Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 1 7106-2015 (235) Ympäristölupapäätös Rudus Oy, Silakatu 15 Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Tiina Liira 7.12.2015 1. Asia Rudus Oy on jättänyt 22.6.2015 ympäristönsuojelulain 39 :ssä tarkoitetun lupahakemuksen Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Hakemus koskee rakennettavan valmisbetoniaseman toimintaa. 2. Luvan hakija Rudus Oy, Ohikulkutie 577, 20660 Littoinen Y-tunnus: 1628390-6 3. Toiminnan sijainti Osoite: Silakatu 15, 20380 Turku Kiinteistö: 853-93-10-1 4. Luvan hakemisen peruste Toiminnassa on kyse kiinteästä betoniasemasta, joka on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain liitteen 1, taulukko 2 kohdan 8 g mukaan. 5. Toimivaltainen lupaviranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 :n kohdan 7 b mukaan. Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on delegoinut ympäristönsuojelujohtajalle päätösvallan ratkaista ympäristönsuojelulain 27 :n mukaiset ympäristöluvat. 6. Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 22.6.2015, jolloin asia on tullut vireille. Hakemusta on täydennetty 1.7., 31.8., 28.9. ja 4.12.2015. 7. Alueen kaavoitus ja toimintaa koskevat luvat Alueella on voimassa 29.3.2010 hyväksytty ja 22.5.2010 lainvoimaiseksi tullut asemakaava. Asemakaavassa kohde on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Korttelialueen itäosaan on mahdollistettu maanalaisten tilojen rakentaminen. Lisäksi korttelialueelle on merkitty alue tietoliikennemastolle ja sen tarvitsemalle laitetilalle sekä luonnontilaisena säilytettäviä alueen osia, joilla alueen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus tulee säilyttää.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 2 Turun kaupunki on vuokrannut alueen Rudus Oy:lle 31.12.2052 asti. 8. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Betoniasemalle vuokrattu alue on kooltaan 36.387 m 2 ja se kuuluu Metsämäen kaupunginosaan. Alueen naapurustossa on mm. Topinojan jätekeskus ja kartingrata. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä. Toiminta ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee länsi-luoteessa noin 2,2 kilometrin etäisyydellä. 9. Hakemuksen mukainen toiminta Toiminnan kuvaus, raaka-aineet ja tuotteet Kyseessä on rakennettava kiinteä valmisbetoniasema, jonka vuosittainen tuotantokapasiteetti on 60.000 80.000 m 3. Betoniasema rakennetaan vuosina 2016 ja 2017. Asema toimii pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 06-22, satunnaisesti töitä tehdään myös lauantaisin. Betoniasema tulee työllistämään vakituisesti 6-10 henkilöä. Betoni valmistetaan sekoittamalla punnitut raaka-aineet (luonnonkiviaines, sideaine, vesi sekä tarvittaessa betonin ominaisuuksia parantavat lisäaineet) betonimyllyssä. Valmis betonimassa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan työmaalle. Betonin raaka-aineena käytetään vuosittain kiviainesta noin 130.000 tonnia, sementtiä noin 22.000 tonnia, voimalaitosten lentotuhkaa noin 100 tonnia, lisäaineita 150.000 kiloa ja vettä 17.000 m 3. Kiviaines varastoidaan viidessä (5x100 m 3 ) päiväsiilossa. Neljässä 100 tonnin ja yhdessä 150 tonnin sementtisiilossa on täryttimellä varustetut 20 m 2 poistoilmasuodattimet ja ylä- ja alarajailmaisimet. Lentotuhkalle on 60 tonnin siilo, jossa on täryttimellä varustettu 20 m 2 poistoilmasuodatin sekä ylä- ja alarajailmaisimet. Lisäaineille on kuusi 1.500 litran suoja-altailla varustettua muovisäiliötä. Kiviaineksen kuljetukseen käytetään vaakasyöttöä, joka on sisätiloissa, sementille ja lentotuhkalle on siirtoruuvit. Betoninvalmistuksessa käytettävät raaka-aineet ovat kiviaines (filleri, sora, sepeli), sementti (yleissementti, rapidsementti) ja lisäaineet (notkistin, huokostin, pakkasbetonin lisäaine, hidastin). Nestemäisten lisäaineiden säiliöt on allastettu. Käytetyistä kemikaaleista on saatavissa käyttöturvatiedot. Energiankulutus Betonin valmistamisen vaatima energia vaihtelee vuodenajan ja valmistettavan betonilaadun mukaan. Keskimääräinen energiankulutus on noin 50 MJ tuotettavaa betonikuutiota kohden. Kiinteistöllä on kiviaineksen lämmitykseen 1,0 MWt Turbomatic energialaitos, jonka toiminta perustuu kaikkien palamiskaasujen johtamiseen kiviainesvarastoihin. Vuosittainen kevyen polttoöljyn kulutus on 50 m 3. Polttoöljysäiliö on maanpäällinen, 2-vaippainen, kooltaan 20 m 3. Sähkönkulutus on noin 80.000 kwh vuodessa. Rudus Oy:lle on myönnetty 21.1.2015 energiasertifikaatti ISO 50.001. Rudus Oy on liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen ja energian säästötoimenpiteet toteutetaan tehdyn energiakatselmuksen perusteella.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 3 Toiminnan aiheuttamat päästöt, melu ja tärinä Sideainessiiloissa on täryttimellä varustetut tekstiilisuodattimet, joilla päästään poistoilman pölypitoisuuteen 10-30 mg/m 3. Suodattimille tehdään huoltotarkastus kerran kuussa. Suodattimet vaihdetaan tarvittaessa. Siilojen täyttöä valvotaan ja ylitäyttö estetään manuaalisesti, apuna ovat merkkivalot ja äänimerkki. Siiloissa on myös ylitäytönestimet. Lisäksi siilojen täyttö on estetty mekaanisesti silloin, kun siilot ovat täynnä. Kiviainestaskut on katettu. Pihaalueen pölyhaittoja vähennetään lakaisemalla ja kastelemalla sekä asfaltoinnilla. Savukaasuista ei synny päästöjä ilmaan, sillä energialaitoksen toiminta perustuu kaikkien palamiskaasujen johtamiseen suoraan kiviainesvarastoihin. Melua ja tärinää aiheuttavat alueelle liikennöivät raskaat ajoneuvot ja kiviaineskuormien tyhjennys. Valmisbetoniaseman betoniautojen liikennemäärä on riippuvainen työmaan tarvitsemasta betonimäärästä ja valettavien rakennusosien suuruudesta, joka on keskimäärin 0-8 autoa tunnissa. Suurissa liukuvaluissa määrä on 6-12 autoa tunnissa. Viikossa tehtaalta lähtee keskimäärin noin 240 betoniautoa ja alueelle tulee 6-10 sementti- sekä nelisenkymmentä kiviaineskuormaa. Yötoimituksissa betoniautojen aiheuttama liikennemelu saattaa olla häiritsevää. Meluhaitta on yleensä ennalta arvaamaton ja lyhytkestoinen. Syntyvät jätteet, jätevedet ja vedenkulutus Selkeytynyttä jäämäbetonia tulee noin 8.000 tonnia vuodessa. Jäämäbetoni toimitetaan Piikkiön Mullinmetsään Rudus Oy:n omalle murskauslaitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottoon, murskattavaksi ja edelleen kierrätettäväksi hyötykäyttöön. Toiminnasta syntyy myös polttokelpoista jätettä (4 t/v) ja kaatopaikkajätettä (4 t/v). Lisäksi kertyy metallia (10 t/v) ja paperia (3 t/v) sekä pahvia (500kg/v). Kiinteää öljyistä jätettä syntyy kolme kuutiota vuodessa ja jäteöljyä 3.000 litraa vuodessa. Lisäksi kertyy loistelamppuja noin 25 kappaletta vuodessa. Vaarallisia jätteitä ei varastoida kiinteistöllä vaan ne toimitetaan suoraan ongelmajätteen vastaanottajalle. Betoniautojen pesuvesien saostusaltaat muodostavat suljetun systeemin, jossa selkeytynyt vesi kierrätetään uudelleen autojen säiliöiden pesuun. Altaista ei johdeta vettä kaupungin hulevesiviemäriin. Allasjärjestelmässä on kuitenkin varmuuden vuoksi ylivuotoputki, joka estää altaan ylitäyttymisen esimerkiksi rankan, pitkäaikaisen vesisateen yhteydessä. Vain edellä mainitussa tapauksessa vesi kulkeutuu hulevesiviemäriin hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta. Altaiden vesi on emäksistä (ph 10 12). Saostusaltaiden ylivuotovesimäärät ovat kuitenkin niin vähäisiä, ettei emäksisyys aiheuta haittaa hulevesiviemärille. ph-arvo mitataan omatoimisesti kerran kuukaudessa. Viemärin tukkeutumisen estämiseksi viemärilinjaa tarkastetaan säännöllisesti ja huuhdellaan tarvittaessa ja muutama huuhtelukohdan jälkeinen sadevesikaivo tarkastetaan sekä mahdollisesti kertynyt kiintoaines imetään pois. Hulevesiviemäriä huuhdellaan aina puhtaalla verkostovedellä. Imuauton säiliöön mahtuu 4 m 3 vettä. Pesupaikan selkeytysaltaisiin kertyvä kosteampi kiintoaine poistetaan noin viikon kuivausajan jälkeen ja kiinteämpi jäämäbetoni viedään pois välittömästi. Altaiden toimintakuntoa seurataan päivittäin. Laitoksen vedenkulutus on keskimäärin noin 15.000 m 3 vuodessa.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 4 Piha-alue asfaltoidaan ja sadevedet ohjautuvat öljynerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin. Öljynerotin tyhjennetään kahdesti vuodessa, samassa yhteydessä tarkistetaan hälyttimen toiminta. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja parhaan käytön soveltaminen Valmisbetonitehtaat ovat sijaintinsa, toimintojensa ja tuotantomääriensä suhteen hyvinkin erilaisia, joten paras käytettävissä oleva tekniikka vaihtelee tehtaittain. Prosessijärjestelmään asetetulla pesuohjelmalla pienennetään betoniaseman pesusta aiheutuvaa jätemateriaalin syntymistä 90 %. Ohjelmalla pienennetään betoniaseman sekoittajan pesussa käytettävän kiviaineksien kulutusta vähintään 2 m 3 päivässä. Sekä pesussa syntyvä kivimateriaali että pesuvesi käytetään uudelleen.. Betonitehtaiden tarpeita varten kehitetyllä Turbomatic energialaitoksella on polttoaineen kulutusta tuotettua betonikuutiota kohti saatu vähennettyä 60-80 % perinteisiin lämmitysjärjestelmiin verrattuna. Betoniautojen säiliöiden pesusta syntyy selkeytettyä jäämäbetonia, jota voidaan hyödyntää korvaamalla uusiutumattomia luonnonvaroja tavallisissa maatäytöissä. Betoniautojen pesussa ja osaksi betonitehtaan sekoittajan pesussa käytettävä vesi on kierrätysvettä. Rudus Oy:llä on ISO 14.001 ympäristöjärjestelmä, joka on viimeksi auditoitu 2014 ja ISO 50.001 energiasertifikaatti, joka on myönnetty 2015. Lisäksi on tehty arvio betonin valmistuksen ympäristönäkökohdista. Arvio toimintaan liittyvistä haitoista ja riskeistä sekä toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Betonin valmistuksen riskit liittyvät lähinnä pölyämiseen. Pölylähteitä ovat sideainesiilot, puutteellisesti järjestetty myllyn purkusuppilon suu, kattamattomat kiviainestaskut ja piha. Siiloissa on täryttimellä varustetut suodattimet, jotka tarkistetaan kuukausittain. Ylitäytön torjunnassa apuna ovat merkkivalot ja äänimerkki sekä siilojen ylitäytönestimet. Kiviainestaskut on katettu. Mahdollisista sementtipöllähdyksistä, kuten muistakin ympäristöön vaikuttavista päästöistä ja vahingoista, raportoidaan ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaisesti. Maanalaisia öljyputkia ei käytetä. Maanpäälliset säiliöt ovat kaksoisvaipallisia taikka suoja-altaallisia. Tehtaalla ei ole erillistä tankkauspistettä. Voitelu-, poltto- ja lisäaineiden varastointi tehdään niin, että ko. aineita ei pääse viemäriin tai maaperään. Lisäainesäiliöillä on suoja-altaat. Mikäli lisäainehuone muodostaa suoja-altaan, ei erillisiä suoja-altaita ole asennettu ja niiden lattiakaivot on johdettu umpikaivoon. Polttoaine- ja öljyvuodot pyritään imeyttämään turpeeseen tai muuhun öljynimeytysaineeseen. Jos poltto- tai voiteluainetta pääsee maaperään, likaantunut maa kaivetaan heti pois ja toimitetaan öljyisen jätteen astiaan. Suuremmat määrät toimitetaan jatkokäsittelyyn luvan omaavalle käsittelijälle. Kaikista ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluun.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 5 10. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu Turun kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä 24.8. 24.9.2015 sekä sanomalehdessä 24.8.2015. Lupahakemuksesta annettiin kirjeitse tieto seitsemälle naapurikiinteistön omistajalle tai haltijalle. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot Ympäristönsuojelutoimisto pyysi hakemuksesta lausunnon Turun kaupungin kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksiköltä, Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollolta ja Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta. Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikön lausunnon mukaan haettu toiminta on asemakaavan mukaista. Kaavoitusyksiköllä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Ympäristöterveydenhuollon lausunnossa todetaan, että tärkeimpänä terveyshaittana toiminnasta voidaan pitää melua ja pölypäästöjä. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu normaalisti haittoja. Toiminta on järjestettävä niin, että melutaso asutuksen läheisyydessä ei ylitä ohjearvoja klo 07-22 55 db(a) L eq ja klo 22-07 50 db (A) L eq. Lisäksi toiminta on järjestettävä pölypäästöjen osalta niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa. Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausunnossa sanotaan, että ympäristöluvassa esitetyt kemikaalimäärät edellyttävät toiminnanharjoittajaa tekemään kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaisen ilmoituksen kemikaalien vähäisestä varastoinnista ja käytöstä pelastusviranomaiselle. Kemikaali-ilmoitus, päätös ja tarkastus on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Kohteissa, missä on vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia, on laadittava pelastussuunnitelma. Rakennukset ja rakennelmat edellyttävät rakennusluvan. Pelastuslaitos antaa rakennuslupasuunnitelmien perustella lausunnon rakennusvalvonnalle palo- ja henkilöturvallisuudesta sitä pyydettäessä. Hakijalta ei ollut tarpeen pyytää vastinetta annettuihin lausuntoihin. Tarkastukset Hakemuksen kohteena olevalla alueelle tehtiin tarkastus 31.8.2015. Tarkastuksesta laadittiin tarkastuspöytäkirja. Päätös Päätän myöntää ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Rudus Oy:n valmisbetoniasemalle kiinteistöillä 853-93-10-1, Silakatu 15. Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jätteet 1. Toiminnassa syntyneet jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 6 2. Toiminnassa syntyneet jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi, käsiteltäviksi tai loppusijoitettavaksi paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa. 3. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista laitosalueelle. Mikäli laitosalueella varastoidaan kovettunutta jäämäbetonia, tulee se kuukausittain toimittaa asianmukaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. 4. Vaarallisia jätteitä ei saa säilyttää 12 kk pidempään ja niistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä syntyneiden, käsiteltyjen ja varastoitujen vaarallisten jätteiden määrät, sijoitus- ja toimituspaikat sekä käytetyt jätteenkuljettajat ja päivämäärät. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätevedet ja saostusaltaat 5. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa viemäriverkostolle. 6. Toiminnanharjoittajan on seurattava toiminnassa syntyvän jäteveden laatua. Ulkopuolisen asiantuntijan kerran vuodessa ottamista vesinäytteistä on mahdollisesti jätevesiviemäriin laskettavien vesien osalta määritettävä ph:n lisäksi vähintään hapettuneiden rikkiyhdisteiden (sulfaatti, tiosulfaatti, sulfiitti) kokonaismäärä ja hulevesiviemäriin laskettavan veden osalta ph ja kiintoaines. Laitoksella otettava vesinäytteet tulee analysoida auktorisoidussa laboratoriossa ja verrata niitä Turun Vesiliikelaitoksen antamiin viitearvoihin. Mikäli teollisuusjätevesiä johdetaan jätevesiviemäriin, on laitoksen tehtävä Vesiliikelaitoksen kanssa teollisuusjätevesisopimus, jossa määritellään viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuusohjearvot. 7. Saostusaltaat ja betoniautojen pesupaikka tulee kattaa siten, että sadevesien pääsy altaisiin estetään. Samoin tulee estää hulevesien valuminen saostusaltaisiin. 8. Saostusaltaiden toimintakunnosta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Altaisiin kertynyt jäämäbetoni tulee poistaa tarvittaessa ja toimittaa hyötykäyttöön toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Öljysäiliö ja öljyn- ja hiekanerottimet 9. Öljysäiliö putkistoineen on tarkastettava annetun kuntoluokan tai 10 vuoden väliajoin. Tarkastuspöytäkirja on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Öljyn- ja hiekanerotuskaivot tulee tarkastaa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tyhjentää tarvittaessa. Erottimien toiminnasta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Erottimiin kertyneet öljyiset lietteet tulee toimittaa käsittelyluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. 11. Öljyn- ja hiekanerotuskaivojen tyhjennyksistä, huolloista ja tarkastuksista sekä öljynerotuskaivojen ja polttonestesäiliöiden hälyttimien huolloista ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Päästöt ilmaan
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 7 12. Laitoksen varastoalueilta, kuljetusreiteiltä tai muusta toiminnasta ei saa aiheutua sellaista pölyämistä, josta voi aiheutua terveydellistä haittaa tai viihtyisyyden vähentymistä laitoksen ympäristössä. Pölyäminen on tarvittaessa estettävä soveltuvin keinoin, esim. kastelemalla. 13. Sementtisiilojen suodattimia on hoidettava niin, että poistoilman pölypitoisuudet eivät ylitä tasoa 30 mg/m 3. Suodattimien tehokkuus on tarvittaessa tarkistettava mittauksin. Melu 14. Häiritsevää melua aiheuttavia toimintoja ei saa harjoittaa yöllä, kello 22 ja 07 välisenä aikana. 15. Päivällä, kello 07-22, toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa lähimpien asuinkiinteistöjen alueella aiheuttaa yli 55 db(a):n melutasoa päivittäisen toiminta-ajan ekvivalenttitasona mitattuna. Tarvittaessa melutaso on tarkistettava mittauksin ympäristönsuojelun kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Paras käyttökelpoinen tekniikka 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja hyödynnettävä sitä mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan siten, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pieniä. Tarkkailu ja valvonta 17. Luvanhaltijan on pidettävä kirjanpitoa laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden määrät laitoksella käytettävien polttonesteiden ja kemikaalien laji sekä kulutus- ja varastointimäärät toiminnassa syntyvien jätteiden lajit ja määrät sekä jätteiden toimituspaikat vesinäytteiden tutkimustulokset havaitut toiminnan häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet, jotka ovat lisänneet päästöjä ympäristöön tai viemäriin taikka joista on voinut aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. 18. Luvanhaltijan on viivytyksettä ilmoitettava pelastuslaitoksen lisäksi Turun kaupungin ympäristönsuojelu- ja ympäristöterveydenhuoltoviranomaisille onnettomuuksista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa taikka vaaraa tai haittaa terveydelle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. Toiminnan lopettaminen 19. Luvanhaltijan tulee ennen toiminnan loppumista huolehtia alueen puhdistamisesta sekä siellä mahdollisesti olevien jätteiden sekä käytöstä poistuneiden koneiden, laitteiden, ajoneuvojen tai muiden esineiden toimittamisesta
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 8 asianmukaiseen käsittelyyn. Puhdistamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojelulle, joka voi tarkastaa alueen siisteyden ja tarvittaessa antaa määräyksiä alueen puhdistamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnan loppuessa on kiinteistöjen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus- ja puhdistustarve arvioitava ja mikäli maaperä todetaan pilaantuneeksi, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Lupaharkinnan perustelut Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti täyttää toiminta ympäristönsuojeluja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, eritystä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikön lausunto on huomioitu luvan voimassaoloaikaa harkittaessa sekä määräyksessä 18. Ympäristöterveydenhuollon lausunto on huomioitu määräyksissä 12 ja 14-15. Pelastuslaitoksen edellyttämä pelastussuunnitelma tehdään tehtaan valmistuttua ja toimitetaan ympäristönsuojeluun. Myös kemikaali-ilmoitus tehdään. Lupamääräysten perustelut Jätteiden ja vaarallisten jätteiden asianmukaisen vastaanoton, käsittelyn ja varastoinnin varmistamiseksi on annettu määräyksiä siten, että kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. (Määräykset 1-4) Asiantuntijan ottamissa ja hyväksytyssä laboratoriossa tutkituilla vesinäytteillä taataan vertailukelpoiset tutkimustulokset. Teollisuusjätevesisopimus on hyvä tehdä, jotta taataan, että jätevettä voidaan johtaa viemäriin aiheuttamatta haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Määräys 5-6) Saostusaltaiden ja betoniautojen pesupaikan kattamisella ehkäistään hulevesiviemäriin tulevia vesipäästöjä, samoin hulevesien saostusaltaisiin valumisen estämisellä. (Määräys 7) Huolehtimalla autojen pesupaikan yhteydessä olevien saostusaltaiden toimintakunnosta estetään betonilietteen pääsy sadevesiviemäriin. (Määräys 8) Öljysäiliön tarkastuksella varmistetaan säiliön moitteeton kunto ja vähennetään mahdollisista säiliövuodoista aiheutuvaa maaperän pilaantumisriskiä. (Määräys 9) Öljyn- ja hiekanerotuskaivojen säännöllisillä tyhjennyksillä ja toimintakunnosta huolehtimisella varmistetaan erotuskaivojen moitteeton toiminta. (Määräykset 10-11) Ilmapäästöjä koskevat määräykset on annettu lähinnä sementin ja kiviainesten käsittelystä, kuljetuksesta ja prosessoinnista ympäristölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (Määräykset 12-13)
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 9 Melun rajoittamiseen liittyvät määräykset ovat tarpeen, koska betoniaseman läheisyydessä on asuinkiinteistöjä. Häiritsevällä melulla tarkoitetaan esimerkiksi maa-aineskuormien tyhjennystä. (Määräykset 14-15) Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 16) Tarkkailua ja valvontaa koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Poikkeustapauksista, kuten ympäristön pilaantumisen vaaraa lisäävistä onnettomuuksista ja toiminnan olennaisista muutoksista, on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä. Toiminnanharjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön sekä mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Määräykset 17-18) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä maaperän pilaantuneisuuden arvioimisesta. (Määräys 19) Sovelletut säännökset Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Luvan voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristölupapäätöksestä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen maksu 3700 euroa ja lehtikuulutusmaksu 753,28 euroa eli yhteensä 4453,28 euroa. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 10 Olli-Pekka Mäki vt. ympäristönsuojelujohtaja Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Jakelu ao Rudus Oy tied Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat tied Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta tied Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos tied Ympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu, kaavoitusyksikkö tied Ympäristötoimiala, ympäristöterveydenhuolto