Toimittanut Timo Kumpulainen KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLISET INDIKAATTORIT 2010 Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2010 Koulutuksen seurantaraportit 2010:4
Koulutuksen seurantaraportit 2010:4 Toimittanut Timo Kumpulainen KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLISET INDIKAATTORIT 2010 Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2010
Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2010:4 ISBN 978-952-13-4641-5 (nid.) ISBN 978-952-13-4642-2 (pdf) ISSN-L 1798-8934 ISSN 1798-8934 (painettu) ISSN 1798-8942 (verkkojulkaisu) Taitto: ADD Pirkko Linkola www.oph.fi/julkaisut Tammerprint Oy, Tampere 2011
Esipuhe Esipuhe Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 on yhdeksäs koulutuksen tilaa ja kehitystä kuvaava Opetushallituksen julkaisu. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tilastoihin, Opetushallituksen ylläpitämien opiskelijavalinta- ja koulutustarjontajärjestelmien sekä valtionosuusjärjestelmän tietoihin. Kirjassa on tietoja esiopetuksesta aikuiskoulutukseen. Pääosin tilastot ovat valtakunnan tasolla ja kuvaavat kehitystä 2000-luvulla. Ruotsinkielinen koulutus kuvataan omana kokonaisuutenaan luvussa, joka on pelkästään ruotsiksi. Lisäksi kirjan lopussa on Suomen koulutusta kansainvälisessä vertailussa kuvaava luku englanniksi. Julkaisun kirjoittajina ovat olleet Opetushallituksen asiantuntijat, Åke Hagman (perusopetus ja lukiokoulutus, ikäluokkien kehittyminen, kartat), Pirjo Karhu (yliopistojen opiskelijavalinnat), Outi Kivipelto (ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat), Timo Kumpulainen (oppisopimuskoulutus, ammatillinen lisäkoulutus ja tutkintoon johtamaton koulutus), Matti Kyrö (yhteenveto ja englanninkielinen kuvaus), Katariina Männikkö (ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishaku), Marianne Portin (ammatillinen peruskoulutus, väestön koulutustaso ja vieraskieliset opiskelijat), Vesa Tiese (kustannustiedot) sekä Annika Westerholm (ruotsinkielinen koulutus). Käännökset ruotsin kielelle on tehnyt Harriet Wikström. Kirjan on toimittanut Timo Kumpulainen. Opetushallituksen Internet-pohjainen tilastotietojen raportointipalvelu WERA on ollut julkaisun teossa tärkeä väline. WERAsta voi kuka tahansa hakea itse antamillaan hakuehdoilla tilastotietoa kouluista, oppilaista, opiskelijoista, suoritetuista tutkinnoista, koulutuksen kustannuksista, koulutuksen jälkeisestä sijoittumisesta, väestöstä. Sitä voi käyttää Opetushallituksen www-sivuilla osoitteessa http://www.oph.fi/tietopalvelut/tilastotiedot/tilastotietojen_raportointipalvelu_wera. Tarkempia koulutuksen kustannustietoja puolestaan on löydettävissä osoitteesta http://vos.uta.fi/ rap/. Aikaisemmat Koulutuksen määrälliset indikaattorit -julkaisut ovat ladattavissa osoitteesta http://www.oph.fi/tietopalvelut/tilastotiedot/koulujen_maaralliset_indikaattorit. Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 on hakuteos ja käsikirja koulutuspolitiikan päättäjille, koulutuksen valtakunnallisille, alueellisille ja paikallisille suunnittelijoille, koulutuksen tutkijoille, julkisen sanan edustajille ja kaikille suomalaisesta koulutuksesta ja sen kehityksestä kiinnostuneille. Aikaisemmin ilmestyneiden Koulutuksen määrälliset indikaattorit -julkaisujen kanssa tämä julkaisu tarjoaa parhaimmillaan kuvan yli kymmenen vuoden kehityksestä suomalaisessa koulutuksessa. Vuoden 2001 Koulutuksen määrälliset indikaattorit -julkaisussa tietoja on nimittäin vuodesta 1995 lähtien. Toivon, että Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 palvelee käyttäjiään ja tarjoaa hyödyllistä tietoa koulutusjärjestelmämme tilasta ja toimivuudesta. Johtaja Kristiina Kumpulainen 3
Suomen koulutusjärjestelmä Suomen koulutusjärjestelmä TOHTORIN TUTKINNOT LISENSIAATIN TUTKINNOT 1 9 1 1 3 1 3 4 5 YLEMMÄT KORKEAKOULUTUTKINNOT ALEMMAT KORKEAKOULUTUTKINNOT Yliopistot YLIOPPILASTUTKINNOT Lukiot Lisäopetus PERUSOPETUS 7 16 vuotiaat Oppivelvollisuuskoulutus YLEMMÄT AMMATTI- KORKEAKOULUTUTKINNOT Ammattitutkinnot AMMATTIKORKEAKOULU- TUTKINNOT Ammattikorkeakoulut Työkokemus AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Ammatilliset ja muut oppilaitokset Oppisopimuskoulutus Työkokemus Erikoisammattitutkinnot Esiopetus, 6-vuotiaat Kesto vuosina 4
Förord Förord Publikationen Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2010 är den nionde publikationen i en serie som beskriver utbildningens nuläge och utveckling. Uppgifterna bygger på Statistikcentralens riksomfattande statistik, Utbildningsstyrelsens system för antagning av studerande och utbildningsutbud samt statsandelssystemet. Boken innehåller uppgifter från förskoleundervisningen till vuxenutbildningen och uppgifter om ansökningen till högskoleutbildning. Uppgifterna beskriver i allmänhet hela riket och utvecklingen under 2000-talet. Den svenskspråkiga utbildningen beskrivs i ett eget kapitel som finns endast på svenska. I slutet av boken jämförs den finländska utbildningen med utbildningen i andra länder i ett kapitel på engelska. Publikationen har skrivits av Utbildningsstyrelsens sakkunniga Åke Hagman (grundläggande utbildning och gymnasieutbildning, åldersklassernas utveckling, kartor), Pirjo Karhu (antagningen av studerande till universitet), Outi Kivipelto (antagningen av studerande till yrkeshögskolor), Timo Kumpulainen (läroavtalsutbildning, yrkesinriktad tilläggsutbildning och icke examensinriktad utbildning), Matti Kyrö (sammandrag och engelskspråkig beskrivning), Katariina Männikkö (gemensam ansökan till yrkesutbildning och gymnasieutbildning), Marianne Portin (grundläggande yrkesutbildning och studerande med ett främmande modersmål) Vesa Tiese (kostnadsuppgifter) samt Annika Westerholm (svenskspråkig utbildning). Översättningen till svenska har gjorts av Harriet Wikström. Boken har redigerats av Timo Kumpulainen. Utbildningsstyrelsens webbaserade statistiska datatjänst WERA har varit ett viktigt instrument vid uppgörandet av publikationen. I WERA kan vem som helst med egna sökvillkor söka statistiska uppgifter om skolor, elever, studerande, examina, utbildningskostnader, placering efter utbildning, befolkning. WERA finns på Utbildningsstyrelsens webbplats på adressen http://www.oph. fi/tietopalvelut/tilastotiedot/tilastotietojen_raportointipalvelu_wera. Närmare information om utbildningskostnaderna finns på adressen http://vos.uta.fi/rap/. Tidigare upplagor av Kvantitativa indikatorer för utbildningen kan laddas ner på adressen http://www.oph.fi/tietopalvelut/tilastotiedot/koulujen_maaralliset_indikaattorit. Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2010 är ett uppslagsverk och en handbok för utbildningspolitiska beslutsfattare, utbildningsplanerare på nationell, regional och lokal nivå, forskare, representanter för massmedia och alla som är intresserade av de drag som utmärker den finländska utbildningen. Tillsammans med de tidigare publikationerna i serien ger publikationen som bäst en bild av utvecklingen inom den finländska utbildningen under mer än tio år. I upplagan från år 2001 ingår nämligen uppgifter fr.o.m. år 1995. Jag hoppas att Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2010 ska tjäna sina användare och ge nyttig information om utbildningssystemet, dess nuläge och funktion. Direktör Kristiina Kumpulainen 5
Preface Preface This Quantitative Indicators of Education 2010 publication is the ninth edition of a series produced by the Finnish National Board of Education (FNBE) that describes the state and trends of education and training. The information is based on national statistics compiled by Statistics Finland along with data from the state subsidy information system and from the student admissions and educational provision systems maintained by the Finnish National Board of Education. The publication covers information from pre-primary education through to adult education as well as about applications to higher education. Statistics are primarily provided at a national level and describe trends in the 21st century. Education and training in Swedish is covered in a separate chapter, which is only available in Swedish. In addition, the publication ends with an English-language chapter describing Finnish education and training in international comparisons. The publication was written by experts from the Finnish National Board of Education, Åke Hagman (basic education and general upper secondary education, maps), Pirjo Karhu (university admissions), Outi Kivipelto (polytechnic admissions), Timo Kumpulainen (apprenticeship training, further vocational training and programmes not leading to a qualification), Matti Kyrö (summary and English-language description), Katariina Männikkö (joint application for upper secondary education and training), Marianne Portin (upper secondary vocational education and training and foreign-language students), Vesa Tiese (expenditure data) and Annika Westerholm (Swedish-language education and training).translations into Swedish were carried out by Harriet Wikström. The publication was edited by Timo Kumpulainen. The web-based WERA statistics reporting service maintained by the Finnish National Board of Education was an important tool during preparation of the publication. Anyone can use WERA to search for statistics on schools, pupils, students, educational expenditure, placements after education and the population, using specific search criteria. The service is available in Finnish and Swedish on the FNBE website at http://www.oph.fi/tietopalvelut/tilastotiedot/tilastotietojen_raportointipalvelu_wera.more specific data on educational expenditure is available in Finnish at http://vos.uta.fi/rap/. Previous editions of the Quantitative Indicators of Education document can be downloaded from http://www.oph.fi/tietopalvelut/tilastotiedot/koulujen_maaralliset_indikaattorit. The Quantitative Indicators of Education 2010publication is a reference book and a manual for education policy makers, educational planners working at national, regional and local levels, education researchers, representatives of the mass media and anyone interested in Finnish education and its developments. Together with previous editions of Quantitative Indicators of Education, this publication provides an overview spanning more than ten years of developments in Finnish education and training, as the 2001 edition includes information dating back to 1995. I hope that Quantitative Indicators of Education 2010 will help its users and provide useful information about the status and effectiveness of our education system. Director Kristiina Kumpulainen 6
Sisällys Sisällys Esipuhe... 3 Förord... 5 Preface... 6 Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa... 11 Ikäluokkien kehitys... 11 Esiopetus ja perusopetus... 11 Lukiokoulutus...12 Ammatillinen koulutus...13 Vieraskieliset koulutuksessa... 14 Tutkintoon johtamaton koulutus... 14 Ruotsinkielinen koulutus... 15 Korkeakouluihin hakeutuminen... 16 Koulutuskustannukset... 16 Indikatorer för utbildningen i ett nötskal... 19 Utvecklingen av åldersklasserna... 19 Förskoleundervisning och grundläggande utbildning... 19 Gymnasieutbildning...20 Yrkesutbildning...21 Studerande med ett främmande modersmål...22 Utbildning som inte leder till examen...22 Svenskspråkig utbildning...23 Sökande till högskolorna...24 Utbildningskostnader...24 Educational indicators in brief... 27 Demographic trends...27 Pre-primary and basic education...27 General upper secondary education...28 Vocational education and training (VET)...29 Foreign-language students...30 Programmes not leading to a qualification... 31 Swedish-language provision... 31 Applying to higher education institutions...32 Educational expenditure...33 Ikäluokkien kehittyminen ja väestön kolutustaso... 35 7
Sisällys Indikaattorit koulutusmuodoittain 1. Perusopetus... 43 Kouluverkosto...44 Koulutukseen hakeutuminen ja koulutuksen aloittaminen...53 Esiopetus...53 Oppivelvollisuuden alkaminen...53 Tarjonta...54 Ainevalinnat...54 Kielivalinnat...54 Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden matematiikan valinnaiset opinnot... 59 Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden luonnontieteiden valinnaiset opinnot...60 Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden tietotekniikan valinnaiset opinnot... 61 Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden muut valinnaiset opinnot...62 Katsomusaineiden opiskelu...63 Peruskoulun oppimäärän suorittaminen...63 Päättötodistuksen saaminen...63 Lisäopetus...64 Oppivelvollisuuden laiminlyöneet...65 Erityisopetus...65 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus...65 Perusopetuksen opettajat...70 Perusopetuksen taloudellisuus... 74 Kustannuskehitys vuosina 2005 2009... 74 Kustannukset vuonna 2009...75 2. Lukiokoulutus... 81 Oppilaitosverkosto...82 Koulutuksen aloittaminen...85 Koulutukseen hakeutuminen ja aloituspaikat (ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku)...86 Tarjonta...88 Ainevalinnat...88 Kielten opiskelu...88 Matematiikan ja luonnontieteiden opiskelu...91 Syventävät kurssit...92 Luonnontieteen ja tietotekniikan soveltavat kurssit...95 Katsomusaineiden opiskelu...97 Lukion ja ylioppilastutkinnon suorittaneet...98 Lukion oppimäärän suorittaneet...98 Ylioppilastutkinnon suorittaneet... 101 Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen peruskoulutuksen rinnakkain opiskelevat... 101 Lukiokoulutuksen keskeyttäneet... 101 Lukiokoulutuksen opettajat... 102 Lukiokoulutuksen taloudellisuus... 105 8
Sisällys 3. Ammatillinen koulutus... 111 Ammatillinen peruskoulutus... 113 Aloituspaikkatarjonta... 115 Aloituspaikat suhteessa nuorten ikäluokkaan... 118 Koulutukseen hakeutuminen ja aloituspaikat (Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku)... 119 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot... 123 Uudet opiskelijat... 123 Suoritetut tutkinnot... 124 Ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhtä aikaa suorittaneet... 128 Ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat suhteessa 16-vuotiaiden ikäluokkaan...128 Opiskelijamäärä...130 Erityisopetuksen opiskelijamäärä...134 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opinnot... 137 Koulutuksen keskeyttäneet... 140 Ammatillisen peruskoulutuksen taloudellisuus... 144 Tutkintoon johtava ammatillinen lisäkoulutus... 150 Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat... 150 Erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat... 154 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opinnot... 157 Ammatillisen lisäkoulutuksen taloudellisuus...159 Oppisopimuskoulutus... 164 Koulutukseen hakeutuminen ja aloittaminen... 164 Perus- ja lisäkoulutukseen osallistuneet... 166 Tutkinnon suorittaneet... 170 Suosituimmat tutkinnot... 171 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen... 173 Oppisopimuskoulutuksen taloudellisuus...174 4. Tutkintoon johtamaton koulutus... 177 Tutkintoon johtamattoman koulutuksen opetustunnit... 178 Opetustunnit koulutustyypeittäin...180 Tutkintoon johtamattomaan koulutukseen osallistuneet ja koulutusten lukumäärät... 181 5. Vieraskieliset opiskelijat... 183 Perusopetus... 183 Lukiokoulutus... 183 Ammatillinen koulutus...184 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus... 185 9
Sisällys 6. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutus... 187 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen toteutus... 187 Hakeminen korkeakouluihin...188 Uusien ylioppilaiden hakeminen korkeakouluihin... 191 Ammatillisella tutkinnolla ammattikorkeakouluihin hakeneet ja hyväksytyt... 194 Ulkomaalaisten hakeminen korkeakouluihin... 196 7. Den svenskspråkiga utbildningen... 197 Förskoleundervisningen... 197 Den grundläggande utbildningen... 197 Språkval...200 Valfria kurser...203 Religion och livsåskådningskunskap...205 Elever i behov av särskilt stöd...205 Lärarkåren...207 Andra stadiet...209 Tillströmning...209 Åldern bland de nya studerandena... 210 Studieavbrott... 210 Lärare inom gymnasieutbildningen... 211 Lärare inom yrkesutbildningen på andra stadiet... 212 Gymnasieutbildningen... 212 Språkval... 213 Val av kurser i matematik och naturvetenskap... 213 Den grundläggande yrkesutbildningen... 215 Påbörjade studier... 215 Totalt antal studerande... 216 Specialundervisningen... 216 Vuxenutbildningen... 216 Fristående examina... 217 Utbildning som förbereder för examen... 218 Läroavtalsutbildning... 219 8. International comparisons of some features of Finnish education and training... 221 The education system... 221 Highly educated population as a resource...224 Education and employment...225 Educational expenditure at a reasonable level...226 Teaching and teachers...228 Vocational education and training is popular...230 Finnish women receive more education than men... 231 Taulukko ja kuvioluettelo... 235 Käsitteet... 245 10
Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Ikäluokkien kehitys Suomessa syntyvyys on viime vuosina lisääntynyt lievästi. Samaan aikaan maahanmuutto on maastamuuttoa suurempaa. Vuonna 2009 Suomen väkiluku oli 5,4 miljoonaa ja se kasvaa väestöennusteen mukaan 9 prosenttia niin, että vuonna 2029 väkiluku olisi 5,8 miljoonaa henkeä. Peruskouluikäisten (7 16-vuotiaat) määrä kasvaa vuosina 2009 2029 yli 5 prosentilla. Vuonna 2029 on 7-vuotiaita väestöennusteen mukaan 6 800 lasta enemmän kuin vuonna 2009. Sen sijaan 16-vuotiaiden määrä pienenee samalla ajanjaksolla 1 700 nuorella. Sodanjälkeiset suuret ikäluokat ovat yhä 10 000 20 000 henkeä suurempia kuin tämänhetkiset nuorisoikäluokat. Tämän hetken suurin ikäluokka, 1948 syntyneet, on ennusteen mukaan vielä 81-vuotiaina vuonna 2029 vain 7 000 8 000 henkeä pienempi kuin 7-vuotiaiden tai 16-vuotiaiden ikäluokat. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle merkitsee merkittävää muutosta suomalaisessa yhteiskunnassa. 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa vuosina 2009 2029 yli 40 prosentilla. Kun tämän ikäryhmän ihmisiä vuonna 2008 oli vajaat 1,3 miljoonaa, niin vuonna 2029 heitä ennakoidaan olevan 1,8 miljoonaa. Esiopetus ja perusopetus Perusopetuksen vuosiluokilla 1 9 oli vuonna 2009 kaikkiaan 540 000 lasta. Esiopetuksessa peruskoulun yhteydessä oli 13 300 lasta ja päivähoidon yhteydessä 44 400 lasta. Perusopetuksen lisäopetuksessa oli 2 300 nuorta. Perusopetuksen oppilasmäärä on vähentynyt noin 40 000 oppilaalla eli 7 prosentilla 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2009 peruskoulun aloitti 56 800 lasta, mikä on 8 500 lasta vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Perusopetuksen päättötodistuksen saaneita vuonna 2009 oli 65 100. Suomessa kokonaan oppivelvollisuutensa laiminlyöneitä on vain joitakin kymmeniä. Näiden määrä pieneni melkein puoleen, 39 oppilaaseen, vuosina 2005 2009, vaikka samaan aikaan päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärä kasvoi. Kokonaan laiminlyöneiden lisäksi ilman peruskoulun päättötodistusta jäi oppivelvollisuusiän ohittaneina 150 oppilasta. Peruskoulujen määrä on pienentynyt keskimäärin noin sadalla koululla vuodessa 2000-luvun aikana. Lakkautetut koulut ovat olleet pääosin pieniä kyläkouluja. Silti edelleen reilusti yli 40 prosenttia kouluista on alle 100 oppilaan kouluja. Näissä kouluissa opiskelee kuitenkin vain 12 prosenttia oppilaista. Koulujen keskikoko on kasvanut viime vuosina ja suurimpien, yli 500 oppilaan koulujen määrä on lisääntynyt. Suurissa kouluissa opiskelee 18 prosenttia kaikista oppilaista. 11
Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Kouluja on lakkautettu kaikkialla maassa, mutta rajuinta peruskoulujen määrän supistuminen on ollut Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Vuosina 1998-2009 näissä maakunnissa peruskoulujen määrä on pienentynyt puoleen. Erityiskoulujen määrä on edelleen vähentynyt, vuonna 2009 niitä oli 124 ja niissä opiskeli 7 150 oppilasta. Sen sijaan erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen määrä kasvoi lievästi, heitä oli 47 200 vuonna 2009 eli 8,5 prosenttia kaikista perusopetuksen oppilaista. Näistä vajaa kolmasosa oli kokonaan integroituna yleisopetukseen, noin neljäsosa osittain integroituna ja vajaa puolet oli erityisryhmässä tai -luokassa. Erot maan eri osien välillä ovat kohtalaisen suuret. Kun Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla kymmenen prosenttia oppilaista oli otettu tai siirretty erityisopetukseen, niin vastaava osuus Ahvenanmaalla oli kolme prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla kuusi prosenttia. Peruskoululaisista 14 prosenttia aloittaa A1-kielen opiskelun ensimmäisellä tai toisella vuosiluokalla ja käytännössä kaikki lapset opiskelevat ensimmäistä vierasta kieltä kolmannella vuosiluokalla. Perusopetuksen kolmannella luokalla englantia A1-kielenä luki vuonna 2009 valtaosa, 90 prosenttia oppilaista. Hiukan yli viisi prosenttia opiskeli suomea ja yksi prosentti ruotsia A1-kielenä. Saksan ja ranskan lukijoiden osuus koko oppilasmäärästä on viime vuodet pysytellyt yhden prosentin molemmin puolin. Kielten opiskelu kaiken kaikkiaan on peruskoulussa vähentynyt viime vuosina. Viidennen vuosikurssin oppilaista alle neljännes, 23,5 prosenttia opiskeli A2-kieltä, kun vielä vuonna 2005 A2- kielen opiskelijoiden osuus oli melkein 30 prosenttia. Perusopetuksen ylimmillä luokilla melkein kaikki eli 99 prosenttia oppilaista opiskeli englantia A-kielenä. Saksan lukijoiden osuus oli 6,5 prosenttia ja ranskan lukijoiden lähes kolme prosenttia. Joka viides oppilas opiskeli kahta A-kieltä. Tämä osuus on tasaisesti pienentynyt viime vuosina. Lukiokoulutus Lukion koko oppimäärän opiskelijamäärä on vähentynyt noin 18 000 opiskelijalla eli 14 prosentilla 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2009 lukioissa oli kaikkiaan 112 000 opiskelijaa, joista 9 700 opiskeli aikuisten opetussuunnitelman mukaan. Aineopiskelijoiden määrä kasvoi vuosituhannen alussa jonkin verran ja on sen jälkeen pysytellyt noin 14 000 opiskelijan tasolla. Lukioverkossa on tapahtunut muutoksia kahteen suuntaan. Yhtäältä suurten lukioiden ja niissä opiskelevien opiskelijoiden osuus on kasvanut ja toisaalta pienten alle 100 opiskelijan lukioiden määrä on kasvanut. Pieniä lukioita oli neljäsosa kaikista lukioista ja opiskelijoista melkein seitsemän prosenttia opiskeli niissä. Lukiopaikkoja on tarjolla enemmän kuin niihin hakeutuu nuoria. Yhtä lukiopaikkaa kohti on keskimäärin 0,83 hakijaa. Lukiokoulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä vuoden 2010 yhteishaussa oli 33 300, jotka melkein kaikki olivat juuri peruskoulunsa päättäneitä. Vuonna 2009 noin 54 prosenttia lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneista oli opiskellut lukiokoulutuksensa aikana vähintään kolmea vierasta kieltä, kun vastaava osuus vuonna 2007 oli 58 12
Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa prosenttia. Vieraaksi kieleksi on katsottu tilastoinnissa kaikki muut kielet paitsi koulun opetuskieli. Neljäsosa opiskelijoista opiskeli kahta A-kieltä lukiossa. Lähes kaikki (99,6 %) opiskelivat englantia A-kielenä. Saksaa A-kielenä opiskeli yli kuusi prosenttia, ranskaa kaksi ja puoli prosenttia ja venäjää hiukan alle prosentti kaikista opiskelijoista. B-kielen opiskelijoiden määrä putosi vuosina 2007 2009 viidellä prosenttiyksiköllä, 27 prosenttiin opiskelijoista. B-kielistä suosituin oli saksa, 11 prosenttia opiskeli sitä. Ranskan opiskelijoiden osuus oli 7,5 prosenttia, espanjan 4,5 prosenttia ja venäjän 2,2 prosenttia kaikista lukion oppimäärän suorittaneista vuonna 2009. Ahvenanmaalla, missä englanti on kaikille pakollinen kieli niin perusopetuksessa kuin Ålands lyceumissakin, lukiolaisista kolme neljäsosaa valitsee suomen toiseksi vieraaksi kieleksi. Matematiikan pitkän oppimäärän opiskelijoiden osuus on noussut lievästi viimeisten vuosien aikana. Samoin naisten osuus pitkän matematiikan opiskelijoista on kasvanut. Lähes puolet (48 %) pitkän oppimäärän opiskelijoista oli naisia. He ovat kuitenkin pitkän matematiikan opiskelijoissa aliedustettuina, sillä kaikista lukiolaisista 58 prosenttia on naisia. Yli kolme opiskeluvuotta lukio-opintoihinsa käytti 14 prosenttia nuorten opetussuunnitelman mukaan opiskelleista. Osuus on pysynyt käytännöllisesti katsoen samana vuosina 2006 2009 oltuaan sitä ennen pari prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla. Ylioppilastutkintojen suorittaneiden osuus keskimääräisestä 19 21-vuotiaiden ikäluokasta putosi hiukan alle puoleen ensimmäisen kerran 2000-luvulla vuonna 2009. Ylioppilastutkintoja oli 32 600. Ammatillinen koulutus Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattiopistostrategia on tähdännyt koulutustarjonnan tehostamiseen. Vuosina 2000 2009 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien määrä supistui neljänneksellä ja oppilaitosten määrä vielä enemmän eli kolmanneksella. Vuonna 2009 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä oli 157 ja ne tarjosivat opetusta 223 oppilaitoksessa. Ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen hakeneiden määrä kasvoi yli 4 000:lla vuosina 2009 2010. Jo aiempina vuosina on ammatillisen koulutuksen suosio ollut selkeästi kasvussa. Koska koulutukseen hakeutuu monenikäisiä koulutettavia, ammatillisen koulutuksen hakijamäärä on paljon suurempi kuin koko tyypillinen koulutuksen aloittava ikäluokka eli 16-vuotiaat. Ensisijaisesti ammatillisen koulutukseen vuonna 2010 hakeutui 70 700 hakijaa. Näitä varten tarjolla oli 50 200 aloituspaikkaa. Toisin sanoen ensisijaisesti toivomaansa koulutuspaikkaan eivät kaikki hakijat pääse. Ammatillisessa peruskoulutuksessa vuonna 2009 oli 165 300 opiskelijaa, joka oli 12 200 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2006. Eniten oppilaita oli tekniikan ja liikenteen alalla (67 500 opiskelijaa), sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (31 700), yhteiskuntatieteiden, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (18 200) ja liiketalouden ja hallinnon alalla (17 800). Kulttuurialan koulutuksesta työllistymisestä on käyty keskustelua viime vuosina ja aloituspaikkojen määrää onkin lievästi supistettu. Kokonaisopiskelijamäärässä tällä koulutusalalla ei ole kuitenkaan tapahtunut merkittävää muutosta. Vuoden 2009 opiskelijamäärä kulttuurialalla oli 11 000 opiskelijaa. 13
Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Vuonna 2009 ammatillisen tutkinnon suoritti 66 400 opiskelijaa. Tämä on 6 130 enemmän kuin vuonna 2006. Mukana ovat ne opiskelijat, jotka suorittivat koko tutkinnon. Tutkinnon osan tai osien suorittaneet eivät sisälly. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneita oli 46 800 eli 70 prosenttia kaikista ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Perustutkinnon suorittaneista taas runsas neljäsosa suoritti sen näyttötutkintona. Ammattitutkinnon suorittaneita oli 14 700 ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita 4 800. Ammatillisen perustutkinnon vuonna 2007 suorittaneista kaksi kolmasosaa oli työllisiä vuoden 2008 lopussa. Työttömiä oli vajaat 13 prosenttia ja opiskelemassa 8 prosenttia. Erot koulutuksen jälkeisessä työllistymisessä ovat melko suuret koulutusalojen välillä kun sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnon suorittaneista melkein 87 prosenttia oli vuoden kuluttua valmistumisestaan työllisiä, niin luonnontieteiden alalla vain hiukan yli puolet ja tekniikan ja liikenteen alalla vajaat 60 prosenttia oli työllisiä. Vieraskieliset koulutuksessa Vuonna 2009 perusopetuksen oppilaista 19 200:lla äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani tai viittomakieli. Vieraskielisten osuus koko oppilasmäärästä oli 3,6 prosenttia. Vuosina 2006 2009 vieraskielisten määrä perusopetuksessa kasvoi lähes viidenneksellä. Nuorten opetussuunnitelman mukaan opiskeltavassa lukiokoulutuksessa vieraskielisten osuus sen sijaan on viime vuodet pysytellyt samalla tasolla, vajaassa 2 700 oppilaassa ja 2,5 prosentissa kaikista opiskelijoista. Aikuisten opetussuunnitelman mukaan opiskelevia on melkein 7 prosenttia kaikista lukion aikuisopiskelijoista. Ammatillisessa koulutuksessa opiskeli vuonna 2008 noin 13 300. Vuosina 2006 2008 vieraskielisten määrä ammatillisessa koulutuksessa kasvoi neljänneksellä. Vieraskielisten osuus koko ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärästä oli 4,8 prosenttia vuonna 2008. Suhteessa opiskelijamäärään eniten vieraskielisiä opiskelijoita oli oppilaitosmuotoisessa näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa (7,8 %). Vieraskielisten opiskelijoiden osuus oli pienin oppisopimuskoulutuksessa (3,6 %). Oppisopimuskoulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden määrä kuitenkin kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2008 noin 34 prosenttia Vuonna 2008 maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen osallistui 2 170 henkilöä. Määrä on kasvanut jatkuvasti, vuosina 2006-2008 neljänneksellä. Koulutuksen suorittaneiden määrä on kasvanut vielä enemmän. Vuonna 2006 koulutuksen suoritti 770 henkilöä, vuonna 2008 heitä oli 1 040. Tutkintoon johtamaton koulutus Tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa tarjottiin 145 000 koulutusta vuonna 2009. Näihin koulutuksiin osallistui 2,25 miljoonaa opiskelijaa. Luku on bruttoluku eli samalla henkilöllä voi olla useampia koulutuksia vuoden aikana. Laajinta koulutus on kansalaisopistoissa, joissa suoritettiin noin puolet kaikista tarjotuista koulutuksista. Sekä koulutusten että opiskelijoiden määrä on lievästi laskenut vuosina 2006 2009. 14
Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Tutkintoon johtamattoman koulutuksen opetustunteja tarjottiin kaikkiaan 5,23 miljoonaa, joista vapaan sivistystyön osuus oli noin 2,86 miljoonaa tuntia. Tarjottujen opetustuntien määrä on laskenut viime vuosina. Vuonna 2009 annettiin noin 8 prosenttia vähemmän opetustunteja kuin vuonna 2006. Sen sijaan vapaan sivistystyön piiriin kuuluvan opetuksen määrä on pysytellyt lähes vakiona. Eniten tutkintoon johtamattoman koulutuksen opetustunteja on vähennetty humanistiselta ja kasvatusalalta. Naisenemmyys tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa oli vielä tutkintotavoitteisen koulutuksen enemmistöä selkeämpi. Kaksi kolmasosaa brutto-opiskelijamäärästä oli vuonna 2009 naisia. Ruotsinkielinen koulutus Ruotsinkielisessä esiopetuksessa oli yli 3 200 lasta vuonna 2009. Määrä oli kasvanut kahdeksalla prosentilla edellisestä vuodesta. Ruotsinkieliset lapset saavat esiopetusta koulun yhteydessä hiukan useammin kuin maassa keskimäärin. Melkein 30 prosenttia lapsista käy esikoulua koulun yhteydessä. Perusopetusta antavia ruotsinkielisiä kouluja oli 274 vuonna 2009. Ruotsinkielisten koulujen määrä supistui yli kymmenellä prosentilla vuosina 2002 2009. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa opiskeli vuonna 2009 kaikkiaan 33 100 lasta. Ruotsinkieliset lapset opiskelevat maan keskimääräistä enemmän pienissä kouluissa. Alle 100 oppilaan kouluja oli ruotsinkielisistä peruskouluista vajaa 60 prosenttia. Toki niissä opiskelee vain 23 prosenttia oppilaista, mutta sekin on kaksinkertainen osuus verrattuna koko maahan. Ruotsinkielisissä kouluissa on pysyvästi enemmän oppilaita kuin ruotsinkielisiksi rekisteröityjä lapsia on. Vuonna 2009 ruotsinkielisiä oppilaita ensimmäisellä vuosikurssilla oli 3 500 ja ruotsinkielisiksi rekisteröityjä 7-vuotiaita oli 3 200. Kokonaisoppilasmäärä ruotsinkielisissä peruskouluissa on kuitenkin tasaisesti laskenut viime vuosina. Vuonna 2009 oppilasmäärä oli 33 500. Ruotsinkielisissä kouluissa kolmasosa lapsista aloittaa kielten opiskelun viimeistään toisella vuosikurssilla. A1-kielen valinnat ovat paljon yksipuolisempia kuin suomenkielisissä kouluissa. Kolmannen vuosikurssin oppilaista on 87 prosentilla suomi A1-kielenä ja lopuilla se on englanti. Ruotsinkieliseen toisen asteen koulutukseen vuonna 2010 oli 4 100 ensisijaista hakijaa, missä on lievää kasvua edeltäneisiin vuosiin. Hakijoista hiukan yli puolet haki lukiokoulutukseen. Lukioon hakeneita oli 2 200 ja ammatilliseen koulutukseen 1 950. Vuonna 2009 ruotsinkielistä lukiokoulutusta annettiin 37 lukiossa 7 000 opiskelijalle. Ruotsinkieliset lukiot ovat keskimäärin pienempiä kuin lukiot yleensä, vaikka pieniä lukioita onkin suhteellisesti vähemmän kuin niiden osuus on koko maan lukioista. Yli 300 opiskelijan lukioita oli joka kuudes, kun koko maan lukioista näitä oli kolmasosa. Ruotsinkielisissä lukioissa melkein 92 prosenttia opiskelijoista suoritti lukio-opintonsa kolmessa vuodessa. 15
Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Ruotsinkielisten lukioiden opettajista 90 prosenttia on muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Osuus on hiukan alempi kuin suomenkielisessä koulutuksessa. Ruotsinkielisiä ammatillisen koulutuksen järjestäjiä vuonna 2010 on 15. Määrä on vähentynyt neljäsosalla vuodesta 2007. Opiskelijoita ruotsinkielisessä ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2009 oli 7 300. Vain kaksi prosenttia näyttötutkinnoista suoritettiin vuonna 2008 ruotsin kielellä. Ammatillisessa koulutuksessa ruotsinkielisen koulutuksen opettajien muodollisen kelpoisuuden aste on alempi kuin maassa keskimäärin. Ruotsinkielisistä ammatillisen koulutuksen opettajista 60 prosenttia oli muodollisesti kelpoisia, kun vastaava osuus koko maassa oli 72 prosenttia. Korkeakouluihin hakeutuminen Korkeakouluihin hakeneiden määrä nousi runsaalla neljänneksellä lukuvuodesta 2006 2007 lukuvuoteen 2009 2010. Ammattikorkeakouluihin hakeneiden määrä kasvoi yliopistoihin hakeneiden määrää selvästi enemmän, noin kolmanneksella samana ajanjaksona. Tähän vaikutti olennaisesti se, että vieraskieliseen koulutukseen hakeneiden määrä kasvoi merkittävästi. Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun hakeneiden osuus kaikista korkeakouluihin pyrkineistä on pysynyt suurin piirtein 17 prosentissa. Näistä noin 24 000 hakijasta 12 prosentille tarjottiin paikkaa sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta. Tästä vajaan 3 000 opiskelijan joukosta valtaosa, 84 prosenttia, otti vastaan paikan yliopistossa. Suurin osa hakijoista pyrkii vain joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon: ainoastaan ammattikorkeakouluun hakeneita oli lukuvuonna 2009 2010 kaikista hakijoista 50 prosenttia ja vain yliopistoon hakeneita 33 prosenttia. Kaiken kaikkiaan korkeakouluihin hakeneita oli 172 221 lukuvuonna 2009 2010. Kun uusina ylioppilaina pidetään niitä korkeakouluihin hakeneita, jotka ovat suorittaneet samana tai edellisenä lukukautena ylioppilastutkinnon ja joilla on myös lukion päättötodistus, niin korkeakouluihin hakeneista noin 28 prosenttia oli uusia ylioppilaita. Hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden osuus kasvoi 36 prosentista 39 prosenttiin lukuvuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen osuus on laskenut 36 prosenttiin. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutukseen hakeneista uusien ylioppilaiden osuus on vaihdellut 25 prosentista 19 prosenttiin. Hyväksytyissä ja paikan vastaanottaneissa ero yliopistoihin on selvä: hyväksytyistä on uusien ylioppilaiden osuus vaihdellut tarkasteltuna ajankohtana 25 prosentista 28 prosenttiin. Paikan vastaanottaneita on ollut noin neljännes. Koulutuskustannukset Kunnallisen perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset vuonna 2009 olivat 6 900 euroa. Kustannukset vaihtelevat kunnittain 5 000 ja 14 300 euron välillä. Vaihtelu johtuu pääasiassa eroista kouluverkostosta sekä koulujen ja oppilasryhmien koosta. Kalleinta perusopetus on Kainuussa ja 16
Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Lapissa, yli 7 800 euroa oppilasta kohti. Alhaisin kustannustaso on Kanta-Hämeessä, jossa perusopetuksen järjestäminen maksaa noin 6400 euroa oppilasta kohden. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat lisääntyneet käyvin hinnoin mitattuna 23 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2009. Suhteellisesti eniten kustannukset ovat lisääntyneet koko tarkastelujaksolla Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Maan keskimääräistä selvästi pienempää kasvu on ollut Itä-Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Kuntien lukiokoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohden olivat vuonna 2009 keskimäärin noin 6 300 euroa. Yksityisen lukiokoulutuksen kustannukset alittavat kunnallisen koulutuksen kustannukset noin 400 eurolla. Kuntien lukiokoulutuksen kustannukset olivat pienimmät Kanta-Hämeessä, 5 800 euroa. Korkeimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat Kainuussa, 7 400 euroa. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 opiskelijakohtaiset kustannukset lisääntyivät keskimäärin neljä prosenttia. 17
Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa 18
Indikatorer för utbildningen i ett nötskal Indikatorer för utbildningen i ett nötskal Utvecklingen av åldersklasserna I Finland har nativiteten ökat något under de senaste åren. Samtidigt är invandringen större än utvandringen. År 2009 uppgick folkmängden till 5,4 miljoner och den kommer enligt befolkningsprognosen att öka med nio procent så att den uppgår till 5,8 miljoner personer år 2029. Antalet barn i grundskoleålder (7 16-åringar) kommer under perioden 2009 2029 att öka med mer än 5 procent. År 2029 kommer det enligt befolkningsprognosen att finnas närapå 6 800 fler 7-åringar än år 2009. Däremot kommer antalet 16-åringar under samma tidsperiod att minska med något under 1 700 individer. De stora efterkrigstida åldersklasserna är fortsättningsvis 10 000 20 000 personer större än vad de unga åldersklasserna är för närvarande. Den ålderklass som nu är störst, de som är födda år 1948, kommer enligt prognosen ännu som 81-åringar år 2029 att vara bara 7 000 8 000 personer mindre än åldersklasserna 7- eller 16-åringar. De stora åldersklassernas pensionsavgång kommer därför att innebära en stor förändring i det finländska samhället. Antalet 60-åringar och äldre kommer att öka med över 40 procent under perioden 2009 2029. Då antalet individer i denna åldersgrupp år 2009 var något under 1,3 miljoner, så kommer de enligt prognoser år 2029 att uppgå till 1,8 miljoner. Förskoleundervisning och grundläggande utbildning I årskurserna 1 9 i den grundläggande utbildningen studerade totalt 540 000 barn år 2009. Cirka 13 300 barn fick förskoleundervisning i samband med den grundläggande utbildningen och 44 400 i samband med dagvård. I påbyggnadsundervisningen inom den grundläggande utbildningen studerade 2 300 elever. Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har minskat med 40 000 elever, d.v.s. med 7 procent, under det första decenniet av 2000-talet. År 2009 inledde 56 800 barn studier i grundskolan, vilket är 8 500 barn färre än i början av decenniet. Totalt 65 100 elever tilldelades avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen år 2009. I Finland har bara några tiotals elever totalt försummat läroplikten. Detta antal minskade med närapå hälften, till 39 elever under perioden 2005 2009, trots att det sammanlagda antalet elever som tilldelades avgångsbetyg samtidigt ökade. Utöver dem som helt försummade läroplikten blev 150 elever som hade passerat läropliktsåldern utan avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen. Skolor har dragits in överallt i landet, men minskningen har varit kraftigast i Lappland, Kajanaland och Norra Karelen. Under perioden 1998 2009 har antalet grundskolor i dessa lanskap minskat med hälften. 19
Indikatorer för utbildningen i ett nötskal Antalet specialskolor har fortsatt att minska, år 2009 fanns det 124 specialskolor och vid dem 7 150 elever. Däremot ökade antalet elever som hade tagits in eller förts över till specialundervisning något, dessa elever uppgick år 2009 till 47 200, vilket är 8,5 procent av alla elever i den grundläggande utbildningen. Av dessa var något under en tredjedel helt integrerade i allmänundervisningen, en fjärdedel var delvis integrerade och något under hälften studerade i specialgrupper eller specialklasser. Skillnaderna mellan olika delar av landet var ganska stora. Då 10 procent av eleverna har tagits in eller förts över till specialundervisning i Päijänne-Tavastland, Södra Karelen och Nyland, så var motsvarande procent på Åland tre procent och i Norra Österbotten sex procent. Av grundskoleeleverna inleder 14 procent språkstudierna i första eller andra årskursen och praktiskt taget alla elever läser ett första främmande språk i årskurs 3. År 2009 läste majoriteten av eleverna, 90 procent, engelska som A1-språk. Drygt fem procent läste finska och en procent läste svenska. Andelen elever som läser tyska eller franska av det sammanlagda antalet elever har under de senaste åren utgjort något över eller under en procent. Språkstudierna har på det hela taget minskat i grundskolan under de senaste åren. Av eleverna i årskurs 5 studerande mindre än en fjärdedel, 23,5 procent, ett A2-språk, då andelen som studerade ett A2-språk ännu år 2005 var nästan 30 procent. I de högre årskurserna inom den grundläggande utbildningen läste nästan alla eller m.a.o. 99 procent av eleverna engelska som A1-språk. Av eleverna läste 6,5 procent tyska och närapå 3 procent franska. Var femte elev läste två A-språk. Denna andel har stadigt sjunkit under de senaste åren. Gymnasieutbildning Antalet gymnasiestuderande har minskat med cirka 18 000 studerande d.v.s. med ca 14 procent under det första decenniet av 2000-talet. År 2009 fanns det totalt 112 000 studerande i gymnasiet, av vilka 9 700 studerande enligt läroplanen för vuxna. Antalet ämnesstuderande ökade något i början av årtusendet och har därefter varit cirka 14 000. Inom gymnasienätet har skett förändringar i två riktningar. Dels har antalet stora gymnasier och andelen studerande som studerar i dessa ökat och dels har antalet gymnasier med färre än 100 studerande blivit fler. De små gymnasierna utgjorde ca en fjärdedel av alla gymnasier och antalet studerande som studerade i dessa nästan 7 procent av alla gymnasiestuderande. Det finns fler gymnasieplatser än vad det finns unga sökande. Antalet sökande per gymnasieplats är i snitt 0,83. Antalet förstahandssökande till gymnasiet var 33 300 personer i den gemensamma ansökan år 2010. Så gott som alla av dessa sökande hade just gått ut grundskolan. Då cirka 54 procent av dem som hade avlagt gymnasiets lärokurs år 2009 hade studerat minst tre främmande språk under gymnasietiden, så var denna andel år 2007 58 procent. Som främmande språk räknades i statistiken alla andra språk utom skolans undervisningsspråk. En fjärdedel av studerandena studerade två A-språk i gymnasiet. Närapå alla (99,6 %) studerade engelska som A- språk. Över sex procent läste tyska som A-språk, två och en halv procent läste franska och knappt en procent ryska. 20
Indikatorer för utbildningen i ett nötskal Antalet studerande som studerade ett B-språk minskade åren 2007 2009 med fem procentenheter, till 27 procent av de studerande. Det populäraste B-språket, tyska, lästes av 11 procent av de studerande. Andelen studerande som läste franska uppgick till 7,5 procent, andelen studerande som läste spanska till 4,5 procent och andelen studerande som läste ryska till 2,2 procent av alla dem som hade avlagt gymnasiets lärokurs år 2009. På Åland, där engelska är obligatoriskt för alla såväl i den grundläggande utbildningen som i Ålands lyceum, väljer tre fjärdedelar av de studerande finska som andra främmande språk. Andelen studerande som läser lång lärokurs i matematik har ökat något under de senaste åren. Också andelen kvinnor som läser lång matematik har ökat. Närapå hälften, 48 procent, av dem som hade läst lång matematik var kvinnor. Kvinnorna är dock underrepresenterade bland dem som läser lång matematik, eftersom 58 procent av alla gymnasiestuderande är kvinnor. Fjorton procent av dem som studerade enligt läroplanen för unga använde mer än tre studieår för gymnasiestudierna. Andelen har hållits på praktiskt taget samma nivå under perioden 2006 2009 efter att före det ha varit ungefär två procent högre. Andelen studerande som avlade studentexamen av den genomsnittliga åldersklassen 19 21-åringar sjönk år 2009 för första gången under 2000-talet till lite under hälften. Antalet studentexamina uppgick till 32 600. Yrkesutbildning Syftet med undervisnings- och kulturministeriets yrkesinstitutsstrategi har varit att effektivisera utbildningsutbudet. Åren 2000 2009 minskade antalet yrkesutbildningsanordnare med en fjärdedel och antalet läroanstalter ännu mer, med en tredjedel. År 2009 fanns det 157 yrkesutbildningsanordnare och de erbjöd utbildning i 223 läroanstalter. Antalet förstahandssökande till yrkesutbildning ökade åren 2009 2010 med över 4 000. Redan tidigare har yrkesutbildningens popularitet visat en tydlig uppåtgående trend. Eftersom studerande i många åldrar söker till utbildningen, är antalet sökande till yrkesutbildning mycket större än den typiska ålderklass som inleder studierna, 16-åringarna. Antalet förstahandssökande till yrkesutbildningen uppgick år 2010 till 70 700 personer. För dessa erbjöds 50 200 nybörjarplatser. Alla får med andra ord inte den utbildningsplats som de önskar. Inom yrkesutbildningen fanns år 2009 totalt 165 300 studerande, vilket är 12 200 fler än under år 2006.Flest studerande fanns det inom teknik och kommunikation (67 500 studerande), social-, hälso- och idrottsområdet (31 700), det samhällsvetenskapliga området, turism-, kosthålls- och ekonomibranschen (18 200) och det företagsekonomiska och administrativa området (17 800). Sysselsättningsläget för dem som har en utbildning inom kultur har diskuterats under de senaste åren och antalet nybörjarplatser har minskats något. I det totala antalet studerande på området har dock inte skett några betydande förändringar. År 2009 studerade 11 000 personer inom kultur. År 2009 avlade 66 400 studerande yrkesexamen. Detta är 6 130 fler än år 2006. De studerande som avlade hela examen har räknats med. Siffran innehåller inte dem som avlagt en eller flera examensdelar. Yrkesinriktad grundexamen avlades av 46 800 studerande, d.v.s. av 70 procent av dem som avlade en yrkesinriktad examen. Av dessa avlade en fjärdedel sin examen som fristå- 21
Indikatorer för utbildningen i ett nötskal ende examen. Yrkesexamen avlades av 14 700 personer och specialyrkesexamen av 4 800 personer. Av dem som avlade en yrkesexamen år 2007 var två tredjedelar sysselsatta i slutet av år 2008. Tretton procent var arbetslösa och 8 procent studerade. Skillnaderna i sysselsättning efter avslutad utbildning är ganska stora mellan olika utbildningsområden. När 87 procent av dem som hade avlagt examen inom social-, hälso- och idrottsområdet var sysselsatta ett år efter att de hade utexaminerats, så var motsvarande siffra inom det naturvetenskapliga området endast lite över hälften och inom teknik och kommunikation knappt 60 procent. Studerande med ett främmande modersmål År 2009 hade 19 200 elever i den grundläggande utbildningen ett annat modersmål än finska, svenska, samiska, rommani eller teckenspråk. Andelen elever med ett främmande modersmål av det sammanlagda antalet elever uppgick till 3,6 procent. Under perioden 2006 2009 ökade deras andel inom den grundläggande utbildningen med närapå en femtedel. Inom gymnasieutbildningen för unga har andelen studerande med ett främmande modersmål däremot hållits på samma nivå under de senaste åren, vid 2 700 studerande, vilket är 2,5 procent av alla studerande. Andelen som studerar enligt läroplanen för vuxna uppgår till närapå 7 procent av alla vuxenstuderande i gymnasiet. År 2008 deltog 2 170 personer i en utbildning som förberedde för grundläggande yrkesutbildning. Antalet har kontinuerligt ökat, under perioden 2006 2008 med en fjärdedel. Antalet personer som fullgjorde utbildningen ökade t.o.m. ännu mera. År 2006 fullgjordes utbildningen av 770 personer, år 2008 var de 1 040. Utbildning som inte leder till examen Inom den utbildning som inte leder till examen erbjöds 145 000 utbildningar år 2009. I dessa utbildningar deltog 2,25 miljoner studerande. Siffran är en bruttosiffra, d.v.s. samma studerande kan ha flera utbildningar under året. Mest omfattande är utbildningen vid medborgarinstituten, cirka hälften av de studerande gick en utbildning vid ett medborgarinstitut. Både antalet utbildningar och antalet studerande har minskat något under perioden 2006 2009. Antalet erbjudna undervisningstimmar inom den icke examensinriktade utbildningen uppgick till sammanlagt 5,23 miljoner, av vilket det fria bildningsarbetets andel utgjorde ca 2,86 miljoner timmar. Det erbjudna antalet undervisningstimmar har sjunkit under de senaste åren. År 2009 gavs ca 8 procent färre undervisningstimmar än under år 2006. Däremot har antalet undervisningstimmar inom det fria bildningsarbetet varit så gott som oförändrat. Mest har antalet undervisningstimmar inom den utbildning som inte leder till examen minskat inom det humanistiska och pedagogiska området. Den kvinnliga dominansen inom den icke examensinriktade utbildningen var ännu tydligare än inom examensutbildningen. Två tredjedelar av bruttoantalet studerande var år 2009 kvinnor. 22
Indikatorer för utbildningen i ett nötskal Svenskspråkig utbildning I svenskspråkig förskoleundervisning deltog drygt 3 200 barn år 2009. Antalet hade ökat med åtta procent från året innan. De svenskspråkiga barnen får förskoleundervisning i samband med skolan lite oftare än i landet i genomsnitt. Närapå 30 procent av barnen går i förskola i samband med skolan. Antalet svenskspråkiga skolor som ger grundläggande utbildning uppgick år 2009 till 274. De svenskspråkiga grundskolorna minskade under perioden 2002 2009 med över tio procent. Inom den svenskspråkiga grundläggande utbildningen studerade år 2009 totalt 33 100 barn. De svenskspråkiga barnen studerar oftare än i landet i genomsnitt i små skolor. Av de svenskspråkiga grundskolorna hade närapå 60 procent färre än 100 elever. I dessa skolor studerar visserligen endast 23 procent av eleverna, men också det är en dubbelt så stor andel som i landet som helhet. I de svenskspråkiga skolorna finns varaktigt fler elever än vad det finns barn som har registrerats som svenskspråkiga. År 2009 fanns det 3 500 svenskspråkiga elever i årskurs 1 och 3 200 7-åringar som hade registrerats som svenskspråkiga. Det totala antalet elever i de svenskspråkiga grundskolorna har dock stadigt sjunkit under de senaste åren. År 2009 uppgick antalet elever till 33 500. I de svenskspråkiga skolorna inleder en tredjedel av barnen språkstudier senast i årskurs två. Valet av A1-språk är betydligt ensidigare än i de finskspråkiga skolorna. Av eleverna i årskurs tre har 87 procent finska som A1-språk och resten engelska. Till svenskspråkig utbildning på andra stadiet sökte år 2010 sammanlagt 4 100 förstahandssökande, vilket är lite fler än under föregående år. Av de sökande sökte lite över hälften till gymnasieutbildning. Till gymnasiet sökte 2 200 personer och till yrkesutbildning 1 950 personer. Svenskspråkig gymnasieutbildning gavs år 2009 i 37 gymnasier åt 7 000 studerande. De svenskspråkiga gymnasierna är i genomsnitt mindre än gymnasierna i allmänhet, trots att det relativt sett finns färre små gymnasier än vad deras andel är av alla gymnasier i landet. Vart sjätte gymnasium hade fler än 300 studerande, då dessa gymnasier utgör en tredjedel av det totala antalet gymnasier i landet. I de svenskspråkiga gymnasierna slutförde närapå 92 procent av de studerande sina studier på tre år. Av lärarna i de svenskspråkiga gymnasierna är 90 procent formellt behöriga för sin uppgift. Andelen är något lägre än i de finskspråkiga gymnasierna. År 2010 fanns det 15 svenskspråkiga yrkesutbildningsanordnare. Antalet har sjunkit med en fjärdedel sedan år 2007. Antalet studerande inom den svenskspråkiga yrkesutbildningen uppgick år 2009 till 7 300. Endast två procent av de fristående examina avlades år 2008 på svenska. 23