Elinvoimainen kyläalue

Samankaltaiset tiedostot
HÄMEEN KYLÄN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA

HAUTAJÄRVEN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA

Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni?

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI

Yksityisteiden rakentaminen ja ylläpito. Tiina Walin-Jatkola tieisännöitsijä Lapin 57. Metsätalouspäivät Levi

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Tulevaisuuden kylät. Maaseudun elinkeinoelämän mahdollisuuksien tarkastelua mikrotason talousalueina. Rauno Kuha

Kustannustietoisuudella puhtia ennalta ehkäisyyn - Neljä näkökulmaa taloudellisuuteen ja tehokkuuteen

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

ProAgria Lappi Yrityspalvelut. Ari Saarela Yritysasiantuntija

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

KAUKOSEN KEHITTÄMISOHJELMA

Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Maaseudun yritystoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Lapin maaseutufoorumi Simo Alaruikka ProAgria Lappi

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Haasteita riittää, riittävätkö resurssit? - Verkostotoimijan kommenttipuheenvuoro

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Sulkavan elinvoimastrategia

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan

Lapin maatalouden rakennetta

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Teolliset symbioosit. Haminassa Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

STRATEGIA. Hyvinvointi näkökulma

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori Kimmo Aalto

HANKESUUNNITELMA PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

STRATEGIA tiivis

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

SPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA

Sodankylä Omavarainen Lappi Rovaniemi

Maakuntakaava. Kuntakierros 2013 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO

Tehoa Luomutoimintaan!

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Kaupunkistrategia

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja TNS 2014

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan

Sulkavan elinvoimastrategia

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto

RANUANTIEN PALVELUKYLÄ ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo elinkeinojohtaja José Valanta

Miksi matkailuun kannattaa panostaa?

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa

Maaseutu-Pulssin tulokset

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI

Ristijärven kuntastrategia

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen

ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA

Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

Minun tulevaisuuden kuntani

LAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys

Vastuullisesti kasvava Lappi

Nelostie E75 ry. NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

Tontti ja talomarkkinointi

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma


LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Halutuin.

Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet

Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

KOLARI KUNNANOSA 2 YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 6 RAKENNUSPAIKAT 2 6

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Transkriptio:

Elinvoimainen kyläalue Lapin maaseudun tulevaisuuden näkymiä ja pohdintoja LATUA = Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet MTT, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi

Pohdiskelua MATKAILUSTA 2,2 milj. yöpymistä vuodessa 11 matkailukeskusta Kemi-Tornio ja Rovaniemi mukaan luettuna Lapin matkailutulo n. 595 milj. vuodessa Jos jokaisen keskuksen ympärille vedetään 100 km leikkauksella oleva ympyrä peittyy Lapin pinta-alasta n. 70% Jokainen matkailija syö Jokainen matkailija haluaa joitain palveluita Tarjotaanko riittävästi vaihtoehtoja? Matkailun rooli on koko ajan kasvava Matkailijamäärä lisääntyy ja samoin palveluiden tarve matkailusektorilla

Elintarvikkeista Jokainen päivä yli 50 rekkaa tuo tavaraa Lappiin 2,2 milj. yöpymistä vuodessa Asukkaita n.184 000 11 matkailukeskusta Kemi-Tornio ja Rovaniemi mukaan luettuna Jokainen ihminen syö

Elintarvikkeista Omavaraisuus (tuotannon osalta) maito >100,0% naudanliha 95,0% sianliha 2,0% lampaanliha 72,0% poronliha n. 300% ruokaperuna 25,0% leipävilja 0,1% rehuvilja 5,0%

Lappilaisen raaka-aineen jalostajia? Fortum/Kemijoki Oy Metsähallitus Valio Ylikansalliset Kaivosyhtiöt Stora Enso Polarica / Lapin Liha Yms.

Jalostus Mitä Lapissa syödään? Atria, Valio, Kariniemi, Ingman, Vaasa&Vaasa, Kylmänen, Pirkka, Rainbow, Raisio Kuka lappilaiset ruokkii? Kesko, S-kaupat, Transpoint, Haanpää, Valio yms. Viittaus: Heidi Hautalan taannoinen lausunto

Elinvoimainen kyläalue Lähitalousalue = mahdollistava toimintaympäristö Lähitalousalue voi sijaita missä hyvänsä maaseudulla ja se voi olla useiden kylien kokonaisuus Lähitalousalue on usein pendelöintialue taajaman tai matkailukeskuksen läheisyydessä Tärkeää on, että se muodostaa monipuolisen elinkeinojen kokonaisuuden

Elinvoimainen kyläalue Lähitalousalue = mahdollistava toimintaympäristö Yrityksen läheinen ympäristö toimii yrityksen mahdollistavana toimintaympäristönä Lähitalousalue tarjoaa työvoimaa, asiakkuutta, alihankintatyötä, yhteismarkkinointia, uutta yrittäjyyttä, palveluita Lähitalousaluetta on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa on elinkeinollinen, yhteisöllinen ja julkishallinnollinen osa

Elinvoimainen kyläalue Lähitalousalue = mahdollistava toimintaympäristö Yritystä ympäröivä lähitalousalue hyötyy alueellaan sijaitsevasta yrityksestä sen tuottamina hyödykkeinä ja työpaikkoina. Esimerkkejä toimivan lähitalousalueen tuottamista palveluista ovat esimerkiksi elintarvikkeet, korjaamo-, kiinteistö-, hoiva-, kuljetuspalvelut ja kausityövoimaresurssit tai vaikkapa energiantuotanto. Parhaimmillaan tällainen yhteisö toimii kaupunkien tai matkailukeskusten läheisyydessä palvelukokonaisuuksien tuottajana

Hämeenkylä Karjalaisenniemi, Oiva, Luksua, Jaksamo ja Kännäkkä! Erittäin vahvaa maataloutta Rukan, Suomun ja Riisitunturin vaikutusalueella Asukkaiden tarvitsemat palvelut löytyvät n. 15-25 km:n päästä kuntataajamasta Työssäkäyntialueena Posio ja Kuusamo Kehittäminen edellyttää julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Alas ajettujen palveluiden osittainen rakentaminen eri toimijatahojen yhteistyöllä on mahdollista

Kaukonen Tiivis kyläyhteisö Tunturi - Lappiin vievän matkailureitin varrella Levin ja Ylläksen vaikutusalueella Kauppa ja koulu löytyy Hyvin monipuolista yrittäjyyttä Kehittäminen edellyttää julkisen sektorin toimenpiteitä tietoverkkojen toimivuuden kehittämiseksi ja kansalaismielipiteen kuulemista infran rakentamisessa

Hautajärvi Hautajärvi, Urriaapa, Isoviita, Leusjärvi, Oulanka ja Kukasviita! Keskellä matkailukolmiota, kolmion kärjet ovat Sallatunturi, Suomu ja Ruka, osittain Oulangan kansallispuiston sisällä Kaikki elävän kylän peruselementit olemassa Kyläalueella on todella suuri matkailuyrittäjyyden potentiaali Kehittäminen edellyttää julkisen sektorin voimakasta ohjausvaikutusta ja kylän markkinointia yrittämisen paikkana, sisäinen uusiutuminen ei todennäköisesti tule onnistumaan

Ranuantien suuralue Kivitaipale, Narkaus, Siikakämä, Saarikämä, Särkikämä, Haukitaipale n. 40 000 asukkaan taajaman läheisyydessä (20 40 km) Matkailureitin varrella, tavoiteltu asuinalue ja hyvät kulkuyhteydet Koulu, päiväkoti, seurakunta Monipuolista yrittäjyyttä Mahdollisuuksia monenlaiseen yrittäjyyteen on olemassa Kehittäminen edellyttää julkisen sektorin selkeää ohjaus- ja myötävaikutusta

Tehtyjä toimenpiteitä Kylätilaisuudet kaikissa kylissä Elinvoimainen kyläalue Kylien yhdistysten haastattelut menossa Kylien yritysten haastattelut menossa Tulevia toimenpiteitä Julkisen sektorin haastattelut keväällä ja syksyllä Yhteenvedon ja lähitalousalueen kehittämisohjelman rakentaminen Kehittämisohjelman esittely lähitalousalueella

Tutkimuksen tavoite Elinvoimainen kyläalue Rakentaa soveltavaa tutkimuksen avulla lähitalousalueen kehittämisohjelma jossa huomioidaan: Alueen asukkaiden tarpeet Kolmannen sektorin tarpeet Elinkeinoelämän tarpeet Julkisen sektorin tarpeet = Tästä syntyvä Kehittämisohjelma on lähitalousalueen eri toimijatahojen yhteinen tahdonilmaisu

Esille noussutta Elinvoimainen kyläalue huonot, vaihtelevat tietoverkko- ja puhelinyhteydet Yleisten teiden kunto ja kehittäminen vähäistä asukkaiden mielipiteen vähäinen merkitys kylien asioista päätettäessä Kyläalueille haluttaisiin tulla asumaan jos se olisi mahdollista Kyläalueilla paljon käyttämätöntä potentiaalia ( esim. luonto, matkailu, elintarviketuotanto, kädentaidot, kiinteistöjen huolto)

Esille noussutta Elinvoimainen kyläalue Julkisen sektorin merkitys harvaan asuttujen alueiden elinkeinotoiminnan kehittäjänä on entistä suurempi Markkinaehtoinen perusinfrastruktuurin ja siihen liittyvän tiedonsiirtopalvelun toteuttaminen harvaan asutulla alueella ei ole realistinen vaihtoehto Julkisen sektorin tulee jatkossakin kantaa vastuu kansalaisten tasapuolisesta palveluiden turvaamisesta asuinpaikasta riippumatta

Tulevia toimenpiteitä Julkisen sektorin haastattelut Elinvoimainen kyläalue Haastatteluiden ja kylätilaisuuksien yhteenveto Yhteenvetojen muokkaaminen toimenpiteiksi = Tuloksena toimenpide-ehdotukset sisältävä kehittämisohjelma = Ennakoitu kehittämisohjelmien valmistuminen valituille lähitalousalueille on joulukuu 2012