Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT
Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030 2034 2038 2042 2046 2050 Suomen päästöt CO2 k
Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt
Yhdyskunta rakenteen vaikutukset kasvihuonepäästöihin Energian- ja materiaalien kulutus sekä päästöt ja jätteet per asukas yhdyskuntarakenteessa 1. Alueiden käyttö tehokkuus, etäisyydet, perusrakenteiden tarve 2. Liikennejärjestelmät liikkumis- ja kuljetustarpeet, kulkutapavalinnat 3. Energiajärjestelmät energiantarve ja muodot, ominaispäästöt Yhdyskuntarakenteen ohjaustoimenpiteet alueiden käytön suunnittelu kaavoitus maa- ja tonttipolitiikka rakentamismääräykset tontinluovutusehdot yhteistyösopimukset perusrakenteiden järjestelmävalinnat
Kaupunkirakenteita 5 27.10.2010 Presention name / Author Figure adapted from Newman and Kenworthy 1989
Kaupunkiseutujen rakennemuutos Kaupunkiseutujen rakennemuutos 2000-2005 Taajaman maapinta-alan muutos %/v 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % Lahti Kuopio Vaasa Pietarsaari Turku Joensuu Hyvinkää-Riihimäki Raahe Helsinki Lohja Forssa Kajaani Kotka-Hamina Kemi-Tornio Hämeenlinna Savonlinna Valkeakoski Lappeenranta Mikkeli Kokkola Kouvola Rovaniemi Pori Varkaus Rauma Iisalmi Heinola Salo Tampere Jyväskylä Seinäjoki Oulu harvenevat kaupunkiseudut (32 kpl = 94 %) pinta-ala kasvaa nopeammin kuin väestö tihentyvät kaupunkiseudut (2 kpl) Huom! kyseessä vain 5 vuoden trendi, jonka taustalla voi olla myös satunnaisia taajama-alueen rajausmuutoksia 0,0 % Imatra Porvoo* -0,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % Taajamaväestön muutos %/v 1,5 % 2,0 % 2,5 % 3,0 % 6 Vain Porvoossa ja Jyväskylässä taajama-alan kasvu on ollut hitaampaa kuin väestönkasvu. Porvoossa kyse on tilastollisista syistä, Sköldvikin alueen irtoamisesta tilastollisesta Porvoon taajamasta. 27.10.2010 Presention name / Author
Liikennejärjestelmät
Liikennejärjestelmän elementtejä Yhdyskuntarakenne Liikennesuoritteiden hallinta ja liikkumismuodon valinta Liikenteen energia Ajoneuvot ja niiden käyttötapa
Eri kulkuneuvojen päästöjä
Energiantuotanto
Sähkön ja kaukolämmön ominaispäästöt Ominaispäästöt g(co 2 )/kwh 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Kaukolämpö Sähkö 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Sähkön ja kaukolämmön tuotannon lähteet Sähköntuotannon energialähteet 2007 Yhteensä 184 TWh Kaukolämmöntuotannon energialähteet 2007 Yhteensä 30 TWh Tuonti 9 % Uusiutuvat 26 % Uusiutuvat 15 % Fossiiliset ja turve 49 % Ydinvoima 16 % Fossiiliset ja turve 85 %
Rakentaminen ja rakentamisen ohjaus
Nyt rakennetaan vuoden 2050 rakennuksia Ympäristövaikutukset uusiutuva fossiiilinen Energiatehokas Energiantarve Nykytilanne
Total energy use (kwh/m 2 a) 300 250 200 150 100 50 0 Low energy building, passive building zero energy building plus energy building Low energy communities... -> plus energy communities -50 1950's building 2000's building low energy building passive building zero energy building plus energy building
EU: 2019-2021 uudet rakennukset lähes nollaenergiarakennuksia Uusiutuvat energiat Tehokas käyttö Kokonaissuunnittelu Energian tarpeen minimointi Tehokas energian tuotto Pieni energiankulutus energian säästö
Rakennusmateriaalien vaikutus Absoluuttisesti rakennusten ympäristövaikutukset pienenevät. Nykyisissä rakennuksissa käyttöaika on dominoiva; 80-90% päästöistä tulee silloin. Nollaenergiataloissa materiaaleista tulee dominoiva. Rakennusmateriaalit ja kuljetus Sähköjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Ilmanvaihto Korjaus Nollaenergiatalo, 100 vuoden käyttöikä
Kiinteistöjen käyttö ja omistus
Korjausrakentaminen ja ylläpito Valtaosa rakennuksistamme on rakennettu 1960-70 luvuilla
Kaunista energiatehokkuutta
Käyttö ja ylläpito on tärkeää
200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Käyttäjät ovat tärkeitä Energiankulutus Normirakennus Energiatehokas rakennus
if everyone does a little, we ll achieve only a little