Ympäristökonkretiaa? Kehitysyhteistyötä ja katastrofiapua Kirkon Ulkomaanavussa
Köyhyyden vähentäminen ilmastonmuutoksen oloissa YK:n ilmastopaneeli on arvioinut eri maiden alttiutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille (mm. riippuvuus viennistä, eristäytyneisyys, etäisyys, herkkyys luonnonilmiöille): herkkyysindeksin mukaan kehitysmaat ovat kaksi ja pienet saarivaltiot kolme kertaa teollisuusmaita haavoittuvampia Kehitysmaissa rajalliset taloudelliset, tekniset ja inhimilliset voimavarat valmistautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin Kun toimeentulo on kiinni haavoittuvissa peruselinkeinoissa, kuten maataloudessa, iskevät ilmastonmuutoksen vaikutukset kuten aavikoituminen, kuumuus ja kuivuus helposti kaikkein köyhimpiin, myös kehitysmaissa. Väestön määrä kasvaa, mutta sadot pienenevät. Ilmastonmuutos on myös uhka luonnon monimuotoisuudelle.
Köyhyyden vähentäminen ilmastonmuutoksen oloissa Kolmannes nykyisistä viljelymaista sijaitsee viisi metriä merenpinnan yläpuolella. Puolet maailman ihmisistä asuu rannikkoseuduilla. Useimmissa kehitysmaissa myös teollisuustuotanto on keskittynyt rannikkoalueille, hyvien kulkuyhteyksien ääreen. Merenpinnan nousu on todellinen uhka: yksin viljelymaan tuhoutuminen laittaa ihmisiä liikkeelle. Lämpenemisen on arvioitu lisäävään ja voimistavan myös äärimmäisiä sääilmiöitä kuten myrskyjä, kuivuuskausia ja tulvia. Näitä muutoksia todistamme jatkuvasti. Ympäristöön liittyvät tekijät ovat avainasemassa useimpien kehitystavoitteiden saavuttamisessa. Näitä ovat esim. ruokaturva, puhdas juomavesi ja väestön terveys. Ilmastonmuutoksen on arvioitu myös laajentavan trooppisten tautien levinneisyyttä.
Köyhyyden vähentäminen ilmastonmuutoksen oloissa Teollisuusmailla on tehtävä päästöjen vähentämisessä. Maailman köyhin viidennes tuottaa vain 2 % päästöistä. Afrikkalaisen on arvioitu tuottavan keskimäärin kymmenesosan yhden eurooppalaisen tuottamista päästöistä. Kehitysmaiden aiheuttamien päästöjen määrä kuitenkin kasvaa talouskasvun myötä esim. Intia on tullut merkittäväksi päästöjen aiheuttajiksi. Talouskasvua pitäisikin pystyä taikomaan vähemmin päästöin. Kehitys- ja ympäristöpolitiikan osalta pitää etsiä globaalia tasapainoa riskienhallinnan, päästöjen vähentämisen, ohjauskeinojen ja teknologioiden, torjumisen ja sopeutumisen ja päätöksenteon osalta. On tärkeää, että kaikki ottavat vastuuta tilanteesta, resurssiensa rajoissa.
Puuta tuhlaava ja saastuttava liesi Etiopiasta (vas.) ja ympäristöystävällinen liesi Ruandasta (oik.)
Puuntaimia Kambodzhassa (vas.) ja taimitarha Ruandassa (oik.)
KUA:n tavoitteita Kirkon Ulkomaanavun ensisijainen tavoite ovat teot ihmisarvon puolesta. Vähennämme köyhyyttä ilmastonmuutoksen oloissa. Haluamme työmme kautta ennakoida ja ennaltaehkäistä ympäristömuutoksia, etsiä sopeutumiskeinoja elämiseen ympäristömuutosten keskellä, varautua ympäristön äkillisten muutosten seurauksiin ja lisätä tietoisuutta ympäristömme muuttumisen vaikutuksista kehitysmaiden ihmisten elämään. Haluamme sitouttaa kehitykseen myös kotimaassa tarjoamalla keinoja, mm. Toisenlaisen lahjan muodossa. Köyhyyden vähentäminen ilmastonmuutoksen oloissa ja ilmastonmuutoksen liittyvät katastrofivalmius näkökohdat tullevat olemaan jatkossa myös merkittävämpi osa kehityspoliittista vaikuttamistoimintaamme.
KUA:n tavoitteita Kehitämme työtämme tällä alueella. Emme ole tyytyväisiä tämänhetkiseen panokseemme. Kehittämisen sijaa on! Ympäristövaikutukset ja ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat ovat eräs keskeisistä painopisteistämme vuonna 2008. Samalla pyrimme vaikuttamaan myös oman työmme ympäristökuormittavuuden vähenemiseen, myös Helsingissä.
Puhdasta vettä Ruandassa
Sanitaatiotyötä Ruandassa
Keskeisiä tavoitteitamme Keskeisinä tavoitteinamme ovat mm. Vähemmän köyhyyttä, enemmän hyvinvointia (Ihmisten yhtäläiset oikeudet perustarpeiden tyydyttämiseen toteutuvat kestävällä tavalla) ruoka, vesi, koulutus, toimeentulo, terve elämä, ympäristö ja kestävyys Vähemmän kärsimystä ja tuhoa katastrofien ja kriisien vuoksi (Yhteisöillä ja yksilöillä kyky selviytyä hätätilanteista ja rahoittaa niiden aiheuttamia tuhoja) paikallinen hätäapuvalmius, omatoimisuus pitkittyneissä kriiseissä, kansainvälinen hätäapuvalmius, haavoittuvuuden vähentäminen Vastuuta ja oikeudenmukaisia rakenteita (Ihmisillä ja kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu ja kyky puuttua epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin ja tuhoaviin käytäntöihin) köyhdyttävän politiikan ja rakenteiden muutokset, asennemuutokset
Keskeisiä tavoitteitamme Työskentelemme yhteisökeskeisesti. Tarjoamme hyviä käytäntöjä, mutta pyrimme löytämään elämää säilyttäviä ratkaisuja yhteisöjen omasta perinteestä ja osaamisesta. Lähtökohtamme on luonnonvarojen kestävä käyttö. Pyrimme kiinnittämään huomiota työmme ympäristökuormittavuuteen ja kuormituksen ennaltaehkäisyyn. Ympäristöspesifi satsaus vaihtelee työkohteissamme ja haluamme kehittää työtämme systemaattisempaan suuntaan Sitoudumme hankkeisiin pitkäksi aikaa, väliarvioita onnistumisesta tarvitaan enemmän Itse ympäristötyön lisäksi useimmiten paikallisen yhteisön kapasiteettia pitkäjänteisesti kasvattava komponentti
Työmme lähtökohtia Usein yhteistyötä paitsi paikallisyhteisön, kumppanijärjestön myös viranomaisten kanssa Ympäristökomponenteilla tiivis yhteys taloudellisiin (esim. tulokehitys, elinkeinot) ja sosiaalisiin tekijöihin (esim. terveys, yhteisön rooli) sekä institutionaalisiin tekijöihin (esim. yhteisön johtajuus, vesikomiteat ja resurssien hallinto, maanviljelysosuuskunnat, lainajärjestelmä, yhteydet viranomaisiin). Työhön vaikuttavia tekijöitä mm. poliittinen ilmasto, maanomistajuus, infrastruktuuri, institutionaaliset ja hallinnolliset tekijät, yhteisön oma omistajuus tavoitteista
River diversion tyyppinen kasteluhanke Etiopiassa
Esimerkkejä työstämme Hondurasissa metsiensuojelua (johtanut kahnauksiin paikallisten salakaatajien kanssa) Guatemalassa, El Salvadorissa, Nicaraguassa ja Hondurasissa luonnonmukaisia vuoroviljelymenetelmiä Brasiliassa guarani- ja kaingang-intiaanien kanssa luonnonmukaisia viljelymenetelmiä Perussa Andien alueen edistetään lasten ympäristötietoisuutta ja vähennetään ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia Maranonjoen laaksossa hedelmäntuotantohankkeen avulla sekä yhteistyöhanke viranomaisten kanssa keinojen löytämiseksi kestävän vedenkäytön ja ruoantuotannon varmistamiseksi Eritreassa maanviljelijöiden koulutusta ympäristöasioissa, viljelykäytäntöjen kehittämistä, puiden istutusta ja pengerryksiä
Mikropato Etiopiassa
Esimerkkejä työstämme Sierra Leonessa yhteisöpohjaista maaseudun kehittämistä mm. kompostoinnin, lähiympäristön suojelun, kestävä metsänkäyttö Etiopiassa puuta säästäviä liesiä, luonnonsuojelutaitoja, asennekasvatusta, siementen kohentamista Haitissa metsiensuojelun edistämistä, katastrofivalmiuden parantamista Intiassa ympäristötietoisuuden kasvattamista, katastrofivalmiuden parantamista (mm. väliaikainen asuminen) Katastrofihankkeissamme on kiinnitetty huomiota esim. pakolaisleirien ympäristökuormitukseen ja mm. leirien purkauduttua satsattu entisen leiriympäristön siivoamiseen
Haasteita työssämme Haasteena laajentaa fokusta maaseudusta ja maatalouselinkeinoista laajempaan toimeentuloajatteluun(taidot, ammattikoulutus, yrittäjyys, lainat) Haasteena löytää jatkuvasti uusia innovaatioita köyhyyden vähentämiseksi niukkenevissa oloissa Haasteena huolehtia ympäristöajattelusta jatkumossa hätäavusta pitkäkestoiseen kehitykseen: kestävä luonnonvara-ajattelu taustavoimana Tavoitteena valtauttaa ja tukea etelän kumppaneita ja yhteisöjä myös omassa vaikuttamistoiminnassaan ääni esille myös pohjoisessa
Kysymyksiä keskusteluun Mitä hyviä ympäristökäytäntöjä järjestöt ovat tunnistaneet miten huolehdimme toinen toisiltamme oppimisesta? Miten tuoda tehokkaasti etelän ympäristöhaaste suomalaisten tietoisuuteen pitkäjänteisesti, ei vain katastrofikuvaa?