Kulmakivi Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 1/2005
Hel Teologian opiskelu on monella tavalla mielenkiintoista. Se voi olla niin kiehtovaa, että opiskeluun pitkäksi aikaa uppoutunut alkaa jopa vieraantua muusta elämästä. Kuitenkin teologian opiskelu on nimenomaan elämää varten. Hyvä teologi ei saa olla elämästä vieraantunut. Teologian tulee palvella kirkkoa ja sen elämää. Kristikansan tulisi saada kokea, että heidän teologinsa tuntevat sekä elämää että Jumalaa. Silloin heidän antinsa on ajankohtaista ja puhuttelevaa. Teologille, joka haluaa palvella Jumalan kansaa, ei missään tapauksessa riitä, että hän on akateemisten pelisääntöjen mukaan pätevöitynyt. Hänen tulee käydä myös Jumalan koulua, rukouksessa, raamatuntutkistelussa, elämän ahdistuksissa ja käytännön kristillisessä työssä. Käytännön uskonelämästä vieraantunut teologi on ristiriidassa itsensä kanssa. Teologin lisäksi myös teologian on läpäistävä elämän koe. Teologia, joka joutuu ristiriitaan itse elämän todellisuuden kanssa, on ihmiselle käyttökelvotonta. Elämän ja teologian tienristeyksestä voi kuitenkin lähteä moneen suuntaan. On olemassa sanonta: "Joka ei saa elämäänsä sopusointuun teologiansa kanssa, alkaa muuttaa teologiaansa elämänsä mukaiseksi." Tämä on yksi todellinen kiusaus, PÄÄKIRJOITUS Elämän kestävää teologiaa johon teologi voi langeta. Hän alkaa puolustella syntiä ja vääryyttä omassa ja muiden elämässä muutamalla Jumalan sanaa oman elämänsä mukaiseksi. Pian hän väittää Jumalan hyväksyvän asioita, jotka Raamattu selvästi tuomitsee. Tämä ei ole hyvä tie. Kun teologi huomaa elämänsä olevan ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa, hänen tulisi pikemminkin elää päivittäisessä katumuksessa, parannuksessa ja anteeksiantamuksessa. Hyvän teologian tekemiseen kuuluu myös käytännön uskonelämän asioiden opiskelu ja käytännön harjoittelu. Tarvitsemme esirukousta, jotta voisimme kasvaa myös käytännön elämän teologiassa sekä opettajina että opiskelijoina täällä STI:ssäkin. On olemassa myös toisenlainen kiusaus. Siihen lankeavat ne, joiden teologia on ristiriidassa elämän kanssa siksi, että se on väärää tai väärällä tavalla asioita yksinkertaistavaa. Otetaan huomioon vain jokin tietty osa siitä kokonaisuudesta, minkä Jumala on meille Raamatussa ilmoittanut. Kohdatessaan sokeana syntyneen miehen opetuslapset kysyivät Jeesukselta, kuka oli tehnyt syntiä, mies itse vai hänen vanhempansa. Heidän teologiansa mukaan sairaus oli suoraa seurausta jonkun synnistä. Jeesus oikaisi heidän liian kapeaa teologiaansa sanomalla: "Ei hän eivätkä hänen vanhempansa. Niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki." (Joh. 9:3) Samalla tavalla Jeesus oikaisi niitä, jotka ajattelivat kärsimyksen ja onnettomuuksien olevan suoraa seurausta ihmisten synneistä. "Juuri siihen aikaan Jeesuksen luo tuli ihmisiä, jotka kertoivat Pilatuksen surmauttaneen uhraamaan tulleita galilealaisia, niin että heidän verensä oli sekoittunut uhrieläinten vereen. Jeesus sanoi siihen: "Luuletteko, että he olivat suurempia syntisiä kuin kaikki muut galilealaiset, koska saivat tuollaisen lopun? Eivät suinkaan samalla tavoin te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny. Entä ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun Siloan torni sortui heidän päälleen? Luuletteko, että he olivat syyllistyneet johonkin pahempaan kuin muut jerusalemilaiset? Eivät suinkaan yhtä lailla te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny." " (Luuk. 13:1 5) Tarvitaan tasapainoista ja tervettä, koko Raamatun ilmoituksen huomioon ottavaa teologiaa, jotta emme syyllistyisi julmiin ja kestämättömiin tulkintoihin yrittäessämme ymmärtää omaa ja toisten ihmisten elämää. Aasian suurkatastrofin kaltaiset tapahtumat haastavat meidät kaikki pohtiman elämää syvemmin ja etsimään Jumalan sanasta sellaista teologiaa, joka on koko elämän kestävää. 4.2.2005 Leif Nummela Helmikuun alussa STI:ssä pidettiin iltapäiväseminaari Kestääkö luomisusko alkuräjähdyksen? Luennoitsijoina olivat Mikko Louhivuori ja Pekka Reinikainen. 2 3
Hyökyaallot kestävää teologiaa Vaikka lehdistö ja televisio eivät enää puhu Aasian katastrofista, sen vaikutukset tuntuvat edelleen miljoonien ihmisten elämässä. Lopulta arviot kuolleiden lukumäärästä ylittivät 200 000. Monet koulunpenkit ja työpaikat ovat lopullisesti tyhjiä. Surutyö ja jälkihoito kestävät vuosia. Katastrofien aikana myös kirkkoja tarvitaan. Monet ihmiset haluavat hiljentyä ja rukoilla. Kun ensimmäinen shokki on ohitse, tulevat esille monet kysymykset, erityisesti teologiset kysymykset. Katastrofin keskellä elävien ihmisten lähellä teologin on osattava myös vaieta. Täytyy oppia itkemään itkevien kanssa ja suremaan surevien kanssa. Myötätuntoon kykenemätön pappi, joka pakenee asioita väärällä tavalla yksinkertaistavien iskulauseiden taakse, on jollakin tavoin luotaan työntävä. Mutta yhtä luotaan työntävä on ajatus siitä, ettei teologialla ole mitään sanottavaa ihmisille. Jos kirkolla ei lopulta ole mitään sanottavaa elämänsä suurissa kriiseissä oleville ihmisille, se on pettänyt tehtävänsä. Raamattu ei ole millään tavoin elämälle ja ihmisen kärsimykselle vieras kirja. Päinvastoin, Raamattu puhuu hyvin paljon kärsimyksestä ja elämän ahdistuksista. Teologiaa käsittämättömän käsittämiseen Aasian katastrofin kaltaisten tapahtumien jälkeen on tärkeä kysyä: Mitä Jumala haluaa puhua meille tällaisen tapahtuman kautta? Tässä ovat muutamia niistä Raamatun opetuksista, joiden valossa voimme pyrkiä ymmärtämään usein niin vaikeasti ymmärrettävää elämäämme. Seuraavat ajatukset on mukailtu Suomen teologisen instituutin ruotsalaisen sisarjärjestön Göteborgin seurakuntatiedekunnan johtajan Rune Imbergin kirjoituksesta Luonnonkatastrofit, kirkko ja teologia. 1. Jumala on kaikkivaltias. Jeesus sanoi selvästi, että hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. (Matt. 28:18 20) 2 Tämä ei tarkoita, että Jumala itse olisi vaikuttamassa suoraan kaikkiin asioihin. On olemassa myös persoonallinen paha, joka haluaa tuhota ja saada aikaan pahaa. ( vihamies. Matt. 13:28) 3. Raamatun mukaan koko luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle. (Room. 8:20 ) Luomakunta ei ole nyt alkuperäisessä tilassaan, sellainen, miksi se alun perin luotiin. Lankeemuksen jälkeen luomakunta on häiriintynyt ja kärsii yhdessä ihmiskunnan kanssa. Luomakunta on osaltaan luonnottomassa tilassa. 4. Ihmisinä meillä on taipumus ajatella että joku on syyllinen, kun tapahtuu sairastumisia, onnettomuuksia ja kuolemaa. Raamattu kuitenkin varoittaa meitä tällaisista arvailusta (Joh. 9:2; Luuk.13:1 ) 5. Tietenkin ihminen voi omalla elämäntyylilläänkin aiheuttaa itselleen kärsimystä. Esimerkiksi kun tupakoiva kuolee keuhkosyöpään tai alkoholisti maksan pettämiseen. Raamattu kuitenkin varoittaa meitä tuomitsemasta toisiamme. (Room. 2) 6. Jumala on se, joka kerran lopulta tuomitsee jokaisen ihmisen, ja hänen tuomionsa voi alkaa jo täällä ajassa. (Ap. t. lopulta kaikki yhdessä koituu niiden 12:23) parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja 7. Luonnonkatastrofien ja erilaisten jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen. (Room. 8: mullistusten keskellä meille jää aina paljon kysymyksiä, joihin ei koskaan 28) saada vastausta täällä ajassa. Me emme 11. Kun Jumala sallii onnettomuuksia, koskaan voi tietää, miksi Jumala tekee yksi tärkeä tarkoitus on kutsua ihmisiä ja sallii tiettyjä asioita. Hänen tiensä parannukseen. Tämän Jeesus itse eivät ole meidän analysoitavissamme. huomauttaa Luuk. 13:5. Vanhassa ruotsinkielisessä (Room. 11:33 36) Lutherin katkismuksen 8. Jumala ei koskaan ole luvannut varjella selityksessä vuodelta 1878 vastaus kysymykseen 106: Miten meidän tulisi omiansa kaikista onnettomuuksista ja kärsimyksistä, mutta Hän on luvannut ajatella niistä onnettomuuksista jotka olla meidän kanssamme joka päivä, kohtaavat ihmisiä täällä maailmassa maailman loppuun asti. (Matt 28: 20) kuuluu: Niiden onnettomuuksien 9. Jumala ei koskaan ole kaukana yhdestäkään meistä. (Ap. t. 17:27) Jumala suhteen jotka kohtaavat ihmisiä, meidän ei tule koskaan ajatella, että ne ovat itse kärsii yhdessä kärsivän kansansa sattumaa tai sokean ja väistämättömän kanssa. Kaikissa heidän (Jumalan kohtalon työtä, vaan ne ovat Jumalan kansan) ahdistuksissansa oli hänelläkin (Jumalalla) ahdistus (Jes. 63:9, lähettämiä synnin takia rangaistukseksi, varoitukseksi ja herätykseksi ju- Israelilaiset sotilaat vartioivat Damaskos-portilla 1938 käännös) Kun Jumala itse tuli ihmiseksi Kristuksessa, hän oli kipujen mies ja sairauden tuttava (Jes. 53:3) 10. Jollakin meille usein käsittämättömällä tavalla Jumala on luvannut, että malattomille, ja uskoville koetukseksi sekä vahvistamaan heidän toivoansa, rakkauttansa ja luottamustaan Jumalaan. 12. Jumala haluaa meidän olevan hänen kanssaan aina, ensin täällä ajassa ja sitten iankaikkisuudessa. Kun hän kutsuu meidät kotiin, lähtö voi olla monella tavalla tuskaista, myöskin jälkeen jääville, mutta iankaikkisuusnäkökulmasta ei ole koskaan katastrofi muuttaa kotiin Jumalan luo. (Fil. 1:21 ) Leif Nummela Kuva Johannes Häkämies 4 5
Henkilökohtaisesti Kirkkohistorian professori lähikuvassa Jouko Talonen on siirtynyt vuodenvaihteessa Joensuun yliopistosta Helsinkiin, kirkkohistorian professorin virkaan. Muutos ei ollut kuitenkaan suuri, sillä talo oli entuudestaan tuttu. Talonen tuli Helsingin kirkkohistorian laitokselle vs. assistentiksi vuonna -81 ja on ollut siellä sekä Suomen Akatemian tehtävissä tähän asti. Oma tausta tutkijan apuna ja haasteena Jouko Talosen tärkeimmät tutkimusteemat ovat olleet herätysliikkeet, varsinkin lestadiolainen liike, ja Baltian kirkkohistoria. Lisäksi hän on pohdiskellut kirkko ja politiikka -probelmatiikkaa sekä uusimman ajan teologianhistoriaa. Hänen oma hengellinen taustansa on Rauhan Sanan lestadiolaisuudessa. Talosen kotikylässä, Vähänkyrön Saarenpäässä, oli paljon lestadiolaisia. Jo hänen isoisänsä isä kuului liikkeeseen. Läheinen suhde tutkittavaan herätysliikkeeseen on kaksijakoinen asia. - Toisaalta se, että tuntee jonkun herätysliikkeen ja herätysliikeproblematiikan läheltä ja omista taustoista käsin auttaa eläytymään siihen sekä auttaa tekemään lähdeaineistolle mielekkäitä kysymyksiä. Samalla tutkija ymmärtää niin sanottuja uskonnollisia mentaliteetteja, Talonen sanoo. Vaarana hän kertoo kuitenkin olevan sen, että tutkija lähtee historiallisessa selityksessä selittelemään harmaan alueen asioita ikään kuin kotiinpäin. - Juuri siinä on nimenomaan herätysliikelähtöisten herätysliiketutkijoiden oltava tarkkana. Valtion yliopistossa on pidettävä kiinni tieteellisen tutkimuksen periaatteista. Eurooppa murrosvaiheessa Mitkä asiat tästä ajasta voisivat tulla kirjatuiksi kirkkohistoriaan? Talosen mukaan Euroopassa on tällä hetkellä tapahtumassa suuri murros, joka koskettaa myös kaikkia kirkkoja. Myös globaalit tapahtumat, kuten tsunami, voivat muuttaa ihmisten maailmankuvaa ja ajattelutapaa. Kolmantena seikkana Talonen mainitsee koko Euroopassa tapahtuvan luterilaisen uusjaon. - Näyttää siltä, että kansankirkot ovat menettämässä otettaan varsinkin kaupungeissa. Samaan aikaan niiden sisäinen pirstoutuminen on aika voimakasta. Tämä pirstoutumiskehitys näyttää koskettavan myöskin uskonnollisia herätysliikkeitä. Onko STI:n kaltaiselle toiminnalle tarvetta Suomessa? - Teologiassa tarvitaan erilaisia paradigmoja ja erilaisia näkökulmia. Tarvitaan kriittistä keskustelua ja myöskin valtavirrasta poikkeavaa teologiaa. Tässä suhteessa STI:llä on tärkeä rooli: luoda vaihtoehtoista teologiaa, haastaa viralliset instituutiot, haastaa myöskin kirkkoa ja olla herätysliikkeiden yhteinen keskustelufoorumi. Ennen kaikkea se voi olla herätysliikkeiden niin sanotun kirkollisen teologian tekemisen foorumi. Työtä on niin pajon kuin jaksaa tehdä Talosen työpäivät ovat työntäyteisiä. - Työtä on itse asiassa koko ajan, niin paljon kuin jaksaa tehdä, hän kertoo. Saavuttuaan varhain aamulla työpaikalle hän tekee paljon rutiinitöitä: sähköpostien lukemista, luentojen valmistelua, kirjeiden lähettämistä. Kiireessä hän lähtee pitämään luentoja. Lounaan jälkeen on seminaari tai erilaisia valmistelutöitä. Välillä hän voi olla kuultavana asiantuntijana jossakin tai osallistua neuvotteluun tai kokoukseen, joita yliopistossakin riittää. Sähköposti on tärkeä työväline, ja sitä pitää seurata usein. Rentoutuminen on tärkeää Kiireisestä työstä huolimatta Jouko Talosella on myös vapaa-aikaa. Silloin hän pitää huolta kunnostaan uiden ja kävellen. Kesälomalla hän pyrkii tekemään maalla ruumiillista työtä. Joskus hän lomailee myös ulkomailla. Poliittisen historian, muistelmien tai dekkareiden lukeminen auttaa rentoutumaan, samoin ruuanlaitto. Ystäviä hänellä on paljon, myös Yhdysvalloissa ja Baltiassa. Toisinaan Havukosken kodissa piipahtaa vieraita ja pöydät notkukoot, vihjaa kulinaristinen professori. Onnistuneena vapaapäivänä voi myös nukkua aamulla pitkään. Vapaa-ajallakin hän on havainnut teologisten kysymysten ja työasioiden pyörivän päässä, valitettavasti tai onneksi. Tämä tosin johtunee siitä, että hänellä on ensimmäinen kuukausi nykyisessä virassa, joten tilanne on melko uusi. Identiteetti, koettelu, hengellisen elämän hoitaminen Opiskelijoita Jouko Talonen rohkaisee pitämään oman identiteetin, koettelemaan kaiken ja pitämään sen mikä on hyvää. Hän muistuttaa opiskelijoita oman hengellisen elämän, spiritualiteetin hoitamisesta. Opiskelijalle on tärkeää varata aikaa Raamatun lukemiseen, ja olisi hyvä olla oma sielunhoitaja. Lepo on tärkeää myös opiskelijalle. - Ennen kaikkea, muistakaa pitää rautaisella kädellä kiinni vapaa-ajastanne ja keksiä jotain muuta tekemistä, kuin sitä normaalia duunia. On tärkeä pitää huolta henkisestä, fyysisestä ja hengellisestä jaksamisesta, Talonen muistuttaa. Muita Kulmakiven lukijoita hän kehottaa tukemaan opiskelijoita, erityisesti heitä, joilla on vahva kutsumus hengelliseen työhön. Jouko Makkonen, teol. yo 6 7
Akateeminen teologia ja elävä usko Vieras Israelista Mikko Louhivuori luennoi STI:ssä Seurakuntanuoritaustalta tulevalle akateeminen teologia saattaa tuoda melkoisia ongelmia: miten sovittaa yhteen usko Raamattuun Jumalan sanana ja teologian eri alojen tuomat haasteet. Uskontotieteen luennoilla esitellään kaikkia uskontoja samanarvoisina, kirkkohistoria etsii herätyksille yhteiskunnallisia selityksiä, uskonnonpsykologia tutkii hengellisiä kokemuksia mielenkiintoisina psykologisina ilmiöinä, raamatuntutkimukselle Raamattu on vain tavallinen kirja, ja etiikan opetus esittelee lukemattomia vaihtoehtoja määritellä oikean ja väärän rajat. Vähemmästäkin nuori opiskelija menee ymmälle ja joutuu miettimään oman opiskelualansa mielekkyyttä. Silti akateeminen teologia on välttämätöntä kirkon työhön valmistuvalle. Se haastaa ajattelemaan, perustelemaan, luokittelemaan, analysoimaan, ymmärtämään, tutkimaan ja erottamaan olennaisen epäoleellisesta. Se antaa yhteiskunnassa hyväksytyn korkeakoulututkinnon, jonka kanssa ei tarvitse hävetä muiden oppineiden seurassa. Sitä paitsi: koska Jumalan sana on kokonaan totuus, se myös kestää kaiken mahdollisen kriittisen tarkastelun. Tiedekin perusolemuksensa puolesta pyrkii vain totuuteen. Asioiden ajatteleminen, tutkiminen ja totuuden etsintä ovat Jumalan ihmiselle antamia suuria lahjoja. Yliopisto ei ole mikään pappisseminaari. Siksi sen antama koulutus on puutteellista hengellisten valmiuksien saamisen osalta. Näitä opiskelijan on itse hankittava muualta. Hänen on myös hyvä muistaa, että vaikka akateeminen teologia on hyödyllinen apuväline, se ei voi koskaan tavoittaa elävän uskon ydintä. Oikein uskomiseen ei tarvita yhdenkään päivän teologian opintoja. Teologinen tutkimus ja opetus eivät myöskään ole niin arvovapaata, kuin usein annetaan ymmärtää. Jokaisella on joku ennakkolähtökohta. Jos lähdetään liikkeelle siitä, että Raamattu ei voi olla Jumalan sanaa, lopputuloksena on yleensä, että Raamattu ei ole Jumalan sanaa. Raamattua voi siis lukea ja ymmärtää aivan oikein ilman pienintäkään tieteellistä tutkimusta. Tutkimus kuitenkin avaa sen ymmärtämiseen uusia ulottuvuuksia. Jopa sellaisesta raamattutieteestä, joka torjuu Jumalan osuuden tuon kirjan synnystä, voi olla arvokasta hyötyä teologian opiskelijalle. Kreikan tai heprean kielten asiantuntijan ei tarvitse olla kristitty voidakseen opettaa oikein Raamatun alkukieltä, arkeologi voi kuokkia maata ilman uskoa ja historioitsija selvitellä kirkon eri vaiheita. Sille joka uskoo, nämä tutkimukset avaavat lisäksi näköalan Jumalan toimintaan. Teologian opiskelijan on siis syytä kehittyä mahdollisimman taitavaksi akateemisen teologian osaajaksi, mutta unohdettava tämä taito julistaessaan saarnatuolista Kristusta ainoana taivaaseen vievänä tienä. Eero Junkkaala Teologisen instituutin seminaaripäivä helmikuun alussa kokosi yhteen koko joukon elämän suurten kysymysten pohtijoita. Vieraaksi oli saatu filosofian tohtori ja teologian lisensiaatti Mikko Louhivuori Israelin arkeologisesta virastosta. Hänen luentonsa käsitteli uutta tähtitieteen aluetta, astrobiologiaa, ja sen suhdetta teologisiin pohdintoihin. Louhivuoren luento vei kuulijat kosmiselle matkalle maailman syntyä pohtiviin kysymyksiin. Hän käsitteli luennossaan mm. sitä, miten pieni todennäköisyys tutkijoiden mukaan nykyään on elämän synnylle millään planeetalla. Maan pinnalla olevat olosuhteet ovat juuri millilleen sellaisia, että täällä elämä voi säilyä. Säteilyä ei saa tulla liikaa ja lämpötilan täytyy olla sopiva. Tarvitaan sopiva kuu, joka estää planeetan pyörimisen sinne tänne tuhoisalla tavalla. Lista ehdoista jatkuu, ja tutkijat ovat nykyisin sitä mieltä, että riittävät ehdot voivat löytyä vain todella harvasta paikasta. Luennon tavoitteena oli katsella luomakunnan ihmeellisyyttä kristityn silmin. Uskon näkökulmasta ei ole syytä lähteä luomaan tiedettä eikä muokkaamaan sitä, miten luonnosta tehtyjä havaintoja käsitellään. Mutta uskon näkökulmasta voidaan ihmetellä sitä, miten ainutlaatuinen tämä elämämme on. Materialismiin taipuva tutkija on sille ihmeelle sokea, eikä näe Jumalan kätten töitä luomakunnassa. Mikko Louhivuori on ollut jatkuvasti yhteyksissä STI:hin. Hän on johtanut vuosien ajan Eero Junkkaalan vetämiä arkeologisia kaivauksia Emmauksessa. Timo Eskola 8 9
Da Vini -koodi puhuttaa yhä Dan Brownin bestseller Da Vini -koodi, jota aiemminkin on Kulmakiven sivuilla arvioitu, on herättänyt tavallista laajemman keskustelun. Teosta on myyty maailmalla jo yli 17 miljoonaa kappaletta ja Suomessakin huikeat 170 000 kappaletta. Kirjalla näyttää olevan taito kiinnostaa ja ärsyttää ihmisiä. Vaikka kyse on vain romaanista, monet alkavat kysellä, onko sen väittämissä totuuden siemen. Olisiko Jeesus sittenkin tavallinen ihminen? Olisiko kirkko aina pyrkinyt vaientamaan alkuperäisen, naisellisen jumalatar-uskonnon? Hämmentävää kirjaa on kritisoitu tavallista tarkemmin. Niin kirjallisuuden arvioijat kuin historian tuntijatkin ovat astuneet esille. Siksi on mielenkiintoista kiinnittää hieman huomiota kirjasta syntyneeseen kansainväliseen keskusteluun. Lähteiden ongelma Yksi teoksen terävistä kriitikoista on Amerikassa toimiva katolinen pitkän linjan journalisti Sandra Miesel. Alan kirjallisuuden hyvin tunteva Miesel on ensinnäkin todennut, että pääosa Brownin kirjan ajatuksista ja materiaaleista on lainattu usein lähes suoraan kansanomaisista Graalin maljaa koskevista kirjoista. Aihe on ollut Amerikassa perin suosittu jo vuosikymmenten ajan. Eri kirjoittajat ovat esittäneet joko Jeesuksen oletetusta ehtoollismaljasta tai Magdalan Mariasta mitä mielikuvituksellisimpia väittämiä. Miesel on poiminut esille useita yksityiskohtia, joissa Brown käyttää avoimesti ajatuksia esimerkiksi Baigentin, Leighin ja Linolnin kohukirjasta Holy Blood, Holy Grail. Kyseiset lehtimiehet eivät ole kovinkaan määrätietoisia historian tutkijoita. Sen sijaan he ovat koonneet kirjaansa lähes mitä hyvänsä Graalin taruun liittyvää aineistoa. Holy Blood -kirjasta tulevatkin lähes kaikki Da Vini -koodin pääaiheet. Sieltä tulee ajatus Jeesuksen liitosta Magdalan Marian kanssa, ja sieltä tulevat kuvitelmat Siionin luostari -salaseurasta. Siellä Jeesuksen jälkeläisten historia liitetään Ranskaan, ja jopa Da Vini -koodin kuuluisan intendentin Saunièren nimi on lainattu erään kirjassa esiintyvän ranskalaisen papin sukunimestä. Eräs lainatuista esimerkeistä on mielikuvituksellinen ja kielen vastainen tapa käsitellä ranskankielistä nimitystä Sangreal. Keskiaikainen termi tarkoittaa juuri pyhää maljaa, josta on puhe. Mutta vikkelä mieli jakaa termin uudesta kohdasta ja saa tulokseksi: sang (veri) ja real (kuninkaallinen). Tämän nokkelan etymologian avulla perustellaan sitä, että pyhä malja tarkoittaakin alun perin Jeesuksen jälkeläisiä eli Euroopassa jatkunutta pyhän veren perintöä. Ranskan merovingikuninkaat olivat Jeesuksen jälkeläisiä. Temppu sopii sadunomaiseen kertomukseen, mutta sillä ei ole tieteellistä tai historiallista arvoa. Toiseksi Brown näyttää käyttävän runsaasti Margaret Starbirdin aikaisempia romaaneja samasta aiheesta. Niissä Magdalan Mariasta tehdään kristinuskon keskushenkilö. Kirjojen nimetkin osoittavat pyrkimyksen: The Goddess in the Gospels Relaiming the Sared Feminine. Toisen romaanin alaotsikossa todetaan ykskantaan: Mary Magdalen and the Holy Grail. Brownin käyttämien lähteiden kohdalla ei siten tarvitse kulkea antiikkiin saakka. Ajatus Jeesuksen ja Magdalan Marian avioliitosta tulee amerikkalaisesta romaanikirjallisuudesta. Virheellistä historiaa Vaikka tekijä on siis viitannut faktatietoihin, kirjan juonen kannalta olennaiset seikat eivät liity millään tavalla historiaan. Kriitikot ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että teoksessa luotu illuusio historian tapahtumista tai yksityiskohdista on pelkästään fiktiivinen. Jos lukija vahingossa ottaa selitykset todesta, häntä huijataan koko rahan edestä. Professori Margaret Mithell muistuttaa kritiikissään lukijoita siitä, että romaanin mainostama pakanuus ei ollut mikään liike antiikin ajan maailmassa. Rooman valtakunnassa ei siis ollut mitään yhtä ryhmää, joka edustaisi auringon palvontaa, julistaisi uskonnon mysteeriluonnetta, puhuisi jumalattarista ja kutsuisi jäseniään rituaalisiin seksiorgioihin vaikka romaanissa näin asia esitetäänkin. Miesel täydentää kuvaa ja toteaa, että ristiretkeläisillä ei ollut mitään tekemistä keskiajan kirkkotaiteen tai kirkkoarkkitehtuurin kanssa. Romaanin keskeisiin väitteisiin kuuluu, että pakanatemppelien tapaan goottilaiset katedraalit muistuttivat naisen sukupuolielimiä. Tämän väitetään heijastavan uskonnon feminiinisyyttä täydellisimmillään. Kirkkorakennus edustaisi tällöin jumalattaren ruumista. Ajatus on hersyttävä mielikuvituksessaan. Historiallisessa mielessä se kuitenkin tulee Piknettin ja Prinen romaanista Templar Revelation. Teos pohtii Graalin maljaan liittyvää mystiikkaa erityisesti esoteerisen tiedon näkökulmasta. Brownin käyttämät historiateokset ovat siten lähinnä teosofisia, eivät tieteellisiä. Da Vini -koodissa vedotaan lisäksi siihen, että erään vanhan gnostilaisen tekstin mukaan Magdalan Maria olisi Jeesuksen kumppani aviopuolison merkityksessä. Kielen tutkijat ovat muistuttaneet, että väite on mielikuvitusta, ei tiedettä. Todellisuudessa sana tarkoittaa työtoveruutta. Herkkäuskoisella lukijalla ei kuitenkaan yleensä ole mahdollisuutta tarkistaa tällaisia tietoja. Suhtautuminen kristinuskoon muuttuu Kirjasta käytävä keskustelu onkin mielenkiintoinen siksi, että se kertoo enemmän lukijoista kuin romaanista. Lukijoiden suhtautuminen Raamattuun ja kristinuskoon näyttää länsimaissa muuttuneen olennaisesti. Monet ovat valmiita hylkäämään Raamatun selkeän opetuksen kristinuskon lähtökohdista. He ovat samalla valmiita kuvittelemaan, että kirkko on kautta vuosisatojen huijannut ihmisiä ja salannut todellisen historian. Olipa romaanin kirjoittajan oma näkemys kristinuskosta mikä tahansa, hänen kirjansa edustaa varsin vihamielistä suhtautumista uskon perinteisiin käsityksiin. Myös kirkko, etenkin tässä tapauksessa katolinen kirkko, asetetaan kirjassa huonoon valoon. Näin ollen teos itsessään on kristinuskon vastainen kirja. Lukija ei voi välttyä tällaiselta vaikutelmalta. Da Vini -koodin herättämän keskustelun keskellä seurakunnan työntekijöiden ja muidenkin kristittyjen on syytä muistuttaa, että Raamatun todellinen historia ja sanoma ovat paljon mielenkiintoisempia kuin romaanien mielikuvitusmaailma. Jeesuksen opetus vastaa ihmiskunnan suurimpiin ja vaikeimpiin kysymyksiin. Hänen seurassaan ymmärrämme, miksi ihmiskunta on pahuuden riivaama ja miksi elämä on usein niin vaikeata. Laaja analyysi Da Vini -koodin suhteesta todelliseen historiaan löytyy STI:n kotisivulta, osoitteesta www.teolinst.fi. Timo Eskola 10 11
Kevätkausi alkaa vilkkaana Teologisen instituutin kevätkausi on alkanut vauhdikkaasti. Opiskelijat ovat jälleen täyttäneet salit eri kursseilla, joissa käsitellään niin kristinopin kuin Raamatunkin pääaiheita. Leif Nummelan ohjelmassa on keväällä Raamatun punainen lanka -sarja. Siinä käydään läpi Raamatun sisällön pääaiheet 1. Mooseksen kirjasta Ilmastyskirjaan. Opetusta täydentää Timo Eskolan luentosarja Uuden testamentin sanomasta. Toisena suurena aihepiirinä on kevään aikana dogmatiikan eli uskonopin sarja. Sen puitteissa tarkastellaan kaikkia dogmatiikan pääkohtia. Luennot sopivat hyvin kauden ohjelmaan, sillä kuten toisaalta tästä lehdestä nähdään, STI on julkaisemassa luterilaisen dogmatiikan yleisesitystä. Olli-Pekka Vainion kirja Chemnitzin teologiasta tarjoaa oivan välineen uskonopin pääkohtien opiskeluun. Teologiset opintopäivät onnistuivat mainiosti STI on vuosittain järjestämässä teologisia opintopäiviä tammikuussa Kauniaisten Raamattuopistossa. Tänä vuonna tapahtumasta jäivät mieleen erityisesti tohtori Martin Goldsmithin eläväiset luennot lähetysteologiasta. Hän kuvasi monessa luennossaan juutalaisen kulttuurin erityispiirteitä, jotka eroavat selvästi länsimaisesta perinteestä. Oman haasteensa nykyiselle teologialle ja myös filosofialle asetti puolestaan professori Tapio Puolimatka, joka kritisoi tapaamme perustella tietoamme. Puolimatka muistutti, että jokaisen väitteen vaikkapa kristinuskoa kritisoivan väitteen lähtökohtana on uskomus. Siksi teologian erityisluonnetta koskevan keskustelun tulisi olla pohdintaa uskomusten välillä. Vain näin voidaan löytää tasapainoinen suhtautuminen teologiaan tieteen keskellä. KIRJAT Uusi kirja Kierkegaardista Teol. tri Olli-Pekka Vainio, joka viime vuonna toimi instituutin määräaikaistutkijana, on julkaissut oivaltavan yleisteoksen Sören Kierkegaardin ajattelusta, Ihmiseksi tuleminen Sören Kierkegaardin teologia (Kirjapaja). Kierkegaard ei ole helpoimpia tutkimuskohteita, sillä hänen teoksensa ovat monimutkaisia ja usein perin taiteellisia. Olli-Pekka on kuitenkin onnistunut löytämään uuden näkökulman Kierkegaardin kirjoituksiin. Kierkegaardia nimitetään usein eksistentialistiksi. Häntä pidetään Raamatusta irtautuvan teologian oppi-isänä ja kokemuspohjaisen uskonnon esitaistelijana. Olli-Pekka tasapainottaa tätä kuvaa kirjassaan ja toteaa, että Kierkegaard näyttää olleen innokas luterilainen saarnaaja. Hänen kirjojensa omaperäisyys selittyy sillä, että hän käytti lähes aina salanimeä. Näitä salanimiä oli monia, ja kirjat kuvaavat aina jonkun tietyllä tavalla ajattelevan ihmisen näkemyksiä. Ne eivät siten edusta Kierkegaardin omia näkemyksiä, vaan ovat ikään kuin saarnan välineitä. Teologina Kierkegaard näyttää olleen melko konservatiivinen. Hän moitti usein dosentteja, jotka pyrkivät vääristämään Raamatun sanoman ja muuttavan sen elämänfilosofiaksi. Kierkegaard itse mietti Jumalan valtasuuruutta ja ihmisen pienuutta Jumalan edessä. Hän on kärsimyksen teologi. Mutta kärsimys ei ole epätoivoa, vaan se johtaa pelastuksen todellisuuteen Kristuksen yhteydessä. Timo Eskola STI:N KIRJA-ALE IUSTITIA-SARJA 3 euroa 1 Vaihtoehto kirkon parhaaksi. Vuosikirja 1990. 2 Muuttumaton ja muuttuva. Vuosikirja 1991. 3 Israel Messiaan maa. Vuosikirja 1992. 6 Paavali ja laki. 1995. 8 Ilmoitus ja inkarnaatio. Martti Vaahtoranta. 1996. 12 Uuden aikakauden uskonnollisuus. 2000. 13 Mission Possible Lähetys ja pelastus. 2000. 5 euroa 16 Uhri ja anteeksiantamus. Antti Laato. 2002 17 Vanhurskauden apostoli Juutalaista Paavalia etsimässä. Timo Eskola. 2003 MUITA KIRJOJA 5 euroa Mitä mies! Eero Junkkaala. Uusi Tie 2000. 2. painos 10 euroa Juutalainen nimeltä Jeesus Monikasvoinen Messias. Timo Eskola. Karas-Sana 2000. Minä uskon. Eero Junkkaala. Uusi Tie 2001 IUSTITIA 19 Kolminaisuudesta osallinen Piirteitä Martin Chemnitzin (1522 1586 teologiasta), Olli-Pekka Vainio normaalihinta 10 euroa opiskelijahinta 6 euroa Toimitukseen lisätään postituskulut. Nimi...... Osoite...... Iustitia 19, vakiotilauksen peruutus Leikkaa/taita ja niittaa tai teippaa ja postita Suomen teologinen instituutti maksaa postimaksun. Suomen teologinen instituutti Vastauslähetys Sopimus 5006510 00003 HELSINKI 12 13
RAAMATUN PUNAINEN LANKA Eero Junkkaala ja Leif Nummela luennoivat Raamatun pääsanoman läpi perjantai-illan ja lauantaipäivän aikana. Vuonna 2005 1. 2.4. Oulu, järjestää Pohjois-Pohjanmaan Evl.lut. Kansanlähetys 15. 16.4. Valkeakoski, järjestää Valkeakosken seurakunta 20. 21.5. Vaasa, järjestää Vaasan seurakunta ja Et.-Pohjanmaan KL 16. 17.9. Savonlinna, järjestää Savonlinnan kristillinen opisto 28. 29.10. Raahe, järjestää Raahen seurakunta 18. 19.11. Mikkeli, järjestää Mikkelin Kansanlähetys 25. 26.11. Lappeenranta, järjestää Etelä-Saimaan Kansanlähetys Luterilainen dogmatiikka Lutherin oppilaan silmin IUSTITIA 19 Kolminaisuudesta osallinen ilmestyy helmi maaliskuun vaihteessa Teol. tri Olli-Pekka Vainio on kirjoittanut selkeän yleisteoksen 1522 1586 eläneen tärkeän saksalaisen teologin, Martin Chemnitzin, teologiasta. Kirja on suorastaan pienikokoinen dogmatiikan oppikirja, eräänlainen STI:n dogmatiikka. Sitä tullaan käyttämän STI:n opetuksessa luterilaisen uskonopin yleiskuvauksena. Luterilaista Tunnustuskirjojen kirjoittajiin kuuluvaa Martin Chemnitziä pidetään yleisesti varhaisen luterilaisuuden merkittävimpinä teologina. Suomessa ei kuitenkaan toistaiseksi ole olemassa yhtään tutkimusta, joka hahmottaisi hänen teologisen ajattelunsa kokonaisuutta. Tässä tutkimuksessa selvitetään muun muassa Chemnitzin käsityksiä ihmisestä, synnistä, uskosta, sakramenteista, kirkosta ja Jumalasta. Lähtökohdaksi on valittu Chemnitzille olennainen ajatus Kolminaisuuden läsnäolosta ja vaikutuksesta luodussa todellisuudessa. Tämä läsnäolo saa kirkkaimman ilmauksensa Kristuksen inkarnaatiossa. Tästä käsin saa perusteensa myös Jumalan pelastava toiminta sakramenttien kautta. Vainion esitys on pienikokoinen luterilaisen teologian yleisesitys. Se kuvaa Lutheria seuranneiden vuosikymmenten teologisia painotuksia ja johdattaa lukijan uskonopin pääaiheiden äärelle. Teol. tri Olli-Pekka Vainio on aiemmin julkaissut tutkimuksen luterilaisen vanhurskauttamisopin kehityksestä sekä tutkielman Sören Kierkegaardin teologisesta ajattelusta (2004). Kirjan hinta on 10 euroa ja opiskelijahinta 6 euroa. Kirja lähetetään kaikille vakiotilaajille sen ilmestyttyä. Kirjan voi myös tilata sivun 13 tilauslipukkeella. Leif Nummela 25. 27.2. Tanskan opiskelijalähetyksen konferenssi 14. 16.3. Tanskan sisälähetyksen vastuunkantajapäivät 1. 2.4. Oulu, Raamatun pun. lanka 15. 16.4. Valkeakoski,Raamatun pun.lanka 24. 26.4. Alavus, Raamattupäivät 9. 15.5. Turku, Kirkolliskokous 18.5. Tikkurila 20. 21.5. Vaasa, Raamatun punainen lanka Timo Eskola SEURAKUNTAVIERAILUT 8.3. Riihimäki, SLEY 13.3. Helsinki, HEKLin jumalanpalv. 29.3. Ryttylä, Lähetyskeskus 14.5. Helsingin Kristillinen Opisto Osoite Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs 00100 Helsinki SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Puhelin Faksi 09 668 9550 09 6689 5555 Sähköpostit sti@teolinst.fi etunimi.sukunimi@teolinst.fi Kotisivu www.teolinst.fi Pankkitili Sampo 800011-564245 Työntekijät vs. pääsihteeri Leif Nummela (gsm 050 5563813) tutkija Timo Eskola (koti 019 722 702) tutkija Eero Junkkaala (koti 09 340 5201) sihteeri Kirsi Sell (koti 09 505 1796) Taitto Kirsi Sell Painopaikka Kirjapaino Hermes Oy Eero Junkkaala 1. 2.4. Oulu, Raamatun pun. lanka 3.4. Oulu, saarna Tuomiokirkossa 15. 16.4. Valkeakoski, Raamatun punainen lanka 29.4. Nakkila, aviopari-ilta 21. 22.5. Vaasa, Raamatun pun. lanka Raamattuluentoja Toisesta Mooseksen kirjasta otsikolla Mannaa taivaasta Helsingin Vanhassakirkossa torstaisin klo 18, 31.3. 26.5.2005. Sitä ennen torstai-iltojen luentoja pitää Hannu Päivänsalo aiheenaan Pietarin kirjeet. Avoinna arkisin klo 9 19 Teologinen tutkimus- ja koulutuskeskus. Seurakuntavierailuja, luentotoimintaa, kirjasto ja lukusali. Talous vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Vuositukijäsenmaksu 35 euroa (opiskelijat 10 euroa, yhteisöt 100 euroa). Ottaa vastaan kirjalahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. Julkaisee IUSTITIA-nimistä teologista aikakausikirjaa. Tiedotuslehti KULMAKIVI lähetetään jokaiselle tukijäsenelle kuusi kertaa vuodessa. Hallituksen puheenjohtaja toiminnanjohtaja Raimo Mäkelä Jäsenjärjestöt Ev.lut. Lähetysyhdistys Kylväjä Länsi-Suomen Rukoilevaiset Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat Suomen Ev.lut. Kansanlähetys Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Suomen Raamattuopisto Svenska Lutherska Evangeliföreningen 14 15
SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs 00100 HELSINKI Lyhyesti Raamatusta Sinun tulevat päiväsi hän turvaa, hetkestä hetkeen, hänellä on varattuna apua yllin kyllin, viisautta ja tietoa. (Jes. 33:6) Tulevaisuus askarruttaa monia. Riittääkö työtä? Kestääkö terveys? Jaksanko vielä entiseen malliin? Säilyykö rakkaus? Osaanko valita oikein? Mikä on paikkani elämässä? Millainen on huomispäivän maailma? Mahtaneeko edes Jumala auttaa? Tänään meille luvataan: hän turvaa tulevat päiväsi, hetkestä hetkeen. Hänellä on varattuna riittävästi apua, jopa yllin kyllin. Tarvitsemme paljon tietoa ja viisautta tehdä oikeita päätöksiä. Nekin Jumala lupaa antaa. Eero Junkkaala Kannen kuva Rolf Wiiala