Syyttäjälaitoksen toiminta lukuina 29 t i l a s t o l i i t e 2 9
Toimitus Virve Streng, Valtakunnansyyttäjänvirasto Taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino Edita Prima Oy, Helsinki 21
t i l a s t o l i i t e 29 3 1 Työtilanteen kehitys 4 2 Tulostavoitteiden saavuttaminen 6 2.1 Joutuisuus ja yhdenvertaisuus 6 2.2 Tuotokset ja suoritteet 1 2.3 Prosessien- ja laadunhallinta 12 2.4 Toiminnallinen tehokkuus 14 2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 15 3 Syyttäjälaitoksen voimavarat 19 3.1 Toimintamääräraha 19 3.2 Henkilöstö 22 4 Valtakunnansyyttäjänviraston järjestämä koulutus 26 5 Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari 29
4 1 Työtilanteen kehitys Saapuneiden asioiden lukumäärä pysyi kertomusvuonna samalla tasolla kuin vuonna 28 eli noin 85 asiassa. Saapuneiden asioiden joukossa vaativien asioiden osuus hieman lisääntyi ollen kertomusvuonna 3 424, kun niitä vuonna 28 saapui 3 322. Vaativien asioiden prosentuaalinen osuus kaikista saapuneista asioista oli 4,5 % (3,92 % vuonna 28). Kysymys on siten painotetun työmäärän kasvusta. Saapuneiden asioiden painotettu työmäärä oli vuonna 29 yhteensä 41 91 (39 29 vuonna 28), joka edustaa 2,8 prosentin kasvua. Suoritemäärät 27 % 28 % 29 % Tavoite Erotus Avoinna aikavälin alussa 14316 1714 13344 Saapuneet asiat 8639 8561 8524 tavanomaiset 57298 66,39% 55344 64,65% 5324 62,21% erittelemättömät 25536 29,59% 26956 31,49% 28792 33,78% vaativat 3475 4,3% 331 3,87% 3424 4,2% Ratkaistut asiat 83611 8928 8489 88-3 911 Käsittelyratkaisut 4896 4611 4229 Asiaratkaisut 78715 84669 7986 tavanomaiset 538 67,43% 55189 65,18% 5331 63,2% erittelemättömät 22563 28,66% 26158 3,89% 26296 32,93% Avoinna kauden lopussa Keskimääräinen syyteharkinta-aika vaativat 372 3,9% 3322 3,92% 3233 4,5% 1714 13344 14495 2,9 2,65 1,97 2,2,23 tavanomaiset 1,62 2,14 1,55 1,7,15 erittelemättömät 2,82 3,35 2,46 2,7,24 vaativat 4,39 5,41 4,17 4, -,17
t i l a s t o l i i t e 29 5 Vireillä 6 12 kk 2733 2218 1886 1 8-86 Vireillä yli 12 kk 1363 369 182 25 68 tavanomaiset 634 46,52% 9 24,39% 34 18,68% erittelemättömät 518 38,% 163 44,17% 88 48,35% Asiaratkaisujen profiili vaativat 211 15,48% 116 31,44% 6 32,97% 78715 84669 7986 Syyte 61227 77,78% 6573 77,6% 648 75,64% Rm 1673 2,13% 1413 1,67% 1254 1,57% SJP tpluop 3991 5,7% 4217 4,98% 3991 5,% SJP pros 6182 7,85% 6144 7,26% 595 7,39% ETL 4.3 3553 4,51% 3595 4,25% 492 5,12% ETL 4.4 pros 2,25% 124 1,21% 1212 1,52% ETL 4.4 kust 123,16% 858 1,1% 132 1,65% Toimenpideratkaisujen profiili S päätös 1443 1,83% 1432 1,69% 1396 1,75% S Ilmoitus 323,41% 283,33% 282,35% 11296 11433 12358 Syyte 61296 6,51% 65858 59,64% 6521 59,13% Rm 2353 2,32% 1953 1,77% 1677 1,64% SJP tpluop 6394 6,31% 6837 6,19% 6439 6,29% SJP pros 1866 18,37% 1967 17,81% 18397 17,97% ETL 4.3 492 4,86% 4513 4,9% 555 4,94% ETL 4.4 pros 294,29% 1418 1,28% 178 1,74% ETL 4.4 kust 176,17% 179,98% 1613 1,58% Esitykset kirjalliseen menettelyyn 27 % 28 % 29 % Tavoite Erotus S päätös 4595 4,54% 6484 5,87% 4743 4,63% S Ilmoitus 2662 2,63% 2621 2,37% 2133 2,8% 21313 34,77% 25594 38,86% 25177 41,6% 38,% 3,6% Hylätyt KO:ssa 591 6,76% 6929 7,27% 4252 6,6% Syyttäjän valitukset KO:n ratkaisuista HO:een 33 3,43% 4396 4,61% 2371 3,38%
6 2 Tulostavoitteiden saavuttaminen 2.1 Joutuisuus ja yhdenvertaisuus Tulostavoite: Toteutetaan oikeudenmukainen syyteharkinta joutuisasti ja yhdenvertaisesti. Syyteharkinnan joutuisuutta koskeva tulostavoite 1,9 kuukautta voidaan katsoa kertomusvuonna saavutetun, koska kaikkia asiaryhmiä koskeva keskimääräinen syyteharkintaaika jäi uupumaan tavoitteesta vain,7 kuukautta. Keskimääräiset syyteharkinta-ajat paranivat kertomusvuonna edelliseen vuoteen verrattuna myös kaikissa asiaryhmissä. Merkittävänä parannuksena voidaan pitää vaativien asioiden keskimääräisen syyteharkinta-ajan nopeutumista. Kertomusvuonna se oli 4,17 kuukautta, kun se vuonna 28 oli 5,41 kuukautta. Syyteharkinnan yhdenvertaisuutta on mitattu niin sanottujen ratkaisuprofiilien sekä toimenpiteisiin johtaneiden kantelujen avulla. Ratkaisuprofiileissa ensisijainen on asian päättymistä tietyllä perusteella mittaava profiili. Tässä tarkastelussa syytteiden osuus kaikista syyteharkintaratkaisuista on pysynyt ennallaan. Syytteiden osuus muodosti sekä vuonna 28 että vuonna 29 noin 76 % asiaratkaisuista ja 59 % toimenpideratkaisuista. Esitutkinnan rajoittamispäätöksissä on tapahtui kertomusvuonna edelleen nousua. Lisäys koski kaikkia esitutkinnan rajoittamisperusteita. Syyttämättä jättämistä koskevien ratkaisujen osuus pysyi ennallaan. Tältä osin aikaisemmin tapahtunut johdonmukainen kehitys näyttää muuttuneen hieman, koska edellisenä vuonna havaittiin syyttämättäjättämispäätösten vähentyneen samalla, kun rajoittamisratkaisut lisääntyivät. Tilastoista ei ole pääteltävissä yksityiskohtaista syytä tähän muutokseen. Yleinen olettamus on, että rajoittamispäätösten lisääntyminen vähentää syyttämättä jättämistä koskevien päätösten määrää. Olettamus on perusteltu, koska esitutkinnan rajoittamisella lopetetaan sellaisten asioiden käsittely, joiden osalta on jo varhaisessa vaiheessa nähtävissä, etteivät ne tule johtamaan syytteen nostamiseen. Nämä asiat ratkaistaisiin syyttämättä jättämisellä, ellei mahdollisuutta esitutkinnan rajoittamiseen olisi käytettävissä. Kuten edellä todettiin, kehitys ei ole kaikilta osin ollut tällä tavoin johdonmukainen, koska rajoittamispäätösten lukumäärä on noussut ja syyttämättäjättämispäätösten lukumäärä on silti pysynyt samalla tasolla.
t i l a s t o l i i t e 29 7 Selvää syytä tähän kehitykseen ei ole tiedossa. Osasyy voi olla esimerkiksi se, että syyttäjille saapuvien asioiden joukossa on jonkin verran sellaisia asioita, joissa poliisi esittää esitutkinnan rajoittamista, vaikka samantyyppiset asiat aikaisemmin ratkaistiin esitutkintalain 43 :n nojalla tehtävällä poliisin omalla lopettamispäätöksellä. Toinen syy voi liittyä tietynlaiseen asioiden yleisen vaikeusasteen lisääntymiseen. On mahdollista, että monissa asioissa, joissa syyteharkintaratkaisuksi on lopulta tullut syyttämättä jättäminen, tiedot epäillystä rikoksesta ovat esitutkinnassa olleet siinä määrin tulkinnanvaraisia, että tutkinnanjohtaja on harkinnut perustellummaksi esitutkinnan valmiiksi saattamisen ja asian siirtämisen syyteharkintaan sen sijaan, että hän olisi esittänyt esitutkinnan rajoittamista. Tarkan syyn selvittäminen edellyttäisi tutustumista yksittäisten asioiden yksityiskohtiin. Näitä profiileja tukevana seurantana käytetään syytteiden hylkäysprosentin kehitystä alioikeudessa. Syytteiden osuuden muutoksilla pitäisi olla tietty korrelaatio hylkäysprosenttiin. Kertomusvuonna syytteiden hylkäysprosentti pieneni (6,7 % vuonna 29 ja 7,25 % vuonna 28), vaikka syytteiden osuus pysyi ennallaan. Syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuuden seurantaan liittyy myös se, missä määrin kantelujen nojalla syyttäjän ratkaisuja muutetaan taikka ryhdytään muutoin toimenpiteisiin syyttäjän menettelyn johdosta. Muutosprosentti oli kertomusvuonna 7 % (11 % vuonna 28), jos toimenpiteiksi lasketaan syytemääräykset, käsitykset ja ohjeet, päätökset syyttämättä jättämisestä ja muut määräykset. (Ks. Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari s. 29) Keskimääräinen syyteharkinta-aika (kk) Syyttäjänvirasto Luokittelemattomat Tavanomaiset Erittelemättömät Vaativat Kaikki kuukausina Koko maa 1,3 1,56 2,46 4,17 1,97 Helsinki 1,36 2,41 3,23 4,65 2,8 Länsi-Uusimaa 2,54 2,64 4,49 5,43 3,42 Itä-Uusimaa,18 1,67 2,4 4,17 1,92 Kanta-Häme,28 1,12 1,93 3,89 1,44 Päijät-Häme,63,75 1,71 2,9 1,9 Kaakkois-Suomi 1,15 1,61 2,22 4,15 1,96 Varsinais-Suomi,72 1,13 1,93 4,43 1,5 Pirkanmaa,23,89 1,46 3,46 1,19 Satakunta 1,39 2,16 3,21 1,75 Pohjanmaa,91 2,6 3,71 5,94 2,73 Keski-Suomi,26 1,5 2,2 2,62 1,74 Itä-Suomi,31 1,9 1,73 2,91 1,35 Oulu,64 1,25 2,23 4,9 1,66 Lappi 1,56 2,33 4,49 1,94 Ahvenanmaa,3 1,79 2,53 3,67 2,19 VKSV,1 2,37 4,51 5,47 4,61
8 Syyttämättäjättämispäätökset toimenpidekohtaisesti Prosessuaalinen syyttämättäjättäminen Seuraamusluonteinen syyttämättäjättäminen Syyttäjävirasto 1 2 3 4 1 11 12 13 14 22 23 24 3 Yhteensä Koko maa 617 15 563 632 1 582 2 279 457 2 572 885 111 1 113 12 24 833 Helsinki 32 1 641 17 171 264 53 289 163 16 1 14 2 2 573 Länsi-Uusimaa 25 1 177 45 119 191 24 153 88 1 13 1 1 837 Itä-Uusimaa 24 81 47 91 26 43 143 57 4 11 1 1 437 Kanta-Häme 24 1 39 21 125 155 32 257 83 9 1 1 746 Päijät-Häme 12 658 18 59 8 14 63 42 4 948 Kaakkois-Suomi 18 956 51 73 179 18 164 73 12 6 3 1 553 Varsinais-Suomi 53 1 25 29 144 24 62 174 59 7 17 1 954 Pirkanmaa 52 1 428 25 78 127 18 198 43 1 1 12 1 983 Satakunta 35 887 22 8 94 2 1 25 4 2 14 1 283 Pohjanmaa 58 1 132 62 153 14 44 199 31 1 3 1 799 Keski-Suomi 2 935 3 17 84 28 118 54 3 7 2 1 388 Itä-Suomi 164 1 549 33 171 23 32 325 55 2 2 7 2 561 Oulu 57 1 376 71 14 23 52 221 79 12 1 5 2 217 Lappi 24 624 19 64 135 14 123 3 8 6 3 1 5 Ahvenanmaa 14 11 1 7 36 1 41 1 22 VKSV 5 38 39 14 2 4 2 14
t i l a s t o l i i t e 29 9 1 Jätän syytteen nostamatta, koska kyseessä ei ole rikos 2 Asiassa ei ole näyttöä rikoksesta tai todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. 3 Jätän syytteen nostamatta, koska epäillyn rikoksen syyteoikeus on vanhentunut 4 Jätän syytteen nostamatta, koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta 1 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 1 kohta 11 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 2 kohta 12 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 1 kohta 13 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 2 kohta 14 Tieliikennelaki 14 1 momentti 23 Rikoslaki 35 luku 7 24 Rikoslaki 5 luku 7 3 Muu lainkohta Syyttämättäjättämiset 2 1 13 12 3 4 1 11 3 24 23 14
1 2.2 Tuotokset ja suoritteet Tulostavoite: Suoritetaan syyteharkinta tehokkaasti. Ratkaistujen asioiden lukumäärän perusteella arvioiden vuoden 29 tulos oli heikompi kuin edellisen vuoden vastaava tulos. Kertomusvuonna ratkaistiin 84 17 asiaa, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin ratkaistiin 89 287 asiaa. Vuodelle asetettua tavoitetta (86 ratkaistua asiaa) ei saavutettu. Kysymys on pitkälti ollut siitä, että ratkaistujen asioiden lukumäärässä palattiin tasolle, joka vallitsi vuonna 27. Sanottuna vuonna ratkaistiin 83 613 asiaa. Ratkaistujen asioiden painotettu työmäärä oli vuonna 29 yhteensä 398 783 (411 1 vuonna 28 ja 378 668 vuonna 27). Lasku edelliseen vuoteen verrattuna oli kolme prosenttia. Asiaan vaikutti myös se, että Sakari-tietojärjestelmässä ei vuoden kahden viimeisen viikon aikana siirretty asioita käräjäoikeuksiin niiden organisaatiouudistuksen takia. Sen voidaan arvioida merkinneen noin 2 asian vähentymistä Siihen, että tulosta kokonaisuutena arvioiden voidaan luonnehtia myönteiseksi, vaikuttaa kuitenkin ennen muuta se, että pitkään vireillä olleiden asioiden lukumäärä vähentyi huomattavasti. Pitkään vireillä olleiden asioiden joukossa ongelmallisimman ryhmän muodostavat yli 12 kuukautta vireillä olleet asiat. Tähän ryhmään kuuluvia asioita oli kertomusvuonna ratkaisematta 182 kappaletta, kun vastaava lukumäärä oli vuoden 28 lopussa 369 kappaletta ja vuoden 27 lopussa peräti 1 363 kappaletta. Tältä osin syyttäjälaitos myös alitti selvästi sille asetetun tavoitteen (2 asiaa). Trendi oli samankaltainen, joskaan ei yhtä jyrkkä, 6 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden ryhmässä. Lukumääristä on havaittavissa, että panostukset pitkään vireillä olevien asioiden lukumäärän vähentämiseen ovat tuottaneet toivottua tulosta.
t i l a s t o l i i t e 29 11 Syyttäjänvirasto Vireillä olevien asioiden ikärakenne Vireillä alle 1 kk Vireillä 1-3 kk Vireillä 3-6 kk Vireillä 6-9 kk Vireillä 9-12 kk Vireillä yli 1 v Yhteensä Koko maa 4 843 4 789 2 8 1 368 52 188 14 58 Helsinki 847 952 714 417 159 61 3 15 Länsi-Uusimaa 388 465 289 277 126 24 1 569 Itä-Uusimaa 343 37 26 7 1 14 1 13 Kanta-Häme 264 272 174 65 12 8 795 Päijät-Häme 139 91 56 18 1 1 36 Kaakkois-Suomi 227 25 12 14 3 1 597 Varsinais-Suomi 443 343 162 68 37 18 1 71 Pirkanmaa 334 215 68 24 7 7 655 Satakunta 244 16 81 9 3 1 498 Pohjanmaa 321 45 289 168 75 24 1 327 Keski-Suomi 163 2 149 67 23 4 66 Itä-Suomi 537 378 137 4 14 4 1 11 Oulu 343 371 225 78 34 18 1 69 Lappi 217 251 138 43 12 2 663 Ahvenanmaa 32 2 8 6 2 1 69 VKSV 1 1 2 4 2 1 Satakunta Kaakkois-Suomi Itä-Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Lappi Itä-Uusimaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Oulu Ahvenanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Helsinki Länsi-Uusimaa VKSV % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1% Vireillä alle 6 kk Vireillä 6-9 kk Vireillä 9-12 kk Vireillä yli 1 v
12 2.3 Prosessien- ja laadunhallinta Tulostavoite: Käytetään tarkoituksenmukaisia prosessilajeja. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta kirjallisen menettelyn käyttöasteen ei tulisi minkään tuomioistuimen alueella poiketa olennaisesti valtakunnallisesta tasosta. Kirjallisen menettelyn käytössä syyttäjien esitykset kirjalliseen menettelyyn ylittivät tulostavoitteen. Tavoitteena oli säilyttää edellisenä vuonna saavutettu taso, joka oli 35 % syyttäjän käräjäoikeuteen siirtämistä asioista. Kertomusvuonna toteutuma ylitti tämän ollen 41,75 %. Syyttäjälaitoksen sisäisessä tulosohjauksessa syyttäjänvirastoille on lisäksi asetettu eräitä yksityiskohtaisempia laadullisia tulostavoitteita. Keskeisimmät näistä ovat seuraavat virastojen Valtakunnansyyttäjänvirastolle raportoimat asiat: 1. haastehakemusten todistelun teemoittelu 2. kirjallisen tutkintasuunnitelman laadintaan osallistuminen muiden esitutkintaviranomaisten kanssa 3. parisyyttäjien käyttö 4. rasististen ja muiden viharikosten tunnistaminen syyttäjätoiminnassa.
t i l a s t o l i i t e 29 13 Ratkaisut syyttäjänvirastoittain Syyttäjänvirasto Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Käsiteltävät asiat Avoinna kauden alussa Saapuneet asiat Yhteensä 98 586 85 24 13 346 1,% 1,% 1,% 15 917 12 93 3 14 1,% 15,14% 22,58% 7 586 5 955 1 631 1,% 6,99% 12,22% 6 412 5 563 849 1,% 6,53% 6,36% 6 218 5 536 682 1,% 6,49% 5,11% 3 847 3 596 251 1,% 4,22% 1,88% 5 471 4 731 74 1,% 5,55% 5,54% 8 198 7 25 948 1,% 8,51% 7,1% 7 56 6 978 582 1,% 8,19% 4,36% 3 823 3 365 458 1,% 3,95% 3,43% 6 588 5 424 1 164 1,% 6,36% 8,72% 4 588 4 95 493 1,% 4,8% 3,69% 9 354 8 372 982 1,% 9,82% 7,36% 8 52 7 25 847 1,% 8,45% 6,35% 4 58 3 511 547 1,% 4,12% 4,1% 847 711 136 1,%,83% 1,2% 67 45 22 1,%,5%,16% Ratkaisujen lajit Käsittelyratkaisut Yhdistetty Siirretty Syyte Rm SJP tpluop SJP pros ETL 4.3 ETL 4.4 pros 3 3 1,% 538 17,76% 554 18,28% 115 3,8% 164 5,41% 18 3,56% 148 4,88% 193 6,37% 26 6,8% 127 4,19% 146 4,82% 126 4,16% 197 6,5% 278 9,17% 119 3,93% 11,36%,% 1 199 1,% 17 14,18% 147 12,26% 111 9,26% 145 12,9% 46 3,84% 56 4,67% 58 4,84% 68 5,67% 91 7,59% 79 6,59% 58 4,84% 87 7,26% 56 4,67% 15 1,25% 9,75% 3,25% 1 212 4 92 5 95 3 991 1 253 6 398 1,52% 5,12% 7,4% 5,% 1,57% 75,64% 213 1221 611 527 44 8 785 1,77% 1,13% 5,7% 4,37%,36% 72,85% 43 419 456 298 44 3 815,81% 7,88% 8,58% 5,61%,83% 71,76% 119 314 364 38 226 3 492 2,3% 6,7% 7,4% 5,95% 4,37% 67,5% 91 297 356 286 71 3 885 1,78% 5,81% 6,96% 5,59% 1,39% 75,97% 26 94 236 132 24 2 798,77% 2,78% 6,97% 3,9%,71% 82,61% 149 221 35 252 58 3 495 3,19% 4,73% 7,49% 5,4% 1,24% 74,84% 8 259 478 354 12 5 25 1,16% 3,77% 6,95% 5,15% 1,75% 76,35% 66 159 515 24 64 5 358 1,% 2,4% 7,77% 3,62%,97% 8,8% 4 81 321 159 58 2 396 1,29% 2,61% 1,33% 5,12% 1,87% 77,12% 27 17 425 258 57 4 39,54% 2,12% 8,44% 5,12% 1,13% 8,2% 18 67 332 17 72 3 91,47% 1,76% 8,74% 4,48% 1,9% 81,38% 49 15 724 427 155 6 285,62% 1,32% 9,1% 5,36% 1,95% 78,96% 93 488 428 339 18 4 978 1,4% 7,34% 6,44% 5,1% 1,62% 74,87% 157 21 246 191 151 2 24 4,81% 6,16% 7,54% 5,86% 4,63% 67,59% 37 55 5 39 1 511 4,88% 7,26% 6,6% 5,15%,13% 67,41% 4 4 13 11 16 7,41% 7,41% 24,7% 2,37%,% 29,63% ETL 4.4. kust 1 32 1,65% 411 3,41% 117 2,2% 149 2,88% 55 1,8% 19,56% 72 1,54% 143 2,8% 65,98% 19,61% 44,87% 16,42% 26,33% 9 1,35% 68 2,9% 24 3,17% 2 3,7% S päätös 1 396 1,75% 218 1,81% 115 2,16% 194 3,75% 56 1,1% 45 1,33% 53 1,13% 162 2,36% 117 1,76% 18,58% 47,93% 2,53% 156 1,96% 19 1,64% 41 1,26% 41 5,41% 4 7,41% S ilmoitus 282,35% 29,24% 9,17% 7,14% 17,33% 13,38% 2,43% 3,44% 47,71% 15,48% 32,64% 12,32% 33,41% 16,24% 2,6%,%,% Yhteensä Avoinna kauden lopussa 14 58 79 849 1,% 1,% 3 15 12 59 21,71% 1,% 1 569 5 316 1,81% 1,% 1 13 5 173 6,98% 1,% 795 5 114 5,48% 1,% 36 3 387 2,11% 1,% 597 4 67 4,11% 1,% 1 71 6 876 7,38% 1,% 655 6 631 4,51% 1,% 498 3 17 3,43% 1,% 1 327 5 36 9,15% 1,% 66 3 798 4,18% 1,% 1 11 7 96 7,65% 1,% 1 69 6 649 7,37% 1,% 663 3 261 4,57% 1,% 69 758,48% 1,% 1 54,7% 1,% Syyteharkinta-aika (kk) 1,97 2,8 3,42 1,92 1,44 1,9 1,96 1,5 1,19 1,75 2,73 1,74 1,35 1,66 1,94 2,19 4,61
14 2.4 Toiminnallinen tehokkuus Tulostavoite: Toteutetaan rikosvastuu tuottavasti ja taloudellisesti. 27 28 29 Tavoite Tuottavuus (koko henk.) ratk./htv 174 177 171 18 Tuottavuus (syyttäjät) ratk./htv 275 271 26 275 Taloudellisuus /ratk. 335 374 48 39 Tuottavuus koko henkilökunnalla mitattuna laski vuodesta 27 noin kahdella prosentilla ja vuodesta 28 vajaalla neljällä prosentilla. Vastaavasti syyttäjillä mitattuna tuottavuus laski vuodesta 27 noin seitsemällä prosentilla ja vuodesta 28 noin 12 prosentilla. Asetettua tavoitetta tuottavuudelle ei saavutettu. Perinteisesti tuottavuus on laskettu jakamalla syyttäjänvirastojen ratkaistujen asioiden määrä henkilötyövuosimäärällä. Tässä laskelmassa tavanomainen rikosasia on samanarvoinen esimerkiksi talousrikoksen kanssa. Tämä ei tee täyttä oikeutta kehitykselle tilanteessa, jossa juttukanta on vaikeutunut. Painotetulla työmäärällä laskettuna tuottavuus koko henkilökuntaa ja syyttäjää kohden on laskenut vuodessa noin prosentilla. Tähän on saattanut vaikuttaa syyttäjien keskittyminen pitkään syyteharkinnassa olleisiin asioihin. Pitkään syyteharkinnassa olleisiin asioihin liittyy usein jokin erityisongelma, joka vie työpanosta. Taloudellisuuslukuun vaikutti oleellisesti eräiden menoerien siirtyminen kihlakunnanvirastoilta syyttäjänvirastoille. Asetettua tavoitetta taloudellisuudelle ei saavutettu. Siihen on vaikuttanut tuottavuuden jääminen tavoitetasoa alhaisemmalle tasolle.
t i l a s t o l i i t e 29 15 2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoite: Huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista. Syyttäjälaitoksessa on vuosittain toteutettu VMBaro -työtyytyväisyyskysely. Työtyytyväisyysindeksi on kehittynyt seuraavasti: Työtyytyväisyysindeksi 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 3,1 3,16 3,28 3,28 3,25 3,31 3,3 3,33 3,34 3,35 3,3 27 28 Tavoite 29 Tavoite 28 29 Koko syyttäjälaitos Oikeushallinnossa Valtiolla yleensä Syyttäjälaitoksen syksyllä 29 toteutetussa työtyytyväisyyskyselyssä työtyytyväisyysindeksi nousi ollen 3,33. Tältä osin asetettu tavoite toteutui. Kyselyn pääkohtien keskiarvot johtamisosiota lukuun ottamatta nousivat edellisestä mittauksesta. Selvimmin nousivat työoloja ja palkkausta koskevat osiot. Eniten myönteisiä vastauksia annettiin työn haastavuudesta, oikeudenmukaisesta ja inhimillisestä kohtelusta työtovereiden taholta sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta työyhteisössä.
16 Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus marraskuussa 29 Johtaminen Työn sisältö ja haasteellisuus Palkkaus Kehittymisen tuki Työilmapiiri ja yhteistyö Työolot Tiedon kulku Työnantajakuva Kohtien 1 8 keskiarvo yhteensä VKSV Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Vastauksen keskiarvo yhteensä Oikeushallinnon keskiarvo Valtion keskiarvo 3,28 3,54 3,4 3,4 3,59 3,7 2,81 3,4 3,39 2,99 3,4 2,45 3,14 3,35 3,37 2,64 2,74 3,4 3,49 3,86 2,79 3,48 4,4 3,65 3,2 3,35 3,49 3,19 3,62 3,11 3,73 3,76 3,37 3,15 3,23 3,39 3,4 3,64 2,82 3,43 3,94 3,5 3,2 2,8 3,36 3,63 3,76 3,21 3,42 3,74 3,69 3,28 3,46 3,55 2,83 3,56 2,87 3,28 3,47 3,35 2,91 2,96 3,17 3,78 3,75 3,15 3,64 4, 3,56 3,39 3,42 3,6 3,56 3,81 3,1 3,73 3,93 3,86 3,79 3,59 3,65 3,55 3,93 3,14 3,77 3,95 3,91 3,41 3,56 3,66 3,2 3,65 2,99 3,45 3,52 3,31 2,76 2,99 3,27 3,22 3,43 2,53 3,37 3,61 3,18 3,16 2,61 3,15 3,38 3,6 2,73 3,43 3,76 3,6 3,49 3,34 3,41 3,4 3,44 2,73 3,4 3,74 3,59 2,88 2,76 3,22 2,6 3,36 2,35 2,83 3,39 3,33 2,22 2,8 2,91 3,26 3,6 2,83 3,41 3,7 3,52 3,7 3,12 3,33 3,31 3,67 2,81 3,23 3,63 3,56 3,2 3,24 3,34 3,36 3,68 2,82 3,24 3,67 3,49 3,8 3,19 3,35
t i l a s t o l i i t e 29 17 Lisäksi on seurattu sairauspäivien lukumäärää henkilötyövuotta kohden. Tämä luku on kehittynyt seuraavasti: 1 Sairauspoissaolo pv/htv 8 6 4 2 6,8 8,4 7,8 7,1 8, 27 28 Tavoite 29 Tavoite 28 29 Toteuma Sairauspoissaoloja syyttäjänvirastoissa oli kertomusvuoden aikana yhteensä 3 518 työpäivää. Niiden määrä laski lähes 83 työpäivää edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti pitkien sairauslomien osalta. Syyttäjälaitoksen terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja vuoden aikana olleiden henkilöiden määrän %-osuus koko henkilöstöstä) oli 43,9 %, edellisenä vuonna luku oli 41,6 %.
18 Syyttäjänvirastojen sairauspoissaolot työpäivinä 22 29 5 4 3 85 932 1 23 2 134 1 149 187 1 717 1 28 2 1 1 76 1 914 2 179 1 843 1 644 2 286 1 825 1 536 794 761 666 782 826 72 83 773 22 23 24 25 26 27 28 29 1 3 päivää 4 6 päivää yli 6 päivää Myös koulutuspäivien määrää on seurattu. Niiden määrä henkilötyövuotta kohden on Prima-henkilöstötietojärjestelmästä saadun tiedon mukaan kehittynyt seuraavasti: 1 Koulutukseen osallistuminen pv/htv 8 6 4 2 2,9 4,7 8,5 4,2 7, 27 28 Tavoite 29 Tavoite 28 29 Toteuma Koulutuspäivien seurannasta ilmenee, että asetetuista tavoitteista on jäätiin sekä vuonna 29 että vuonna 28. Toteutumat jäivät molempina vuosina asetetuista tavoitteista olennaisesti (vuonna 29 noin 4 % ja vuonna 28 noin 45 %). Vuoden 29 aikana tehtyjen havaintojen mukaan koulutuspaikkoja jäi käyttämättä varsinkin loppuvuodesta järjestetyillä kursseilla. Syyttäjänvirastoilta saatujen tietojen mukaan syyttäjiä jäi lähtemättä koulutukseen määrärahojen niukkuuden ja virastojen työtilanteen vuoksi.
t i l a s t o l i i t e 29 19 3 Syyttäjälaitoksen voimavarat 3.1 Toimintamääräraha Syyttäjälaitoksen toimintamääräraha (1 ) TP 27 TP 28 TP 29 TA 29 Muutos 28 29 % Valtakunnansyyttäjänvirasto Paikalliset syyttäjävirastot 2 934 3 439 3 615 3 627 5,1 28 2 33 857 34 31 35 59 2,7 Muut 1 122 1695 2 328 1 974 37,3 Yhteensä 32 77 38 541 4 244 4 66 4,4 Toimintamääräraha 32 98 39 41 39 893 39 73 3,4 Syyttäjälaitoksen kokonaismenot vuonna 29 olivat 4,2 miljoonaa euroa. Syyttäjälaitos käytti vuodelle myönnetyn 39,9 miljoonan euron määrärahan lisäksi 35 euroa vuodelta 28 siirtynyttä määrärahaa. Syksyn 28 tulosneuvottelussa oli suunniteltu käytettäväksi 96 euroa siirtyvää määrärahaa, mutta talousnäkymien heikennyttyä ministeriö edellytti syyttäjälaitoksen käyttävän siirtyvää määrärahaa suunniteltua vähemmän. Säästösuunnitelma toteutui. Lisätalousarviossa syyttäjälaitokselle myönnettiin 19 euron lisämääräraha Ruandan kansanmurhaan liittyvää oikeudenkäyntiä varten. Tämä oikeudenkäynti aiheutti vuonna 29 syyttäjälaitokselle kuluja yhteensä 227 5 euroa (palkat 176 2, matkakulut 46 4, muut kulut 4 9). Syksyn aikana oli tarkoitus kuulla vastaajan todistajia jossakin Afrikan maassa. Tämä matka, joka toteutui Tansaniaan, siirtyi vuoden 21 puolelle syyttäjistä riippumattomista syistä. Muut menot, jotka eivät suoraan liity Valtakunnansyyttäjänvirastoon tai yksittäisiin syyttäjänvirastoihin, koostuivat yhteisistä tietohallinnon ja oikeushallinnon palvelukeskuksen menoista. Vuonna 29 niihin vaikutti lisäksi merkittävä aikaisempiin vuosiin liittyvä eläkemaksu (464 euroa).
2 Henkilöstömenot olivat yhteensä 32 miljoonaa euroa eli 79,5 prosenttia kokonaismenoista. Henkilöstömenot nousivat 982 eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävin nousu aiheutui virkaehtosopimuksen vaikutuksista (yleiskorotuksen kustannusvaikutus 2,3 prosenttia sekä paikallis- ja kehittämiserien osuus 1,96 prosenttia syyttäjien ja 2,21 prosenttia toimistohenkilökunnan osalta). Toimitilamenot olivat 3,89 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia kokonaismenoista. Toimitilamenot nousivat 591 eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten nousu johtui ensisijaisesti uusista toimitiloista, joiden vuokrataso on edellisiin verrattuna korkeampi (Tampere, Mikkeli, Järvenpää, Hämeenlinna ja Rovaniemi). Vuokrakuluja tulee jatkossakin kasvattamaan vuokranantajien pyrkimys nostaa vuokratasoa markkinatasolle sopimusten uusimisten yhteydessä. Tietohallintomenot olivat yhteensä 1 413 euroa. Kulut nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 168 eurolla. Tämä johtui siitä, että oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen palkkausmenot 35 euroa sisältyivät ensimmäistä kertaa menoihin. Muut tietohallintomenot vähenivät 182 eurolla (14,6 prosentilla). Euromääräisesti mitattuna suurin vähennys kohdistui vakiopalveluihin (136 euroa). Suhteellisesti suurin vähennys kohdistui kehittämiseen (47 prosenttia). Muut menot olivat yhteensä 2,9 miljoonaa euroa eli 7,3 prosenttia kokonaismenoista. Muut menot laskivat 39 eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. 45 Syyttäjälaitoksen menot vuosina 27 29 menolajeittain (1 ) 4 35 3 25 2 15 1 5 2 938 2 976 1 413 1 245 2 27 3 297 3 888 1 122 1 739 27 189 31 22 32 4 27 28 29 Henkilöstömenot Toimitilamenot Tietohallintomenot Muut menot
t i l a s t o l i i t e 29 21 Syyttäjälaitoksen määräraha ja sen käyttö TP-27 TP-28 TP-29 Muutos-% 8-9 TA 29 Poikkeama TA Poikkeama % VALTAKUnnansyyTTäjänVIRASTO Palkat 2 18 92 2 547 541 2 691 243 5,6 % 2 726 198 34 955 1,3 % Toimitilat 318 16 347 299 48 531 17,6 % 382 5-26 31-6,8 % Investoinnit 3 988 54 34 13 127-75,8 % 18 4 873 27,1 % Muut menot 431 446 489 485 52 282 2,6 % 5-2 282 -,5 % Nettoutettavat tulot -9 9 Valtakunnansyyttäjänvirasto yhteensä 2 934 371 3 438 665 3 615 93 5,1 % 3 626 698 11 65,3 % PAIKALLISET syyttäjänvirastot Palkat 25 7 719 28 474 933 28 848 436 1,3 % 29 89 443 961 7 3,2 % Toimitilat 1 42 498 2 949 754 3 479 961 18, % 3 149 581-33 38-1,5 % Investoinnit 164 92 18 98 153 785-15, % 1-53 785-53,8 % Muut menot 1 427 515 1 865 461 1 819 441-2,5 % 2 18 559 9, % Nettoutettavat tulot -376-154 -955 955 Paikalliset syyttäjänvirastot yhteensä 28 2 258 33 47 974 34 3 668 2,5 % 35 59 24 758 356 2,2 % KAIKKI SyyTTäjän- VIRASTOT yhteensä 3 954 63 36 99 639 37 915 761 2,7 % 38 685 722 769 961 2, % SyyTTäjäLAITOKSEn yhteiset menot Tietohallintomenot 1 122 19 1 245 113 1 413 134 13,5 % 1 582 168 886 1,7 % Oikeushallinnon palvelukeskus 385 978 45 292 16,7 % 392-58 292-14,9 % Eläkemaksun lisämaksu 464 473-464 473 Kaikki menot yhteensä 32 76 739 38 54 988 4 243 66 4,4 % 4 659 722 416 62 1, % MääräRAHA Talousarvio 31 861 38 41 39 73 3,4 % 39 73 Lisätalousarvio 237 631 19 Yhteensä 32 98 39 41 39 893 2,2 % 39 73 Aik. vuosilta siirtyneet 1 547 951 1 569 212 2 69 224 2 69 49 Käytettävissä 33 645 951 4 61 212 41 962 224 41 772 49 Seuraavalle vuodelle siirt. 1 569 212 2 69 224 1 718 564 1 112 768
22 Paikallisten syyttäjänvirastojen toimintamenot vuosina 27 29 Virasto TP 27 TP 28 TP 29 Määrärahat vuodelle 29 Säästön jälkeen käytettävissä 29 Helsinki 4 575 589 5 234 59 5 49 772 5 495 5 459 593 Länsi-Uusimaa 1 845 263 2 328 894 2 345 577 2 35 2 314 479 Itä-Uusimaa 1 456 779 1 945 886 1 956 678 1 962 1 931 93 Kanta-Häme 1 644 321 1 922 894 2 141 319 2 84 6 2 53 711 Päijät-Häme 1 16 966 1 25 544 1 248 589 1 295 1 275 52 Kaakkois-Suomi 1 612 426 1 931 927 1 99 787 2 51 2 2 795 Varsinais-Suomi 2 184 887 2 549 866 2 599 747 2 67 2 629 835 Pirkanmaa 2 161 492 2 531 272 3 52 8 3 58 3 13 214 Satakunta 1 23 11 1 52 269 1 547 58 1 58 1 556 36 Pohjanmaa 2 154 82 2 647 97 2 516 945 2 633 2 593 664 Keski-Suomi 1 281 29 1 56 48 1 58 633 1 57 1 546 661 Itä-Suomi 2 952 294 3 548 375 3 584 117 3 715 3 66 382 Oulu 2 37 888 2 88 486 2 716 542 2 78 2 738 496 Lappi 1 218 533 1 452 943 1 484 163 1 58 1 556 298 Ahvenanmaa 171 915 227 289 198 733 225 221 727 Yhteensä 27 994 465 33 46 74 34 3 668 35 48 6 34 572 665 3.2 Henkilöstö Vuonna 29 paikallissyyttäjien henkilötyövuosimäärä oli 324, joka oli edelliseen vuoteen verrattuna 5 henkilötyövuotta vähemmän. Tulosneuvottelussa syksyllä 28 sovittu siirtyvien määrärahojen runsaampi käyttäminen olisi mahdollistanut edellisen vuoden suuruisen käytön, mutta heikentyneet taloudelliset näkymät edellyttivät jo vuoden 29 aikana säästötoimenpiteitä. Toimistohenkilöstön määrä on vähentynyt ennakoitua nopeammin. Valtakunnansyyttäjänvirastossa henkilötyövuosia käytettiin kertomusvuonna kaikkiaan 36,9 (37,6 vuonna 28), ilman harjoittelijoita luku oli 36,4. Henkilötyövuosien määrän laskuun vaikuttivat muun muassa virastossa täyttämättä olleiden valtionsyyttäjien virat sekä harjoittelijoiden määrän lasku. Vuoden 27 lopussa runsaat puolet syyttäjistä oli vaativuustasolla S12 tai ylempänä. Vuoden 29 lopussa syyttäjistä kaksi kolmasosaa oli jo vastaavilla vaativuus-
t i l a s t o l i i t e 29 23 tasoilla. Tämä vastaa henkilöstösuunnitelmassa asetettua tavoitetta. Vastaavasti puolet toimistohenkilökunnasta oli vuonna 27 vaativuustasolla Y8 tai ylempänä. Vuoden 29 lopussa 6 prosenttia toimistohenkilökunnasta oli vastaavilla vaativuustasoilla. Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet 5 6,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 4 3 183,2 182,7 187,6 178,7 164,8 161,2 155,8 2 1 322,5 325,3 324,1 321,6 34, 329,1 324,1 23 24 25 26 27 28 29 Työllistetyt ja harjoittelijat Sihteerit Syyttäjät Paikallisten syyttäjänvirastojen syyttäjien lukumäärä (miehet ja naiset) 35 3 25 2 231 223 218 217 25 212 198 231 223 218 217 25 212 198 15 1 5 121 12 12 122 122 128 128 117 117 147 141 23 24 25 26 27 28 29 Miehet Naiset
24 Henkilöstön rakenteen kehitys 27 29 Virat ja tehtävät (lkm) 27 28 29 Joht. kihlakunnansyyttäjät 15 15 15 Apulaispäälliköt 25 25 25 Erikoissyyttäjät 39 47 46 KiS S12 86 125 128 KiS S11 134 96 9 Apulaissyyttäjät S8 2 15 SYYTTÄJÄT YHTEENSÄ 299 328 319 Hallintosihteerit Y11 1 1 1 Hallintosihteerit Y1 14 5 5 Sihteerit Y9 1 4 3 Sihteerit Y8 71 73 77 Sihteerit Y7 81 74 66 SIHTEERIT YHTEENSÄ 168 166 161 Syyttäjälaitoksen henkilöstön keski-ikä oli kertomusvuonna 47,4 vuotta. Paikallisissa syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 47,2 ja Valtakunnansyyttäjänvirastossa 5,7 vuotta. Syyttäjälaitoksen henkilökunnan ikärakenne painottuu 45-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin. Keski-ikä paikallisissa syyttäjänvirastoissa 23 29 vuotta 5 49,1 49,2 49,1 48,5 47,8 46,8 47, 46,9 47,2 45,6 46, 46,1 44,8 44,3 4 35,2 355 35,5 36,7 37,1 34,8 35,8 3 23 24 25 26 27 28 29 keski-ikä syyttäjänvirastoissa vakinaisten keski-ikä määräaikaisten keski-ikä
t i l a s t o l i i t e 29 25 hlöä 2 15 Henkilökunnan ikäjakauma 29 149 166 144 1 5 55 43 99 94 5 72 77 67 12 alle 35 -vuotiaat 35-44 -vuotiaat 45-54 -vuotiaat 55-vuotiaat ja yli miehet naiset yhteensä Koko syyttäjälaitoksen henkilökunnasta 64 henkilöä saavuttaa eläkeiän vuoteen 214 mennessä. Tällä hetkellä nämä henkilöt ovat 59-vuotiaita taikka vanhempia. hlöä 15 Paikallisten syyttäjänvirastojen ikärakenne, 55 65-vuotiaat 31.12.29 12 9 6 3 saavuttaa eläkeiän (65 v.) vuonna 1 1 2 4 1 9 11 4 1 3 4 9 8 9 8 5 9 7 5 13 12 tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä vuotta 65 64 63 62 61 6 59 58 57 56 55 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219
26 4 Valtakunnansyyttäjänviraston järjestämä koulutus Koulutuspäivät 25 29 15 12 9 9 73 71 1 74 6 3 25 26 27 28 29 Kertomusvuonna ei järjestetty syyttäjien peruskoulutusohjelmaa eikä laajoja koulutuskokonaisuuksia ollut, jolloin koulutuspäivien lukumäärä laski edellisestä vuodesta. Kurssilaisten lukumäärä 25 29 9 8 7 6 5 4 3 2 1 885 697 627 641 625 25 26 27 28 29
t i l a s t o l i i t e 29 27 Oppilaspäivät 25 29 2 2 2 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 1 958 2 8 1 633 1 49 1 353 25 26 27 28 29 Oppilaspäivien lukumäärä kertoo kertomusvuonna järjestettävien koulutuspäivien kokonaismäärän. Sekä syyttäjien että hallintosihteereiden koulutuspäivien keskiarvo oli kertomusvuonna on 4 päivää. Kertomusvuonna muulle toimistohenkilökunnalle ei järjestetty koulutusta. Alueellisen tilauskoulutuksen tilaisuuksien määrä 29 1 8 7 8 9 6 6 6 4 4 2 Lääke- ja dopingrikokset Teemoittelun haasteet Työrikokset Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset Tiedonhaku Jokapojan IT-taidot
28 Alueellisen tilauskoulutuksen osallistujamäärät 29 2 18 188 16 14 12 1 8 1 95 114 9 69 6 4 2 Lääke- ja dopingrikokset Teemoittelun haasteet Työrikokset Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset Tiedonhaku Jokapojan IT-taidot Kertomusvuonna alkoi alueellinen tilauskoulutus. Virastot tilaavat omien koulutustarpeidensa mukaan alueellista koulutusta Valtakunnansyyttäjänvirastolta, joka vastaa koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta.
t i l a s t o l i i t e 29 29 5 Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari Ratkaistut ja vireillä olevat asiat (tilanne 31.12.29) Valtakunnansyyttäjän hallintoasiat yhteensä 68 ratkaistu vireillä Nimitysasiat 3 1 Henkilöstöhallinto 22 1 Muut viraston hallintoasiat 36 5 Syyttäjälaitoksen hallintoasiat yhteensä 97 ratkaistu vireillä Nimitysasiat 3 Henkilöstöhallinto 39 3 Taloushallinto 2 1 Muut hallintoasiat 18 4 Syyteasiat yhteensä 712 ratkaistu vireillä Muutosharkinta-asiat 287 114 EK:n, OM:n, OKA:n tai EOA:n syytemääräykset 3 RL 1 luvun muut syytemääräysasiat 8 Varsinainen muutoksenhaku KKO:ssa 96 7 Ylimääräinen muutoksenhaku KKO:ssa 19 3 Syyttäjänmääräysasiat 81 4 Sananvapausrikosasiat 59 25 Muut syyteasiat 4 1 Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät 1 Kehittäminen, ohjaus ja koulutus yhteensä 51 ratkaistu vireillä Valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet 2 Muut ohjeet ja määräykset 5 2 Syyttäjälaitoksen koulutus 23 4 Kehittämis- ja tutkimushankkeet, työryhmät yms. 7 8
3 Valvonta yhteensä 239 ratkaistu vireillä Kantelut 52 27 Muut kantelut 11 35 Syyttäjätarkastukset 2 1 Rangaistusmääräysasioiden valvonta 2 2 Muu valvonta 4 4 Kansainväliset asiat yhteensä 7 ratkaistu vireillä Kansainvälinen oikeusapu 17 1 Pohjoismainen ja muu lähialuetoiminta 3 EU- ja EN-asiat 11 1 Muu oikeudellinen yhteistyö 1 Muut kansainväliset asiat 8 3 Ihmisoikeustuomioistuinasiat 25 Asiantuntijatehtävät yhteensä 122 ratkaistu vireillä Lainvalmisteluun liittyvät lausunnot ja esitykset 36 1 Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät 7 15 Muut asiat yhteensä 9 ratkaistu vireillä Tiedoksi tulleet 5 1 Muut asiat 2 1 Kaikki asiat yhteensä 1 368 ratkaistu vireillä 1 91 277
t i l a s t o l i i t e 29 31 Ratkaistut hallintoasiat toimenpiteittäin 29 Ad-acta 43 Ei toimenpidettä 346 Esitys 5 Huomautus 1 Jätetty tutkimatta 24 Kurssi tai seminaari 23 Käsitys tai ohje 22 Lausunto 127 Mietintö 1 Muistio 7 Muu hallinnollinen päätös 94 Muu määräys 6 Muu päätös 28 Nimittämiskirja 32 Palautettu 3 Siirretty 55 Syyte 1 Syytemääräys 62 Syyttäjänmääräys 86 Syyttämättäjättämispäätös 4 Varsinainen muutoksenhaku 44 Vastaus 6 Virkavapauspäätös 9 Yleinen ohje tai määräys 7 Ylimääräinen muutoksenhaku 5 5 1 15 2 25 3 35 YHTEENSÄ 1 95
Valtakunnansyyttäjänvirasto PL 333, 181 HELSINKI Albertinkatu 25 A Puhelin 1 362 8 Tiedotus 1 362 82 Faksi 1 362 888 VKSV@oikeus.fi www.vksv.oikeus.fi