Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Huvudstadsregionens Vatten Ab Vuosikertomus 2005 Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Huvudstadsregionens Vatten Ab
Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n toiminta-ajatus on: Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja ylläpitää Päijänteen Asikkalanselältä Vantaan Silvolan tekoaltaaseen ulottuvaa Päijänne-tunnelin muodostamaa vedenhankintajärjestelmää sekä huolehtia sen käytöstä.
Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2005 oli hydrologisilta olosuhteiltaan normaali vuosi poikkeuksellisen kuivakauden muodostaneiden vuosien 2002-2003 ja tulvavuoden 2004 jälkeen. Vedenottovesistön Päijänteen Asikkalanselän tila ja veden laatu olivat edelleen vakaasti erittäin hyvällä tasolla. Vesilaitosten käyttöön johdettiin vuonna 2005 vettä 93,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa keskivirtaamaa 2950 litraa sekunnissa. Päijänteestä luontaisesti Kymijokeen virtaavasta vedestä otetaan tunneliin noin 1%. Veden oton määrä näyttää 1990-luvun loppupuolen kasvuvuosien jälkeen vakiintuneen. Päijänne-tunnelin ja sen laitosten peruskorjaushanke jatkui toimintavuonna. Tunnelin 56 kilometriä pitkän eteläosan hankesuunnitelma valmistui ja ympäristölupavirastolle tehtiin vesilain mukainen lupahakemus. Tuusulan seudun eli Järvenpään, Keravan, Tuusulan ja Sipoon vesihuoltoa palvelevan Korpimäen pumppaamon peruskorjaus oli huomattavin rakennustyö. Syvällä kalliossa olevan pumppuhallin seinäpintoja tiivistettiin, kuilun putkistot ja teräsrakenteet uusittiin sekä sähköistys ajanmukaistettiin. Vedenhankinnan varmuuden kehittämiseksi arvioitiin toiminnan riskejä ja jatkettiin varavedenottopaikkojen yleissuunnittelua. Vesilaitosten raakaveden hankinnan kokonaiskustannukset johdettua vesimäärää kohti olivat 4,1 snt/m 3, mistä käyttökustannusten osuus oli 0,7 snt/m 3. Vedenhankinnan kustannusosuus osakaskuntien taksoissa vaihtelee riippuen mm. kunkin osakkaan vesiosuuden ja veden käytön suhteesta, mutta keskimäärin se on 2-3 %:n suuruusluokkaa. Lähivuosien kannalta merkittävä päätös oli ajoittaa Päijänne-tunnelin eteläosan peruskorjaustyö vuoteen 2008. Tunneli on silloin suunnitelman mukaan pois käytöstä toukokuusta joulukuuhun asti ja vesilaitosten vedenhankinta hoidetaan poikkeusjärjestelyin Vantaanjokeen turvautuen. Ympäristöasioiden yleisen yhteiskunnallisen arvostuksen nousu on ollut yhtiön kannalta merkittävä asia. Myös Päijänteen rantakunnissa ymmärretään juotavan hyvän Päijänteen arvo ja ettei sen käyttö myös yli miljoonan ihmisen talousvedeksi ole ristiriidassa paikallisten etujen kanssa. Yhtiön toiminnan turvaamisessa ovat Päijänteen suojelu ja pohjaveden suojelu tunnelilinjalla jatkuvasti tärkeitä tavoitteita. Päijänne-tunnelin ylläpito ja käyttö ovat monessa suhteessa oivallinen esimerkki kahdentoista kunnan pitkäjänteisestä yhteistyöstä peruspalvelualalla, tärkeimmän tuotteistettavissa olevan aineellisen hyödykkeen hankinnassa. Kunnallisvaalikauden vaihdoksen myötä osittain uudistunut yhtiön hallitus on hyvin perehtynyt asioihin ja päätökset on voitu tehdä yhteisymmärryksessä. Esitän kiitoksen sekä yhteistyökumppaneille että erityisesti myös yhtiön omalle, tilapäisesti vielä tavallistakin pienemmälle henkilökunnalle, joka on tarmolla hoitanut moninaiset tehtävät. Ilkka Hirsto toimitusjohtaja 3
Puhdasta vettä miljoonalle asukkaalle Pääkaupunkiseudun Vesi Oy lyhyesti Pääkaupunkiseudun asukkaiden ja teollisuuden raakavesi tulee puhtaasta luonnosta, eteläisen Päijänteen Asikkalanselältä. Sieltä vesi johdetaan Päijänne-tunnelia pitkin pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n tehtävänä on ylläpitää ja käyttää tätä pääkaupunkiseudun tärkeää vedenhankintajärjestelmää. Kauaskantoinen ratkaisu Päijänne-tunneli otettiin käyttöön vuonna 1982. Tunneli rakennettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä, kun seudun omat vesivarat havaittiin huonolaatuisiksi ja niukoiksi. Suunnittelu käynnistyi jo 1960-luvulla ja itse tunnelin rakentaminen kesti 10 vuotta. Nykyisessä hintatasossa tunneli tuli maksamaan noin 200 miljoonaa euroa. Päijänne-tunneli on myös kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntatekninen ratkaisu. Päijänteen veden pinnan korkeudesta johtuen vesi kulkee tunnelissa omalla paineellaan. Tunnelin puolivälissä sijaitsevassa Kalliomäen voimalaitoksessa virtauksesta otetaan ylimääräinen energia talteen ja muutetaan sähköksi, ekoenergiaksi. Päijänne-tunnelin kautta otetaan vettä noin 3 kuutiometriä sekunnissa. Lupaehtojen mukaan vettä voidaan ottaa jopa 13 kuutiometriä sekunnissa. Tunnelin kautta ohjataan puhdistettavaksi vuosittain noin 100 miljoonaa kuutiometriä vettä, mikä on järven luontaisesta virtaamasta vain noin sadasosan verran. Osuus on niin pieni, ettei sen ottamisella ole vaikutuksia Päijänteen tai Kymijoen luonnon olosuhteisiin. Päijänne-tunnelin rakennuttaminen on ollut yksi pääkaupunkiseudun kauaskantoisimmista yhteiskuntateknisistä ratkaisuista. Tunnelin avulla on voitu turvata riittävän ja puhtaan raakaveden saanti pääkaupunkiseudun vesilaitoksille ja edelleen asukkaille. Mittava investointi on osoittautunut onnistuneeksi, sillä nykyisin noin miljoonalla pääkaupunkiseudun asukkaalla ja teollisuudella on käytössään korkealuokkaista vettä pitkälle tulevaisuuteen. Vesiensuojelutoimet tuottaneet tulosta Päijänteellä Päijänteen tila on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Alueella on toteutettu useita huomattavia vesiensuojelutoimenpiteitä, joiden ansiosta veden laatu on lähellä luonnontilaista. Etenkin Päijänteen valuma-alueella sijaitseva metsäteollisuus on panostanut merkittävästi vesiensuojelutoimenpiteisiin. Maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli Päijänne-tunneli on pituudeltaan 120 kilometriä. Tämä maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli kulkee 30-100 metrin syvyydellä maan pinnasta. Tunneli on poikkipintaalaltaan noin 16 neliömetriä. Tunneli alkaa Päijänteen eteläpäästä, Asikkalanselältä. Vedenottokohta on 360 metrin etäisyydellä rannasta noin 25 metrin syvyydessä, jotta vesi olisi mahdollisimman tasalämpöistä läpi vuoden. Tämä helpottaa vedenpuhdistusta pääkaupunkiseudun vedenpuhdistuslaitoksissa. Vesi matkaa tunnelissa noin 9 vuorokauden ajan. Yhtenäisen kalliotunnelin myötä vesi kulkee suojassa mahdollisilta laskeutumilta ja muilta saasteilta. Päijänteen vesi laskee luontaisesti Kymijoen kautta Suomenlahteen. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy maksaa Kymijoen voimalaitoksille vesivoiman menetyksestä korvausta Päijänteestä johdetun veden määrän mukaan. ottaa kaiken tarvitsemansa raakaveden Päijänne-tunnelista. Vantaan käyttämästä vedestä yli 90 % on peräisin Päijänteestä ja Espoon osalta lähes 70 %. 4
Asikkalanselän vedenottamo Vesi otetaan Päijänteestä Asikkalanselältä. Vedenotto tapahtuu 25 metrin syvyydestä. Ennen tunneliin johtamista vesi esikäsitellään välppäyksen ja siivilöiden avulla. Helsingin kaupungin ympäristökeskus seuraa yhtiön konsulttina säännöllisesti Päijänteen veden laatua. PÄIJÄNNE Asikkalanselän vedenottamo Kalliomäen voimala Tunnelin puolimatkassa sijaitsee Kalliomäen voimala ja pumppaamo. Kalliomäen voimalaitoksessa paitsi säädellään tunnelin virtaamaa niin myös tuotetaan sähköenergiaa turpiinin avulla. Huljalan varavedenottamo PÄIJÄNNE-TUNNELI 120 KM Vantaanjoki Kalliomäen voimala Korpimäen pumppaamo Tuusulan seudun ja jatkossa myös Nurmijärven vedenottoa varten on rakennettu Korpimäen pumppaamo Nurmijärven alueelle. Pumppaamo sijaitsee 56 metriä maanpinnan alapuolella ja se toimii myös osana Helsingin seudun vesihuollon varajärjestelmää. Hyvinkää Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Porvoo Ridasjärven pumppaamo Korpimäen pumppaamo Rusutjärven pumppaamo Ylästön sulkukeskus Tunneli päättyy Silvolan tekoaltaalle Helsingin ja Vantaan rajalle. Vesi johdetaan Helsingin vedenpuhdistuslaitoksille joko suoraan tunnelista tai tekoaltaan kautta. Kirkkonummi Vantaa Espoo Kauniainen Sipoo Ylästön sulkukeskus Käytön valvonta Päijänne-tunnelia ja Kalliomäen voimalaitosta valvotaan Helsingin Veden keskusvalvomosta käsin. Myös tunnelilinjalla olevat ala-asemat on liitetty Helsingin Veden kaukovalvontajärjestelmään. Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa noin 70 % talousvedestä on Päijänteen vedestä imeytettyä tekopohjavettä. Vesilaitoskäytön lisäksi Päijänteen vettä johdetaan Keravanjokeen ja Tuusulan Rusutjärveen parantamaan niiden vedenlaatua. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkaita ovat, Espoo, Vantaa, Porvoo, Hyvinkää, Kirkkonummi, Kauniainen, Nurmijärvi, Tuusulan seudun vesilaitoksen kuntayhtymä sekä Altia Oyj. Tuusulan seudun vesilaitoksen kuntayhtymän kautta Päijänteen vettä käyttävät Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Sipoo. 5
Avainluvut ja hallinto Yhtiö ja osakkaat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakepääoma on 2,1 miljoonaa euroa. Osakepääoma on jakautunut 1 300 osakkeeseen, ja osakemäärät ovat seuraavat: Osakas Vesivaraus Osakemäärä m 3 /s kpl Perustamiseen liittyvää sopimusta on tarkistettu ja täydennetty aika ajoin. Yhtiön perustamiseen liittyvän sopimuksen päivitys osakassopimukseksi oli lausuntokierroksena keväällä 2005. Osakkaiden lausunnoissa tuli esille uusia näkökulmia ja ehdotuksia, joiden arviointi ja yhteensovittaminen siirsi sopimusehdotuksen tekemisen vuodelle 2006.... 6,12... 612 Varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.5.2005. Espoo... 2,12... 212 Vantaa... 2,12... 212 Porvoo... 1,11... 111 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä... 0,56... 56 Hyvinkää... 0,28... 28 Altia Oyj... 0,25... 25 Kirkkonummi... 0,22... 22 Kauniainen... 0,11... 11 Nurmijärvi... 0,11... 11 Yhteensä... 13,00... 1 300 Tilintarkastajat Yhtiökokouksen valitsemat tilintarkastajat olivat vuonna 2005 seuraavat: Reijo Peltola, KHT, JHTT Ernst & Young (Marko Tiilikainen, KHT) Espoo ja Vantaa Peter Kjällman muut osakkaat Yhtiön talouden ja hallinnon periaatteista on sovittu vuonna 1972 allekirjoitetussa osakkaiden välisessä yhtiön perustamissopimuksessa. Sitä täydentävät yhtiön ja kunkin osakkaan kesken solmitut liittymissopimukset. Nykyinen yhtiöjärjestys on rekisteröity 1.10.1998. ja varatilintarkastajat: Tiina Lind, KHT Ernst & Young Antti Rantalainen, KHT Espoo ja Vantaa muut osakkaat Avainluvut 2005-2004 2005 2004 Kokonaisvedenotto milj.m 3... 98,9... 96,0 Vesilaitosten raakavesi milj.m 3... 93,1... 93,1 Itse tuotettu energia GWh... 7,1... 6,9 Investoinnit, milj euroa... 0,7... 2,3 Liikevaihto milj euroa... 4,1... 4,3 6 Henkilöstö... 4... 5
Hallitus Yhtiökokouksen 10.5.2005 valitseman hallituksen kokoonpano on ollut seuraava: Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Timo Kulmala Veli-Pekka Vuorilehto Pia Talja Antti Kääriäinen Kuvassa vasemmalta: Ilkka Hirsto, Petri Lillqvist, Pia Talja, Heikki Pajunen, Pertti Heinonen (I varapuheenjohtaja, toiminut puheenjohtajana Kulmalan sijaan), Karl-Gustav Björkell, Olavi Louko, Veli-Pekka Vuorilehto, Kari Viitanen, Martti Varis Petri Lillqvist Maarit Toveri Martti Varis Seija Lumme Olavi Louko Jukka Piekkari Espoo Espoo Pertti Heinonen Erkki Laakkonen Vantaa Vantaa Heikki Pajunen Tapio Maljonen Vantaa Vantaa Karl-Gustav Björkell Mats Blomberg Porvoo Porvoo Kari Viitanen Pekka Herkama Hyvinkää Kauniainen Alkuvuoden 2005 hallitukseen kuuluivat: jäseninä ja varajäseninä (suluissa): Tatu Rauhamäki (Matti Hirvikallio), Pia Talja (Antti Kääriäinen), Maarit Toveri (Kirsti Laine), Martti Varis (Seija Lumme), Olavi Louko (Jukka Piekkari), Ritva Veijonen (Tuija Räty), Heikki Pajunen (Pertti Heinonen), Karl-Gustav Björkell (Risto Lindblad) ja Unto Tanttu (Jukka Paulavaara). Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Henkilökunta Yhtiön toimihenkilöinä ovat olleet: Toimitusjohtaja Ilkka Hirsto Käyttöpäällikkö Kaarlo Grönholm 28.2.2005 asti Hallituksen puheenjohtajana on ollut Timo Kulmala ja hallituksen keskuudestaan valitsemana 1. varapuheenjohtajana Pertti Heinonen sekä 2. varapuheenjohtajana Olavi Louko. Käyttöinsinööri Jukka Pulli Kunnossapitoteknikko Kari Korhonen Toimistosihteeri Aino Etelämäki Toimistotyöntekijä Inka Silvennoinen (osa-aikainen) 7
Yhä parempaa raakavettä Veden laatu ja vesiensuojelu Päijänteen eteläpäässä, Asikkalanselällä Päijänteen vesi on puhtaimmillaan. Päijänteen veden laatu on vuosien ten jäteainepitoisuuksien tutkimiseen. Lisäksi on analysoitu raakaveden laatuun vaikuttavan orgaanisen aineen pitoisuutta kuin myös kasviplanktonin määrää ja koostumusta. varrella parantunut merkittävästi vesiensuojelun vaatimusten kiristyessä ja teollisuuden puhdistustekniikan kehittyessä. Päijänteen veden laatu on parantunut huomattavasti Päijänteen veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa puunjalostusteollisuuden päästämien orgaanisten klooriyhdisteiden, kloorifenolien ja trihalometaanien osalta. Orgaaniset Pääkaupunkiseudun Vesi Oy tutkii Päijänteen veden laatua säännöllisesti. Näytteiden oton, analysoinnin ja raportoinnin hoitaa Helsingin kaupungin ympäristökeskus. klooripitoisuudet ovatkin olleet selvästi alle ympäristölaboratorion määritysrajan ja vuonna 2005 orgaanisten klooriyhdisteiden pitoisuus oli noin puolet 1990-luvun alun tasosta. Päijänteen veden lisäksi tutkimuksissa analysoidaan Päijänteeseen laskevat vesireitit. Sinileväesiintymät hyvin vähäisiä Tutkimuksissa on keskitytty veden laatuominaisuuksien ohella eräiden vesilaitostoiminnan kannalta haitallis- Eteläisellä Päijänteellä veden laadussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2005 aikana. Asikkalanselällä, mistä raakavesi otetaan, vesi on edelleen hyvä- Sinilevien osuus kasviplanktonin biomassasta 600 4 500 3 400 Kasviplanktonbiomassa (mg m-3) 300 200 100 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2 1 0 a-klrofylli (mg m-3) sinilevät kasviplankton, muut a-klorofylli raakavesikelpoisuusluokan erinomainen raja-arvo Tutkimusmenetelmä uudistettiin vuoden 2004 aikana 8
laatuista ja täyttää ominaisuuksiltaan juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimukset ja raja-arvot. Asikkalanselän veden laatuun tosin edelleenkin vaikuttavat luonnon humus kuin myös puunjalostusteollisuudesta peräisin olevat natrium ja sulfaatti. Korpimäen pumppaamon peruskorjauksen urakkasopimusta allekirjoittavat kuvassa vasemmalta Econet Engineering Oy:n Matti Leppäniemi sekä yhtiön Pertti Heinonen ja Ilkka Hirsto. Asikkalanselällä veden rehevöityminen ei ole merkittävä ongelma. Veden rehevöityneisyyttä kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet ovat Asikkalansellällä alhaiset. Vuosien 2002-2004 aikana sinileviä esiintyi aikaisempia vuosia enemmän, mutta vuonna 2005 esiintymät olivat vähäisiä. Asikkalanselän veden laatu onkin saavuttanut vakaan tilan. Merkittäviä muutoksia veden laadussa ei ole odotettavissa, ellei kuormitustilanteessa tapahdu olennaisia muutoksia. Helsingin Vesi tarkkailee Päijänne-tunnelissa johdettavan veden laatua kolmesta pisteestä tunnelin varrelta. Veden laatu on vakiintunut 1990-luvun alun jälkeen hyvälle tasolle, eikä se juuri muutu tunnelissa keskimääräisen 9 vuorokauden virtausajan kuluessa. Uusia vedenantoputkia asennetaan Korpimäen pumppaamolla. 9
Vedenotto Päijänteestä kasvoi Käyttö Vedenotto Päijänteestä kasvoi 2,9 %:lla vuoteen 2004 verrattuna. Päijänne-tunnelin kautta otettiin vettä 98,9 miljoonaa m 3. Siitä pääkaupunkiseudun vesilaitosten käyttöön meni 93,1 miljoonaa m 3 ja 5,8 miljoonaa m 3 johdettiin vesistöjen lisävedeksi. Päijänne-tunnelista pumpataan lisävettä tunnelin läheisyydessä oleviin vesistöihin niiden tilan parantamiseksi. Vuonna 2005 lisäveden pumppausmäärät olivat keskitasoa. Tunnelista energiaa Päijänteen vettä vesistöjen lisävedeksi Valtaosa Päijänteen vedestä puhdistetaan vesijohtovedeksi Helsingin Veden vedenpuhdistuslaitoksilla. Kaupunkien tekemän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Espoo, Vantaa, Kirkkonummi ja Kauniainen saavat suurimman osan vesijohtovedestään Helsingin kautta. Luonnollisen pohjaveden ohella myös tekopohjavettä ottavat Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä ja Hyvinkään vesilaitos imeyttävät Päijänne-tunnelin vettä raakavetenä. Päijänne-tunnelin puolivälissä sijaitseva Kalliomäen voimalaitos tuottaa sähköä kantaverkkoon hyödyntämällä tunnelissa olevaa ylimääräistä 32 metrin painekorkeutta. Kalliomäen voimalaitoksen avulla säädellään samalla Päijänne-tunnelin virtausta. Kalliomäen voimala tuotti sähköä kaikkiaan 7,1 GWh, mikä oli 2 % enemmän kuin vuonna 2004. Energiasta myytiin pääosa 6,3 GWh Helsingin Energialle ja loput 0,6 GWh pumppausenergiaksi Hyvinkäälle. Sähkön myynnistä saatiin 201 000 euron myyntitulot. Vedenoton kehitys vuodesta 1993 2005 105 95 85 75 65 55 Porvoo Vesistöjen lisävesi Hyvinkää Tuusulan seutu Kirkkonummi Kauniainen Espoo Vantaa 45 Milj. m 3 35 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 10
Päijänne-tunnelin tekniset tiedot pituus 120 km poikkipinta-ala 16 m 2 tilavuus 2 milj. m 3 virtaamakapasiteetti 10 m 3 /s, pumppaamalla jopa 20 m 3 /s keskimääräinen vedenotto 3,0 m 3 /s vedenottosyvyys 25 m korkeusero tunnelin alku- ja loppupään välillä 36 m voimalaitoksen teho 830 kw vedenottamolla Asikkalassa siivilä, silmäkoko 0,5 mm Korvaussähköä Kymijoen voimaloille Koska Päijänteen vesi virtaa luontaisesti Kymijoen kautta Suomenlahteen, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy on sitoutunut maksamaan korvauksen Kymijoessa sijaitseville voimalaitoksille. Korvaussähköä toimitettiin Kymijoen voimaloille kuukausittain jälkikäteen Päijänteestä otetun vesimäärän ja Kymijoen voimaloiden putouskorkeuksien vastaavien kuukausikeskiarvojen mukaan laskettuna. Vuonna 2005 korvausenergiaa toimitettiin yhteensä 10,6 GWh, mikä on lähes sama määrä kuin vuonna 2004. Osaltaan tähän vaikuttivat tulvista johtuneet alkuvuoden suuret virtaamat Kymijoessa ja niistä aiheutuneet voimaloiden ohijuoksutukset. Kalliomäen voimalaitoksen operatiivisesta käytöstä ja valvonnasta vastaa yhtiön toimeksiannosta Helsingin Vesi. 11
Päijänne-tunnelin eteläosa menee remonttiin Suunnittelu- ja rakennustyöt Pääkaupunkiseudun Vesi Oy vastaa Päijänne-tunnelin huolto-, kunnossapito- ja korjaustöistä. Tunnelin pohjoisosa peruskorjattiin syksyllä 2001. Nyt tälle poikkeukselliselle operaatiolle on luvassa jatkoa, kun tunnelin eteläistä osaa ryhdytään remontoimaan muutaman vuoden sisällä. Lähivuosien mittavin peruskorjaushanke Tunnelin peruskorjauksen hankesuunnitelmassa remontti on ajoitettu toteutettavaksi vuosien 2007-2008 aikana. Tunneli joutuu olemaan pois käytöstä 9 kuukauden ajan, ja tämä jakso on suunniteltu toteutuvan huhti-joulukuussa 2008. Pumppaamon peruskorjaus sisältää mm. kuivatuksen parantamisen, 55 metriä syvän kuilun ja pumppuhallin ruiskubetonin tiivistyksen, kuilun putkistojen ja hoitotasojen uusimisen, LVI-laitteiden kunnostamisen, sähköjärjestelmän sekä instrumentoinnin ja automaation uusimisen. Lisäksi pumppaamon huoltotunnelin avoleikkausta vahvistetaan betonisilla tukimuureilla. Urakoitsijaksi valittiin Econet Engineering Oy. Urakan kokonaishinta on 721 000 euroa. Työt alkoivat syyskuun lopulla ja aikataulun mukaan ne valmistuvat maaliskuussa 2006. Varavedenottamoiden käyttöä selvitettiin Tunnelin eteläosan peruskorjaus on monivaiheinen ja vaativa työ ja sen vuoksi siitä on tehty perusteellinen hankesuunnitelma, joka sisältää mm. yhteenvedon tunnelin kunnosta, tyhjennyspumppauksesta, työnaikaisesta vedenotosta ja vesihuollon järjestelyistä sekä varsinaisista korjaustoimenpiteistä. Päijänne-tunnelin peruskorjauksen arvioidaan maksavan 15,5 miljoonaa euroa. Hankkeen urakoitsija valitaan vuoden 2007 aikana. Tunnelin tyhjentäminen edellyttää ympäristöviranomaisen lupaa. Lupahakemus jätettiin Länsi-Suomen ympäristölupaviranomaiselle heinäkuussa 2005. Siinä sitoudutaan järjestämään peruskorjauksen aikainen vesihuolto niin, ettei talousveden saanti esty tai vaikeudu. Korpimäen pumppaamo kunnostettiin Vuonna 1979 valmistuneen Korpimäen pumppaamon ongelmana on ollut kalliotilojen kosteus, joka on vaurioittanut pumppaamon teräsosia, putkistoja sekä hissikuilun rakenteita. Pumppaamolle rakennettiin huoltotunneli vuoden 2004 aikana, mikä osaltaan paransi peruskorjauksen toteuttamista. Päijänne-tunnelin peruskorjauksen vuoksi Pääkaupunkiseudun Vesi Oy selvitti myös varavedenottamoiden käyttöä poikkeustilanteissa. Yhtiö selvitti mahdollisuutta johtaa vettä Vesijärvestä Päijänne-tunnelin yhden ajotunnelin kautta. Vesijärven alue kuuluu Natura-ohjelmaan sekä linnuston että kasviston perusteella. Suunnittelukeskus Oy teki luontoselvityksen sekä laati periaatesuunnitelman pitkästä vedenottoputkesta Vesijärveltä Päijänne-tunneliin. Hämeen ympäristökeskus suhtautui ajatukseen myönteisesti. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n hallitus päätti jatkaa suunnittelua ja ympäristölupahakemuksen valmistelua. Myös Huljalan kriisiajan vedenottamoa koekäytettiin alkukesästä 2005. Tarkoituksena oli selvittää täystehoisen pumppauksen vaikutusta alueen pohjavesipintoihin. Tutkimuksissa selvisi, että tavoitteen mukaista pohjavesimäärää saadaan kahdeksan kuukauden ajan ja vedenottoa voidaan jatkaa 11 kuukauteen asti kriisiajan tarpeisiin. Tulos täytti hyvin vedenottamolle asetetut tavoitteet. 12
Päijänne-tunneli menee jälleen remonttiin Kun Päijänne-tunneli vuonna 1982 valmistui, moni otaksui peruskallioon louhitun tunnelin säilyvän muuttumattomana jopa vuosisatojen ajan. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Tunneli joutui huoltoremonttiin jo 15 vuotta valmistumisensa jälkeen, kun tunnelissa havaittiin sortuma vuonna 1997. Viisi vuotta myöhemmin Päijännetunnelin pohjoisosa peruskorjattiin noin 64 kilometrin matkalta. Parin vuoden kuluttua on vuorossa tunnelin eteläosan huoltoremontti. Pääkaupunkiseudun noin miljoonalle asukkaalle tuovan Päijänne-tunnelin remontti on mittava ja monella tapaa erikoinen hanke, joka asettaa aikatauluille ja työjärjestelyille haastavat reunaehdot. Kun tunneli on peruskorjauksen vuoksi pois käytöstä, keskeinen kysymys on korvaavan raakaveden saanti vedenpuhdistuslaitoksille. Helsingin Veden kaksi vedenpuhdistuslaitosta, jotka puhdistavat Helsingin lisäksi vettä myös Espoon ja Vantaan käyttöön, joutuvat katkoksen ajan turvautumaan Vantaanjoen veteen. Vantaanjoen vettä voidaan tarvittaessa kierrättää Silvolan tekoaltaan kautta tasaamaan laatuvaihteluja. Ongelmaksi saattaa muodostua veden riittävyys kuivina kesäkausina. Tällöin Vantaanjokeen voidaan juoksuttaa lisävettä mm. Hiidenveden kautta. Edellisen käyttökatkon aikana vedenpuhdistuslaitokset pystyivät puhdistamaan Vantaanjoen vedestä täysin talousveden laatuvaatimukset täyttävää juomavettä. Toisen haasteen muodostaa peruskorjaustöiden logistiikka. Tunnelissa kun työkoneet ja ajoneuvot eivät pysty toisiaan ohittamaan. Lisäksi tunneli täytyy pumpata tyhjäksi, joka myös vie aikaa. Jotta tunnelin peruskorjausjakso jäisi mahdollisimman lyhyeksi, hanke aikataulutetaan erittäin tarkasti. Töiden nopeuttamiseksi tunneliin tehtiin ennen peruskorjausta kolme uutta ajotunnelia. Myös tunnelin ilmanvaihdon suunnittelu korjaustöiden ajan vaatii huolellista suunnittelua. Peruskorjaus sisältää monta eri vaihetta. Ensiksi tunneli tyhjennetään pumppujen avulla, jonka jälkeen poistetaan tunnelin pohjalle pudonneet kivet. Seuraavaksi on vuorossa tunnelin kuntokartoitus ja tarvittavien lujituskohtien määrittely. Tunneli seinä- ja kattopinnat lujitetaan pääsääntöisesti ruiskubetonointimenetelmällä. Päijänne-tunnelin peruskorjaus on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2008. Tämä noin 15,5 miljoonaa euroa maksava peruskorjaustyö kestää noin seitsemän kuukautta ja se ajoittuu kesä-syyskauden ajaksi. Tyhjennyspumppaus käynnistyy huhtikuussa ja tavoitteena on, että Päijänteen vettä tulisi hanoista jouluna 2008. 13
Tulot kerätään osakkailta osakemäärien tai otettujen vesimäärien mukaan Talous Päijänne-tunnelin ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n menot rahoitetaan osakkailta osakemäärien tai otettujen vesimäärien mukaan perittävillä maksuilla. Talous vakaalla pohjalla Yhtiön pääomamenojen investointien, lainojen lyhennysten ja nettomääräisten korkojen yhteismäärä oli kaikkia osakkaita koskevien menojen osalta 2,6 miljoonaa euroa ja kriisivesihankkeen osalta 18 700 euroa. Pääomamenot rahoitettiin perimällä yleistä liittymän vuosimaksua 2 400 euroa osakkeelta ja kriisivesihankkeeseen osallistuvilta lisäksi yhteensä 90 euroa osakkeelta. Kumulatiivinen ylijäämä oli vuoden 2005 lopussa kaikkia osakkaita koskevalta osalta 2,9 miljoonaa euroa ja kriisiajan vedenhankinnan osalta 79 800 euroa. Lainoja oli yhtiöllä vuoden lopussa pankeista ja vakuutuslaitoksista yhteensä 15,2 miljoonaa euroa, mikä on 7,0 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tunnelin eteläosan tuleva peruskorjaus rahoitetaan pääosin uudella lainanotolla. Käyttötaloudessa oli vedenottomäärästä riippumattomia vesimaksun perusmaksulla katettavia kuluja 525 100 euroa ja tuloja 9 600 euroa. Yhtiön hallituksen päätöksellä siirryttiin perusmaksun palautus / lisäperintämenettelystä seuraamaan tilannetta jälkilaskelmalla kuten liittymän vuosimaksun osalta oli jo aiemmin tehty. Perusmaksua perittiin 440 euroa osakkeelta ja ylijäämäksi tuli 40 600 euroa. Vesimaksun käyttömaksulla katetaan mm. energiakorvauskuluja Kymijoen voimaloille. Se peritään otettujen vesimäärien mukaan. Vuonna 2005 näitä kuluja kertyi yhteensä 373 600 euroa, mistä omat energiatuotannon myyntitulot kattoivat voimaloiden ohijuoksutusten vuoksi tavallista enemmän eli 59,6 %. Käyttötalouden kustannusrakenne Osakkailta ja muilta veden käyttäjiltä vuonna 2005 peritty vesimaksun perusmaksun keskimääräinen yksikköhinta oli 0,56 snt/m 3. Käyttömaksun yksikköhinta ilman sähkötulohyvitystä oli 0,37 snt/m 3 ja hyvityksen huomioon ottaen vain 0,13 snt/m 3. Käyttömenojen muodostumista ja suuruutta otettuun kokonaisvesimäärään nähden voidaan eritellä seuraavasti: 14
Kustannuserä Yksikkökustannus, snt/m 3 2005 2004 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 0,206 0,196 Henkilöstösivukulut 0,062 0,268 0,059 0,255 Liiketoiminnan muut kulut Vapaaehtoiset henkilöstökulut 0,005 0,006 Toimitilat 0,064 0,062 Irtaimisto 0,010 0,023 Matkat 0,027 0,018 PR 0,002 0,006 Toimiston liikekulut 0,039 0,038 Laitoksen käyttö 0,114 0,261 0,117 0,270 Vesivoimatalous Vesivoimakorvaukset 0,348 0,412 Voimalan kulut 0,024 0,372 0,008 0,422 Yhteensä, ei sähkötuloja 0,901 0,947 Sähkötulot -0,243-0,269 Yhteensä, ml. sähkötulot 0,658 0,678 15
Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Huvudstadsregionens Vatten Ab Ilmalankuja 2 F 00240 puh. (09) 868 9470 fax (09) 868 94720 e-mail psv@psv-hrv.fi www.psv-hrv.fi