Kilpailuviraston tilinpäätös vuodelta 2008. Dnro 1167/23/07

Kilpailuviraston tilinpäätös vuodelta 2008 Dnro 1167/23/07

KILPAILUVIRASTO 2 (43) Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 5 1.2.1 Kilpailuvalvonta... 5 1.2.2 Kilpailunedistäminen... 12 1.2.3 Sidosryhmäyhteistyö ja viestintä... 17 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 18 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 18 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 20 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 22 1.4.1 Suoritemäärät... 22 1.4.2 Palvelukyky ja laatu... 24 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 27 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 32 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 32 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 32 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 33 1.6.4 Tase... 34 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 34 1.8 Arviointien tulokset... 35 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 35 2 Talousarvion toteumalaskelma... 36 3 Tuotto ja kululaskelma... 37 4 Tase... 38 5. Liitetiedot... 39 6. Allekirjoitus... 43

KILPAILUVIRASTO 3 (43) 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Kilpailuviraston strategiaprojektin loppuraportti valmistui lokakuussa 2008. Tavoiteasettelullaan ja tulosmittareillaan strategia antaa hyvät edellytykset ohjata viraston toimintaa yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan merkittävien asioiden käsittelyyn. Lokakuussa käyttöön otettu asianhallintajärjestelmä helpottaa tutkijoiden työtä, parantaa tuottavuutta ja tukee strategian toteuttamista. Vaikuttavuudeltaan merkittäviin asioihin käytettiin noin 66 % tapauskäsittelyyn käytetystä kokonaistyöajasta. Kilpailunrajoituslain kokonaisuudistusta pohtineen työ- ja elinkeinoministeriön Kilpailulaki 2010 -työryhmän työ saatiin päätökseen vuoden lopulla. Virasto osallistui työhön huomattavalla panoksella. Toteutuessaan ehdotukset parantavat viraston edellytyksiä keskittyä merkittäviin asioihin sekä ylipäätään edellytyksiä tehokkaan kilpailupolitiikan harjoittamiseen. Tähän vaikuttavat eräät menettelylliset uudistusehdotukset yrityskauppojen selvittämisessä ja asiakirjojen julkisuudessa sekä ennen muuta ehdotukset seuraamusmaksujen määrittelystä ja yrityskauppavalvonnan testistä. Toisaalta ehdotukset merkitsevät tarvetta osaamisen kehittämiseen erityisesti yrityskauppojen vaikutusten arvioinnissa. Virasto julkaisi lokakuussa Kilpailukatsauksen. Katsaus sisältää yhteenvedon kilpailun teoreettisesta perustasta, selvityksiä kilpailun merkityksestä taloudellisen kehityksen ylläpitäjänä sekä arviot televiestinnän, sähkömarkkinoiden, maa- ja vesirakentamisen ja ympäristöliiketoiminnan kilpailusta. Selvitys antaa hyvät lähtökohdat kilpailusta ja sen merkityksestä käytävälle keskustelulle ja päätöksenteolle. Katsauksen anti on erityisen merkityksellinen käsillä olevassa taloudellisessa kriisissä. Viraston on tarkoitus jatkaa katsausten tekemistä resurssien asettamissa rajoissa. Katsaukset toteutetaan todennäköisesti ainakin aluksi pienimuotoisempina markkina- tai ongelmakohtaisina katsauksina ja keskustelualoitteina. Rakennusalaa koskeva selvitys julkaistiin kesäkuussa 2008. Kokonaisuutena virasto on suoriutunut tehtävistään hyvin, vaikkei seuraamusmaksuesityksiä vuoden aikana tehtykään. Virasto on pitkälti joutunut keskittymään vanhojen tuomioistuimissa vireillä olevien juttujensa hoitamiseen. MAO:n asfalttikartellipäätöksestä valitettiin KHO:een viraston mielestä liian alhaisen sakkotason vuoksi, autovaraosakartelli on hoidettu MAO:ssa, samoin taksikartelli (jossa seuraamusmaksua ei tosin tuomittu), kameroiden rinnakkaistuontiasia on hoidettu MAO:ssa (päätöksestä valitettu KHO:een), MAO:n Lännen Puhelin -päätöksestä on valitettu KHO:een, lastentarvikkeiden jakelutieasia on hoidettu MAO:ssa, luettelotietojen luovuttamista koskeva väärinkäyttöasia on hoidettu MAO:ssa jne. Oikeudenkäyntien hoitaminen on vaatinut huomattavaa vastuunottoa viraston virkamiehiltä ja vienyt voimavaroja uusien asioiden tutkimisesta. Kaksi ns. leniency-hakemukseen perustuvaa kartelliepäilyä poistettiin käsittelystä, koska tarkastuksilla ei saatu seuraamusmaksuesityksen tekemisen edellyttämää näyttöä. Kahta vuoden 2008 aikana tullutta leniency-hakemusta selvitetään. Päivittäistavarakaupan kilpailunvastainen tietojenvaihto päättyi (ScanTrack), keskusteluja pankkien kanssa jatkettiin SEPA-

KILPAILUVIRASTO 4 (43) järjestelmään siirtymisen haittojen minimoimiseksi, Tupas-tunnistepalvelun periaatteita muutettiin kilpailevien pankkien alalle tulon helpottamiseksi ja maksu-tv -palveluja koskevassa yrityskaupassa asetettiin vaikeiden neuvottelujen jälkeen divestointivelvoitteita (asian käsittely jatkuu MAO:ssa). Kilpailun edistämisessä viraston työ on painottunut työryhmätyöskentelyyn, joista tärkeimpinä mainittakoon julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia selvittävä työryhmä, LVM:n liikenteen työryhmät sekä jätealan työryhmät. Kilpailunedistämisen tuloksena joskaan ei yksin Kilpailuviraston aikaansaannoksena voidaan mainita kilpailunäkökohtien huomioon ottaminen radanpidon ja joukkoliikenteen kehittämisessä, autoverotuksessa ja - katsastuksessa, jätealan, satamien, luotsauksen ja jäänmurron työryhmien perustamisessa sekä kunnallisen palvelutuotannon kehityksessä. Viraston mielestä tulossopimuksessa asetetut vaikuttavuustavoitteet on täytetty vähintäänkin tyydyttävästi. Toiminnallisessa tuloksellisuudessa huomio kiinnittyy edelleen pitkiin käsittelyaikoihin. Mediaanikäsittelyaika on pidentynyt huomattavasti aikaisemmista vuosista. Tämä johtuu pitkään vireillä olleiden selvitysten päättämisestä. Käsittelyajoissa on todellisuudessa päästy positiiviselle kehitysuralle: kun vuoden 2006 lopussa virastossa avoinna olleiden tapausten käsittelyaika oli 1,82 vuotta, vastaava luku vuoden 2008 lopussa oli 1,67 vuotta. Taloudellisen laman sekä sen vaikutusten lieventämiskeinojen merkitys kilpailupolitiikalle ja taloudelliselle kilpailulle on haaste Kilpailuvirastolle. On harkittava, missä määrin kielletty kolluusio, johon yleensä taloudellisena laskukautena liittyy voimakkaita itsepurkautumisen paineita, saattaakin nykyisen kaltaisessa kriisissä olla toimiva väline ylikapasiteetin hallinnassa. Samoin kysynnän vähetessä markkinavoimaa omaavilla yrityksillä saattaa olla kannusteita sulkea keinotekoisesti kilpailijoita markkinoilta. Toisaalta jo aiemmin mainittu Kilpailukatsaus antaa voimakkaan todistuksen siitä, että taloudellinen kilpailu on tuottanut merkittävää hyvinvoinnin kasvua, ei pelkästään hyvinä aikoina, vaan myös taantumassa.

KILPAILUVIRASTO 5 (43) 1.2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 1.2.1 Kilpailuvalvonta Strateginen painopiste: Markkinavoiman kohtuuttoman hyväksikäytön ja sen vahingollisen hankinnan estäminen Operatiivinen tavoite 1: Uskottavan hard core -kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen Virasto priorisoi hard core -kartelliepäilyjen selvittämistä ja lisää kartellien paljastumisriskiä tehostamalla selvityskeinoja (ml. tarkastustoiminta, toimialahaastattelut, sidosryhmäyhteistyö ja taloudellinen analyysi). Kartellivalvonnan voimavarat keskitettiin ensisijaisesti hard core -kartelleihin sekä muihin tapauksiin, joilla voi olla merkittävä vaikutus kuluttajien hyvinvoinnin vähenemiseen. Sellaiset tapaukset, joissa markkinoiden voitiin katsoa toimivan niin hyvin, ettei epäillyllä kilpailunrajoituksella arvioitu olevan vaikutusta kuluttajien hyvinvointiin, poistettiin käsittelystä kilpailunrajoituslain 12 :n nojalla. Ohessa tärkeimmät vuonna 2008 käsitellyistä tapauksista: Merkittävin käsitelty kartellitapaus oli ns. asfalttikartelli, jossa tehtiin markkinaoikeudelle (MAO) seuraamusmaksuesitys (yht. 97 milj. euroa) maaliskuussa 2004. Oikeus antoi asiassa joulukuussa 2007 päätöksen (19.12.2007, 94/04/KR), joka vahvisti kartellirikkomuksen suurelta osin viraston esityksen mukaisesti. Sakkotaso jäi kuitenkin selvästi esitettyä alemmaksi (yht. 19,4 milj. euroa). Virasto valitti tammikuussa 2008 päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Valituksessa katsotaan, etteivät määrätyt seuraamusmaksut täytä niille asetettua yleis- ja erityisestävää tavoitetta ottaen huomioon kartellilla saavutettu taloudellinen hyöty. Päätöksestä valitti myös kuusi tuomion kohteena ollutta yritystä. Asiassa käytiin KHO:ssa keväällä 2008 laaja kirjallinen vastine- ja lausuntokierros. Tapauksen suullisen käsittelyn on määrä alkaa huhtikuussa 2009. KHO:n tuleva päätös on keskeinen hard core - kartellien vastaisen politiikan kannalta. Markkinaoikeuteen vuonna 2006 viedyssä autovaraosakartellitapauksessa järjestettiin suullinen käsittely syksyllä 2008. Pääkäsittelyn aikana kuultiin yhteensä 25 todistajaa. Oikeuden päätös asiasta annettiin helmikuussa 2009 (20.2.2009, 216/06/KR). Päätöksessä katsotaan, että autovaraosamarkkinoiden tukkuportaalla toimineet viisi yritystä syyllistyivät vuosina 2004 2005 kilpailunrajoituslaissa kiellettyyn hintayhteistyöhön. MAO määräsi yrityksille yhteensä 1 030 000 euron seuraamusmaksut. Kyse oli ensimmäisestä tapauksesta, jossa MAO määräsi kartellisakkoja leniency-järjestelmän avulla selville saadun kartellin perusteella. Joulukuussa 2008 saatiin MAO:n päätös vuonna 2005 tehdystä seuraamusmaksuesityksestä, joka koski tarjouskartellia eräiden taksiautoilijoiden välillä (31.12.2008, 230/05/KR). MAO katsoi elinkeinonharjoittajien rikkoneen tarjouskartellikieltoa, muttei pitänyt seu-

KILPAILUVIRASTO 6 (43) raamusmaksujen määräämistä asiassa perusteltuna. Seuraamusmaksujen määräämättä jättämiseen vaikuttivat päätöksen mukaan prosessin pitkä kesto ja se, että autoilijat eivät ao. tapauksen jälkeen olleet enää tehneet lainvastaisia yhteistarjouksia. Virastoon tehtiin vuonna 2008 kolme hakemusta seuraamusmaksusta vapautumiseksi. Yhdessä tapauksessa asia poistettiin käsittelystä, koska kuvailtu menettely ei luonteensa vuoksi kuulunut kilpailunrajoituslain 9 :n soveltamisalaan. Kahdessa muussa tapauksessa asian käsittely on kesken. Virasto päätti lisäksi selvitykset kahdessa asiassa, jotka olivat tulleet vireille vuosina 2006 ja 2007 tehdyillä hakemuksilla. Molemmissa tapauksissa oli tehty mm. laajamittaiset yllätystarkastukset alalla toimiviin yrityksiin, mutta epäillyistä kilpailunrajoituksista ei löydetty riittävää näyttöä. Syyskuussa 2008 UPM ja Stora Enso antoivat lähes yhtäaikaisesti tiedotteet suunnittelemistaan tuotannon rajoituksista ja tuotantolaitosten sulkemisesta. Virasto selvitti, olivatko yhtiöiden päätösprosessit tapahtuneet itsenäisesti. Selvityksissä ei kuitenkaan tullut esiin mitään yhtiöiden väliseen kiellettyyn yhteistyöhön viittaavaa. Virasto tutki viime vuonna myös työeläkeyhtiöiden mahdollista kiellettyä yhteistyötä Työeläkelaitosten Liiton (TELA) laskuperuste- ja ehtojaoksessa. Virastolla ei kuitenkaan ollut perusteita puuttua asiaan ottaen huomioon työntekijän eläkelain, joka velvoittaa eläkelaitokset yhteistyöhön muun muassa laskuperusteiden valmistelussa. Keväällä 2008 virasto käynnisti mm. kansalaisten lukuisten yhteydenottojen jälkeen selvitykset katsastusalan markkinatilanteen tutkimiseksi. Selvityksissä ei kuitenkaan ilmennyt syitä epäillä hintatason nousun johtuvan kartellitoiminnasta. (Vrt. jakso 1.2.2, sivu 14.) Lisäksi tehtiin kartelliepäilyn vuoksi tarkastukset kahteen laajakaistamarkkinoilla toimivaan yritykseen. Tarkastuksilla ei kuitenkaan löydetty näyttöä lainvastaisesta menettelystä. Myöskään ohutteräksisten ilmastointikanavien markkinoita koskevan kartelliepäilyn osalta ei löytynyt riittävää näyttöä, joten asia poistettiin käsittelystä. Virasto järjesti marraskuussa 2008 yhteistyössä Tampereen poliisiammattikorkeakoulun kanssa kaksipäiväisen tarkastuskoulutustilaisuuden, johon osallistuivat kaikki viraston tutkijat. Tarkastustoiminnan kehittämisen lisäksi virasto on panostanut kartelleja ennaltaehkäisevään työhön. Tässä tarkoituksessa käynnistettiin viime vuonna hanke, jossa on arvioitu tarvetta puuttua ohjausmielessä erilaisten toimialayhdistysten toimintaan. Yhdistyksille tullaan lähiaikoina lähettämään yksityiskohtaista ohjeistusta siitä, millainen toiminta on kilpailunrajoituslain nojalla kiellettyä. Lisäksi osallistuttiin Kilpailulaki 2010 -työryhmän työhön, jonka tammikuussa 2009 julkaistussa raportissa ehdotetaan säädösmuutoksia myös kartellivalvontaan. Työryhmä ehdottaa mm. vakavimpien ja pitkäkestoisten rikkomusten aikaisempaa ankarampaa sanktiointia sekä sakoista vapauttamista ja sakkojen alentamista koskevan eli ns. leniency-järjestelmän muuttamista aiempaa ennakoivammaksi ja kannustavammaksi.

KILPAILUVIRASTO 7 (43) Tulosmittarit: Sidosryhmien näkemys kartellipolitiikan uskottavuudesta: 3,6 asteikolla 1 5. Seuraamusmaksuesitysten määrä merkittävissä asioissa: 0 kpl. Hakemukset seuraamusmaksusta vapautumiseksi: 3 kpl Ilmiannon ja tarkastuksen välinen aika: Operatiivinen tavoite 2: Tehokas puuttuminen poissuljentaan ja kolluusioon keskittyneillä markkinoilla Puututaan kolluusiota helpottaviin menettelytapoihin oligopolimarkkinoilla, erityisesti horisontaalisiin tietojenvaihtosopimuksiin. Vertikaalisten sopimusten osalta keskitytään tapauksiin, joilla on kolluusiota helpottavia tai poissulkevia vaikutuksia. Selvityksen kohteena ovat keskittyneet markkinat kuten päivittäistavarakauppa sekä pankki-, media-, olut- ja lääkejakelumarkkinat. Yhteenveto merkittävimmistä vuonna 2008 käsitellyistä tapauksista: Virasto antoi kesäkuussa 2008 merkittävän ennakkopäätöksen liittyen horisontaaliseen, kolluusiota helpottavaan tietojenvaihtoon oligopolimarkkinoilla. Ruokakesko Oy, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta ja Tradeka Oy olivat vaihtaneet AC Nielsen Oy:n ylläpitämän ScanTrack -palvelun välityksellä niin yksityiskohtaista ja tuoretta tietoa hinnoista ja myyntimääristä, että se oli saattanut vaikuttaa vahingollisesti ryhmittymien väliseen kilpailuun päivittäistavarakaupan markkinoilla. Markkinoiden koko huomioon ottaen (yli 12 miljardia euroa) potentiaaliset hyvinvointitappiot kuluttajille ovat huomattavat. Viraston puuttuminen asiaan on lisännyt yleistä tietoisuutta tietojenvaihtoa koskevista kilpailusäännöistä. Useita eri toimialoja edustavat tahot ovat sittemmin ottaneet virastoon yhteyttä ja muuttaneet suunnitteilla olleita tietojenvaihtojärjestelmiään saamansa neuvonnan perusteella. Virasto selvitti oma-aloitteisesti HK Ruokatalo Oy:n ja Ruoka Saarioinen Oy:n suunnittelemaa yhteistyötä broilerimarkkinoilla. Tavoitteena oli selvittää, onko yhteistyö omiaan lisäämään kolluusioriskiä keskittyneillä markkinoilla. Selvitykset osoittivat kuitenkin, ettei järjestely todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa kuluttajille sopimuksen voimassaoloaikana. Eurooppalaisten pankkien itsesäätelyyn perustuvan yhtenäisen euromaksualueen (Single Euro Payments Area, SEPA) käyttöönoton on epäilty johtavan kilpailulle haitallisen oligopolin vahvistumiseen maksukorttimarkkinoilla. Virasto on pyrkinyt yhteistyössä Euroopan komission kanssa takaamaan Visan ja MasterCardin kanssa kilpailevien maksukorttijärjestelmien säilymisen ja syntymisen myös uudessa järjestelmässä. Pankkien kanssa käytiin keskusteluja, joissa edellytettiin, että jokainen pankki tekee omaa pankkikorttituotettaan koskevat ratkaisut omista liiketaloudellisista lähtökohdistaan. Ku-

KILPAILUVIRASTO 8 (43) luttajille ja kauppiaille edullisten pankkikorttien korvautuminen kalliimmilla kansainvälisillä korteilla tulisi kauppiaiden ja viime kädessä kuluttajien maksettavaksi. Virasto otti viime vuonna kantaa myös Finanssialan Keskusliitto ry:n (FK) tapaan organisoida maksuliikealueen edunvalvonta ja yhteistyö. Merkittävin huoli asiassa liittyi pankkien mahdollisuuteen ajaa pankkikortti-infrastruktuuri alas määräenemmistöpäätöksellä. FK muutti sittemmin keskustelujen seurauksena päätöksentekomalliaan. Selvitettiin, ovatko Automatia Pankkiautomaatit Oy:n omistavat Nordea Pankki, OP- Pohjola -ryhmä ja Sampo Pankki syyllistyneet kilpailevia automaattiyrittäjiä syrjivään ja niitä poissulkevaan hinnoitteluun. Osapuolille lähetettiin asiasta loppuvuonna viraston alustavan arvion sisältävä vastinepyyntö. Selvitettiin rahahuollon markkinoihin liittynyttä yhteistyöjärjestelyä. Osapuolet luopuivat suunnitelmasta viraston katsottua alustavana arvionaan, että yhteistyö voisi johtaa liialliseen markkinavoimaan ja nostaa asiakkailta perittäviä hintoja. Tupas-palvelu on FK:n eli suomalaisten pankkien yhdessä määrittelemä tapa tunnistaa verkkopalvelujen käyttäjiä pankkien verkkopalvelutunnuksilla. Viraston puututtua asiaan FK ilmoitti muuttavansa toimintatapaansa niin, että pankit eivät voi kieltäytyä Tupaspalvelujen tarjoamisesta vain sillä perusteella, että palveluntarjoaja harjoittaa pankin kanssa kilpailevaa toimintaa. Viraston tavoitteena oli tehostaa alan kilpailua varmistamalla se, että kaikki alalla toimivat voivat hyödyntää palvelua tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin. Selvitettiin erääseen yrityskauppaan liittyvää kilpailukieltoa, jonka seurauksena merenpohjan ruoppauksessa on vain yksi toimija. Viraston alustavan kannanoton seurauksena kilpailukieltoa lyhennettiin viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Virastossa on vireillä useita muita tapauksia, jotka koskevat mahdollisia kolluusiota helpottavia menettelytapoja ja poissuljentaa keskittyneillä markkinoilla. Tapaukset liittyvät lääkejakelumarkkinoihin, moottoriajoneuvojen korjaus- ja huoltopalveluihin, taksimarkkinoihin, panimoalaan ja kodintuotealaan. Markkinaoikeus käsitteli viime vuonna kolmea jakelusopimuksiin liittyvää seuraamusmaksuesitystä. Tapauksissa järjestettiin syksyllä suullinen käsittely, ja oikeus antoi kaikissa tapauksissa päätöksensä asiasta vuoden vaihteen tienoilla: Ensimmäinen esityksistä koski merkkikameroiden takuukorjausten eväämistä rinnakkaistuojien maahantuomilta tuotteilta. MAO hylkäsi esityksen puutteellisen näytön perusteella (31.12.2008, 147/06/KR). Virasto on valittanut asiasta KHO:een. Toinen esityksistä koski epäiltyä määrähinnoittelua retkeilyvälineiden maahantuonnin yhteydessä. Sen kohdalla MAO vahvisti viraston kannan siitä, että kyse oli ollut määrähintakiellon rikkomisesta. MAO ei kuitenkaan määrännyt asiassa seuraamusmaksua, koska menettely oli sen mielestä ollut sekä ajallisesti että jälleenmyyjien lukumäärän ja toiminnan tosiasiallisten vaikutusten osalta hyvin rajoittunutta (27.1.2009, 568/05/KR).

KILPAILUVIRASTO 9 (43) Kolmannessa tapauksessa oli kyse valikoivaan jakelujärjestelmään kuuluneiden jälleenmyyjien kuluttajamyynnin rajoittamisesta. MAO vahvisti päätöksessään viraston näkemyksen siitä, että maahantuoja eli Lastentarvike Oy oli toiminut lainvastaisesti rajoittamalla valikoivaan jakelujärjestelmäänsä kuuluneiden jälleenmyyjien myyntiä kuluttajille. Seuraamusmaksuksi kielletystä menettelystä oikeus määräsi 15 000 euroa (13.2.2009, 336/06/KR). Puututaan kriittisiin pullonkaulahyödykkeisiin liittyviin kilpailunrajoituksiin erityisesti verkkoinfrastruktuuritoimialoilla, joilla markkinoille pääsyyn tarvittava infrastruktuuri on kilpailijan omistuksessa (esimerkiksi laajakaista). Pyritään takaamaan tasavertaiset energiamarkkinoille pääsyn edellytykset niin kotimaisille kuin ulkomaisille elinkeinonharjoittajille paitsi puuttumalla ilmeneviin kilpailunrajoituksiin, myös vaikuttamalla lainsäädännön ja regulaation kehitykseen. Paikallistetaan rakentamisen julkiseen sääntelyyn ja standardeihin liittyviä kilpailunrajoituksia ja toimitaan aloitteellisesti niiden poistamiseksi. Rakennusalaa koskevat selvitykset valmistuivat ja tulokset julkaistiin kesäkuussa 2008. Selvitysten mukaan markkinoiden toimivuuteen liittyvät ongelmat muodostuvat suuresta joukosta yksittäisiä ongelmia, joista mikään ei kuitenkaan yksin ole erityisen dramaattinen. Selvityksissä ei tullut esille karkeita kartelliepäilyjä, eikä myöskään muita selkeästi kiellettyjä kilpailunrajoituksia. Tulokset osoittivat kuitenkin, että alalla on selkeää tarvetta lisäselvitysten tekemiseen. Televiestintäalalla jatkettiin laajakaistamarkkinoita koskevia selvityksiä, joihin liittyi mm. kaksi useaa alueellista laajakaistamarkkinaa koskenutta tarkastusta. Selvitysten tuloksena laajakaistatukkutuotteen hinnoittelua korjattiin poissulkevien vaikutusten eliminoimiseksi usealla alueella alaspäin. Markkinaoikeus teki heinäkuussa 2008 ratkaisun Lännen Puhelin -tapauksessa. Oikeus totesi päätöksessään Lännen Puhelimen olevan laajakaistatukkumarkkinoilla määräävässä markkina-asemassa, mutta katsoi viraston kannasta poiketen, ettei yritys ollut käyttänyt väärin määräävää asemaansa. Lisäksi oikeus määräsi viraston korvaamaan yrityksen oikeudenkäyntikuluja 300 000 euroa. Tapaus on erityisen merkityksellinen, koska siinä linjataan, miten kilpailunrajoituslakia sovelletaan kiinteän verkon vuokrauksessa laajakaistamarkkinoilla ja verkkoon pääsyssä televiestintämarkkinoilla yleisemminkin. Virasto on valittanut ratkaisusta KHO:een Suomen Numeropalvelu Oy:n (SNOY) määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevassa asiassa järjestettiin syksyllä 2008 markkinaoikeuden suullinen käsittely. Kyse on menettelystä, jossa SNOY vaatii, etteivät sen hakemisto- ja luettelopalveluja tarjoavat asiakasyritykset saa tarjota palveluitaan loppuasiakkaille Internetissä ilmaiseksi ja ilman rekisteröitymistä. Virasto selvitti myös TeliaSonera Finland Oyj:n ja Elisa Oyj:n matkapuhelin- ja laajakaistaliittymät toisiinsa sitovaa markkinointia, mutta ei löytänyt järjestelystä poissulkevia vaikutuksia.

KILPAILUVIRASTO 10 (43) Tulosmittarit Energiamarkkinoilla panostettiin Fortum/E.ON-yrityskaupan käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Virasto osallistui lisäksi aktiivisesti lukuisiin energiamarkkinoita koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin. Sähkön kantaverkkotariffeja koskevien selvitysten tarkoituksena on varmistaa, ettei sähkön kantaverkkosiirron hinnoitteluun liity poissulkevia ja syrjiviä piirteitä. Asiasta annetaan ratkaisu tämän vuoden kuluessa. Lisäksi selvitettiin mm. LVI-tuotteiden markkinoita, matkapuhelumarkkinoita, elokuvien levityksen markkinoita sekä eräitä paikallisia televiestintä- ja kaukolämpömarkkinoita mahdollisten poissulkevien vaikutusten havaitsemiseksi. Näyttöä poissuljennasta ei kuitenkaan löytynyt. Keskittyneillä markkinoilla tehdyt seuraamusmaksuesitykset sekä annetut sitoumus- ja velvoitepäätökset sekä muu päätökset, joissa elinkeinonharjoittaja on muuttanut käyttäytymistään (lkm/v): Seuraamusmaksuesityksiä 0, sitoumus- ja velvoitepäätöksiä 2. Lisäksi yritys muutti ennen lopullista päätöstä käyttäytymistään 6 asiassa. Tapauksia, joissa rajoitus onnistuttiin poistamaan, on siten yhteensä 8. Sidosryhmien näkemys toiminnan onnistumisesta: Tehokas puuttuminen oligopolin kilpailuongelmiin sai sidosryhmiltä arvosanan 3,1 asteikolla 1 5 (tavoite 3,0). Tehokas puuttuminen kilpailijoiden keinotekoiseen poissuljentaan keskittyneillä markkinoilla -tavoitteen osalta tulos oli 3,3 asteikolla 1 5. Operatiivinen tavoite 3: Keskittymien kilpailuongelmat tehokkaasti estävä yrityskauppojen valvonta Yrityskauppoihin puututaan laissa määrättyjen edellytysten täyttyessä, mutta virasto valitsee interventiokeinot ja niiden tason. Valinta tehdään siten, että kilpailuongelmat voidaan tehokkaasti poistaa. Rakenteellisia ehtoja suositaan, ja käyttäytymistä säänteleviä ehtoja pyritään välttämään niiden soveltamisesta saatujen huonojen kokemusten vuoksi. Varaudutaan kieltoesitysten laajempaan käyttöön. Ohessa yhteenveto merkittävimmistä yrityskauppavalvonta-asioista: Markkinaoikeus antoi maaliskuussa ratkaisun Fortumin tekemästä valituksesta, joka koski viraston yrityskauppapäätöstä Fortum/ E.ON Finland -asiassa (14.3.2008, 209/06/KR). Tapaus on merkittävä erityisesti sähkömarkkinoiden keskittymiskehityksen kannalta. Virasto oli päätöksessään velvoittanut Fortumin luopumaan osasta tuotantokapasiteettiaan, koska yrityksen määräävä markkina-asema kansallisilla sähkömarkkinoilla ja sen mahdollisuus vaikuttaa sähkön hinnoitteluun Suomessa olisi viraston näkemyksen mukaan muutoin vahvistunut. Markkinaoikeus päätyi erilaiseen tulkintaan relevanttien maantieteellisten markkinoiden määrittelystä ja kumosi viraston päätöksen. Virasto on valittanut päätöksestä KHO:een.

KILPAILUVIRASTO 11 (43) Virasto hyväksyi marraskuussa ehdollisena yrityskaupan, jossa ruotsalaisen Bonniermediakonsernin omistama televisioyhtiö TV4 hankkii määräysvallan Canal+ -brändin alla maksullisia TV-kanavia tarjoavassa C More Group AB:ssä. Suomessa Bonnier-konserniin kuuluu mm. MTV Oy, joka tarjoaa yleisölle sekä vapaasti vastaanotettavia että maksullisia kanavia. Yrityskaupan kilpailuongelmat liittyvät maksullisten televisiopalvelujen markkinoihin. Kaupan osapuolet ovat Suomen kaksi suurinta toimijaa ao. markkinoilla ja toistensa merkittävimmät kilpailijat. Osapuolilla on lisäksi hallussaan suurin osa maksullisen televisiotoiminnan kannalta avainasemassa olevista lähetysoikeuksista. Yrityskaupalle asetetuilla ehdoilla varmistettiin muiden markkinoilla toimivien yritysten mahdollisuudet muodostaa kilpailullinen vastavoima keskittymälle. Eräiden MTV:n kanavien erillään myyntiä koskevien rajoitusten poistaminen antaa jakeluoperaattoreille mahdollisuuden tarjota kuluttajille uusia tuotteita erilaisissa kanavapaketeissa, minkä lisäksi paketoinnin rajoitteista luopuminen helpottaa uusien kilpailijoiden pääsyä laajan kuluttajapeiton omaaviin paketteihin. Jakeluoperaattoreiden mahdollisuuksia tarjota kuluttajille uusia tuotekokonaisuuksia lisää niin ikään mahdollisuus yhdistää C Moren urheilukanavapakettiin muita tuotteita. Kauppaan liittyvillä sitoumuksilla varmistetaan jatkossakin monipuolinen kuluttajatarjonta: keskittymän osapuolten tuotteet säilyvät erillisinä, eikä niiden keskeistä sisältöä voida vaihtaa kanavapaketista toiseen tai yhdistää yhdeksi tuotekokonaisuudeksi. Ehto, jolla keskittymä sitoutui alilisensioimaan oman, maksullisten televisiopalvelujen markkinoita koskevan osuutensa SM-Liigan lähetysoikeuksista kilpailijalleen, varmistaa markkinoiden kilpailullisen rakenteen säilymisen. Oikeuksien myynti antaa ne hankkivalle keskittymän kilpailijalle mahdollisuuden tuotteistaa oikeudet seuraavan neljän kilpailukauden ajan, mikä saattaa olennaisesti lisätä keskittymän kohtaamaa kilpailupainetta. Muut tuloskauden 22 yrityskauppatapausta hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyvaiheessa. Neljä tapauksista (NCC Roads Oy/Valtatie Oy, Aspo Oyj/Kauko-Telko Oy, ABB Oy/Fortek Oy ja Finnair Oyj/Finncomm Oy) vaati tarkempaa selvittämistä. Markkinaoikeudelle annettiin lisäksi lausunnot yhdestä ehtomuutospäätöksestä ja ehtomuutostulkinnasta tehdyistä kahdesta valituksesta. Vakuutusvalvontavirastolle annettiin lausunnot kahdesta yrityskaupasta. Virasto on pyrkinyt edistämään yrityskauppavalvonnan kehittämistä myös toimimalla aktiivisesti Kilpailulaki 2010 -työryhmässä, jonka ehdotuksiin sisältyy useita yrityskauppavalvontaan liittyviä kohtia. Työryhmä ehdottaa mm. uutta yrityskauppatestiä, jonka perusteella yrityskauppa voitaisiin kieltää tai asettaa sille ehtoja, jos yrityskaupan seurauksena kilpailu olennaisesti estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kyse on samasta (SIEC-)testistä, jota komissio soveltaa yrityskaupan vaikutusten arvioinnissa.

KILPAILUVIRASTO 12 (43) Tulosmittarit 1.2.2 Kilpailunedistäminen Sidosryhmien näkemys toiminnan onnistumisesta: 3,5 asteikolla 1 5. Ehtomuutosten lukumäärä (käänteinen tunnusluku): kaksi muutosta, jotka liittyivät SOK/Spar - -päätökseen Ehto- ja kieltopäätösten lukumäärä: 1 Strateginen painopiste: Markkinoiden avaaminen Operatiivinen tavoite: Kilpailun institutionaalisten esteiden poistaminen Virasto keskittyy julkisen tuotannon markkinaehtoistumiskehitykseen tavoitteena kilpailuneutraliteetti. Säännellyillä aloilla painotetaan kilpailun lisäämisen myönteisiä vaikutuksia. Erityisesti infrastruktuurialojen osalta korostetaan koko talouspolitiikan kattavan laaja-alaisen kilpailun lisäämisstrategian tarvetta tehokkuuden parantamiseksi sekä kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien etujen turvaamiseksi. Markkinoiden avaamista koskevista tavoitteista huolehditaan erityisesti seuraavissa työryhmissä: radiotaajuuksien kaupallistaminen, jäteverotuksen uudistaminen ja radanpidon markkinat. Viraston tavoitteena on myös varmistaa toimintansa johdonmukaisuus EU:n ja kansallisen SGEI-palveluja koskevan kehittyvän normiston kanssa. Yhteenveto viraston tavoitteista tärkeimmissä kotimaisissa työryhmissä: Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välisiä kilpailuneutraliteettikysymyksiä selvittävässä JULKI-työryhmässä (KTM/TEM) tavoitteena on muodostaa selkeä kuva julkisen ja yksityisen taloudellisen toiminnan tasavertaisista kilpailuedellytyksistä ja niihin liittyvien kilpailuongelmien laajuudesta sekä myötävaikuttaa siihen, että työn tuloksena syntyy lainsäädäntöä, joka tehokkaasti ehkäisee ja poistaa kilpailuneutraliteettiongelmia. Radiotaajuuksien kaupallistamista käsitelleessä LVM:n työryhmässä virasto vaikutti siihen, että radiotaajuudet allokoidaan tulevaisuudessa palvelu- ja teknologianeutraalisti ja mahdollisimman markkinaehtoisesti. Myös taajuuksien jälkimarkkinoiden synnylle luotiin edellytykset. Uudistukset helpottavat televiestintämarkkinoille pääsyä ja tehostavat taajuusresurssien käyttöä. Jäteverotuksen kehittämismahdollisuuksia selvittävässä VM:n työryhmässä tavoitteina ovat kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kilpailuneutraliteetti yhdyskuntajätehuollossa, eri jätelajien verollisuuden/verottomuuden perusteiden selkiyttäminen ja erilaisten jäteyritysten kilpailumahdollisuuksien turvaaminen. Jätelainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan YM:n JÄLKI-työryhmän tuottajavastuujaostossa viraston tavoitteena on turvata kilpailunedellytykset ja innovatiivisuus jätteiden hyödyn-

KILPAILUVIRASTO 13 (43) tämis- ja käsittelypalveluissa, varmistaa tuottajavastuujärjestelmien avoimuus ja tasapuolisuus sekä estää tuottajayhteisöjen kilpailua poissulkevat menettelytavat. Viraston edustajat pitivät syksyllä 2008 ministeriön kuulemistilaisuuksissa pyydetyt puheenvuorot kuntien jäteyhtiöiden roolista ja jätehuollon kokonaisuudistuksen vaihtoehtoisista malleista. Radanpitotöiden markkinoita kehittäneessä LVM:n työryhmässä tavoitteena oli liikenteenohjauksen ja muiden fasiliteettipalvelujen sekä radanrakentamisen ja -pidon erityiskaluston eriyttäminen VR-konsernista ja kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden varmistaminen niiden tarjonnassa. Työryhmäraportin uudistusehdotukset täyttävät pääosin viraston tavoitteet. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksia selvittävässä LVM:n työryhmässä tavoitteena on kilpailun avaaminen 2010-luvun alkuvuosina ainakin Helsingin lähiliikenteessä. Tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomiseksi liikenteenohjaus ja koulutus olisi erotettava VR:stä ja yhtiön käytössä nyt oleva lähiliikennekalusto olisi siirrettävä Pääkaupunkiseudun Junakalustolle, jonka osakkuudesta VR:n tulisi luopua. Kaikille toimijoille olisi lisäksi järjestettävä pääsy huolto- ja varikkotiloihin, asemille ja muihin liikenteen palvelufasiliteetteihin. LVM:n Joukkoliikennefoorumiin osallistuminen palvelee sidosryhmäyhteistyötä alan sääntelyn lieventämiseksi, kilpailun edistämiseksi ja eri liikennemuotojen yhteentoimivuuden parantamiseksi. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 3/2008 oli kilpailumyönteinen, joukkoliikennelain uudistusta valmistellaan kilpailua lisäävään suuntaan ja LVM käynnisti syksyllä 2008 joukkoliikenteen kehittämisohjelman laatimisen, jonka tavoitteena ovat mm. eri liikennemuotojen yhteentoimivuus ja sääntelyn uudistaminen. Luotsauspalvelujen kilpailulle avaamista selvittäneelle LVM:n virkamiestyöryhmälle tammikuussa 2008 esitetyt kannanotot lähetettiin ministeriölle myöhemmin lausuntona, jossa katsottiin, että palvelu on järjestettävissä ilman monopolia kilpailun tai alueellisten toimijoiden kilpailuttamisen kautta. Ministeriö päätti sittemmin jatkaa työryhmän toimikautta kilpailun avaamisen vaikutusten selvittämiseksi ja täydentää työryhmää VM:n ja Kilpailuviraston edustajilla. Laajennetun työryhmän loppuraportin mukaan vaihtoehtoja luotsaustoiminnan järjestämiselle ovat monopolin säilyttäminen, alueellinen kilpailuttaminen tai sovellettu avoin kilpailu, joista kaksi viimeistä ovat viraston tavoitteiden mukaisia. Satamalaitoslainsäädännön uudistamista käsittelevässä LVM:n työryhmässä tavoitteena on yksityisten ja kunnallisten satamien sääntelyn yhdenmukaistaminen, kilpailun lisääminen satamien välillä ja sisällä, maksupolitiikan kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden turvaaminen sekä viranomais- ja sääntelytehtävien vähentäminen ja niiden eriyttäminen liiketoiminnoista. Virasto on ollut edustettuna myös virkamiesryhmässä, joka pohtii, millaisia lainsäädäntömuutoksia selvitysmies Erkki Rajaniemen työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita koskeva raportti edellyttää. Tavoitteena on myötävaikuttaa siihen, että työeläkelaitosten yhteistyötä rajoitettaisiin, STM:n roolia vahvistettaisiin laitosten yhteistyötä edellyttävien toimintojen osalta, työeläkekantojen siirtoja helpotettaisiin ja päättyneiden vakuutusten tuottojen kilpailua vääristävä vaikutus poistettaisiin.

KILPAILUVIRASTO 14 (43) Viraston antamista lausunnoista merkittävimpiä olivat seuraavat: Rakennusalan sääntelyn kehittäminen (YM): Lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että rakennusalan uutta sääntelyä ehdotetaan usein pieninä osakokonaisuuksina tai yksittäisinä määräyksinä. Ehdotetun sääntelyn vaikutukset eivät yleensä tällöin näytä erityisen merkittäviltä. Ongelmallista kuitenkin on, jos jo runsaasti säännellyllä alalla uusia määräyksiä tai vanhojen määräysten tiukennuksia ehdotetaan jatkuvasti lisää. Rakennusalan tarjonnan lisääminen (VM): Lausunnossa kannatettiin siirtymistä kiinteistösijoituksia haittaavan kaksinkertaisen verotuksen ongelman poistavaan ns. REIT-malliin erityisesti uudentyyppisten rakennustuotantomallien mahdollistamiseksi. Huomiota kiinnitettiin myös esitykseen sisältyneisiin ehtoihin ja rajauksiin, jotka saattaisivat käytännössä estää tavoitteiden toteutumisen. Mainittuja ehtoja onkin sittemmin lievennetty. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen (YM): Lausunnossa kiinnitettiin huomiota mm. kaavoitus- ja lupamenettelyjen sujuvoittamiseen ja nopeuttamiseen, yksityisten maanomistajien aloite- ja osallistumisoikeuksiin kaavoituksessa sekä rakentamisen sääntelyn selvittämistarpeeseen. Kaukolämpöön liittymisvelvoite (YM): Jos maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään säännös, jonka perusteella voidaan kaavoituksella määrätä, että tietyllä alueella olevien uudistalojen on valittava lämmitysmuodoksi kaukolämpö, kaukolämpöliiketoiminnasta muodostuu viraston mielestä lakiin perustuva monopoli, jonka palveluja kuluttajien on pakko käyttää. Lausunnossa todettiin myös, ettei kaukolämpöön liittymisvelvoite saa syrjäyttää muita ympäristöystävällisiä lämmitysvaihtoja ja energiatehokkuuden parantamista eikä vähentää kaukolämpölaitosten kannusteita kustannustehokkuuteen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistaminen (YM): Lausunnossa pidettiin tärkeänä, että alueidenkäyttötavoitteisiin sisällytettäisiin myös kilpailun toimivuuden turvaaminen. Lausunnossa esitettiin myös, että vähittäiskaupan sekä asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen sijoittamista koskevaa sääntelyä tulisi lieventää ja että kaupan palveluverkon käsittelyä eri alueilla ja eri kaavoissa tulisi yhtenäistää. YM:n järjestämässä kauppaan ja kaavoitukseen liittyneessä kuulemistilaisuudessa virasto otti esiin kaupan alan sääntelyn, joka asettaa kilpailijat eriarvoiseen asemaan ja on hankalasti valvottavissa. Sääntelyn vaikutusten arviointi on siksi viraston mielestä keskeistä. Katsastustoiminnan kilpailun kehittäminen (LVM): Virasto antoi asiasta useampia lausuntoja, joissa tuotiin esiin se, että kevyen kaluston katsastusasemien perustaminen tulisi sallia ilman raskaan kaluston katsastusvelvoitetta. Lisäksi tulisi harkita määräaikaiskatsastusten sallimista autokorjaamoille. Myös Ajoneuvohallintokeskus AKE on sittemmin esittänyt raskaan kaluston katsastustoimilupien eriyttämistä katsastusalan kilpailun lisäämiseksi. Hallan yksityistä satamaa koskeva hakemus (LVM): Hallan yksityisen teollisuussataman muuttamista yksityiseksi yleiseksi satamaksi koskevissa lausunnoissa tuotiin esiin, että yleisten satamien määrän lisääminen voi olla yksi tapa lisätä alan kilpailua edellyttäen, että alalle saadaan kattava lainsäädäntö, joka selkeyttää alalle tulon edellytyksiä ja yhdenmukaistaa sääntelyä. Lausunnot johtivat osaltaan LVM:n satamalakityöryhmän perustamiseen.

KILPAILUVIRASTO 15 (43) Jäänmurto (LVM): Lausunnossa kannatettiin jäänmurtoon ehdotettua aluekohtaista asteittaisen kilpailuttamisen mallia yhdistettynä yhteistyöhön Ruotsin Sjöfartsverketin kanssa. Jäänmurtokapasiteetin vähäisyyden sekä uusinvestointien kustannusten takia virasto piti esitettyä aikataulua kuitenkin liian haasteellisena. Palvelujen tuottajille tulisi lisäksi jättää riittävästi toimintavapautta käytettävien murtajien ja muiden käytännön järjestelyjen suhteen. Huomiota kiinnitettiin myös Finstashipin vahvaan asemaan markkinoilla ja siitä mahdollisesti aiheutuviin kilpailuongelmiin, joiden ratkaiseminen saattaa edellyttää myös rakenteellisia keinoja. Lääkelain muuttaminen (STM): Lausunnossa toistettiin näkemys siitä, että lääkejärjestelmään tulisi tehdä kokonaisuudistus, jonka tavoitteena olisi parantaa lääkkeiden saatavuutta, alentaa hintoja ja tehostaa alan toimintaa. Erityisesti apteekkien tarveharkintaisesta lupajärjestelmästä tulisi luopua. Julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän uudistaminen (OM): Järjestelmän uudistamista koskeneessa periaatemietinnössä oli ehdotettu, että EY:n oikeussuojadirektiivi tulisi panna täytäntöön niin, että seuraamusmaksun määrääminen tai esittäminen annettaisiin Kilpailuviraston tehtäväksi, minkä lisäksi viraston valvontatehtäviin kuuluisi laittomiin suorahankintoihin puuttuminen. Asiasta annetussa lausunnossa katsottiin, että asiassa tarvitaan lisäselvitystä siitä, rajoittaisivatko uudet velvollisuudet viraston priorisointimahdollisuuksia. Vaihtoehtona virasto esitti sitä, että lisäresurssit suunnattaisiin markkinaoikeuden voimavarojen turvaamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen. STTV:n raportti Alkon toiminnasta: STM:n tuotevalvontakeskukselle annetussa lausunnossa kannatettiin tuotteiden valikoimaanoton kehittämistä ja esitettiin Alkon myyntitietojen julkisuuden laajentamista sekä myymälöiden perustamisesta vähittäiskaupan kilpailulle aiheutuvien vaikutusten huomioimista. Väestörekisterikeskuksen varmennepalvelut ja väestötietojärjestelmä (VM): Lausunnossa kiinnitettiin huomiota VRK:n merkittävään asemaan kansalaisvarmenteen tuottajana ja varmennepalvelujen tarjoajana. Kilpailuongelmia voi syntyä, jos julkisen suoritetuotannon rinnalla harjoitetaan liiketaloudellista tuotantotoimintaa. Eduskunnan hallintovaliokunnan kuulemisessa todettiin, että lakiesitystä valmisteltaessa olisi tullut kiinnittää enemmän huomiota VRK:n tietovarantojen taloudelliseen merkitykseen ja käytettävyyteen yhteiskunnan eri toiminnoissa. Luonnos hallituksen esitykseksi valtion vakuusrahastosta annetun lain ja luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta (VM): Lausunnossa todettiin, ettei rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamisen nimissä julkista sääntelyä rahoitusmarkkinoilla tulisi lisätä enempää kuin on välttämätöntä. Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi valtion pääomasijoituksista talletuspankkeihin (VM): Lausunnossa todettiin, ettei kilpailusääntöjen soveltamista tulisi laiminlyödä edes vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa, koska niiden avulla luodaan rahoitusmarkkinoille kilpailupainetta, joka tukee pitkällä tähtäimellä toimivia markkinoita ja suotuisaa rakennemuutosta.

KILPAILUVIRASTO 16 (43) Tulosmittarit Luettelo merkittävimmistä kansainvälisistä työryhmistä: Apteekki- ja lääkealan pohjoismainen työryhmä: Toimialaa analysoiva ja Pohjoismaita vertaileva perusraportti valmistui syyskuussa 2008. Työssä saatiin hyödyllistä tietoa alan keskeisistä kilpailuongelmista ja niiden vaihtoehtoisista ratkaisutavoista eri Pohjoismaissa. ECN-verkoston energiatyöryhmä: Virasto piti työryhmässä esityksen maantieteellisten markkinoiden määrittelystä Suomen ja pohjoismaisten sähkömarkkinoiden näkökulmasta. ECN-verkoston Food -työryhmä: Komissio on koonnut jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta raportin viime aikaisesta markkina- ja hintakehityksestä sekä ajankohtaisesta tapauskäytännöstä. Ryhmä keskusteli raportin pohjalta alan haasteiden ratkaisemisesta. ECN-verkoston lääketyöryhmä käynnisti laajan lääkealaa koskevan selvityksen, joka keskittyy kilpailunrajoituskieltoja koskeviin kysymyksiin. Väliraportti julkaistiin marraskuussa. ECN-verkoston pääekonomistityöryhmä: Viraston tavoitteena on hankkia ryhmässä tietoa taloudellisen analyysin merkityksestä, haasteista ja välineistä EY:n kilpailuoikeudessa. ECN-verkoston teletyöryhmä käsitteli ajankohtaisia televiestintämarkkinaongelmia. Komission kuluttajayhdyshenkilötyöryhmä: Komission pyynnöstä laadittiin yhteenveto kuluttajayhteydenotoista, joista informoitiin myös kotimaisia kuluttajaviranomaisia ja -järjestöjä. Virasto on lisäksi alustavasti arvioinut ja myös varautunut tehostamaan rooliaan laaja-alaisessa kilpailupolitiikassa ja -valvonnassa. Merkittävien muutosten toteutuminen: Viraston asema kilpailun asiantuntijaviranomaisena näyttää kokemusten valossa vahvistuneen. Kilpailunedistämistoiminnan vaikuttavuudesta on saatu mm. seuraavia myönteisiä viitteitä: Markkinaehtoistumiskehitystä tukeva palvelurakenneuudistus etenee, minkä osana mm. palvelusetelien käyttö on yleistymässä. Valtion liikelaitosten yhtiöittämisessä on edetty toivotulla tavalla. Parhaillaan ollaan valmistelemassa mm. Ilmailulaitoksen, Luotsausliikelaitoksen ja Varustamoliikelaitoksen muuttamista osakeyhtiöiksi. Radanpidon kehittämistä koskeva työryhmäraportti vastasi viraston tavoitteita, ja joukkoliikenteen kehittämisessä on otettu huomioon kilpailunäkökohdat. Viraston kannanotot ovat useissa tapauksissa johtaneet kilpailunäkökulmaa tarkastelevien työryhmien perustamiseen (jäteala, satamat, luotsaus ja jäänmurto). Autoverotusta uudistetaan lähivuosina viraston esittämien periaatteiden mukaisesti, ja autokatsastusasiassa ollaan etenemässä viraston toivomaan suuntaan.

KILPAILUVIRASTO 17 (43) Radiotaajuuksien hallinnoinnin kehittämisessä on otettu huomioon kilpailunäkökohdat. Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut on esitetty erotettavaksi omaksi viranomaistoiminnasta erilliseksi alueekseen viraston lausunnossaan edellyttämällä tavalla. Lainsäädäntöä valmistelevien työryhmien jäsenyyksiä: 14, kotimaisia 10 ja kansainvälisiä 4 Merkittävien aloitteiden ja lausuntojen lukumäärä: 6 Sidosryhmien näkemys toiminnan uskottavuudesta: 3,1 asteikolla 1-5. 1.2.3 Sidosryhmäyhteistyö ja viestintä Markkinoiden toimivuuden kannalta tärkeät ryhmät, kuten elinkeinoelämä ja julkisen sektorin edustajat sekä poliittiset päätöksentekijät, tiedostavat toimivan kilpailun merkityksen ja osaavat ottaa kilpailunäkökohdat huomioon omassa toiminnassaan. Vuoden viestinnällisenä erityisteemana olivat kilpailunrajoituslain 50-vuotisjuhla ja viraston 20-vuotisjuhla. Vuoden aikana järjestettiin mm. juhlaseminaari, jossa julkistettiin viraston ensimmäinen Kilpailukatsaus. Kutsuseminaariin, jossa esiintyi mm. EU:n komission kilpailupääosaston johtaja Philip Lowe, osallistui yli 250 edustajaa eri sidosryhmistä. Kilpailukatsaus ilmestyi selkeään tarpeeseen. Tieto kilpailun tilasta hyödyttää talouspoliittisia päättäjiä, viranomaisia, elinkeinoelämää, mediaa ja talouden kehityksestä kiinnostuneita kansalaisia. Lisäksi julkaistiin rakennusalaa koskeva erillisselvitys, yrityskauppavalvonnan testivaihtoehtoja käsittelevä opinnäytetyö sekä vuosikirja. Kilpailu-uutiset -lehdestä ilmestyi neljä numeroa. Ajankohtaisen verkkotiedottamisen lisäksi annettiin 8 varsinaista lehdistötiedotetta. Rakennusalan selvityksen julkaisemisen yhteydessä järjestettiin myös tiedotustilaisuus, johon osallistui 16 toimittajaa. Toimitusvierailuja järjestettiin kaksi. Virastoon liittyviä uutisia julkaistiin taloutta seuraavissa sanomalehdissä viikoittain. Teemat liittyivät mm. kaupan, pankkisektorin, rakentamisen ja telealan kilpailuun. Myös asfaltti- ja metsäkartelleista kirjoitettiin, samoin kilpailun avaamisesta eri sektoreilla (esim. jäänmurrossa ja luotsauksessa). Artikkelien sävy oli viraston näkökulmasta pääsääntöisesti neutraali ja kilpailun näkökulmasta pääsääntöisesti myönteinen. Verkossa virastoon liittyviä artikkeleita julkaistiin useilla perinteisten sanomalehtien sivustoilla jopa kaksi kertaa viikossa. Paljon verkkojulkisuutta saivat mm. rakennusalan selvitys ja viraston tekemä valitus markkinaoikeuden Fortum-päätöksestä. Sidosryhmien mielikuvia viraston viestinnästä selvitettiin sidosryhmäkyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 178 henkilöä. Arvioiden mukaan viraston viestintä toimii kohtalaisen hyvin (keskiarvo 3,4 asteikolla 1 5). Erityisesti ajankohtaisuus ja ymmärrettävyys toteutuvat hyvin, mutta viraston lähestyttävyydessä nähtiin parantamisen varaa.

KILPAILUVIRASTO 18 (43) 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Yksi strategisista painopisteistä on pyrkiä tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan. Operatiivisella tasolla tavoitetta toteutetaan suuntaamalla voimavarat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Osana vuoden 2008 strategiatyötä kehitettiin suunnittelu- ja seurantaprosessia. Huomiota kiinnitettiin erityisesti tapauskäsittelyprosessiin liittyviin menettelyihin sen varmistamiseksi, että vaikuttavuudeltaan merkittävimmät tapaukset pystytään priorisoimaan yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti. Toimintaa tehostaa myös uuden asianhallintajärjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvä työajan seurantajärjestelmä. Vaikuttavuusluokkaan 1 luetaan alastomat kilpailunrajoitukset sekä sellaiset asiat, joihin liittyy suuri toiminnan volyymi ja/tai jotka ovat muuten periaatteellisesti merkittäviä. Luokkaan 3 kuuluvat sekä epäillyn rajoituksen vakavuuden ja periaatteellisen merkittävyyden että toiminnan volyymin näkökulmasta vähämerkitykselliset asiat. Luokka 2 on ns. harmaa vyöhyke, jossa asian käsittelytapaan vaikuttavat ao. toiminnan taloudellinen merkittävyys, sovelletun menettelytavan yleisyys ja menettelyn potentiaaliset vaikutukset kilpailuun. Resursseja onnistuttiin suuntaamaan vaikuttavuudeltaan merkittävimpiin tapauksiin tavoitetta paremmin: vaikuttavuusluokan 1 osuus tapauskäsittelyyn käytetystä työajasta 1 ylitti sisäisen tavoitteen selvästi. Tapauskäsittelyyn käytetystä työajasta 65,9 % käytettiin kansantaloudellisesti merkittävimpien tapausten käsittelyyn. Tapauskäsittelyyn käytetyn työajan jakautuminen vaikuttavuusluokittain, %-osuus Sisäinen tavoite 2008 Toteuma 2008 Toteuma- % Vaikuttavuusluokka 1 59,0 65,9 112 % Vaikuttavuusluokka 2 36,0 23,0 64 % Vaikuttavuusluokka 3 5,0 5,5 110 % Vaikuttavuusluokkaa ei merkitty 5,6 Summa 100,0 100,0 1 Kaikki työaikoja koskevat luvut on laskettu tehollisesta työajasta.

KILPAILUVIRASTO 19 (43) Myös tapauskäsittelyyn kaikkiaan käytetyn työajan osuus oli hieman tavoitetta parempi: Työajan käyttö työlajeittain, % -osuus Tulossopimustavoite 2008 Toteuma 2008 Toteuma- % Tapauskäsittely 34,0 35,1 103 % Muu suoritetuotantoon liittyvä työ 24,0 19,1 80 % Kehityshankkeet 2,0 2,1 105 % Muut tehtävät 40,0 43,7 109 % Summa 100,0 100,0 Muut tehtävät ryhmän työajan osuus ylitti asetetun tavoitteen. Sen sisältöä ilmentää seuraava kuva. Ei-eriteltyjen ryhmään on laskettu mm. viraston yhteiset kokoukset. koulutus 3,3 % ei eritelty 3,3 % johtaminen 6,1 % sihteeriteht. 6,5 % tietopalvelu (sis. kirjaamo) 3,4 % sisäinen tiedotus 3,6 % hallinto ja IT (ml. suunn. ja seur.) 17,4 % Tuottavuutta on edistetty myös seuraavilla tulossopimuksessa mainituilla hankkeilla: Strategiavalmennus sekä suunnittelu- ja seurantaprosessia koskeva työ: strategiahankkeen loppuraportti valmistui loppuvuodesta 2008. Hankkeessa määriteltiin tulosprisman jaottelulla Kilpailuviraston strategiset painopisteet ja operatiiviset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan sisäisin ja ulkoisin tulosmittarein. Niitä on käytetty hyväksi ulkoisissa tulosohjausasiakirjoissa vuoden 2008 tulossopimuksesta alkaen, jossa ne vielä esiintyivät ilman tavoitearvoja. Vuoden 2009 tulossopimukseen tavoitearvot sisältyvät. Strategiatyössä kiteytetyt strategiset painopisteet ovat viraston uusimman, tulosprisman jakoa noudattavan toiminta- ja taloussuunnitelman keskeisin sisältö. Tavoitteet on viety myös ryhmien toimintasuunnitelmiin.

KILPAILUVIRASTO 20 (43) Osana strategiaprosessia toteutettiin viraston riskianalyysi. Tarkoituksena on, että riskit kartoitetaan jatkossa vuosisuunnittelun yhteydessä. Asianhallintajärjestelmä ja siihen liittyvä työajan seurantajärjestelmä otettiin käyttöön lokakuun alussa. Kehittämistyötä jatketaan vielä tulevina vuosina. ICT-infrastruktuuri uusittiin palvelinten ja tietoliikenteen osalta tavoitteenmukaiseen tasoon. Palvelinten seurantajärjestelmän kehittämistä sekä työasemainfrastruktuurin uusimista jatketaan vuonna 2009. TEM:n hallinnonalan tietohallintostrategiatyö siirtyi vuodelle 2009. Viraston oman tietohallintostrategian valmistelu odottaa siitä saatavia linjauksia. Tietoturvallisuus: Viraston tietoturvasuunnitelman edellyttämiä toimenpiteitä ei ole pystytty edistämään suunnitellulla tavalla riittämättömien IT-resurssien johdosta. Resurssit priorisoitiin käytettäväksi asianhallintahankkeeseen. Taloushallinnon sähköistäminen eteni sähköisen Travel Asp-matkanhallintajärjestelmän käyttöönottoon 1.12.2008. Vuoden lopulla aloitettiin lisäksi siirtyminen sähköisten verkkolaskujen vastaanottoon. Viraston kirjanpito ei ole vielä kaikilta osin paperiton. Osa jäljellä olevasta sähköistämisestä toteutetaan siinä vaiheessa, kun virasto siirtyy palvelukeskuksen asiakkaaksi, samalla kun kirjanpitojärjestelmä joudutaan vaihtamaan toiseen järjestelmään. Virasto osallistui TEM:n hallinnonalan palvelukeskushankkeen työryhmiin, joissa kuvattiin talous- ja henkilöstöhallinnon työprosessit ja listattiin ne toiminnot, joiden työnjaosta palvelukeskuksen ja viraston kesken on asiakkuusprojektissa sovittava. Hallinnonalalla käytössä olevat tietojärjestelmät ja järjestelmien irtisanomisajat kartoitettiin. Viraston on valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen siirtyessään otettava käyttöön sähköinen henkilötietojärjestelmä, jonka käyttöönottoprojekti käynnistyi maaliskuussa 2009. Kirjanpitojärjestelmän vaihdos sisällytetään asiakkuusprojektiin, joka käynnistyy myöhemmin keväällä. Hankinnoissa käytetään pääsääntöisesti Hansel Oy:n puitejärjestelyjä ja sopimuksia. Vuoden 2008 aikana liityttiin mm. seuraaviin Hansel-sopimuksiin tai jatkettiin Hansel-sopimuksia: reittilennot, koti- ja ulkomaan majoituspalvelut, kokouspalvelut, laivamatkustuspalvelut, matkatoimistopalvelut ja matkavakuutukset. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Kustannusten jakautuminen päätulosalueittain ilmenee seuraavasta taulukosta. Kustannukset nousivat 5,4 miljoonaan euroon ja kasvoivat edellisvuodesta 9 prosentilla. Eniten kasvoivat monopolivalvonnan kustannukset.