Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT
Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa arvioitiin energian loppukäyttöä rakennuksissa vuonna 2020 ja 2050. Laskelman oletuksena on, että merkittävien korjaushankkeiden yhteydessä parannetaan energiatehokkuutta. Uudisrakentaminen on vuoden 2010 normien mukaista ja että puolet vuonna 2050 olevista rakennuksista on rakennettu ennen vuotta 2010. Lähde: ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 (Ympäristöministeriö, SITRA ja Tekes, 2010)
Lämmitysenergian säästöpotentiaali vanhassa talossa Asuinkerrostalon lämpöenergiavirrat Lämmitysenergiaa voidaan oikeilla toimenpiteillä säästää jopa 30 50 % tyypillisessä 1960 70-luvulla rakennetussa asuinkerrostalossa. Ilmanvaihto Säästöpotentiaali 15 25 % Johtumishäiriöt (ikkunat, eristys, tiiviys, oikea sisälämpötila) Vesi (mittaus, kalusteet) Yhteensä 10 15 % 5 10 % 30 50 % Lähde: Teknologiateollisuus LVI-TTT/TKK/LVI
Talotekniikka: hybriditalon lämmitys Hybridilämmitys tarkoittaa useamman eri energialähteen hyödyntämistä lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen eri vuodenaikoina. Lähde: Oilon
Lämmön talteenotto rakennuksessa Lämmön talteenotolla voidaan siirtää vähintään 50 prosenttia käytetyn ilman lämmöstä sisään puhallettavaan raittiiseen ilmaan. Lähde: Ensto
Kaukolämmitetyssä rivitalossa asuvan kolmihenkisen perheen sähkön vuosikulutus esimerkki sähkönkulutuksen jakaumasta, yhteensä 4 800 kwh/v Märkätilojen lattialämmityksen yleistymisen myötä sähkölämmityksestä on tullut osa lämmitysjärjestelmää varsinaisen päälämmitysmuodon lisäksi. Kaukolämmitetyissä taloissa on suositeltavampaa käyttää vesikiertoista lattialämmitystä energiatehokkuussyistä. Lähde: Energiateollisuus ry
Toimistorakennuksen energiankäyttö esimerkki jakaumasta Lähde: TKK, LVI-tekniikka 2008
Älykkäät sähköverkot Helsingin Kalasatamaan rakennetaan älykkään sähköverkon mallialuetta. Kuva: Helsingin Energia / Matias Teittinen
Liikenteen sähköistyminen Suomalaisen keskimääräinen ajosuorite on 42 km ja 70 min vuorokaudessa. (Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2004 2005). Liikenne- ja viestintäministeriö tutkii henkilöliikennettä ja tottumuksia kuuden vuoden välein. Kuva: Ensto
Sähköautojen latauspisteet Suomessa sähköautojen latausinfrastruktuuri on jo pääosin valmiina autojen lämmitystolppien muodossa. Sähköautojen laajamittainen käyttöönotto vaatii kuitenkin pieniä paikallisia muutoksia sekä jakeluverkkoihin että kiinteistöjen sisäisiin sähköverkkoihin. Kuva: Fortum Oyj
Materiaalien energiatehokkuus puun monet käyttömahdollisuudet Puukuidut ovat muutaman millimetrin pituisia, putkimaisia rakenteita, joissa on selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä. Ligniinin osuus on havupuissa ja muissa pehmeissä puulajeissa suurempi kuin kovissa puulajeissa. Puun koostumus vaihtelee puulajeittain. Lähde: Metsäteollisuus Oy
Materiaalien energiatehokkuus teräs kestää Teräksestä voidaan sen lujuuden takia valmistaa keveitä rakenteita, joiden kuljettamiseen kuluu muita raskaita materiaaleja vähemmän polttoainetta ja kuljetuskapasiteettia. Kuva: Rautaruukki Oyj