Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi 14.6.2016, Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1
Kymijoella maineikas ja riitainen lohihistoria Aikoinaan Kymijoesta on saatu kymmenien tonnien vuotuisia lohisaaliita Valamon munkit haalivat kalastusoikeudet 1700-luvulla, sen jälkeen jatkuvia riitoja talonpoikien kanssa Pahin riita syntyi Kokonkoskella, kun munkit talonpoikien mielestä sulkivat laittomasti Kuninkaanväylän > riidasta johtuneet oikeudenkäynnit kestivät 30 vuotta Lopullisesti riidat loppuivat, kun luostari myi kalastusoikeutensa v. 1847 Suomen valtiolle ikuisiksi ajoiksi vuotuisella 5 155 ruplan korvauksella (maksettiin vuoteen 1967 saakka, sen jälkeen lopetettiin, koska inflaatio oli syönyt lähes täysin korvauksen arvon)
Lohen nousuun liittyvää problematiikkaa Kymijoki laskee mereen viitenä haarana, joista kaksi vähämerkityksetöntä Normaalina vesivuosina pääosa virtaamasta (4/5) Ahvenkosken ja Korkeakosken kautta => nousukalat hakeutuvat pääsääntöisesti näihin haaroihin Langinkosken haara, jossa kalatiet sekä lisääntymisalueita voimalan alapuolella, houkuttelee nousulohia selvästi muita haaroja vähemmän Korkeakosken haaraan hakeutuu nousukaloja 2 3 kertaa enemmän kuin Langinkosken haaraan, mutta nousumahdollisuuden ja lisääntymisalueiden puutteen vuoksi kutunousu on hukkaan menevää potentiaalia Luonnontilan aikana Langinkosken haaran virtaama oli kaksinkertainen Korkeakosken haaraan verrattuna 3
Kalatiehankkeen eteneminen Asiantuntijaryhmän laatimassa (2009) Kymijoen kalatalouden kehittämissuunnitelmassa Korkeakosken kalatie nimettiin kärkihankkeeksi Suunnitelma valmistui 2009 Rakentamisrahoituksen saaminen näytti ajoittain aika toivottomalta (matkan varrella kariutui 4 eri rahoitusvaihtoehtoa) Rahoitus varmistui kuitenkin 2013 (valtion budjettirahaa 1 m ) Kalatie sai ympäristöluvan 24.1.2014 Arvokas kulttuuriympäristö => hanke vaati poikkeamisluvan Poikkeamisluvan edellytyksenä arkeologinen selvitys Poikkeamislupa saatiin 5.9.2014 Rakennuslupa saatiin 18.12.2014 4
Tammikuu 2009 Elokuu 2015 5
Korkeakosken kalatie - Pudotuskorkeus 13,3 m - Altaita 52 kpl - Kokonaispituus 202 m - Pudotus altaasta toiseen 25 cm - Pystyrakojen leveys 30 cm - Vesisyvyys altaissa 1,1 m - Virtaama 0,4 0,6 m3/s - Mahdollisuus pumpata lisävettä 1,0 m3 - Katseluikkunat vanhan voimalan kohdalla
Vaikea rakennuskohde - Hankkeen valvojan mukaan Korkeakosken työmaa oli erittäin haastava. - Peruskallion pinta putoaa monissa kohdin useita metrejä lähes pystysuuntaan => perustuksia varten jouduttu upottamaan 58 porapaalua (yht. 400 m), jotka upposivat syvimmillään 20 metriin. - Myös työmaa-alueen ahtaus toi omat ongelmansa. - Betoniterästä asennettiin 80 tn, betonia kului lähes 600 m3 - Teräksistä ponttiseinää (valut tehtiin kuivatyönä) tarvittiin 300 m2. - Runsaasti automatiikkaa (virtaaman ja vedenkorkeuden säätö, pumput) - Teräksistä kulku- ja huoltotasoa 300 m2 7
6.5.16
Kalatien vihkiäiset 6.6.2016 9
Kalatien vihkiäiset 6.6.2016 10
Tärkeimmät jatkotoimet Kymijoen kalakantojen edistämiseksi - Ahvenkosken ja Klåsarön kalatiet - Helikopterisoraistukset - Koskikunnostukset 11
Ahvenkosken ja Klåsarön kalatiet - Voimalat omistaa Helen Oy - Voimaloilla oli kalatievelvoite, joka 80-luvulla muutettiin kalatalousmaksuksi Toteutuksessa kaksi mahdollista etenemistietä: 1. Vapaehtoinen toteutus, jolloin osa suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista kärkihankerahoituksesta 2. ELY-keskus hakee kalatalousmaksun muuttamista takaisin kalatievelvoitteeksi 12
Yleissuunnitelma Ahvenkoski Vaihtoehtoina Borland-, Pystyrako- ja tekninen/luonnonmukainen- kalatie Mitoitusvirtaama 1 m 3 /s Kustannusarvio pystyrakokalatie 1,9-2,3 M Käyttökulut 12 000-17 000 /v Yleissuunnitelma Klåsarö Vaihtoehtoina Denil- ja pystyrakokalatien yhdistelmä sekä pystyrakokalatie Mitoitusvirtaama 1 m 3 /s Kustannusarvio pystyrakokalatie 0,5-0,7 M Käyttökulut 12 000-17 000 /v
14
Helikopterisoraistukset Vuosi 2015 - Kohteet Piirteen-, Ahvion-, Kultaan- ja Pernoonkoskilla - Kutupaikkoja rakennettiin 26 kpl, Soraa noin 2 800 tn - Kokonaiskustannukset 342 000 - EKTR-rahaa 310 500 - Kalatalousmaksuja (Nord Stream Ag) 31 500 - Toteuttajana Cursor Oy Vuosi 2016 Simpukkaselvitykset käynnissä (kalatalousmaksut, noin 30 000 ) Kärkihankerahoitus 186 000 Nord Stream kalatalousmaksu 80 000 Kymijoen kalatalousmaksut 60 000 Kymijoen kalastusalue 10.000 Yhteensä 336.000 15
Kalataloudelliset Kunnostukset Lähes valmiit kunnostussuunnitelmat: PERNOON KOSKIALUEET: - Ruhankoski, Karkuuskoski, Sittaränni, Tukkiränni, Pykinkoski, Torminvirta, Sahakoski, Vääränkoski PIIRTEENKOSKI - Suunnitelmat esitelty yleisötilaisuuksissa, - Kaipaavat vielä tarkennuksia ja täydennyksiä, joiden jälkeen hakemukset voidaan lähetetään AVI:lle - Kohteiden yhteiskustannusarvio yli 1 M - Tavoitteena, että toteutus rahoitetaan LIFE-hankkeella
KIITOS! 17