DIABETESKIRJE 1/2013 Joensuun Seudun Diabetes ry
2 3 Kutsu kevätkokoukseen! Joensuun Seudun Diabetes ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään ke 20.3.2013 klo 18.00 Siltakatu 20 A 41 b kokoustilassa. Kokouksessa käsitellään vuoden 2012 tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus YHTEYSTIEDOT: Joensuun seudun Diabetes ry, Kalevankatu 23 C, 80100 Joensuu Sähköposti: Kotisivu: Toimisto avoinna info@joensuundiabetes.fi Yhdistyksen tapahtumien ja Diakot-kerhon kokoontumisaikoina (katso tapahtumakalenteri) Muina aikoina ota yhteyttä yhdistyksen puhelimeen 045 235 1600 Hallitus ja toimihenkilöt 2013 Hallitus vuonna 2013 puhelin sähköposti Leena Reinikainen, puheenjohtaja 040 521 1858 leena.reinikainen@telemail.fi Ilkka Romppanen, varapj 043 218 0160 ilkka.romppanen@telekarelia.fi Irma Asikainen, sihteeri 040 523 3192 irma.asikainen@pp.inet.fi Raili Piiparinen 050 434 1041 - Hillevi Invenius 040 551 2607 hillevi.invenius@elisanet.fi Mika Kasurinen 050 501 0202 mika.kasu@gmail.com Susanna Nevalainen 050 543 1959 susa.nevalainen@gmail.com Tuula Immonen 040 592 0204 tuula.immonen@suomi24.fi Juha Rissanen 0400 705 004 juha.rissanen@roche.com Maarit Leppänen 050 351 8416 maarit.leppanen@pkssk.fi Varajäsenet Arvo Naumanen 050 591 2790 arvo.naumanen@pp.inet.fi Merja Kinnunen - merja.kinnunen@jns.fi Riitta Pajarinen 050 569 1350 riitta.pajarinen@gmail.com Perhekerho Reetta Kettunen 040 594 4646 reetta.kettunen@elisanet.fi Diakot-kerho Hillevi Invenius 040 551 2607 hillevi.invenius@elisanet.fi ITE-painonhallintakerho Tuija Tuominen 050 356 7219 tuija_tuominen@elisanet.fi Leena Reinikainen 040 521 1858 leena.reinikainen@telemail.fi Mika Kasurinen 050 501 0202 mika.kasu@gmail.com Työikäisten kerho Ilkka Romppanen 043 218 0160 ilkka.romppanen@telekarelia.fi Mika Kasurinen 050 501 0202 mika.kasu@gmail.com Jäsentiedotteen toimittaja: Leena Reinikainen Ilmoitukset: Ilkka Romppanen Jäsentiedotteen taitto: Pohjois-Karjalan Ilmoitusvalmistus Oy Painopaikka: PunaMusta Oy Russian group Matti Mikkonen 050 320 1259 matti.mikkonen@kolumbus.fi Tatjana Johansson 050 371 0726 tatjanajohansson@hotmail.com Muut aktiivitoimijat Yhdyshenkilö Ilomantsissa Irja Ikonen 050 541 7330 irja.ikonen@gmail.com
4 5 Muutosten myllerryksessä Terveydenhuollossa puhaltavat muutoksen tuulet. Media rummuttaa päivittäin Soteuudistuksesta ja terveydenhuollon rakennemuutoksista. Vuoden vaihteessa muuttuivat lisäksi arvolisäverokannat, matkakorvaukset ja hammaslääkäripalkkioiden korvattavuus, helmikuun alussa tuli voimaan liuta Kelan lääkekorvausmuutoksia ja koko Pohjois-Karjala on nyt mukana ereseptipalvelussa. Kuntapuolella uudet valtuustot ovat vasta aloittaneet toimintansa ja usealla kunnalla on edessä tiukkoja liitosneuvotteluja lähivuosina. Hengästyttääkö? Meitä kiinnostaa luonnollisesti se, miten diabeetikon käy tässä myllerryksessä? Esimerkiksi sairausvakuutusmenoista on säästettävä v. 2013 153 miljoonaa euroa. Yksityisten terveydenhuoltopalvelujen Kela-korvauksen osuus on 20 milj. euroa ja matkakorvauksissa säästetään 20 milj. euroa. Lääkekorvauksissa tulee säästää 113 milj. euroa vuosina 2013-2014. STM:n asiaa valmistelleessa työryhmässä esillä olleista keinoista minkään ei yksinään voitu olettaa kattavan koko 113 miljoonan euron lääkekorvaussäästötavoitetta, joten työryhmä päätyi esittämään usean toimenpiteen yhdistelmiä. Lisäksi työryhmä oli yksimielinen siitä, ettei säästövaikutusta voida kohdistaa ainoastaan potilaisiin tai lääkealan toimijoihin, vaan toimenpiteiden tulee kohdistua kaikkiin osapuoliin. Lääkekorvausjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on, että korvauksista hyötyvät erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät henkilöt. Samassa yhteydessä on tarkoitus varmistaa, etteivät kustannukset muodostu pienituloisille esteeksi tarpeellisen lääkehoidon saamiselle. Kuitenkin koko korvausjärjestelmä kaipaisi reilumpaa ravistelua ja aivan uusia näkökantoja toimiakseen edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti. Myös Suomen Diabetesliitto jätti työryhmälle lausuntonsa, jossa painotettiin sitä, että lääkekustannuksia tulee käsitellä osana terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ja ettei potilaiden maksurasitusta tule kasvattaa nykyisestä. Eritystä huolta lausunnossa kannettiin paljon lääkkeitä tarvitsevien sekä pienituloisten potilaiden maksuosuuksista. Monissa pitkäaikaissairauksissa kun lääkehoito on keskeinen hoitokeino, jonka avulla voidaan turvata potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua. Siksi pitkäaikaissairaiden lääkehoidon turvaamista kohtuullisin kustannuksin pidettiin tärkeänä. Lisäksi viitehintajärjestelmän ulkopuolella olevien lääkkeiden tukkuhintoja laskettiin helmikuun alussa 5 %. Hintojen laskun arvioidaan vaikuttavan lähinnä lääketeollisuuteen, lääketukkukauppaan ja apteekkeihin. Se heikentää varsinkin sellaisten apteekkien toimintaedellytyksiä, joiden myynti painottuu keskimääräistä enemmän reseptilääkkeisiin kuten esimerkiksi maaseudun ja haja-asutusalueiden apteekit. Tämän lisäksi tukkuhintojen lasku vaikutti myös useiden lääkevalmisteiden jäämiseen korvausjärjestelmän ulkopuolelle, kun valmistajat eivät joko saaneet tai hakeneet valmisteelleen korvausperusteista tukkuhintaa. Korvauksen piiristä tippui mm. antibiootteja, kipulääkkeitä, hormoni-valmisteita sekä Nitrot. Niinpä joissakin tilanteissa lääkkeen hinta saattoi näennäisesti laskeakin, mutta asiakas maksaa kuitenkin jatkossa enemmän kuin ennen sen takia, ettei lääke olekaan enää sairausvakuutuskorvauksen piirissä. Diabeetikon kukkaroa keventävät myös pistettävien suolistohormonien ja mahdollisesti pitkävaikutteisten insuliinien korvattavuusmuutokset. Diabetesliitto taistelee kuitenkin kaikin mahdollisin keinoin korvattavuuksien parantamiseksi ja jatkamiseksi. Päättäjät eivät näköjään ymmärrä sitä, millainen hoidettava diabetes on, jos 40 000 diabeetikon insuliinit halutaan pistää vaihtoon ja palata niihin insuliineihin, jotka eivät aikaisemminkaan ole sopineet tai ovat aiheuttaneet paljon enemmän hypoglykemioita. Tällä tarkoitan detemirinsuliinin korvattavuushakemusta, joka ensin hylättiin, mutta jota jatkettiin kuitenkin vuoden 2013 loppuun. Suurimmalla osalla suomalaisista muutos lääkekuluissa on Kelan laskelmien mukaan korkeintaan 10 euroa vuodessa, mutta löytyy tilanteessa luonnollisesti häviäjiäkin. Tässä jäsentiedotteessa on kirjoitus siitä, miten Kela-korvausmuutokset vaikuttavat käytännössä diabeetikon lääkekustannuksiin. Jaamme toiminta-alueemme uusille kuntapäättäjille tuoretta diabetestietoa kevään aikana päätöksenteon tueksi. Paikallistason toimijat ovat varmasti kiireisiä kunta- ja Soteuudistusten kanssa, jolloin heidän kanssaan on vaikeaa päästä keskustelemaan tai neuvottelemaan diabeteksen hoidosta, mutta ehkä sopiva määrä tietoa sopivalla tavalla tuotettuna auttaa meitä molempia yhteisten etujen hahmottamisessa ja yhteisen sävelen löytämisessä. Potilaiden osuus säästötalkoissa kohdistui helmikuun alussa voimaan astuneisiin Kelakorvausmuutoksiin. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten potilaiden maksuosuus lääkekustannuksista on korkea. Potilaiden tilannetta helpotettiin hieman laskemalla paljon lääkkeitä käyttävien vuotuista omavastuukattoa n. 30 eurolla 670 euroon. Alun perin vuotuista lääkekattoa oli kylläkin tarkoitus laskea n. 50 eurolla. Voimia teille kaikille toivottaen Leena Reinikainen puheenjohtaja leena.reinikainen@telemail.fi p.040-5211858
6 7 Jäsenedut Yhdistyksemme tarjoaa jäsenilleen kerhotoimintaa, retkiä, teemailtapäiviä, alennuksia liikuntapalveluista ja muita etuja mukavan yhdessäolon ja vertaistuen lisäksi. Jäsenmaksu vuonna 2013 säilytettiin lahjoitusten ja jäsenkirjeiden tuotannosta säästyneiden varojen turvin 17 eurossa, vaikka liiton osuus jäsenmaksussa kasvoikin. Jäsenenä saat kotiisi kaksi kertaa vuodessa yhdistyksen oman tiedotuskirjeen ja pääset osallistumaan yhdistyksen retkille jäsenetuhintaan. Jäsenasioissa, kuten osoitteenmuutoksissa voit ottaa yhteyttä jäsenasiavastaava Susanna Nevalaiseen 050 543 1959, susa.nevalainen@gmail.com tai lähettää viestin yhdistyksemme sähköpostiin info@joensuundiabetes.fi. suun Seudun Diabetes ry jakaa tänä vuonna Diabetesliiton tekemää kuntamateriaalia uusille valtuutetuille päätöksenteon helpottamiseksi. Diabetesliiton ja yhdistyksen kautta saa helposti diabetestietoa. Liiton julkaisemat omahoidon oppaat ja internetsivut helpottavat arkea. Oppaita ja muuta diabetesmateriaalia voi tilata liiton nettisivuilta tai hankkia yhdistyksen toimistolta. Diabetesliitto järjestää kursseja diabeetikoille ja heidän läheisilleen Diabeteskeskuksessa Tampereella. Kurssit ovat ryhmämuotoista sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusta yhdessä muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Diabeteskurssit rahoitetaan hoitopaikkojen / kotikunnan tai Kelan maksusitoumuksella. Eläkeläisten kursseja tukee Raha-automaattiyhdistys, jolloin kurssilaiset maksavat omavastuuosuuden. Joensuun Seudun Diabetes ry:n jäsenkortin esittämällä saat alennusta seuraavista paikoista: Yhden euron alennus kertalipusta Kuntohovi Pääskynpesä Rantakylän uimahalli Uimahalli Liprakka Vesikko Jokipata Diabetesliiton neuvontapuhelin palvelee numerossa 0600 9 4454. Neuvontapuhelin palvelee joka arkipäivä (ma-pe) klo 9-13. Puhelun hinta on 0,95 e/min.+pvm. Lomaaikoina neuvontapuhelimen palvelussa saattaa olla taukoja. Neuvontapuhelimessa diabeteshoitaja vastaa diabeteksen hoitoa koskeviin kysymyksiin. Palvelu on tarkoitettu diabeetikoille sekä diabeetikoiden omaisille ja hoitohenkilökunnalle. Lisää tietoa saat yhdistyksen hallituksen jäseniltä, yhdistyksen kotisivuilta tai Diabetesliiton internetsivuilta www.diabetes.fi 10 euron alennus 10 kerran kuntosali- ja Kinesis-lipuista Fysiobalance 15 % alennus normaalihintaisista tekstiileistä, vapaa-ajan jalkineista ja juoksukengistä Intersport Erä-Urheilu Intersport Joensuu Diabetes-lehti on Diabetesliiton 6 kertaa vuodessa ilmestyvä diabeteksen hoidon aikakauslehti, jonka voi tilata myös äänilehtenä. Uusi ensimmäistä kertaa liittyvä jäsen saa liittymisvuoden Diabetes-lehdet ilmaiseksi. Loka-, marras- ja joulukuussa liittyneet jäsenet saavat Diabetes-lehden maksutta seuraavan kalenterivuoden ajan. Seuraavina vuosina jäsenet voivat jäsenmaksun yhteydessä tilata Diabetes-lehden jäsenetuhintaan 14 /vuosi (2013). Pysyvä edunvalvonta on osa Diabetesliiton toimintaa. Liitto vaikuttaa muun muassa lainsäädäntöön päätöksentekijöiden kautta ja asiantuntijalausuntojen avulla. Joen- Ukkolantie 4 JOENSUU Puh. (013) 122 616 Palvelemme: ma-pe 8-17, la 9-13 www.akkusinkkonen.fi Ota avuksi alan ammattilainen! Meiltä paristot ja akut verensokerimittarista autoon Myös asennuspalvelu LAATUAKUT kilpailukykyiseen hintaan!
8 9 Kevään 2013 tapahtumakalenteri Maaliskuu Ke 20.3 klo 18 La 23.3. klo 12 14 Ti 26.3. klo 12 14 Huhtikuu Toukokuu Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous Siltakatu 20 A 41 b kokoustilassa Joensuussa Maalismyyjäiset toimistolla, Kalevankatu 23 C Leivonnaisia, käsitöitä ja tietysti arpajaiset Diakot-kerhon tapaaminen toimistolla, Kalevankatu 23 C, keskustelua ajankohtaisista asioista. La 6.4. Diabeetikon kehon ja mielen tasapainoa etsimässä klo 11 14 Tervetuloa viettämään terveyslauantaita FysioBalanceen, Suvantokatu 2, Joensuu. Päivän aikana voit tutustua FysioBalancen monipuoliseen toimintaan, tehdä diabetesriskitestin, keskustella diabeteshoitajan kanssa ja tavata Joensuun Diabetes ry:n edustajia. Ti 9.4. Diakot-kerhon tapaaminen toimistolla, Kalevankatu 23 C. klo 12 14 Mikael Agricolan päivä, aiheeseen liittyvää keskustelua Ma 15.4. Maanantaitapaaminen toimistolla, Kalevankatu 23 C. klo 17 18 Aiheena diabeetikon seksuaaliterveyteen vaikuttavat asiat. Aiheesta keskustelemassa ja opastamassa kätilö, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti Helena Seutu sekä sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Maarit Leppänen. Ti 23. 4. klo 12 14 La 4.5. Ti 14.5. klo 12 14 Diakot-kerhon tapaaminen, ohjelmassa kävelyä sekä ulkoilua yhdessä näkövammaisten kanssa. Retki Savonlinnan teatteriin Teuvo-musikaalia katsomaan klo 13 alkavaan esitykseen. Diakot-kerhon tapaaminen, ohjelmassa mahdollisesti virkistysliikuntaa. Seuraa ilmoittelua järjestöpalstoilla. Muutokset tapahtumiin mahdollisia Seuraa yhdistyksen kotisivuja sekä Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstaa! Matalan kynnyksen tapaamiset jatkuvat Tervetuloa keskustelemaan asioista, jotka ovat elämässäsi päällimmäisenä diabetekseen liittyen. Kutsumme toimistolle mielenkiintoisia vieraita, joiden kanssa voimme keskustella meitä askarruttavista asioista. Samalla voit hankkia vaikkapa diabetesrannekkeen, kirjallisuutta, kiristämättömiä sukkia tai yhdistyksen juhlakirjan. Vierailija on yleensä paikalla klo 17-18. Suunnitelmissa mm. lääkekorvausmuutoksiin, ereseptiin sekä diabeetikon seksuaaliterveyteen liittyviä puheenvuoroja. Seuraa lehti-ilmoittelua ja yhdistyksen nettisivuja. Diabeetikon mielen ja kehon tasapainoa etsimässä Tule viettämään terveyslauantaita Tervetuloa viettämään terveyslauantaita 6.4.2013 klo 11 14 FysioBalanceen. FysioBalance toimii Suvantokatu 2:ssa, Taitokorttelin pihapiirissä Joensuussa. Tilat sijaitsevat tunnelmallisessa puutalossa, Piiroisen talossa. Päivän aikana voit tutustua FysioBalancen toimintaan ja selvittää mitä ovatkaan Terveysliikunta ja terveyskunto? BalanceTrainer? Kahvakuula? Kinesis-harjoittelu? sekä tietysti kuulla kuntosali- ja fysioterapiatoiminnasta Terveyslauantaissa mukana myös Joensuun Seudun Diabetes ry tekemässä riskitestiä ja esittelemässä toimintaansa Diabeteshoitaja Sari Rissanen keskustelemassa diabeteksen omahoidosta Kesäteatteriretki heinäkuussa Aikaisempien kesien tapaan teemme tulevanakin kesänä retken johonkin lähiseudun kesäteattereista. Odottelemme vielä tietoja kesäteattereiden ohjelmistoista, päätämme kohteesta toukokuussa ja toteutamme retken heinäkuussa. Ilmoitamme retkestä Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstalla sekä yhdistyksen nettisivuilla kesäkuussa.
10 11 Karelia-soutu kutsuu vesille Heinäkuussa osallistumme jo viidettä kertaa Karelia-Soudun pienvenereitille. Soutu järjestetään tänä vuonna heinä-elokuun vaihteessa. Pienvenesoutajat ja melojat lähtevät matkaan Ilomantsin Mutalahdesta sunnuntaina 28.7., kirkkovenesoutajat aloittavat Lieksasta tiistaiaamuna 30.7. Soutureitit yhtyvät Enossa ja molempien reittien soutajat päättävät urakkansa Joensuuhun perjantaina 2.8.2013. Matkaa tehdään ohjattuna ja valvottuna verkkaiseen tahtiin. Kirkkovenesoudun kokonaispituus neljänä päivänä soudettaessa on noin 145 km. Pienvenesoudun kuuden soutupäivän aikana kilometrejä kertyy noin 205 km. Soudun päiväetapit pienvenereitillä (6 pv = n. 205 km) su 28.7. Mutalahti Petkeljärvi 21 km ma 29.7. Petkeljärvi - Mekrijärvi 38 km ti 30.7. Mekrijärvi Pääskynpesä Mekrijärvi 30/24 km ke 31.7. Mekrijärvi Pamilo 47 km to 1.8. Pamilo Jakokoski 33 km pe 2.8. Jakokoski Joensuu 39 km Voit osallistua soutuun myös yksittäiselle päiväetapille. Veneeseemme mahtuu kerrallaan kolme soutajaa ja perämies. Lisätietoja voit kysyä Leena Reinikaiselta, p. 040 521 1858 tai Irma Asikaiselta p. 040 523 3192. Mikäli olet kiinnostunut soutamaan isommassa veneessä, voit kysellä Karelia-Soudun järjestäjiltä yksittäistä soutupaikkaa kirkkoveneessä, yksittäisten soutupaikkojen yhteyshenkilö on Sirpa Sulopuisto 040 833 2133, sirpa@kareliasoutu.fi. Liity iloiseen soutuporukkaan - tapaamisiin rennossa retkisoutuhengessä! Diakot kerho ja myyjäiset keväällä 2013 "Kun tutustumme kunnolla ystävään hyvään, luomme samalla yhteyden tunteeseen syvään. Voimme parantaa välillä pontevasti maailmaa, ja saada sielulle auvoinen rauhan maa. Opimme monia asioita yhteistuumin, ja aloitamme silloin uuden buumin. Näin elämme eteenpäin päivästä päivään, emmekä vaivu edes surun, huolen häivään." Diakot kerho kokoontuu kevätkauden aikana joka kuukauden 2. ja 4. tiistai yhdistyksen toimistolla tai ilmoituksissa mainituissa paikoissa. Keskustelemme asiantuntijan alustuksen myötä, vierailemme erilaisissa kohteissa tai keskustelemme keskenämme senpäiväisestä aiheesta. Tämän vuoden teemana kerhossa on Diabeetikon arkielämä: vahvat ja heikot puolet, virkistystoiminta. Kevään 2013 tapahtumamuistiosta löydät Diakot -kerhon ohjelman. Kerhon kokoontumisesta ilmoitetaan myös yhdistyksen kotisivuilla, toimiston ovessa sekä Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstalla. Järjestöpalstoja kannattaa seurata senkin takia, että muutokset ohjelmiin ovat mahdollisia. Järjestämme toimistolla yhdistyksen maalismyyjäiset la 23.3. klo 12 14. Ilmoitamme tapahtumasta lähempänä ajankohtaa Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstalla. Otamme mielellämme vastaan myytäväksi tarkoitettuja leivonnaisia, karjalanpiirakoita sekä arpajaisvoittoja lauantaina klo 10 11. Toimiston uuni on nimittäin väsynyt ja se ei enää kuumene tarpeeksi karjalanpiirakoille tai muullekaan leipomiselle. Kerhon- ja ryhmänohjaajien koulutus- ja virkistysviikonloppuna Tampereen Edenissä marraskuun puolessa välissä imin vaikutteita ja ideoita muilta kerhon ohjaajilta. Kokoontuminen ja keskusteleminen arkipäivän asioista auttavat jaksamaan eteenpäin surullistenkin asioiden kohdatessa. Iloiset asiat jaamme niille kuuluvilla naurun pyrskähdyksillä ja puheensorinalla. Yhteiset kokoontumiset ja retket antavat minullekin uusia ideoita ja voimaa jatkaa eteenpäin elon kumpareisella taipaleella. Minulle voit soittaa kaikissa Diakot -kerhon asioissa, kuitenkin mieluimmin iltaisin tai viikonloppuisin. Karelia-Soudun loistetta kesältä 2012. Hillevi invenius Diakot kerhovastaava hillevi.invenius@elisanet.fi p. 040-5512607
12 13 Terveisiä järjestöpäiviltä Oulusta Diabetesliiton toimitusjohtaja Jorma Huttunen puolestaan kertasi Diabetesliiton toimintaympäristön muutoksia liiton perustamisen alusta lähtien. Vielä 80-luvulla liitto koettiin läheisenä, turvallisena, voimakkaana ja luotettavana. Nykypäivälle tyypillistä on asioiden kyseenalaistaminen, sähköinen asiointi ja se, että jokainen on asiantuntija omassa asiassaan tai sairaudessaan. Niinpä liittovaltuuston vahvistamat strategiset valinnat vaikuttavat varsin perustelluilta. Näitä ovat mm. liiton järjestörakenteen uudistaminen, palveluiden ja toimintojen siirtäminen verkkoon, jäsenyys- ja osallistumismahdollisuuksien monipuolistaminen, kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminnan vahvistaminen sekä palveluiden tehokkaampi markkinointi. Diabetesliiton vastaava diabeteshoitaja Kati Hannukainen kertoi hoito- ja kuntoutussuunnitelmasta ja siitä, miten diabeetikot voivat osallistua sen laadintaan. Tällainen suunnitelma pitäisi Terveydenhuoltolain sekä Lain potilaan asemasta ja oikeuksista mukaisesti laatia kaikissa pitkäaikaissairauksissa. Suunnitelma tulee laatia yhteis-ymmärryksessä potilaan kanssa. Hyvä hoito- ja kuntoutussuunnitelma tuntuu omalta ja itselle tärkeältä, on realistinen, mutta vaatii kuitenkin konkreettista työtä, sisältää mieluummin asioiden aloittamista kuin lopettamista ja etenee tavoitteita kohti riittävän pienin askelin. Koska tällaisen suunnitelman tekemiseen menee kuitenkin aikaa, kehotti luennoitsija ottamaan asian puheeksi seuraavalla vastaanottokäynnillä ja käynnistämään siten suunnitelman laatimisen, jos suunnitelmaa ei ole vielä laadittu. Pohjois-Karjalassa käytössä olevassa potilastietojärjestelmässä Mediatrissa ei toistaiseksi ole erityistä lomaketta juuri hoitosuunnitelman nimellä, mutta tätä vastannee lomake, johon voidaan määrittää hoidon tavoitteet ja hoidon jatkosuunnitelma. Diabetesliiton valtakunnallisia järjestöpäiviä vietettiin helmikuun alussa Oulussa. Koska matkan teko porukalla on mukavampaa, vuokrasimme riittävän ison auton ja keräsimme matkan varrelta mukaan muiden yhdistysten osallistujia. Mukana järjestöpäivillä olivat järjestyksessä vasemmalta Joensuun Seudun Diabetes ry:n Irma Asikainen ja Tuula Immonen, Ylä-Karjalan Diabetesyhdistyksen Eija Kuittinen, Lieksan Diabetesyhdistyksen Eila Lintunen, Ylä-Karjalan Diabetesyhdistyksen Leena Valjus sekä kameran takana oleva Joensuun Seudun Diabetes ry:n Leena Reinikainen. Päivillä kuultiin lukuisia mielenkiintoisia luentoja ja puheenvuoroja. Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kertoi mm. diabeetikoiden hoidon tämän hetken tilanteesta, tulevaisuuden näkymistä, uusista lääkkeistä, hoidon organisoinnista ja hoidon laadusta. Hän toi esille mm. sen, miten aikaisemmin hoidettiin sairaita potilaita, mutta nykyään keskitytään palveluiden tuottamiseen tämä vaatii Diabetesliitossakin hieman erilaista ajattelua ja suunnittelua kuin aikaisemmin. Nykyään se, joka ostaa kuntoutuspalveluita määrittelee itse millaista palvelua haluaa ostaa. Diabeetikoiden määrä nousee hurjaa kyytiä, mutta käytettävissä olevat resurssit eivät lisäänny läheskään samassa suhteessa. Tämän takia toimintatapoja on mietittävä uudelleen ja varmistettava, että tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan. Lisää terveisiä järjestöpäiviltä Diabeteslehden seuraavassa numerossa (ilmestyy 8.4.2013). Kelan lääkekorvaukset muuttuivat Kelan lääkekorvaukset muuttuivat helmikuun 2013 alussa. Muutos on osa säästöpakettia, joilla valtion lääkekorvausmenoja vähennetään 113 miljoonaa euroa vuosina 2013-2014. Seuraava hallituksen esitys lääkekorvausjärjestelmän uudistamiseksi annetaan eduskunnalle loppuvuodesta 2013. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta, kun tämän määräaikaisen säästölain voimassaolo päättyy. Ainakin diabeetikoiden kannalta näyttäisi järkevämmältä pohtia tulevia muutoksia sairausperusteisesti eikä kustannusperusteisesti, mutta katsotaan mihin asiaa käsittelevä työryhmä ja hallitus päätyvät. Joka tapauksessa Diabetesliitto tulee antamaan lausunnon uudistusta koskien. Kun tarkastellaan terveydenhuollon menoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta, voidaan havaita, että perusterveydenhuollon, vanhusten laitoshoidon ja lääkkeiden osuudet kokonaiskustannuksista ovat laskeneet merkittävästi. Sen sijaan erikoissairaanhoidon ja suun terveydenhuollon osuudet ovat kasvaneet. Terveydenhuollon menot vuonna 2010 olivat yhteensä 16 miljardia euroa. Tästä lääkkeiden osuus oli 13,9 %, perusterveydenhuollon osuus 17,8 % ja erikoissairaanhoidon 34,3%. Merkille pantavaa onkin se, kuinka
14 15 kauan edellä mainituista säästökohteista on varaa nipistää, kun kustannukset näkyvät näillä toimenpiteillä kumuloituvan muualle ja varsinkin erikoissairaanhoidon muutenkin suureen osuuteen (Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010, THL, Tilastoraportti 5/2012). Helmikuun alussa voimaan tulleen lääkekorvausmuutoksen myötä lääkekorvausprosentit muuttuivat. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyi kuitenkin ennallaan. Tähän korvausluokkaan kuuluvat suurin osa diabeteslääkkeistä mm. insuliinit ja tablettimuotoiset diabeteslääkkeet. Lisäksi tähän korvausluokkaan kuuluvat mm. useat syöpälääkkeet sekä masennus-, psykoosi- ja glaukoomalääkkeet. Pistettävät suolistohormonit Byetta ja Bydureon eivät aikaisemmin ole kuuluneet tähän korvausluokkaan, mutta nyt valmisteet on hyväksytty rajoitetutusti erityiskorvattaviksi huhtikuun 2013 alusta alkaen. Rajoitettu erityiskorvattavuus tarkoittaa sitä, että korvauksen saa, kun painoindeksi on yli 35 ja diabeteksen hoidossa käytetyillä muilla lääkkeillä ei ole saavutettu riittävän hyvää hoitotasapainoa. Alempi erityiskorvaus tippui 72 %:sta 65 %:iin. Tässä korvausluokassa on mm. astma-, sydän- ja verisuonisairauksien- sekä reuman hoidossa käytettyjä lääkkeitä. Lääkkeiden peruskorvaus puolestaan tippui 42 %:sta 35 %:iin. Tällaisia lääkkeitä ovat mm. antibiootit, kipulääkkeet ja useat voiteet. Kaiken lisäksi diabeetikoita koskettaa myös liraglutidia sisältävän pistettävän suolistohormonin Victozan korvattavuuden loppuminen. Lääkkeiden hintalautakunta hylkäsi joulukuussa Victozan korvattavuutta ja kohtuullista tukkuhintaa koskevan uusintahakemuksen, koska valmisteen tukkuhintaa ei pidetty kohtuullisena. Kyseisen valmisteen korvattavuus päättyi tammikuun 2013 lopussa. Kun muutoksia tarkastellaan diabeetikon näkökulmasta, on joukossamme sekä häviäjiä että voittajia. Alla olevissa laskelmissa ovat mukana ne 261 679 diabeetikkoa, joilla oli vuonna 2011 ylempi erityiskorvausoikeus 103 diabetekseen. Nämä ja muutamien muidenkin pitkäaikaissairauksien vastaavat laskelmat löytyvät Kelan internetsivuilta www. kela.fi 1.2.2013 Lääkekorvausmuutosten takia diabeetikoista 26,3 % häviää yli 30 vuodessa 7,6 % voittaa yli 30 vuodessa 66,1 %:lla muutos on enintään 30 vuodessa 7,0 % häviää yli 50 vuodessa 1,5 % voittaa yli 50 vuodessa Siitä, miten mihinkin prosenttiluokkaan pääsee tai joutuu, ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa. Häviäjien joukossa ovat kuitenkin varmuudella ne diabeetikot, joilla on ollut käytössä Victoza ja voittajien joukossa ne, joilla on käytössä Byetta tai Bydureon ja uudet korvauskriteerit täyttyvät. Lähteet: www.hila.fi, www.kela.fi ja www.stm.fi Yhteispäivystyksen puhelinneuvonta aloittanut toimintansa Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystyksen puhelinneuvonta on aloittanut toimintansa 22.1.2013. Puhelinneuvonnan numero on 013 171 6161. Palvelu toimii päivittäin klo 7 23, muina aikoina puhelut ohjautuvat päivystykseen. Puhelinpalvelu on tarkoitettu ihmisille, joilla on päivystyksellistä hoidontarvetta. Palvelussa hoitotyön ammattilainen antaa terveysneuvontaa akuutteihin sairauksiin liittyen ja ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan. Arkisin virka-aikaan kannattaa asioida suoraan oman kunnan terveyskeskuksessa. Päivystyksen puhelinneuvonnasta ei voi varata aikoja, tiedustella omaisen vointia tai omia laboratoriovastauksia tai röntgenlausuntoja. Nämä tiedustelut soitetaan omaan terveyskeskukseen, PKSSK:n sairaalan vaihteen 013 1711 kautta tai suoraan yksiköiden puhelinnumeroihin. Päivystysnumerot: Arkisin klo 8-16 oman terveysaseman puhelinpalvelut Muina aikoina yhteispäivystyksen puhelinneuvonta 013 171 6161 Hätätilanteissa vuorokauden ympäri yleinen hätänumero 112 Lähde: www.jns.fi Pohjois-Karjalan ereseptitilanne Kaikki Pohjois-Karjalan apteekit, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat nyt siirtyneet ereseptiaikaan. Valtakunnallisesti katsottuna Pohjois-Karjalan käyttöönotto on edennyt todella mallikkaasti. Esimerkiksi Joensuun terveysasemilla kirjoitetuista lääke-määräyksistä yli 92 % on sähköisiä, vaikka palvelu otettiin käyttöön vasta joulukuussa 2012. ereseptissä lääkäri kirjoittaa potilaalle sähköisen reseptin, joka tallennetaan valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Potilas saa mukaansa potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä. Potilasohje nopeuttaa asiointia apteekissa, mutta se ei ole välttämätön. Apteekissa farmasisti hakee Reseptikeskuksesta ereseptin tiedot ja kirjoittaa sinne lääkkeen toimitustiedot. Tiedot tulostetaan lääkepakkaukseen kiinnitettävälle tarralle. Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekin ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu suojattuna. Täysi-ikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaan osoitteessa www.kanta.fi. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnisteilla. Lähde: www.kanta.fi
16 Uskomattoman Yks nkertainen Uusi verensokerimittari CONTOUR XT ja entistä paremmat CONTOUR NEXT- liuskat.tuttu ja yksinkertainen toiminta- periaate helpottaa elämääsi. Verenglukoosin seurantajärjestelmä Lisätietoja: Bayer Diabetes Care. Asiakaspalvelu puh: 0800 172 227