Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys 21.9.2016 Joensuu
Yleisiä myyttejä ja uskomuksia Tuntemattomat ovat suurempi uhka kuin perheenjäsenet tai tutut (ulkoistetaan pahuus ) Raiskauksia tapahtuu vain tietyntyyppisille naisille (kategorisointi, syyllistäminen, poisselittäminen ) Sitä ei tapahdu, ei ainakaan täällä, meille (kieltäminen) Tapahtuu vain tytöille/naisille (kategorisointi) Sattuuhan sitä paras olisi unohtaa koko asia (väheksyntä) Seksuaalista väkivaltaa koskevan tiedon lisääminen kasvattaa pelkoa (ymmärtämättömyys, haluttomuus puhua asiasta) Seksuaalista väkivaltaa koskevat luvut ovat liioiteltuja (mitätöinti)
Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Loukkaa ihmisoikeuksia Loukkaa yksilön koskemattomuutta Vaikuttaa kielteisesti ihmisen hyvinvointiin ja seksuaaliterveyteen Raskas ja traumatisoiva tapahtuma Aiheuttaa turvattomuuden, häpeän ja syyllisyyden tunteita Suurin osa on piilorikollisuutta eikä näy tilastoissa
Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Svv:n riski koskee molempia sukupuolia ja kaiken ikäisiä ihmisiä Mitä lievempi tekomuoto, sitä yleisempiä ovat kokemukset väkivallasta Erityisessä riskiryhmässä nuoret naiset Tapahtuu usein perjantaista sunnuntai-iltaan / keväästä alkusyksyyn Usein uhrin tai tekijän koti / tai muu yksityisasunto (75 %) Suurin osa raiskauksista tapahtuu parisuhteessa / tutun tekemänä (yli 75 %) Rikosilmoitus jätetään tekemättä suuremmalla todennäköisyydellä tekijän ollessa tuttu, seurustelukumppani tai puoliso Yli puolet naisista, jotka ovat kokeneet rikoslain tunnusmerkistön täyttävän raiskauksen, eivät nimeä kokemustaan raiskaukseksi Teot harvoin avoimen väkivaltaisia Netin kautta tapahtuva svv on kasvanut
Esimerkkejä seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta/seksuaalirikoksista Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus Törkeä raiskaus Raiskauksen yritys Pakottaminen sukupuoliyhteyteen/ seksuaaliseen tekoon Seksuaalinen hyväksikäyttö Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen Törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen/hallussapito Sukupuolinen/seksuaalinen häirintä/ahdistelu Paritus ja törkeä paritus Insesti Grooming Seksuaalisella väkivallalla uhkailu Seksuaalinen halventaminen Itsensäpaljastelu Tirkistely Nimittely, muu halventaminen
18.9.2016 6 Hyvä paha netti!
Moi mitäs kissa. Mites ois pano? 300 250 200 150 100 50 0 Oletko kokenut seksuaalista häirintää netissä? (N= 452) En Kyllä En osaa sanoa Poika Tyttö
sellasta et oikeesti tuntuu ahdistavalta ja uhatulta Moi mitäs kissa. Mites ois pano? "sexy girl halusin pannan sut?" Mulle tosi moni 14-17v poika on tullut ehdottelemaan kaikkia pervoja juttuja ja selittänyt että haluaa panna mua kaikenlaisia ehdotuksia on tullut jo kun oon alaaste ikäsenä netissä pyöriny, mihinkä minkä olisin kokenu häiritseväksi en ole suosutunu, ei mikään netissä sua pakota.
Välittömät reaktiot Kriisi aiheuttaa voimakkaita oireita, jotka ovat normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Suurin osa haluaa kotiin! Peseytyy ja menee omaan sänkyyn turvaan! Tunne-elämän muutoksia
Tunteet Syyllisyyden tunteet Entä jos olisin toiminut toisin? Ympäristön reaktiot tulkitaan herkästi syyllistävinä Syyllisenä on vaikea hakea apua Oikeusprosessi on raskas ja voi lisätä syyllisyydentunnetta Häpeä Olen likainen Tarve peseytyä, hinkata itsensä puhtaaksi Vaikea puhua tapahtuneesta ja tehdä rikosilmoitusta Pelko Tulenko koskaan ennalleen Epäluuloisuus, vaikeus luottaa kehenkään Pelko että epäillään, että näyttö ei riitä Omien reaktioiden pelko Pelko kohdata tekijä
Seksuaalinen väkivalta herättää paljon kysymyksiä Mitä minä nyt teen? Tekijän pelko: Kuka? Miksi? Mitä minulle tapahtui? Olisinko voinut estää sen? Miksi juuri minä? Oliko se minun syyni? Tulenko hulluksi? Teenkö rikosilmoituksen? Mitä siitä seuraa? Mitä minusta ajatellaan? Kenelle voin kertoa? Toivunko tästä koskaan? Elämäni on pilalla!
Puheeksiotto Yhteiskunnan sekä omat arvot, normit ja uskomukset Auttamisjärjestelmä Varmista että asiakkaan on turvallista puhua, olkaa kahden kesken Kysy seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta hienotunteisesti mutta suoraan Kuuntele ja anna myötätuntoa ja huolenpitoa Huomioi asiakkaan turvallisuudentunteen tukeminen Anna aikaa Anna tietoa ja ohjaa saattaen avun piiriin
Minne ohjata ensiavun jälkeen? Haluaako uhri tehdä rikosilmoituksen? Terveyskeskus. Mitä palveluja löytyy? Mielenterveystoimisto, psykiatrian poliklinikka, sairaala Rikosuhripäivystys, kriisikeskus, erilaiset hankkeet Raiskauskriisikeskus Tukinainen Erilaiset terapiat, ryhmät
Uhrin oikeusturvasta huolehtiminen Rikosilmoituksen tekeminen Lähes kaikki seksuaalirikokset ovat yleisen syytteen alaisia kaikki lapsiin kohdistuneet ovat yleisen syytteen alaisia Vanhentumisajat 10-20 vuotta Oikeus asianajajaan valtion varoista jo esitutkintavaiheessa (ROL 2.luku 1a ) Oikeus tukihenkilöön valtion varoista Oikeus kuulustelutodistajaan poliisikuulusteluissa Oikeus vahingonkorvauksiin myös henkinen kärsimys (mm. terapiakulut)
RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) Yleishyödyllistä toimintaa, jonka päärahoittajat ovat valtio (oikeusministeriö) ja Raha-automaattiyhdistys RAY Perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasiassa todistavan asemaa Asiakastyö: neuvonta ja psykososiaalinen tuki Noin 50 ammattilaista, yli 300 vapaaehtoista (25 vapaaehtoista juristia) Toteuttajana Ensi- ja turvakotien liitto Kirkkohallitus Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Mielenterveysseura (valtakunnallinen koordinaatiojärjestö) Suomen Punainen Risti Suomen Setlementtiliitto
RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasiassa todistavan asemaa VAIKUTTAMINEN PALVELUT KEHITTÄMISTYÖ KANNANOTOT Julkiset kannanotot, mielipidekirjoitukset Vapaaehtoiset mukana uhrin puolesta Osallistuminen tapahtumiin KOULUTUSTOIMINTA Ammattilaisten täydennyskoulutukset Ammattiin opiskelevien koulutukset Vapaaehtoistoimijoiden koulutukset KEHITTÄMISTOIMINTA Lainvalmisteluun ja tutkimustoimintaan osallistuminen Turvallisuusohjelmat Työryhmät, lausunnot, aloitteet Yhteiset hankkeet Kansainvälinen yhteistyö MATERIAALIN TUOTTAMINEN Rikoksen uhrin käsikirja Oppaita ja ohjelehtisiä VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Lehdet, radio, TV ja sosiaalinen media Esitteet ja julisteet Yleisötapahtumat RIKU-lehti, Uutiskirjeet PUHELIN- JA NETTIAUTTAMINEN Auttava puhelin 0203 16116 Juristin puhelinneuvonta 0203 16117 RIKUnet-verkkoauttamispalvelu RIKUchat - www.riku.fi nettisivut: riku.fi ja riku.fi/nuoret Syrjinnän vastainen neuvonta PALVELUPISTEET 29 kpl Henkilökohtainen tuki ja neuvonta Tukihenkilöitä Ammatillisesti ohj. vertaistukiryhmiä Konsultaatiot ETSIVÄ TYÖ Visitor-toiminta esim. poliisilaitoksilla, tuomioistuimissa, turvakodeissa, kriisikeskuksissa tai sosiaalisessa mediassa Suomi24 verkossa Yleisötapahtumat 18.9.2016 16 NUORTEN HANKE 2012-2018 Kehittää RIKUn toimintaan uusia käytäntöjä nuorten asiakkaitten tavoittamiseen, kohtaamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. LÄHISUHDEVÄKIVALLAN UHRIEN TUKEMINEN 2014-2016 Kehittää RIKUn lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunutta tukihenkilötoimintaa ja vertaisryhmätoimintaa. TUKEA JA APUA IHMISKAUPAN UHREILLE 2015-2017. VISITOR-TOIMINTA TUOMIOISTUIMESSA 2016-2018 Kehittää tukitoimintaa todistelutarkoituksessa oikeuteen tuleville vapaaehtoisten toteuttaman päivystyksen avulla. VIDEO VÄLITTÄÄ 2016-2018 Videovälitteisten kriisikeskus- ja rikosuhripalveluiden kehittäminen Savo-Karjalassa
RIKUn tuki rikosprosessissa Rikosilmoitus Esitutkinta Syyteharkinta Käo / Hovi Tuomio Sovittelu Kokonaistilanteen arviointi ja neuvonta Mukaan rikosilmoituksen tekoon Mahd. lähestymiskiellon hakeminen Mukaan kuulusteluun Avustajan hankinta ja kustannusten selvittäminen Mukana avustajan tapaamisessa Mahdolliseen sovitteluun valmistautuminen ja mukana oleminen Oikeudenkäyntiin valmistautuminen Mukana oikeudenkäynnissä Apu vahingonkorvausten hakemisessa Tukisuhteen päättäminen Jatkotoimista sopiminen
RIKUn tuki muissa käytännön asioissa Lääkäri Kriisiapu/ Terapia Turvakoti Sosiaalitoimisto Oikeusavustaja Asiakas RIKUn tukihenkilö Lasten koulu/päivähoitoasiat Asuntotoimistot Perheoikeudelliset asiat Valtiokonttori Vakuutusyhtiö Ulosottovirasto KELA Tukena Marak-kokouksessa ja/tai siellä sovituissa asioissa
Yleisten tukipalveluiden vähimmäistaso direktiivin mukaisesti Yleiset tukipalvelut Kaikilla uhreilla oikeus ja mahdollisuus käyttää (ml. rikoksen johdosta kuolleen omaiset); perheenjäsenet tietyin edellytyksin Tarpeidenmukaisuus Syrjimättömyys Maksuttomuus Luottamuksellisuus Ajallinen kattavuus (ennen rikosoikeudellista menettelyä, sen kuluessa ja tarvittavan ajan sen jälkeen) Minimisisältö Oikeuksien käytön kannalta keskeistä tukea, neuvontaa, tietoa (mm. uhrin asema, rikosvahinkokorvaukset) Tietoa asiaankuuluvista erityistukipalveluista tai niihin ohjaaminen Emotionaalinen tuki Jolleivät muut palvelut tarjoa: uudelleen ja toissijaisesti uhriksi joutumisen ehkäisyn neuvontaa
Tukipalvelut: vähimmäistaso Erityiset tukipalvelut Erityistarpeisella uhrilla oikeus käyttää, perheenjäsen tietyin edellytyksin Erityistarpeiden mukaisuus Syrjimättömyys Maksuttomuus Luottamuksellisuus Minimisisältö Erityispalveluiden kehitettävä, jolleivät muut tahot sitä tarjoa: 1) Suoja tai väliaikainen majoitus uhrille, joka tarvitsee turvallisen paikan mm. toistuvan uhriksi joutumisen riskin vuoksi 2) Kohdennettu ja yhdennetty tuki, psykologinen apu ja neuvonta erityistarpeiselle uhrille (mm. seksuaalisen väkivallan, lähisuhdeväkivallan, sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrit)
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi (THL 5/2016) Ohjelman lisäksi Suomea sitovat kansainväliset sopimukset kuten Uhridirektiivi ja Istanbulin sopimus Velvoittavat parantamaan seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneiden uhrien asemaa ja varmistamaan palveluihin ohjaaminen ja niiden riittävyys Uhrin auttaminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa Alueellinen hoitoketju perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalvelujen ja järjestöjen uhripalveluiden kanssa sekä muiden viranomaisten kuten poliisin ja syyttäjän kanssa Käytäntöjen kirjaaminen osaksi organisaation rakenteita Uhreille tulisi tarjota heti väkivallan tapahduttua ammatillista apua ja tukea Hoitoketjun tavoitteena on varmistaa oikea-aikainen, riittävä ja uhrin tarvitseman tuen saanti Uhrilla oikeusturvaan liittyvät tiedot ja rikosprosessissa auttavien tahojen tiedot
Yhteydenotto RIKUun Pohjois-Karjalassa Välitä asiakkaan luvalla vain hänen nimensä ja puhelinnumeronsa osoitteeseen: itasuomi@riku.fi Voit myös täyttää www.riku.fi sivulla olevan yhteydenottopyyntökaavakkeen ja asiakkaaseen otetaan yhteyttä viiden arkipäivän sisällä Suora puhelinyhteys Joensuun palvelupisteeseen: puh: 040 725 6001
Lähteet Kaukonen, Raijas, Silver & Valkama. 2003. Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö. Selviytymiskertomuksia. Nipuli, S. & Bildjuschkin, K. 2016. Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi. Opas 5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen koulutusmateriaali. Rikosuhripäivystyksen Nuorten hankkeen 2012-2018 koulutusmateriaali. Rikosuhripäivystyksen koulutusmateriaali. Söderholm, Halila, Kivitie-Kallio, Mertsola & Niemi (toim.) 2004. Lapsen kaltoinkohtelu.