2010 2009 P A R H A A T K Ä Y T Ä N N Ö T 2 0 1 0 Parhaat käytännöt 2010
Maaseutuverkosto juhlistaa maaseudun parhaita käytäntöjä Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteena on esitellä suomalaisen maaseudun kehittämistyön tuloksia ja välittää hyviä käytäntöjä edelleen hyödynnettäviksi. Parhaat Käytännöt 2010 -kilpailun runsaan osallistujajoukon lukuisat ideat ja innovaatiot osoittavat, että maaseudulta löytyy osaavia, kekseliäitä ja yhteistyökykyisiä toimijoita. Heidän luomiinsa hyviin käytäntöihin voi tutustua tämän esitteen lisäksi Parhaat Käytännöt -tietokannassa maaseutu.fi -sivustolla. Kädessäsi on koottuna esittelyt Parhaat Käytännöt 2010 -kilpailun finalisteista. Ne edustavat suomalaisen maaseudun kehitystyön helmiä. Parhaat Käytännöt -tietokannasta löydät myös lukuisia muita hyviä esimerkkejä, jotka eivät tällä kertaa mahtuneet 20 finalistin joukkoon. Monista hyvistä käytännöistä on haastavaa valita parhaista parhaat, koska yksiselitteistä voittajaa ei ole olemassa. Kannustankin tutustumaan suomalaisen maaseudun kehittämistyön tulosten laajaan tarjontaan ja soveltamaan hyviä käytäntöjä parhaaksi katsomallanne tavalla myös omassa toiminnassanne. Vuoden 2010 kilpailuun saattoivat osallistua ehdokkaat, jotka olivat saaneet rahoituspäätöksen Manner-Suomen maaseudun- tai Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmasta tammikuun 2010 loppuun mennessä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Ahvenanmaan maakuntahallitus sekä LEADER-toimintaryhmät arvioivat oman toimialueensa kilpailuehdotukset. Alueiden parhaat osallistuivat valtakunnalliseen arviointiin, jossa Parhaat Käytännöt 2010 -työryhmä valitsi finalistit kuuteen kilpailusarjaan. Sarjoja olivat vuoden LEADER-hanke, vuoden kehittämishanke, vuoden maaseutuinvestointi, vuoden maaseutuinnovaatio, vuoden ympäristöpanostus ja vuoden maaseuturahoittaja, joka tällä kertaa valittiin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten joukosta. Lopulliset sarjojen voittajat valitsi tuomaristo ja voittajat julkistettiin 7. lokakuuta järjestetyssä Maaseutugaalassa. Maaseudun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, joka jatkuu myös juhlan jälkeen. Parhaat Käytännöt 2010 - työryhmän puheenjohtajana haluan kiittää kaikkia Teitä maaseudun toimijoita, jotka olette välittäneet omia käytäntöjänne eteenpäin. Oman kiitoksensa ansaitsevat myös työryhmän jäsenet ja Parhaat Käytännöt 2010 -kilpailun tuomaristo, joiden asiantuntemuksella hyvistä käytännöistä on valittu parhaat. Tästä on hyvä jatkaa työtä elinvoimaisen maaseudun hyväksi. Maaseudun kehittämistyön tuloksia nostetaan taas esiin Parhaat Käytännöt -kilpailuissa vuosina 2012 ja 2014. Parhaat Käytännöt 2010 -työryhmän puheenjohtaja Teemu Hauhia verkostovalmentaja, MMM/maaseutuverkostoyksikkö Parhaat käytännöt 2010 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0 3
Vuoden Leader-hanke Lutunen I Lutunen I -hankkeen tavoitteena on lisätä Pohjoisen Keski-Suomen luontoreitistön tunnettuutta ja kehittää alueen yritysten valmiuksia hyödyntää reitistöä luontomatkailussa. Lutunen I on osa laajempaa hankekokonaisuutta, joka on käynnistynyt vuonna 2005. Hankkeen lähtökohtana on hyödyntää juuri kunnostettua luontoreitistöä sekä varmistaa, että tehdyt investoinnit eivät mene hukkaan. Luontoreitistön tunnettuuden ja käytön lisäämiseksi perustettiin paikkatietopohjainen tarina- ja kohdepankki ja tuotettiin sinne aineistoa yhdessä paikallisten kulttuurintuottajien kanssa. Luontoreitistön markkinoinnin tueksi perustettiin myös valokuvapankki sekä tuotettiin DVD Luontoelämyksiä suomalaisuuden juurilla. Yhteistyössä matkailuyritysten ja valikoitujen kohteiden kanssa laadittiin hyvien käytäntöjen malli matkailupalvelujen tuotteistamista varten. Hankekokonaisuus jatkuu Lutunen II A ja B -hankkeissa, joissa kehitetään yritysten verkostoitumisen työkaluja sekä konkreettisia myyntivalmiita matkailutuotteita. Hankkeen toteuttaja: Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Rahoittaja: Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry 4 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0
Vuoden Leader-hanke Maastossa mahdollisuus 2008 2009 Maastossa mahdollisuus -hankkeen tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten luonnontuntemusta sekä saada heidät liikkumaan enemmän. Hankkeessa hyödynnetään lähipiiriä koulu lähiympäristöineen toimii liikuntapaikkana. Hankkeessa koulutetaan nuoria lähialuekarttojen tekemiseen ja kannustetaan heitä yrittäjyyteen. Valmiita karttoja käytetään rastiseikkailutapahtumien järjestämisessä. Rastiseikkailut on suunniteltu 7 15-vuotiaille koululaisille. Ne järjestetään kouluajan ulkopuolella, mutta koulujen lähimaastossa. Hankkeeseen on osallistunut 16 koulua, karttoja on tehty 36 ja hankkeen aikana on järjestetty 18 karttojen käyttöön aktivoivaa tilaisuutta. Hankkeen aikana syntyi myös yksi kartanpiirtämiseen erikoistunut yritys. Hanke sai paljon julkisuutta ja sen tapahtumiin osallistui noin 1 400 henkilöä. Hankkeen kakkosvaihe on käynnistetty Loviisan alueella, ja uutta hanketta valmistellaan Mäntsälässä. Hankkeen toteuttaja: OK orient Rahoittaja: Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0 5
Vuoden Leader-hanke UPV Icehearts UPV Icehearts -hankkeen tärkeimpänä tarkoituksena on olla lastensuojelullisena tukena erityistä tukea kasvussaan tarvitsevalle lapselle ja hänen perheelleen koulussa ja vapaa-ajalla. Hankkeen tarkoituksena on juurruttaa Ulvilaan suurkaupungissa Vantaalla toiminut Icehearts-toiminta. Hanke yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Toimintamallin ytimessä ovat syrjäytymisuhan alla olevat lapset, joille päivittäinen selviytyminen koulunkäynnistä ja sosiaalisista tilanteista on ongelmallista. Icehearts tarjoaa liikunnan ja yhteisen toiminnan keinoin ammattikasvattajan avulla lapselle mahdollisuuden kehittää sosiaalisia taitojaan. Hankkeen avulla on pystytty tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja heidän vanhempiaan ja koululuokkien opiskelurauha on parantunut huomattavasti. Toimintaa ollaan laajentamassa Länsi-Suomen muihin kuntiin. Hankkeen toteuttaja: UPV Icehearts ry Rahoittaja: Karhuseutu ry 6 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0
Vuoden Leader-hanke Vetovoimainen Vesanto Vetovoimainen Vesanto -hankkeen tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja verkostoitumista Vesannon alueen vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisten asukkaiden välillä sekä parantaa joustavan asumisen edellytyksiä. Hankkeessa yhteistyö on korostetussa asemassa. Alueen yrittäjät ovat oma-aloitteisesti ryhtyneet kehittämään alueen vetovoimaisuutta ja imagoa, jotta loma-asukkaat saadaan osaksi paikkakunnan elämää ja viipymään paikkakunnalla pidempiä aikoja. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat vapaa-ajan vesantolaisille suunnatut tapahtumat, tiedotus, loma-asukasparlamentin perustaminen, yritys- ja paikalliskummitoiminnan käynnistäminen, etätyö- ja etäyrittäjyysselvityksen tekeminen sekä etätyön edellytysten parantaminen mm. etätyötoimistokokeilun ja laajakaistaneuvonnan kautta. Vesannon elinkeinomahdollisuuksia ja markkinointia kehitetään avoimet ovet -tapahtumien avulla sekä laatimalla Vesannossa järjestettävän Reiska MM-jalkapallotapahtuman kehittämissuunnitelma. Asumisen edellytyksiä pyritään parantamaan tonttipörssikokeilun ja palvelujen joustoselvityksen avulla. Hankkeen välillisinä vaikutuksina Vesannolle on syntymässä uutta yritys- ja kehittämistoimintaa. Vaikutus on 2 400 asukkaan kunnassa erittäin merkittävä. Alueella on entuudestaan alle 15 teollista työpaikkaa ja nyt uusia työpaikkoja syntyy 30 lisää. Hankkeen toteuttaja: Vesannon Yrittäjät ry Rahoittaja: Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0 7
Vuoden kehittämishanke Härkää sarvista Härkää sarvista -hankkeen tavoitteena on saada maatalousluonnon ja kulttuurimaiseman monimuotoisuus säilymään ja kohentumaan sekä monipuolistaa karjatilojen toimintaa maatalouden muutoksessa. Hanke pyrkii tehostamaan laiduntavien eläinten käyttöä maaseutumaiseman hoidossa. Härkää sarvista -hanke toimii Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Hankkeen suunnittelukohteet sijaitsevat maatiloilla, perinnebiotoopeilla, luonnonsuojelualueilla, Natura 2000 -alueilla, kylien lähimaisemissa sekä arvokkailla maisema-alueilla. Hoidettu maisema on kaunis! Laidunnus on hyvä maisemanhoitokeino, koska se edesauttaa maatalousluonnon ja kulttuurimaiseman monimuotoisuuden säilymistä. Perinnebiotoopit ja monet uhanalaiset eliöt eivät selviä ilman jatkuvaa hoitoa. Maisemalaidunnus on myös karjatiloille yksi mahdollinen tulonlähde. Hankkeen tavoitteena on saada paikalliset ihmiset mukaan luonnon monimuotoisuuden edistämistyöhön sekä lisätä maatalouden erityisympäristötukien hyödyntämistä maiseman- ja luonnonhoidossa. Hankkeen tuloksena syntyy luonnon- ja maisemanhoidon yrittäjyyttä maaseudulle. Hanke tukee karjatilojen säilymistä ja monipuolistaa niiden tulonlähteitä. Hankkeesta hyötyvät etenkin hankealueen karjatilalliset, yhdistykset ja kyläyhteisöt, mutta myös kaikki hankealueella asuvat, kulkevat ja matkaavat. Hankkeen toteuttajat: Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Savon Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELYkeskukset, ProAgria Pirkanmaa, Etelä-Savo ja Österbottens Svenska Lantbrukssällskap. Rahoittajat: Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjanmaan ELY-keskukset 8 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0
Vuoden kehittämishanke LAPPI LUO, Lapin luonnontuote- ja elintarviketoimialojen työohjelma LAPPI LUO -hankkeen tavoitteena on sitouttaa Lapin luonnontuote- ja elintarvikealoilla toimivat organisaatiot mukaan alan yhteiseen kehittämistoimintaan. Kehittämistoiminnan päämääränä on Lapin luonnontuote- ja elintarvikealojen toimintaedellytysten edistäminen, alojen tiedon lisääminen, kehittämistyön ohjauksen vahvistaminen sekä yrittäjyyden ja työmahdollisuuksien lisääminen. Luonnontuoteala on yksi Lapin painopistealoista, joten alan hankkeiden koordinointi on tärkeää. Alalle on syntynyt useita hankkeita, joiden yhteistyö toimii hyvin LAPPI LUO -hankkeen koordinointityön ansiosta. Hankkeessa toteutetaan uutta toimintamallia, jossa pyritään laajaan sidosryhmä- ja rajapintayhteistyöhön. Kehittämistoiminnasta vastaa yhteistyöorganisaatioiden päättäjistä koostuva johtoryhmä ja asiakohtaisia kysymyksiä käsittelevät eri asiantuntijatyöryhmät. Hankkeessa toimiva tutkimuskoordinaattori edistää alojen tutkimushankkeiden etenemistä. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä pyritään saamaan alojen kehittämistyö osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa. Hankkeen toteuttaja: MTT Rovaniemi, ProAgria Lappi ja Lapin 4H-piiri Rahoittaja: Lapin ELY-keskus P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0 9
Vuoden kehittämishanke METKA, Metsäenergiaa kannattavasti METKA-hanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on metsäenergian hankintaketjun kannattavuuden lisääminen sekä laadun parantaminen. Hankkeen tutkimus hyödyttää suoraan metsäenergian hankintaketjun kehittämistä esimerkiksi oikeiden kalustovalintojen ja logistiikan ohjauksen avulla. Hanke on Hämeessä hyvin tärkeä, koska hakepolttoaine on saatava kilpailukykyiseen hintaan käyttöpaikoille ja koska metsäenergian hankintaketjun on oltava kaikille osapuolille kannattavaa toimintaa. Hankkeessa luodaan tutkimustuloksiin perustuva metsäenergian toimintamalli, jossa pienistä energiapuueristä tehdään logistisesti kannattavia kokonaisuuksia. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana suuret metsänhoitoyhdistykset Kanta- ja Päijät-Häme, Työtehoseura sekä Metsäntutkimuslaitos tutkimuslaitoksina. Hankkeen tuloksia otetaan välittömästi käyttöön metsäenergian hankintaketjussa. Tulosten laajaan levittämiseen on suunniteltu erityinen METKA-koulutushanke. Hankkeen toteuttaja: Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys Rahoittaja: Hämeen ELY-keskus 1 0 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0
Vuoden kehittämishanke Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla -hankkeen tavoitteena on kehittää ja lisätä luonnon ja maisemanhoitoa. Hankkeessa etsitään yrittäjät vastaamaan viidestätoista maisemanhoitokohteesta viiden kunnan ja kahden sähköverkkoyhtiön alueilla. Yrittäjät kunnostavat peltoja ja niittyjä, jotka ovat olleet hoitamattomina. Maiseman avoimuuteen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen pyritään laiduntamalla, niittämällä ja raivaamalla. Sähköverkkoyhtiöt ottavat luonnon monimuotoisuutta edistävät hoitotavat käyttöön maisemanhoidossa ensimmäistä kertaa. Hoidettavien alueiden joukossa on kohde, jossa esiintyy tummaverkkoperhosia. Tummaverkkoperhonen on harvinainen ja uhanalainen koko Pohjois-Euroopassa. Umpeen kasvaneiden niittyjen avoimeksi raivaaminen parantaa perhoslajin elossa pysymisen edellytyksiä. Maisemallisesti keskeisten alueiden kunnostaminen parantaa näkyvästi alueiden viihtyvyyttä. Hankkeessa muodostetut laajat yhteistyöverkostot parantavat sekä yrittäjän että tilaajan edellytyksiä tehdä toiminnasta kannattavaa. Hankkeen toteuttaja: ProAgria Pirkanmaa Rahoittaja: Pirkanmaan ELY-keskus P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0 1 1
Vuoden maaseutuinvestointi Eläinten koulutushallin rakentaminen Kuopiolainen yritys Lemmikkikeskus Viiksi osti aikaisemmin Kuopion yliopiston koe-eläinten tuotantolaitoksena toimineet tilat ja remontoi niihin lemmikki- ja pieneläinhoitolan. Investointituen avulla yritys rakensi tilojensa yhteyteen lemmikkien koulutushallin. Yrityksen palveluja ovat eläinten säilytys- ja hyvinvointipalvelut sekä erilaisten harrastustoimintojen tarjoaminen. Kurssitoiminta, kuten tottelevaisuus, agility, suojelu ja järjestys sekä kilpailu- ja näyttelytoiminta ovat erittäin suosittuja koiraharrastajien keskuudessa. Myös koiria työssään apuna käyttävät ryhmät, kuten poliisit ja vartijat tarvitsevat paikan koirien kouluttamiseen. Lemmikkikeskuksen tilat yhdistävät eri yrityksiä ja sidosryhmiä. Koirakouluttajat, vartijat, poliisit, yksityiset koiraharrastajat, trimmauspalveluiden ja fysioterapiapalveluiden tarjoajat ja eläinlääkärit kohtaavat samassa tilassa. Koiraharrastus ja koirien koulutustoiminta ovat kasvavia aloja. Monipuolisella tarjonnalla turvataan yritystoiminnan kannattavuus. Investoinnin toteuttaja: Suomen Lemmikkikoti Oy Rahoittaja: Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry 1 2 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0
Vuoden maaseutuinvestointi Laajakaistaa kyliin Laajakaistaa kyliin -hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa laajakaistainen tietoliikenneyhteys sellaisille kylille, missä laajakaistaa ei ollut ja mistä puhelinoperaattorit olivat päättäneet ajaa alas lankapuhelinverkon. Mukana hankkeessa olivat Kurikan Jyrynkylä, Karijoen Salonkylä ja Järvikylä sekä Kauhajoen Puskankylä ja Uuronkylä. Hankkeen avulla näihin kyliin saatiin rakennettua valokuituverkon runkolinja, johon kaikilla kyläläisillä on mahdollisuus liittyä. Hankkeen myötä jo 60 kiinteistöä sai valokuituliittymän. Valokuituverkon ansiosta yritystoiminnan perusedellytykset paranivat huomattavasti näissä kylissä. Nopea ja toimiva tietoliikenneyhteys on avaintekijä kilpailuetua tavoiteltaessa. Hanke toteutettiin kuntien omistaman Suupohjan Seutuverkon toimesta. Koska Seutuverkko on avoin verkko, palveluntarjoajaksi voi lähteä yhtä hyvin suuri, valtakunnallinen operaattori kuin pieni, paikallinen toiminimi. Molemmat tarjoajat ovat asiakkaaseen nähden samalla viivalla. Kyläläiset voivat kehittää vaikkapa vanhusten hoivapalvelun, jota he tarjoavat verkon asiakkaille tai uudenlaisen, innovatiivisen tv-palvelun. Investoinnin toteuttaja: Suupohjan Seutuverkko Oy Rahoittaja: Suupohjan kehittämisyhdistys ry P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0 1 3
Vuoden maaseutuinvestointi Toimitilojen rakentamien Toimitilojen rakentaminen -hankkeessa rakennettiin lihanjalostus- ja teurastusyritys Lihamaisteri Oy:lle uudet toimitilat. Hankkeen myötä yrittäjällä on mahdollisuus tehostaa hyötyeläinten teurastuspalvelua. Hyötyeläinten teurastuspalvelua harjoittavat pääasiassa vain suuret teurastamot, jotka eivät palvele yksittäisten hyötyeläinten omistajia. Uusien toimitilojen avulla Lihamaisteri Oy tarjoaa palveluja myös yksittäisten hyötyeläinten omistajille. Teurastuksen lisäksi yrittäjä jatkojalostaa lihan korkealuokkaisiksi elintarvikkeiksi, kuten makkaroiksi, säilykkeiksi tai palvilihaksi. Yritystoiminnan avulla pyritään siihen, että luonnon normaali kiertokulku toimii oikein päin, eikä hyödynnettävissä olevaa materiaalia vain haudata maahan. Lihan hyödyntäminen elintarvikkeeksi on järkevää ja taloudellista. Investoinnin toteuttaja: Lihamaisteri Oy Rahoittaja: Piällysmies ry 1 4 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0
Vuoden maaseutuinvestointi Venehotelli Inkoo Venehotelli Inkoo on uusi, ympäristöystävällinen veneiden ympärivuotinen säilytyspalvelu, joka korvaa perinteisen laituri- ja talvisäilytyspaikan. Veneet varastoidaan sisätiloihin kerroshyllyihin, josta ne saadaan nopeasti vesille aina tarpeen mukaan. Talvisin vene säilytetään omalla paikallaan hyllyssä. Venehotellissa veneet ovat turvassa sään armoilta ja ilkivallalta ja ne pysyvät paremmassa kunnossa. Uudessa palvelussa on huomioitu myös ympäristöseikat: kun venettä ei pidetä koko kesää vedessä, pohjan myrkkymaalausta ei tarvita. Veneen pohja huuhdellaan säilytykseen nostettaessa ja pesuvedet suodatetaan usean erotuskaivon kautta. Venehotelli on täysin uusi konsepti, jossa epäesteettiset veneiden talvisäilytysalueet saadaan korvattua modernilla rakennuksella. Venehotelli Inkoo tarjoaa asiakkailleen entistä helpompaa ja ympäristöystävällisempää palvelua. Venehotelli luo myös alueelle uusia työpaikkoja ja työllistää alueen muita yrityksiä. Investoinnin toteuttaja: Rotav Oy Rahoittaja: Uudenmaan ELY-keskus P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0 1 5
Vuoden maaseutuinnovaatio IKI Air savupiippu IKI Air savupiippu -hankkeessa kehitetään asiakaskohtaisesti sovellettuja moduulirakenteisia terässavupiippuja. IKI Air -savupiiput mahdollistavat niiden turvallisen käytön saunoissa ilmajäähdytyksen ja innovatiivisen rakenteen ansiosta. Kehityksen kärjessä olevat uuden tyyppiset Aktiivipiiput myös hyödyntävät savukaasujen lämpöä huonetilan lämmityksessä sekä tehostavat ilmanvaihtoa. Kauhavan Köykkärin kylässä toimiva R. Hautala ky kehitti IKI-Kiuas Oy:lle uuden ilmajäähdytteisen teräshormin. Kehitystyössä hyödynnettiin yrittäjän vuosien kokemusta sekä Härmä Air Oy:n valmistustekniikkaa ja luotiin uusi tuote, joka vastaa tämän päivän tarpeita energiatehokkuuden ja puunpolton puhtauden osalta. Uuden tuotteen ja uuden myyntikanavan myötä yrityksen liikevaihdon on arvioitu kolminkertaistuvan. Pienessä kylässä yrityksen työllistävä merkitys on erittäin tärkeä. Perheyritys R. Hautala ky on panostanut erityisen paljon voimavarojaan tuotekehittelyyn ja Härmä Air Oy on keskittynyt erityisesti valmistusmenetelmiin. Yritykset ovat saaneet tuotteilleen useita patentteja sekä kaksi kertaa Innosuomi-palkinnon. Hankkeen toteuttaja: R. Hautala ky Rahoittaja: Aisapari ry 1 6 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0
Vuoden maaseutuinnovaatio NeuroCattle NeuroCattle on maatiloille suunniteltu järjestelmä, joka keskittyy eläintietojen keräämiseen langattomasti suoraan kentältä. Hankkeessa testataan ohjelmistoa ja siihen liittyvää tekniikkaa muutamassa pilottikohteessa. Elektronista korvamerkkiä hyödyntävä järjestelmä on Suomessa uusi innovaatio. Elektronisen korvamerkinnän avulla eläinten tunnistus ja tietojen tallennus ja siirto helpottuvat olennaisesti, mikä säästää sekä kustannuksia että aikaa. Elektronista merkkiä käytettäessä eläimeen ei tarvitse päästä käsiksi, jotta sen voi tunnistaa. Päällekkäisiä töitä voidaan karsia, koska järjestelmä on koko ajan reaaliajassa. Järjestelmä myös tukee eläimen lämpötilaa mittaavaa mikrosirua, minkä ansiosta lämmön reaaliaikainen seuranta on vaivatonta ja mahdollistaa esimerkiksi nopean reagoinnin kuumeiluun. NeuroCattle-järjestelmä parantaa työturvallisuutta, ja sen avulla voi myös rajata nopeasti mahdollisen tautitapauksen. Keksintö on merkittävä myös maailmanlaajuisesti. Korvamerkintää voidaan hyödyntää kaikilla tuotantoeläimillä ja läpi tuotantoketjun. Hankkeen toteuttaja: ID-Import Oy Rahoittaja: Rieska-Leader ry P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0 1 7
Vuoden maaseutuinnovaatio Turostin, puuperäisen biomassan kaasunjalostus Turostin on karttulalaisen yrittäjän Timo Heimosen patentoitu keksintö. Yhdessä HT Engineeringin ja HT Enercon kanssa Heimonen on kehittänyt hyötykaasugeneraattorin, joka muuttaa puuhakkeen, veden ja ilman lämmöksi ja sähköksi. HT Engineering on rakentanut kaupallisen koelaitoksen Haapamäelle. Laitoksessa tuotetaan puuperäisestä biomassasta energiaa, jonka avulla saadaan vedestä otettua talteen vety. Vetyä voidaan käyttää lämmityksessä öljyn korvikkeena tai sen avulla voidaan tuottaa sähköä esimerkiksi kaasuturbiineissa. Koelaitoksen teho on noin yksi megawatti. Turostimen tuotekehittelyn jälkeen biomassasta saatava energia voi olla uusi mullistava energianlähde. Polton energiataseen hyötysuhde on 137 % ja päästöt ovat EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaatimusten tasolla. Yrittäjä jatkaa Turostimen kehittämistyötä tavoitteenaan biodieselin tuottaminen katalyytin avulla. Hankkeen toteuttaja: Turos Team Ay Rahoittaja: Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry 1 8 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0
Vuoden maaseutuinnovaatio Turvekomposiittituotantolinjaston hankinta Konto Oy valmistaa huopa-, levy- ja muotopuristetuotteita pääraaka-aineenaan luonnonkuidut. Tämän hankkeen avulla Konto tekee yritystoiminnan käynnistämiseen vaadittavat koneinvestoinnit. Konto-tuotteiden tärkeimpänä raaka-aineena käytetään pintaturvetta. Tuotteilta vaaditaan kierrätettävyyttä ja turvallisuutta. Myös tuotantoprosessissa ekologisuus on huomioitu, kaikki ylijäävä materiaali palautetaan tehtaalla uudelleen kiertoon. Turvekuitujen alustavat testitulokset osoittavat niiden olevan kilpailukykyisiä verrattuna markkinoilla nykyisin oleviin tuotteisiin. Suurena erona vastaaviin tuotteisiin on ekologisuus pintaturve on uusiutuva, kierrätettävä ja turvallinen luonnonkuitu. Konto-tuotteiden käyttökohteita ovat öljynimeytys, eristäminen, akustiikka ja muotopuristeet. Karviassa sijaitseva Konto Oy jalostaa alueellaan erittäin runsaana esiintyvästä luonnonvarasta, turpeesta, korkealaatuisia lopputuotteita. Turvekomposiittituotantolinjasto tuo alueelle lisää työpaikkoja, investointeja ja osaamista. Hankkeen toteuttaja: Konto Oy Rahoittaja: Satakunnan ELY-keskus P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0 1 9
Vuoden ympäristöpanostus Hiilihanke Hiilihankkeessa selvitettiin, millä tavoin hiilen kierto ja päästöjen kompensoiminen voidaan havainnollistaa Siikalatvan kunnan suo- ja metsäympäristössä. Hankkeen kohdealueena oli Siikalatvan kunta, erityisesti Ulkua, Kurunnevan lintuvesi sekä Venenevan-Pelson alue. Hankkeessa toteutettiin internetissä toimiva hiilipäästölaskuri, joka havainnollistaa päästöjen syntyä ja niiden kompensoimista. Laskuriin liitetään myös sovellus, joka kertoo metsien ja soiden hiilensidontapotentiaalin. Hiilihankkeessa toteutettiin lisäksi hiilensidonnan mallimetsä, jossa seurataan mallimetsään istutettujen puuntaimien yksilöllistä hiilensidontakykyä. Hankkeessa mallinnettiin myös suon hiilitaloutta: vanhalle turvesuolle laadittiin suokerrosten syntyä ja turpeen muodostumista havainnollistava esitys. Hanke loi yhteistyö- ja ideointiverkostoja, joiden avulla kehitettiin paikallista luontomatkailua ja luontoyrittäjyyttä sekä tuotettiin materiaalia alueen nuorten ympäristökasvatusta varten. Hankkeen toteuttaja: Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja: Keskipiste- Leader ry 2 0 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0
Vuoden ympäristöpanostus Maaemo, maaseudulle elinvoimaa monimuotoisuudesta Maaemo-hankkeen tavoitteena on innostaa yksityiset maanomistajat mukaan vapaaehtoiseen ympäristönsuojeluun ja luonnonhoitoon. Hanke toimii Lounais-Suomen metsäkeskuksen toimialueella ja sen toiminnasta vastaa Länsi-Suomen Luontoarvoyhdistys Koppelo ry. Maaemo-hankkeessa tiedotetaan metsien ja maaseutuelinympäristöjen monimuotoisuuden suojelu- ja hoitovaihtoehdoista. Hankkeessa tehdään tilakäyntejä ja neuvotaan maanomistajia huomioimaan luonto-, maisema- ja virkistysarvoja metsänkäytön ohessa. Hankkeessa kehitetään keinoja hyödyntää maaseudun itseuudistuvaa ympäristöenergiaa. Tavoitteena on kannustaa maanomistajia hyödyntämään maisemanhoidossa olemassa olevaa kalustoa, mikä samalla parantaisi maaseutu elinkeinojen kannattavuutta. Hankkeessa rakennetaan yhteistyöverkostoja maaja metsäalueitaan suojelevien ja hoitavien ihmisten ja muiden alan toimijoiden välille. Hankkeen tuloksena maanomistajat osaavat huomioida ja hyödyntää paremmin luonto-, maisema- ja virkistysarvoja. Maanomistajilla on käytettävissään käytännössä testattuja keinoja, joilla otetaan luonto- ja maisema-arvot huomioon ja lisätään niitä elinkeinotoiminnan ohessa. Hankkeessa toimivat yhteistyössä Koppelo ry:n jäsenet, yksityiset maanomistajat, metsäkeskus sekä yrittäjät. Hanke tuo uuden kansalaislähtöisen toimintamallin vapaaehtoiseen ympäristönsuojeluun ja -hoitoon. Hankkeen toteuttaja: Länsi-Suomen Luontoarvoyhdistys Koppelo ry Rahoittaja: Satakunnan ELY-keskus P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0 2 1
Vuoden ympäristöpanostus Ravinne huuhtoutumien hallinta Ravinnehuuhtoutumien hallinta -hankkeen tavoitteena on viihtyisä maaseutuympäristö, jossa vesien tila on hyvä ja maatalouden vesiensuojelua toteutetaan parhailla käytettävissä olevilla keinoilla. Hankkeessa kokeillaan ja seurataan eri viljelymenetelmien vaikutuksia maan kasvukuntoon ja ravinnehuuhtoutumiin. Kokeilut tapahtuvat viljelijöiden perustamissa havaintokokeissa. Niissä pelto jaetaan kahteen tai useampaan osaan, joissa havainnoidaan eri viljelymenetelmien vaikutuksia. Pelloilta huuhtoumaan päässeiden ravinteiden ja kiintoaineen määrää pyritään vähentämään laajojen suojavyöhykealueiden avulla, jakamalla tietoa luonnonmukaisesta peruskuivatusmenetelmistä ja tehostamalla kosteikkojen toimintaa. Pelloilla tehtävien toimenpiteiden vesistövaikutuksia seurataan jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden avulla ja kehitetään uusia menetelmiä, jotka kuvaavat entistä tarkemmin ympäristön tilan muutoksia. Maatalouden vesiensuojelua ja maaseudun viihtyisyyttä edistävää tietoa levitetään verkostoitumalla viljelijöiden, maaseudun muiden asukkaiden ja asiantuntijoiden kesken. Hankkeen tuloksena maatalouden vesiensuojelu tehostuu sekä alueen viljelijöiden ja muiden asukkaiden ympäristötietoisuus lisääntyy. Hankeen toteuttaja: Uudenmaan ympäristökeskus Rahoittaja: Uudenmaan ELY-keskus 2 2 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0
Vuoden ympäristöpanostus Vihiluodon rantareitit Vihiluodon rantareitit -hankkeen tavoitteena oli muuttaa Kempeleen ainut merellinen rantaviiva kulkukelvottomasta toimivaksi luontoliikunta-alueeksi. Kempeleenlahti on erittäin haastava alue rakentamisen kannalta: voimakas maankohoaminen, lahden mataluus, myrskyjen nostattama vedenkorkeus ja runsas kaislankasvu olivat muokanneet alueen kulkukelvottomaksi. Jo tämän vuosisadan aikana lahti kasvaa umpeen ilman ihmisten apua. Hankkeen toteuttivat yhdessä Vihiluodon kyläyhdistys, kymmenet talkoolaiset sekä alueen yritykset. Hankkeessa rakennettiin luontopolku, lintutorni, kanavajärjestelmä siltoineen, pienvenelaituri, grillikota, lasten uimapaikka sekä jalkapallokenttä. Hankkeen rakennelmat perustuvat paikalliseen luovuuteen ja ideointiin. Omaperäisten ratkaisujen avulla on kierrätysmateriaalia hyödyntäen rakennettu erityisolosuhteissa kestäviä rakenteita. Esimerkiksi lintutornin ja ison sillan pyramidirakenteet ovat myrskynkestäviä. Hankkeen ansiosta ranta-alue on nyt käytössä. Lintuharrastajien ja muiden luonnossa liikkujien lisäksi lähialueen koulut ja päiväkodit hyödyntävät Vihiluodon rantareittiä retkikohteena. Kanavat mahdollistavat turvallisen soutamisen ja kanoottimelonnan myrskyistä huolimatta. Myös vesilinnut viihtyvät avoimilla reiteillä. Hankkeen toteuttaja: Vihiluodon kyläyhdistys ry Rahoittaja: Jokivarren Moderni Maaseutuyhdistys JoMMa ry P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0 2 3
Taide katsoo tulevaisuuteen Parhaat käytännöt 2010 -kilpailun palkintoina jaettavat Näkijän pallot on toteuttanut taiteilija Tuula Ylivinkka. Hän on tehnyt veistoksia puun lisäksi mm. rautalangasta, teräksestä, kierrätys- ja luonnonmateriaaleista. Varsinkin ulos tehtävissä tilateoksissa taiteilija käyttää mahdollisimman paljon luonnonmateriaaleja. Ylivinkan teokset eivät ole suoranaisia luontokuvia, mutta luonnon elementtejä on teoksista löydettävissä. Esimerkiksi Näkijän pallossa maapallon peruselementit maa, ilma, vesi ja tuli ovat läsnä. Näkijän Pallo syntyi, kun Ylivinkka istui taidetoimikunnassa kuvataiteen edustajana. Nykyinen Pohjanmaan Taidetoimikunta on jakanut vuodesta 1969 lähtien vuosittain tunnustuksen merkittävästä taiteellisesta työstä vanhan Vaasan läänin alueella. Tavoitteemme oli kehitellä esine, jota voidaan jakaa sekä taide- että kulttuuripalkintona, Ylivinkka muistelee. Lähtökohdan teokselle antoivat palkittavat. Taiteilijan mukaan ihmiset, jotka saavat työstään palkintoja, osaavat hyödyntää histo riaa, olla kiinni nykyajassa sekä ennustaa ja tehdä tulevaisuutta. Tämä antoi suunnittelulle luontevan lähtökohdan. Tuloksena oli pui nen pienoisveistos, joita on tehty tähän mennessä 70 kappaletta. Veistos muuttuu saajalleen henkilökohtaiseksi maalauksessa. Lahjan saajan muistaminen työskentelyn aikana synnyttää useimmiten maalauksia, jotka myös kuvaavat veistoksen saajaa. Näkijän Pallo ei olisi kuitenkaan nimensä mukainen, ellei se kertoisi myös tulevasta. Ylivinkan veistokset ovat kehittyneet ja muuttuneet vuosien varrella. Parhaat Käytännöt 2010 -kilpailun voittajille jaettavissa palkinnoissa on maaseutu mukana. Kun tutkii oikein tarkkaan, niin pallosta löytyy mitä vaan, visioi Ylivinkka. Maaseutu antaa tilaa luovuudelle Tuula Ylivinkka on taiteilija, jolle maaseutu toimii taiteellisen työskentelyn tasapainottajana. Siellä, missä kasvaa ihmisen ruoka, kasvaa myös elinvoima. Maaseudulla kuljetaan jalat maassa ja kiinni todellisuudessa, Ylivinkka maalaa. Ylivinkka valmistui taidegraafikoksi Kankaanpään Taidekoulusta vuonna 1983 ja on elättänyt itsensä päätoimisena kuvataiteilijana. Olen asettunut maaseudulle, koska haluan kulkea päivittäin luonnossa. Täällä saan kalastaa, marjastaa, hoitaa puutarhaa sekä katsella maisemia. Olen halunnut pitää elämäntahdin sen verran verkkaisena, että kerkiän katsella ja tuumata, nähdä kokonaisuuksia, taiteilija jatkaa. Pienimuotoinen viljelykään ei ole hänelle vierasta. Jossakin vaiheessa olimme ruoan suhteen täysin omavaraisia, nyt siitä on jo vähän joustettu. Luomupuutarhan hoitaminen tuottaa minulle edelleen päivittäistä iloa. 2 4 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0
Maaseutuverkosto kokoaa yhteen maaseudun toimijat Yhdessä tekeminen sopii suomalaisille. Suomen maaseutuverkoston muodostavat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien moninaiset toimijat. Maaseutuverkosto kokoaa yhteen maaseudun kehittämistyöhön osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat. Maaseutu tarvitsee sekä yhteisöllistä kehittämistä että yksittäisiä yrittäjiä ja näiden välistä yhteistyötä. Maaseutuverkostossa edistetään maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa kohderyhmittäin ja toimialoittain. Maaseutuverkoston tehtävänä on tiedottaa ja kouluttaa ohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista sekä edistää hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkosto myös kokoaa ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelman toteuttamiseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista. Maaseutuverkosto edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä. Lisäksi yhteyttä pidetään EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin. Toimintaa koordinoi maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkoston toimintaa koordinoi maa- ja metsätalousministeriön maaseutuverkostoyksikkö, joka toimii Seinäjoella. Maaseutuverkostoyksikkö tekee maaseudun etua, toiveita kuunnellen ja ajassa liikkuen. Internet-sivusto Maaseutu.fi (sekä Landsbygd.fi ja Rural.fi) on sähköinen väylä maaseudulle. Sieltä löytyy maaseudun kehittämisohjelmien asiaa, ja sivustolla ylläpidetään muun muassa yhteistä tapahtumakalenteria ja asiantuntijarekisteriä. Mikäli haluat ajankohtaista tietoa kehittämisohjelmien etenemisestä ja tuloksista sekä maaseudun kehittämisen uusista avauksista, voit ilmoittaa sivustolla yhteystietosi tiedotejakelua varten (tai sähköpostitse osoitteeseen info@maaseutu.fi). P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0 2 5
Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat 2007 2013 Suomessa tähdätään elinvoimaisen maaseudun säilymiseen, ympäristön tilan paranemiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmissa otetaan huomioon alueelliset painotukset ja erot. Ohjelman lähtökohtana ovat alueiden omat vahvuudet. Monipuolinen ohjelma sisältää muun muassa ympäristötavoitteita, joiden saavuttamiseksi tuetaan vesistöjen suojelua, luomua, kosteikkojen perustamista sekä uhanalaisten eläinlajien ja -rotujen säilyttämistä. Myös eläinten hyvinvointi otetaan ohjelmassa huomioon. Koulutuksen avulla edistetään tieteellisen tiedon ja innovaatioiden saamista maaseudun toimijoiden käyttöön. Tavoitteena on lisätä osaamista muun muassa tietotekniikassa, liikkeenjohdossa ja markkinoinnissa. Ohjelma tukee myös erilaisia maaseudun kehittämisen investointeja ja yritystoimintaa. Maaseudun kehittämisen painopisteet Maaseudun kehittämisen painopisteet linjataan Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa, joka kattaa vuodet 2007 2013. Strategiaa toteuttavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa Suomessa voidaan jatkossakin harjoittaa monivaikutteista maataloutta. Euroopan pohjoisimmassa maassa pellot pysyvät viljeltyinä, maaseutumaisema avoimena ja luonto monimuotoisena. Kestävä maataloustuotanto edistää maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelua, luonnon monimuotoisuutta sekä tuotantoeläinten hyvinvointia. Tuotteet ovat puhtaita ja laadukkaita. Maaseutu on bioenergian tuotannon ja käytön edistämisen eturintamassa. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi Perinteisen maatalouden rinnalle nousee uutta yrittäjyyttä. Maatiloilla harjoitetaan maatalouden ohella yhä useammin muuta yritystoimintaa. Uusia yrityksiä syntyy, ja niille annetaan kasvun eväitä, jotta saadaan lisää työtä ja toimeentuloa. Naisten ja nuorten työllistymiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Matkailualaa ja moninaista palveluntuotantoa kehitetään, jotta maaseutu olisi houkutteleva paikka asua. Tuotantomenetelmiä ja raaka-aineiden jalostusta kehitetään omaperäisesti ja ennakkoluulottomasti. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi Maaseudun asukkaat osallistuvat aktiivisesti oman elinympäristönsä kehittämiseen. Paikallisten toimintaryhmien työ ja kylätoiminta eri muodoissaan kukoistavat. Verkostoituminen vauhdittaa yhteistyötä niin omalla alueella, Suomessa kuin kansainvälisesti. 2 6 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t 2 0 1 0
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Eurooppa investoi maaseutualueisiin Maaseutuverkoston muodostavat Manner- Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien toimijat. Toimijoita voivat olla esimerkiksi yksittäiset ihmiset, yrittäjät, yhdistykset, neuvonta- tai etujärjestöt. maaseutuverkostoyksikkö PL 167, 60101 Seinäjoki www.maaseutu.fi Vammalan Kirjapaino Oy 600 FI Lokakuu 2010