Venäjän n raakapuun ja sahatavaran vienti ja vaikutukset markkinoiden kilpailuun Anne Toppinen, Jari Viitanen, Antti Mutanen, Riitta Hänninen, H Ritva Toivonen, Erno Järvinen J & Alexander Moiseyev Metsäntutkimuslaitos Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Euroopan metsäinstituutti Kohti edistyvää metsäsektoria sektoria Luoteis-Ven Venäjällä -loppuseminaari 28.11.2007, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Rahoitus Maa- ja metsätalousministeriö yht. 143 000 v. 2004-2007. Metsämiesten säätiö ja Suomen Metsätieteellinen Seura yht. 14 000 v. 2006-2007 Osallistuvat tutkimuslaitokset. Yhteensä tutkijatyökuukausia n. 18 kk/v. 28.11.2007 2
Sisällys 1. Hankkeen tutkimustavoitteet 2. Raakapuun vienti Venäjältä 3. Venäläinen raakapuu Suomessa 4. Venäjän sahatavaran vienti 5. Venäjän raakapuun ja sahatavaran viennin skenaariot 6. Venäläisten puutuotealan yritysten kilpailuasema 7. Johtopäätelmät 28.11.2007 3
Hankkeen tutkimustavoitteet Tavoite: Tutkimus valaisee taloustieteen keinoin venäläisen raakapuun ja sahatavaran viennin määräytymistä ja vaikutuksia keskeisimmillä eurooppalaisilla markkinoilla. Tutkimuskysymyksiä: Venäläisen raakapuun viennin kehitys Raakapuun viennin vaikutukset puun kysyntään ja hinnan muodostukseen kohdemarkkinoilla (ensisijaisesti Suomen puumarkkinat). Venäläisen sahatavaran vienti Länsi-Eurooppaan ja sen vaikutus suomalaisten ja ruotsalaisten sahatavaran viejien markkinaosuuksiin (Saksan sahatavaramarkkinat). Puutuotealan yritysten markkinointistrategiat ja toimintaympäristö Luoteis- Venäjällä. Venäjän metsäsektorin viennin kehitysnäkymät. 28.11.2007 4
Raakapuun vienti Venäjält ltä Raakapuun vienti Venäjältä on 1990-luvun alun jälkeen viisinkertaistunut. Ylivoimaisesti eniten puuta viedään Kiinaan. Suomen osuus viennistä supistunut erityisesti vuoden 1998 jälkeen. Vuonna 1998 Suomen osuus Venäjän raakapuun viennistä oli yli 40 %. Vuonna 2006 enää noin 25 %. Raakapuun vienti Venäjältä milj. m 3 (u.b.) 50 40 30 20 10 Raakapuun vienti Venäjältä Raakapuun vienti Venäjältä Suomeen 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lä ht eet : Faost at, Met sänt ut kimuslait os, Tullihallit us 28.11.2007 5
Raakapuun vienti Venäjält ltä Havu- ja lehtipuun vientimäärien jakautuminen maittain: Havupuun vienti Venäjältä, 2004 Lehtipuun vienti Venäjältä, 2004 14% 17% 15% 4% 15% 5% 45% Suomi Kiina Ruotsi Japani Etelä-Korea Muut 2% 9% 21% 53% Suomi Kiina Ruotsi Japani Muut Lähde: Faostat Lähde: Faostat Suomen osuudet Venäjän raakapuun viennistä Eurooppaan ovat 60 % (havupuu) ja 75 % (lehtipuu) 28.11.2007 6
Venäläinen raakapuu Suomessa Venäläisen raakapuun tuonti Suomeen on noin 3,5-kertaistunut sitten 1990-luvun alun. Raakapuun kokonaistuonnista Venäjän osuus on hieman alle 80 %. Tuonnin kasvu on perustunut ensisijaisesti havupuutavaralajien tuontimäärien kasvuun. Vuonna 2006 venäläisen puun osuus Suomen metsäteollisuuden puunkäytöstä oli 18 % (21 %, 2005) ja puutavaralajeittain: Mäntytukki 11 % Kuusitukki 13 % Koivutukki 43 % Mäntykuitupuu 7 % Kuusikuitupuu 13 % Koivukuitupuu 42 % 16000 12000 28.11.2007 7 1000 m 3 8000 4000 Puun tuoni Venäjältä Suomeen puutavaralajeittain 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, T ullihallitus 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Puutavaralajien suhteelliset puun tuonnissa Venäjältä Suomeen 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähteet: M etsäntutkimuslaitos, Tullihallitus Hake Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Muu raakapuu (lähinnä haapaa) Hake Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Muu raakapuu (lähinnä haapaa)
Venäläinen raakapuu Suomessa Tutkimusten mukaan venäläinen koivukuitupuu on täydentänyt kotimaista koivukuitupuuta teollisuuden puun hankinnassa. Mäntykuitupuu puolestaan on pikemminkin korvannut kotimaista puuta. Venäläinen puu on selvästi menettänyt hintakilpailukykyään suhteessa kotimaiseen puuhun jo ennen vientitullikorotuksia. Joidenkin puutavaralajien, kuten kuusitukin, tapauksessa venäläisen puun hinta on kiinteästi seurannut kotimaisen puun hintakehitystä. Toisten puutavaralajien, kuten koivukuitupuun, tapauksessa hintakehitykset ovat eriytyneet. 28.11.2007 8 /m 3 65 55 45 35 /m 3 40 30 20 1998 1999 1998 1999 2000 Kuusitukki 2001 2002 Koivukuitupuu 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2003 2004 2005 2006 2007 Hankintahinta Rajahinta Hankintahinta Rajahinta
2006 2007 Venäläinen raakapuu Suomessa Koivutukki /m 3 55 45 35 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu /m 3 /m 3 40 30 20 28.11.2007 9 Hankintahinta Rajahinta 2007 /m 3 Mäntytukki 65 55 45 35 Hankintahinta Rajahinta 40 30 Hankintahinta Rajahinta 20 Hankintahinta Rajahinta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Venäjän n sahatavaran vienti Venäjän sahatavaran vienti on noin kolmikertaistunut vuoden 1998 jälkeen. Nykyisin se on Kanadan jälkeen maailman toiseksi suurin sahatavaran viejä. Tärkeimmät yksittäiset vientimaat ovat Japani (12 % viennistä) ja Kiina (10 %). Länsi-Eurooppa on kuitenkin tärkein vientimarkkina-alue. Vanhojen EU-maiden (EU15) osuus viennistä on noin 40 %. Eräiden maiden havusahatavaran vienti milj. m³ 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Venäjä Suomi Ruotsi 28.11.2007 10
Venäjän n sahatavaran vienti Venäläinen sahatavara on voittanut markkinaosuuksia esimerkiksi Saksassa samalla kun Suomen ja Ruotsin markkinaosuudet ovat pienentyneet. Eri maista Saksaan viedyn sahatavaran hintojen ja markkinaosuuksien kehitysten analyysin perusteella suomalainen ja ruotsalainen sahatavara eivät kuitenkaan ole korvautuneet nimenomaan venäläisellä sahatavaralla. Suomalaisen sahatavaran havaittiin olevan hinnan suhteen markkinajohtaja Saksan sahatavaramarkkinoilla: ruotsalaisen ja venäläisen sahatavaran hinnat seurasivat suomalaisen sahatavaran hinnan vaihteluita. Eräänä syynä tulokseen on suomalaisten ja ruotsalaisten sahatavaran viejien tietoinen suuntautuminen Saksan kiivaasti kilpailuilta markkinoiden asemesta esimerkiksi Japaniin. Osuus kokonaisvolyymistä 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Markkinaosuudet havusahatavaran viennissä Saksaan 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Venäläinen sahatavara Ruotsalainen sahatavara 28.11.2007 11 Suomalainen sahatavara
Venäjän n raakapuun ja sahatavaran viennin skenaariot EFI-GTM mallilla tutkittiin vientitullien vaikutusta hakkuumääriin, vientiin, sahatavaran tuotantoon ja puun hintaan Venäjällä 2005 2020 5 eri skenaariota: Baseline, ei 4,5 /m 3 korkeampia vientitulleja Havupuun vientitullit 15 /m 3 Raakapuun vientitullit 15 /m 3 Raakapuun vientitullit 15 /m 3, vuoden 2009 alusta 50 /m 3 Edellinen yhdistettynä investointi-ilmapiirin paranemiseen Venäjällä 28.11.2007 12
Venäjän n raakapuun hakkuiden ja viennin skenaariot 190 % 180 % 170 % 160 % 150 % 140 % 130 % 120 % 110 % 100 % BASE II III IV V Raakapuun hakkuut: Tullien kohotessa hakkuut jäävät nykytason mukaista kehitystä alemmalle tasolle Venäjän metsätalouden ja metsien käytön tehostamiseen vientitullit eivät riitä 90 % 80 % 2005 2010 2015 2020 200 % BASE 180 % II III 160 % IV V 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Raakapuun vienti: Tullien kohotessa 50 /m 3 tasolle vienti käytännössä loppuu Vaikutukset kansainvälisille raakapuumarkkinoille Venäjän viennin supistuessa jopa 50 milj. m 3 Mitä tapahtuu laittomasti hakatun puun viennille? 0 % 2005 2010 2015 2020 28.11.2007 13
Venäjän n sahatavaran viennin skenaariot 200 % BASE 190 % 180 % II III IV V 170 % 160 % 150 % 140 % 130 % 120 % 110 % 100 % 2005 2010 2015 2020 Investointi-ilmapiirin parantuminen lisää tulleja tehokkaammin Venäjän sahatavaran tuotantoa ja vientiä Samansuuntainen tulos saatiin myös sellun tuotannolle. 28.11.2007 14
Venäläisten puutuotealan yritysten kilpailuasema Haastateltiin 18 puutuotealan yritysjohtajaa Leningradin ja Vologdan alueilla. Tärkeimmiksi kilpailueduiksi koettiin yrityksen yleinen luotettavuus, hyvä maine sekä ammattitaitoinen henkilöstö. Odotusten vastaisesti halpaa ja runsasta raaka-ainetta ja edullista työvoimaa ei pidetty yrityksille kilpailuetua tuovina tekijöinä. Venäjän kotimarkkinoita ei pidetty houkuttelevina vaan yritykset etsivät tulevaisuudessa kasvua Euroopan vientimarkkinoilta -> kilpailu kiristyy. 28.11.2007 15
Johtopää äätelmät Venäläisen raakapuun vienti on kasvanut erityisesti Aasiassa. Viennistä Euroopan unioniin Suomen osuus v. 2005 oli 70 %, joten viennin ja sen muutosten vaikutukset heijastuvat Suomeen EU-alueen voimakkaimmin. Venäläinen raakapuu menetti hintakilpailukykyään jo ennen vientitullikorotuksia. Vienti Suomeen supistui esim. tammi-elokuussa 2007 20 %. Venäläiset sahatavaran tuottajat ovat pystyneet voittamaan markkinaosuuksia Euroopassa, mutta eivät ole saavuttaneet määräävää markkina-asemaa. Vientitullit supistavat hakkuita ja raakapuun vientiä Venäjältä. Sahatavaran tuotanto sen sijaan kasvaa. Venäläiset puutuotealan yritykset tavoittelevat kasvua erityisesti Euroopassa, mikä kiristää alueen kilpailua entisestään. Toimintaympäristön edelleen muuttuessa jatkotutkimusta tarvitaan tarkemman kuvan saamiseksi tuontipuun vaikutuksista raakapuumarkkinoihin ja Suomessa toimivan metsäteollisuuden kilpailukykyyn. 28.11.2007 16