:

Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely)

Eurokoodit sillansuunnittelussa. Eurokoodiseminaari Heikki Lilja

Tiedonkeruu ja analysointi

MAA2 POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT

Mustan kappaleen säteily

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE. Meluselvitys. Lounaisvoima Oy

PAKOPUTKEN PÄÄN MUODON VAIKUTUS ÄÄNENSÄTEILYYN

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

Torpparin alikulkusilta - Suuriläpimittaisen teräsputkisillan pilotti radan alle Karjaalla. TRY Olli Asp

Tietoliikennesignaalit & spektri

KOTELON ÄÄNENERISTYKSEN VIBROAKUSTINEN MALLINNUS ELEMENTTIMENETELMÄLLÄ

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

Taustaselvitykset RAKENTAMISEN AIHEUTTAMAT TÄRINÄT -PROJEKTI 1(130) Maa- ja pohjarakenteet

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

3. laskuharjoituskierros, vko 6, ratkaisut

BM30A0240, Fysiikka L osa 4. Värähtelyfysiikkaa. Luennot: Heikki Pitkänen

EMC Säteilevä häiriö

16 Ääni ja kuuleminen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Koesuunnitelma. ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines. Raine Viitala

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

Eurokoodiseminaari Hanasaari. Liikenneviraston / LVM:n puheenvuoro

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Eurokoodit sillansuunnittelussa tilannekatsaus

Valo-oppia. Haarto & Karhunen.

Liikkeet. Haarto & Karhunen.

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE

Eurokoodiseminaari Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen

LEVYRESONAATTORIN MATEMAATTINEN LAATTAMALLINNUS

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Harjoitusohjelma 21 kilometriä (kokenut juoksija) BODOM TRAIL

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Harjoitusohjelma 10/12 kilometriä (kokenut juoksija) BODOM TRAIL BODOM TEAM BODOM NIGHT

Transkriptio:

Kevyen liikenteen siltojen värähtely TERÄSSILTAPÄIVÄT 7.6.2012 Ilkka Ojala 7.6.2012

SISÄLLYS TAUSTAA Miksi kevyen liikenteen siltojen värähtelystä ollaan kiinnostuneita? KUORMAN MALLINNUS Kävelijät ja juoksijat TEHTÄVÄN RATKAISU Resonanssivasteen ratkaisu Aikaintegrointi AURORANSILTA Juoksutapahtuman simulointi YHTEENVETO

TAUSTAA Kevyen liikenteen silloissa hyötykuorman osuus suuri mitoituskuormasta Eurocodessa toimivuuskriteeri jalankulkusilloille Liialliset värähtelyt voivat aiheuttaa käyttäjille epämukavuutta Tutkittava kun f 0 < 5 Hz, raja-arvo a max < 0.7 m/s 2 (NCCI 1) Pyrkimys hoikkiin ja näyttäviin rakenteisiin Usein köysisiltojen alimmat ominaisvärähtelytaajuudet osuvat samalle alueelle kuin jalankulkijoiden askellustaajuus

KUORMAN MALLINNUS Kuorman voimakkuus on taajuuden funktio Askelluksen voimakkuus on erilaista hitaassa ja nopeassa kävelyssä tai juoksussa Myös muun kehon liikkeet aiheuttavat kuormitusta varsinaisen askellustaajuuden ulkopuolella Harmonisesti värähtelevä kuorma Yksinkertaistaa matemaattista ratkaisua Hyvä malli kävelijälle (toinen jalka koko ajan maassa) Jaksollisesti värähtelevä kuorma Hyvä malli juoksijalle (molemmat jalat samaan aikaan irti)

TEHTÄVÄN RATKAISU Resonanssivasteen ratkaisu Oletetaan, että kuorma vaikuttaa rakenteessa niin kauan, että täysi resonanssivärähtely ehtii kehittyä Rakenteen vaimennus viimekädessä määrittää vasteen suuruuden (hitausvoimat ja elastiset voimat kumoavat toisensa) Voidaan laskea helposti käsin harmonisille kuormille Vastetta voi olla vaikea ennustaa, jos resonanssi ei ehdi täysin kehittyä Aikaintegrointi Ratkaistaan liikeyhtälöt integroimalla ajansuhteen Tehtävä säilyttää aikariippuvuuden Voidaan integroida suoraan täysiä liikeyhtälöitä tai ratkaista tehtävä ominaismuotojen avulla normaalikoordinaatistossa Voidaan tutkia vasteen kehittymistä, kun kuorma ylittää sillan Vaatii erikoisohjelmistoa

TEHTÄVÄN RATKAISU Tehdään vertailulaskelma kuvitteelliselle yksiaukkoiselle teräspalkkisillalle NCCI 1 mukaan Jm=25m, m=9.3kn/m, I=0.37m 4, E=210GPa, =0.2% Alin pystyvärähtelytaajuus f 0 =4.52Hz Kuormitus 1 juoksija, F=480N, v=3 m/s (aikaintegroinneissa) Jänteen puolivälin vastespektri a max = 10.5 m/s 2. Täyden resonanssin kehittyminen n. 15s kuluessa, kun kuorma koko ajan jänteen keskellä Jänteen puolivälin kiihtyvyyden aikahistoria (harmoninen kuorma) a max = 1.2 m/s 2 Jänteen puolivälin kiihtyvyyden aikahistoria (periodinen kuorma) a max = 0.6 m/s 2

AURORANSILTA Rakenne on pääaukkossa yläpuolinen teräskaari, joka kannattelee vetotangoilla jännitettyä teräsbetonikantta jm = 58m, hl=5m, kaaren korkeus katutasosta 18m Valmistuu syksyllä 2012

AURORANSILTA Mahdollinen reitti keskustassa järjestettäville juoksutapahtumille (kuormitustiheys 0.5hlö/m 2 ) Arvio juoksutapahtuman aiheuttamalle värähtelylle laskettiin käyttäen tilastoihin perustuvaa kuormitusmallia ja Monte Carlo - simulaatiota Esimerkki tyyppijuoksijoista Luotiin tilastoihin perustuen 20 erilaista tyyppijuoksijaa Juoksijoista koostettiin suuri määrä erilaista kuormitustapausta 2% luottamustason saamiseksi tehtävän suppenemisen helpottamiseksi käytettiin ominaismuotoihin perustuvia reunaehtoja kuormitustapauksen juoksijat ja näiden keskinäinen vaihe valittiin satunnaisesti tasaisesta jakaumasta Kiihtyvyyden kertymäfunktio

YHTEENVETO Puukantiset ja kokonaan teräksiset sillat ovat kevyitä rakenteita ja niiden vaimennus on pieni Tästä johtuen täysin kehittynyt teoreettinen resonanssivaste on erittäin suuri Pienestä vaimennuksesta johtuen kuorman resonanssipiikki on erittäin kapea eikä piikin huippuun käytännössä voi osua Palkkisiltojen resonanssitaajuudet eivät yleensä satu kriittiselle, alle 3 Hz alueelle Lyhyillä silloilla täydestä resonanssi vasteesta kehittyy vain murto-osa Pitkillä jänneväleillä käytettävät köysi- ja kaarisillat teräs- tai puukannella ovat vaikeita saada täyttämään vaatimuksia ilman vaimentimia Hankekohtaiset erikoiskuormat