TÄSSÄ JA NYT Satakunnan piiri Järjestötiedote 3/2015 Jarkko Mikkonen 1
TYKKÄÄ Facebookissa Seuraa toimintaamme Facebookin kautta. facebook.com/punainenristi KESKUSTELE Twitterissä twitter.com/punainenristi TIEDÄ TAPAHTUMISTA Etsi paikkakuntasi tapahtumia verkosta. rednet.punainenristi.fi KATSELE VIDEOITA Youtubessa youtube.com/suomenpunainenristi MERKKI SUOJAA SINUA SUOJAA SINÄ MERKKIÄ! Punainen risti valkoisella pohjalla on suojamerkki ja asevoimien lääkintähuollon tunnus. Se suojelee kriisitilanteissa siviileitä, avustustyöntekijöitä ja haavoittuneita sotilaita. Suojamerkin omistavat sodan oikeussääntöihin eli Geneven sopimuksiin sitoutuneet valtiot, joista Suomi on yksi. Punaisella Ristillä on oikeus käyttää tunnusta toimintansa merkitsemiseen ja valvoa sen käyttöä. Lue lisää humanitaarinenoikeus.fi TUTUSTU VERKKOKAUPPAAN punaisenristinkauppa.fi:n järjestönäkymästä tilaat kätevästi kaikki osastomateriaalit. Tarvitsetko tunnukset? Laita viesti myynti@punainenristi.fi SOITA JA LAHJOITA 0600 12220 (20,28 / puhelu + pvm Eihän unohdeta Nepalia! Olen alun perin kotoisin Nepalista ja asunut Suomessa lähes 11 vuotta. Nepalin maanjäristyskatastrofi 25.4.2015 kosketti syvästi koko Suomen nepalilaista yhteisöä. Moni Suomessa asuva nepalilainen menetti järistyksessä perheenjäseniään tai kotitalonsa. Suomen nepalilainen yhteisö alkoi heti järistyksen jälkeen miettiä, mitä voisimme tehdä auttaaksemme kotimaatamme. Otin välittömästi yhteyttä Suomen Punaiseen Ristiin ja saimme keräyslippaat jo järistyksen jälkeisenä päivänä sunnuntaina 26.4. Yli 300 nepalilaista oli mukana keräämässä ympäri Suomea seuraavien kahden viikon aikana. Keräyksen aikana huomasin, kuinka hyvin suomalaiset pystyivät eläytymään nepalilaisten tilanteeseen ja kuinka auttavaisia he ovat. Nepalilaiselle yhteisölle on ollut myös henkisesti hyvin tärkeää, että olemme pystyneet tekemään jotain maamme ja kansamme hyväksi, vaikka asumme kaukana Suomessa. Pyydän myös kaikkia Punaisen Ristin vapaaehtoisia osallistumaan Nälkäpäivä-keräykseen. Katastrofirahastolla on suuri merkitys, sillä sen avulla voidaan lähettää apua heti kun Nepalin kaltainen maanjäristys tai muu katastrofi tapahtuu. Auttamisen halu on tarttuvaa Nepalin maanjäristyksestä oli kulunut vain muutamia tunteja, kun tuhojen laajuus alkoi paljastua. Ensimmäiset lipaskerääjät jalkautuivat Suomessa kaduille jo seuraavana päivänä. Paikan päällä apu pitää saada perille usein vielä tätäkin nopeammin, ja juuri siihen Nälkäpäivänä kerättäviä varoja tarvitaan. Katastrofivarojen turvin pystyimme aloittamaan maanjäristyksen uhrien auttamisen lähes välittömästi. Katastrofirahaston avulla toimimme nopeasti myös Suomessa. Annamme henkistä tukea onnettomuuksien uhreille ja autamme esimerkiksi tulipalossa äkillisesti kotinsa menettäneitä perheitä. Nälkäpäivä sai alkunsa 35 vuotta sitten yhdestä rohkeasta ideasta. Vaikka moni epäili idean toimivuutta, Pälkäneen osasto lähti ennakkoluulottomasti ja yksissä tuumin toteuttamaan sitä vapaaehtoisen Mailis Korhosen johdolla. Nyt se idea on tuhansien suomalaisten tapa auttaa. Auttamisen halu on tarttuvaa. Tänäkin vuonna Nälkäpäivä on monelle ensimmäinen kosketus auttamisen maailmaan. Huolehditaan yhdessä siitä, että kaikki pääsevät mukaan. Ilpo Kiiskinen viestintäjohtaja Nepalissa apua tarvitaan vielä pitkään, jälleenrakennus tulee kestämään vuosia. Kiitän suomalaisia ja toivon, että Nepalia ei unohdeta. Bijay Baniya vapaaehtoinen lipaskerääjä, toimitusjohtaja Valtakunnallisten sivujen toimitus: Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto/viestintä, Tehtaankatu 1 a, 00140 Helsinki, puh. 020 701 2000 Toimittaja: Inka Kovanen, 020 701 2223, inka.kovanen@punainenristi.fi Kuvat: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto. Taitto: Liisa Åker, 020 701 2228, liisa.aker@punainenristi.fi Piiritiedotteen toimitus: SPR Satakunnan piiri Taitto: Paula Hellgren/SPR Satakunnan piiri Paino: PlusPrint, Ulvila 2
PÄÄKIRJOITUS 14.8.2015 SPR ei lomaile kesälläkään Puolet suomalaisista tekee jotakin vapaaehtoistyötä ja sillä onkin Suomessa pitkä historia: ihmiset ovat auttaneet toisiaan ja hoitaneet erilaisia yhteisiä paikallisia asioita vapaaehtoisuuden pohjalta kautta aikojen. Naapuriapu, talkoot, vapaapalokunnat, kerhojen ohjaus, diakoniatyö jne. ovat muutamia esimerkkejä laajasta vapaaehtoistyön kentästä. Olettepa liikkuneet missä päin Suomea tahansa, olette varmasti osuneet johonkin kesätapahtumaan, jonka järjestämisestä on vastuussa joukko paikallisia aktiivisia vapaaehtoisia, oli sitten kyseessä kyläyhdistyksen pyörittämä kesätori tai urheiluseuran perinteiset lavatanssit. Ja jos oikein hyvin vielä sattuu, pilkahtaa yleisön keskellä punaista: SPR:n ensiapuryhmähän se siellä päivystää! On tosiasia, että suomalainen yhteiskunta ei toimisi ilman vapaaehtoisten työpanosta. Vaikka vapaaehtoistyön todellista merkitystä on vaikea laskea euroissa tai työtunneissa, voidaan kuitenkin erään OK-opintokeskuksen tutkimuksen mukaan arvioida kustannusvaikutuksen olevan kymmeniä miljoonia euroja tai työtunneissa satojatuhansia, mikäli kunnat tuottaisivat saman määrän palveluja kuin järjestöt. Perustuslaki takaa kaikille kansalaisille oikeuden välttämättömään perusturvaan, mutta kuntien taakka on jo nyt osin liian raskas ja hyvinvointiyhteiskunnan haasteet vain kasvavat. Monin paikoin järjestöjen vapaaehtoiset syöttävät ja ulkoiluttavat laitoksissa asuvia, ruokakasseja ovat jakamassa vapaaehtoiset ja vapaaehtoiset ohjaavat liikuntaharrastusryhmiä. On hienoa, että vapaaehtoisia riittää, sillä uskon järjestöjen roolin ja merkityksen kasvavan vuosien saatossa edelleen. Tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta ei varmaankaan ole nykyisen kaltainen vaan yritysten ja järjestöjen tuottamat palvelut antavat merkittävän lisän kuntien tarjoamaan perusturvaan ja huolenpitoon. Motiivit tulla mukaan toimintaan vaihtelevat suuresti: yksi tulee mukaan puhtaasta auttamisen halusta, toinen kokee tärkeäksi olla osa jotakin ryhmää. Yksi kaipaa selkeästi toimintaa ja joku on tullut itse joskus autetuksi ja haluaa siksi jakaa hyvää seuraavalle. Olkoon motiivi mikä tahansa, on tärkeää, että vapaaehtoistoiminta jatkuu ja vapaaehtoisten rivit vahvistuvat. Parhaimmaksi keinoksi saada ihmisiä mukaan on todettu henkilökohtainen kutsu. Mieti, kuka sinun lähelläsi olisi sellainen henkilö, joka odottaa kutsua tulla mukaan tähän arvokkaaseen työhön. Laita hänen postilaatikkoonsa vaikka kortti, jossa kerrotaan missä ja milloin häntä tarvitaan, sillä aivan varmasti häntä tarvitaan. YK:n entistä pääsihteeriä Kofi Annania lainaten: Toivon mukaan tulevaisuudessakin mahdollisimman moni tulee mukaan vapaaehtoistoimintaan. Jokaisella meistä on jotain jaettavaa. Kiitos luottamuksesta tultuani valituksi piirin puheenjohtajaksi. Odotan antoisaa yhteistyötä kanssanne! Paulalle toivotan mielenkiintoisia opiskelupäiviä! Ystävällisesti, Marju On myös totta, että ihmisten elämä olisi joka kantilta katsottuna köyhempää ja elämänlaatu olisi huonompaa ilman yhteisen hyvän eteen ponnistelua ja paremman huomisen rakentamista. Tuskin Suomessa olisi niin perinteikäs ja monitahoinen vapaaehtoiskenttä, elleivät toiminnassa mukana olevat kokisi saavansa myös itselleen jotakin. 3
NÄLKÄPÄIVÄ 17. 19.9.2015 Kerääminen on hauskaa kerro se kaverille! hyvä kohderyhmä ovat tuttavat ja ystävät. Itse olen saanut jopa oman parturini mukaan keräämään! Esko Vihervä korostaa myös näkyvyyden merkitystä. Laura Kotila Lipaskerääminen on hauskaa, eikä se vaadi paljon aikaa. Tätä mieltä on 95 % lipaskeräykseen osallistuneista. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että voisi olla loistava lipaskerääjä, ellei kukaan pyydä häntä mukaan. Kysyimme Kaarinasta ja Kajaanista muutamia vinkkejä kerääjärekrytointiin ja kerääjien pitämiseen mukana toiminnassa Nälkäpäivän jälkeenkin. Miten kerääjiä saa parhaiten mukaan Nälkäpäivään? Kaarinan osaston keräysjohtajan Esko Vihervän mukaan lehti-ilmoitukset ovat tärkeitä, mutta ne poikivat harvoin paljon kerääjiä. Vihervän mukaan paras keino kerääjärekrytointiin ovat henkilökohtaiset kontaktit. Osastollamme on hyvin aktiivinen ystäväryhmä, ja ystävät ovat olleet kiitettävästi mukana keräyksissä. Osaston aktiivit kyselevät omasta työyhteisöstään innokkaita kerääjiä, toinen Olemme osastona mukana useissa Kaarinan alueen tapahtumissa, kuten iltatorilla ja paikallisten yrittäjien tempauksissa. Mielestäni näkyvillä oleminen sekä keräyksistä ja toiminnasta puhuminen mahdollisimman monipuoliselle asiakaskunnalle on paras tapa saada mukaan toimijoita. Miten varmistetaan, että kerääjät jatkavat Nälkäpäivän jälkeenkin? Kajaanin osaston puheenjohtaja Pirjo Kontio kertoo soittavansa saman tien jokaiselle, joka ilmoittautuu netin kautta vapaaehtoiseksi ja sopivansa tämän kanssa tapaamisen osaston tiloihin. Siinä sitten nokakkain jutellaan siitä, mikä toimintamuoto hänelle parhaiten sopisi. Näin tehdään myös kerääjäksi ilmoittautuneille. Monta kertaa käy niin, että kun kerron mitä kaikkea osastossamme tehdään, hän on keräämisen lisäksi saattanut lähteä mukaan myös kansainväliseen klubiin tai ystävätoimintaan. Kontion kokemuksen mukaan kerääminen toimii eräänlaisena porkkanana, koska siihen on helppo lähteä mukaan. Kaikki eivät tietenkään jää mukaan pitkäksi aikaa ja sanonkin aina, että käykäähän ensin katsomassa ja kokeilemassa millaista toiminta on. Heti ei tarvitse sitoutua, Kontio muistuttaa. Verkot vesille -ilta kutsuu jäsenet ja vapaaehtoiset mukaan toimintaan Oulun piirin osastoissa on jo vuosien ajan järjestetty kaksi kertaa vuodessa Verkot vesille - mukaan toimintaan -ilta. Illan ideana on soittaa kaikille viimeisen puolen vuoden aikana osaston jäseneksi liittyneille ja kertoa heille harrastusmahdollisuuksista osastossa. Toinen ilta on yleensä syksyllä, vähän ennen Nälkäpäivää, jolloin toimintaa on helppo tulla kokeilemaan. 4 Näin toteutat Verkot vesille -illan osastossasi: 1. Kootkaa osaston hallitus ja toimintaryhmän vetäjät yhteen ideoimaan soittokierrosta. 2. Tehkää yhdessä koonti osaston toimintaryhmistä, kokoontumisajoista ja ryhmien vetäjien yhteystiedoista. 3. Kootkaa lista tulevista tapahtumista ja koulutuksista.
NÄLKÄPÄIVÄ 17. 19.9.2015 4. Sopikaa, mikä porukka hoitaa soittamisen. Ennakkoon on hyvä sopia puhelinkorvauskäytännöistä. Jäsenlistan saatte tarvittaessa piiristä. 5. Laskekaa verkot vesille. 6. Lähestykää lapsia ja osaston alle 18- vuotiaita nuorisojäseniä kirjeellä. Myös RedNetistä löytyy vinkkejä kerääjärekrytointiin: Muokattava ilmoitus esimerkiksi kirjastoon tai kauppaan vietäväksi. Muokattava lappunen, joita voi jakaa vilkkailla paikoilla tai jättää pino vaikka kirjastoon. Muistakaa myös kerääjäkutsukarkit, sekä pienet kerääjäkutsusydämet, joita voi jättää löydettäväksi sinne tänne julkisiin tiloihin. Aloittakaa viestintä hyvissä ajoin Nälkäpäivä kiinnostaa mediaa. Kertokaa toimittajille hyvissä ajoin, mitä paikkakunnallanne tapahtuu. Varmistakaa myös, että tietoa keräyksestä on sekä osaston RedNet-sivuilla että sosiaalisessa mediassa. Tapahtumakalenterin käyttöön helpotusta Keskustoimisto on tehnyt tänä vuonna jokaiselle osastolle oman perusilmoituksen nettiin Nälkäpäivän tapahtumakalenteriin. Se löytyy osoitteesta: nälkäpäivä.fi/tapahtumat. Tapahtumakalenteriin tallennetut tapahtumat näkyvät sekä osaston omilla sivuilla että Nälkäpäivä.fi-sivulla. Ihmiset tunnistavat Nälkäpäivän, jos me kaikki viestimme samoilla sanomilla ja kuvilla! Sosiaalisen median jakokuvat ja ohjeet löydät RedNetistä: Tieto ja taito > Nälkäpäivä > Viestintä Valmiiksi syötetyssä ilmoituksessa mainitaan osaston keräysjohtajan yhteystiedot, jotta vapaaehtoiseksi haluava voi olla häneen suoraan yhteydessä. Vaikka tapahtuma on osittain valmiiksi syötetty, jokaisen osaston pitäisi itse: tarkastaa, että valmiit tiedot ovat oikein täydentää ilmoitusta ja lisätä ilmoitukseen oman osaston erikoisjutut, kuten tapahtumat, tempaukset ja muut lisätiedot luoda kokonaan uusi ilmoitus, jos osasto tekee jotain lipaskeräyspäivien (17. 19.9.) ulkopuolella. Esimerkiksi silloin, jos osasto järjestää vaikkapa Nälkäpäivä-infoillan uusille aktiiveille ennen lipaskeräystä tai konsertin lipaskeräyksen jälkeen jne. Näkyvyyttä Nälkäpäivälle sosiaalisessa mediassa Mitä useammin ihminen törmää Nälkäpäivän viesteihin sosiaalisessa mediassa, sitä todennäköisemmin hän innostuu ilmoittautumaan lipaskerääjäksi tai lahjoittamaan. Jakakaa Punaisen Ristin Facebook-sivujen päivityksiä ja käyttäkää Nälkäpäivää varten tehtyjä kampanjamateriaaleja omissa kanavissanne. 5 Tiedotepohjat medialle ja muita viestintävinkkejä löytyy lisää RedNetin Nälkäpäiväryhmästä. Ryhmä on hyödyllinen kaikille, jotka järjestävät Nälkäpäivää. Olethan jo liittynyt ryhmään? Lisätietoja: Tiedottaja Anna Vuorinen, 020 701 2224, anna.vuorinen@punainenristi.fi
NÄLKÄPÄIVÄ 17. 19.9.2015 Nälkäpäivä pitää keräyskoneiston terässä Keskustoimisto ilmoitti hätäapukeräyksen käynnistämisestä klo 10.50. Kymmenen minuuttia myöhemmin tieto oli saavuttanut Savo-Karjalan joka ainoan osaston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, kotimaan avun yhteyshenkilön ja keräysjohtajan. Osastot hälytettiin tehokkaasti tekstiviestillä, ja ensimmäinen kerääjä saatiin liikkeelle klo 11.30. Aika reipasta toimintaa vai mitä?, toteaa Pulkkinen. Näin nopea toiminta ei olisi mahdollista ilman Nälkäpäivää. Kun Punaisen Ristin keräyskoneisto kerran vuodessa öljytään ja huolletaan, pysyy se toimintakunnossa myös yllättävissä tilanteissa. Johanna Lassy-Mäntyvaara Kun Punaisen Ristin keräyskoneisto kerran vuodessa huolletaan, pysyy se toimintakunnossa myös yllättävissä tilanteissa. Kun Nepaliin iski maanjäristys lauantaina 25. huhtikuuta 2015, avun tarve oli valtava mutta ei yllättävä. Maanjäristystä oli osattu odottaa jo vuosia, ja Nepalin Punainen Risti oli kouluttanut vapaaehtoisia toimimaan katastrofitilanteissa. Jo samana päivänä kun maanjäristys tapahtui, olivat vapaaehtoiset etsimässä ihmisiä raunioista sekä antamassa ensiapua loukkaantuneille. Pian sen jälkeen vapaaehtoiset alkoivat rakentaa vessoja ja jakaa avustustarvikkeita. Kyse on valmiudesta. Sitä on myös Suomessa rakennettu. Kun maa järisi Nepalissa, alkoi myös Suomessa tapahtua. Savo-Karjalan piirin valmiuspäällikön Ville-Petteri Pulkkisen mukaan nopean toiminnan mahdollistaa tehokas hälytysjärjestelmä. Valmiudessa on pohjimmiltaan kyse kyvystä toimia. Kyky muodostuu siitä, että meillä on koulutettuja ihmisiä, jotka osaavat tehtävänsä ja jotka saamme nopeasti liikkeelle. Meidän pitää rakentaa omaa valmiuttamme riippumatta siitä, onko tavoitteena vastata viranomaisen antamiin tehtäviin vai turvata oman toiminnan jatkuvuutta Nälkäpäivän avulla, Pulkkinen sanoo. Tehtävät kannattaa käydä läpi ennen Nälkäpäivää Nälkäpäivä on hyvä mahdollisuus kehittää Punaisen Ristin valmiutta järjestönä. Jokaisessa osastossa kannattaa ennen Nälkäpäivää käydä läpi tehtävien määrittely, vastuuhenkilöiden nimeäminen, ryhmien kokoaminen ja kouluttaminen, taktinen suunnittelu sekä toiminta ja toiminnan aikainen huolto. Jokaisen osaston kannattaa toisin sanoen laatia keräyssuunnitelma. Nepalin kaltaiset hätäapukeräykset testaavat valmiutta. Pyyntö keräyksen aloittamisesta tulee nopeasti, ja tavoitteena on reagoida siihen mahdollisimman nopeasti. Suurin kompastuskivi on tavoitettavuus. Kuinka saamme kiinni juuri ne vapaaehtoiset, jotka saavat homman rullaamaan. Onhan kaikkien avainvapaaehtoisten yhteystiedot toimitettu piiriin tallennettavaksi? Onhan aiempien lipaskerääjien tiedot toimitettu piiriin tallennettavaksi, jotta heille voidaan lähettää keräyskutsu? Onhan Punaisen Ristin tapahtumakalenteriin syötetty tieto siitä, miten kerääjäksi voi tulla juuri teidän paikkakunnallanne? Ja ennen kaikkea ovathan keräysvälineet varmasti kunnossa? Kaikkea tätä harjoittelemme taas syyskuussa, kun 35. Nälkäpäivä koittaa. 6
NÄLKÄPÄIVÄ 17. 19.9.2015 Anteeksi, mutta minulla ei ole yhtään käteistä... Jokainen lipaskerääjä on kuullut tämän pahoittelun useammin kuin kerran. Muutama vinkki, miten tilanteeseen voi varautua: Ilmoita keräyksestä etukäteen ja pyydä varaamaan käteistä. Tilaa verkkokaupasta katastrofirahaston pikkuesitteitä ja anna sellainen kaikille, joilla ei ole käteistä. Esittees tä löytyvät kaikki lahjoitustavat lah joituspuhelimesta tilinumeroon, sekä Mobile Pay lahjoitusnumeroon. Pohdi, olisiko izettle-kortinlukija osastossanne tarpeellinen. Ainakin keräyspisteessä voisi olla yksi izettle, jolla korttilahjoitukset hoituvat kätevästi. Järjestä myyjäiset. Silloin ihmiset usein hoksaavat varautua käteisellä. Kerää pankkiautomaatin lähellä, jos mahdollista. Jakakaa lahjoituspyyntökirjeitä postiluukkuihin Pikkuruinen Hiittisten osasto tekee joka vuosi hyvän keräystuloksen jakamalla lahjoituspyyntökirjeitä postilaatikoihin. Tänä vuonna olemmekin tehneet valmiin kirjepohjan, johon tarvitsee vain lisätä osaston nimi allekirjoitukseksi sekä osaston Nälkäpäivä-viite, jolloin kaikki lahjoitukset ohjautuvat suoraan osaston Nälkäpäivä-tulokseen. Kirjeiden jakaminen on hyvä tapa osallistua myös lipaskeräämistä vieroksuville. Tulostamiseen kannattaa pyytää apua vaikkapa paikalliselta yritykseltä. Kirjepohja löytyy Rednetistä: Tieto ja taito > Nälkäpäivä > Keräyksen järjestäminen > Lahjoittaminen ilman käteistä Lisätietoja: Varainhankinnan suunnittelija Mia Ekström-Huttunen, 020 701 2193, mia.ekstrom-huttunen@punainenristi.fi izettle on helppo käyttää izettle-kortinlukija ja sovellus on helppo tapa vastaanottaa korttimaksuja. Kortinlukija tarvitsee kaverikseen vain yhteensopivan kännykän tai tablettitietokoneen, jossa on nettiyhteys ja izettle-sovellus ladattuna. Ehdit vielä hyvin hankkia izettle lukulaitteen Nälkäpäivä-keräystä varten ja/tai avata osastollesi oman izettle-tilin. Omaa tiliä voi käyttää korttimaksujen vastaanottoon myös osaston tapahtumissa tai vaikkapa joulumyyjäisissä. Tilin avaamisesta ei koidu mitään kustannuksia. Maksupalkkio 1,75 % peritään ainoastaan toteutuneista maksuista. Käy tutustumassa palveluun www.izettle.fi tai ota yhteyttä ja saat ohjeet käyttöönottoa varten: Varainhankinnan koordinaattori Tiina Kirves, 020 701 2216, tiina.kirves@punainenristi.fi izettle-kortinlukijan avulla korttilahjoitukset hoituvat näppärästi. Kortinlukijan lisäksi tarvitaan kännykkä tai tablettitietokone, jossa on nettiyhteys. Robert Keskinen 7
NÄLKÄPÄIVÄ 17. 19.9.2015 Koulut mukaan tuotto nousuun! Koulut ovat Nälkäpäivän suuri mahdollisuus. Koulukeräyksen tuotto on monilla paikkakunnilla yli 25 prosenttia koko keräystuotosta. Turunmaan piirin osastot keräävät jopa 45 prosenttia Nälkäpäivä-tuloksestaan koulujen kautta. Turunmaalla sanotaankin, ettei peruskoulusta pääse läpi tutustumatta Punaiseen Ristiin ja Nälkäpäivään. Jos osastosi alueella on niin monta koulua, ettet ehdi ottaa jokaiseen yhteyttä, kannattaa ainakin yksi alakoulu hoitaa hyvin. Herttoniemen osasto Helsingissä tekee yhteistyötä kahden koulun kanssa. Osaston keräysjohtajan Kalle Valkaman mukaan homma sujuu omalla painollaan ensimmäisen kerran jälkeen. Osasto on kouluihin ensimmäisen kerran yhteydessä toukokuun lopulla. Elokuussa sovitaan yksityiskohdista vastaavan opettajan kanssa. Oppilaat voivat kerätä ryhmissä tai esimerkiksi pareittain. Apupossu auttaa keräyksessä Kouluja voi innostaa mukaan myös ehdottamalla opettajille, että alakoululaiset askartelevat tyhjistä maitopurkeista värikkäät apupossut. Niihin lasten on hauska kerätä lahjoituksia kotijoukoilta. Koulut voivat tilata helpot ohjeet askarteluun verkkokaupasta elokuun alussa. Kuljetamme lippaat ja liivit aamulla kouluille ja haemme ne iltapäivällä pois. Jos keräys on jatkunut toisenkin päivän, lippaat on jätetty yöksi lukkojen taakse, Valkama kertoo. Keräykseen satsaaminen on kannattanut. Herttoniemen osaston keräystulos on puolitoistakertaistunut. Askartelimme apupossut esikoululaisten ryhmässä. Lapset osallistuivat innolla ja ohjeita oli helppo noudattaa. Eija Niemi ja Sirkku Latvala, Kotirannan päiväkoti, Haarajoki Jarkko Mikkonen Koulut voivat osallistua Nälkäpäivään monin tavoin. Espoon kansainvälisen koulun oppilaat kävelivät rahaa keräykseen: vanhemmat sponsoroivat lapsiaan valitsemallaan summalla per kilometri. Ohjeet Apupossun askarteluun löytyvät Rednetistä: Tieto ja taito > Nälkäpäivä > Nälkäpäivä kouluissa Lisätietoja: Varainhankinnan suunnittelija Eeva Arrajoki, 020 701 2274 eeva.arrajoki@punainenristi.fi 8
VAIN ELÄMÄÄ GOES KOTIMAAN AVUN OHJEET PÄIVITETTY Vain elämää goes Punainen Risti tulee taas Nelonen Median ja Punaisen Ristin yhteistyössä tuottama Vain elämää goes Punainen Risti -erikoislähetys viime syksynä oli suuri menestys. Ohjelmaa katsoi noin 512 000 suomalaista, ja Punaiseen Ristiin tuli ohjelman ansiosta loppuvuonna moninkertainen määrä vapaaehtoisia ja kuukausilahjoittajia. Teemu Ullgren Koska ohjelma onnistui hyvin, se tehdään uudestaan tänä vuonna. Vain elämää goes Punainen Risti -erikoisjakso tulee Neloselta 13.11. Jaksossa laulajat tutustuvat tänä vuonna monimuotoiseen ystävätoimintaan tavaten vapaaehtoisia eri puolilla Suomea. Jos viime vuoden kokemukseen on luottaminen, Punainen Risti tulee kiinnostamaan ohjelman jälkeen uusia vapaaehtoisia ja lahjoittajia. Siksi osastojen syksyn suunnittelussa on hyvä varata aikaa uusien vapaaehtoisten, etenkin ystävien vastaanottamiselle. Jos mahdollista, marras-joulukuu olisi hyvä aika järjestää ystäväkurssi tai uusien vapaaehtoisten kurssi tai -ilta. Samalla on hyvä tarkistaa, että osaston tiedot RedNetissä ovat ajan tasalla, ja tapahtumat löytyvät tapahtumakalenterista. Muun muassa Elastinen oli mukana viime vuoden Punainen Risti erikoisjaksossa. Tämän vuoden artistit selviävät myöhemmin. Viime joulukuussa vapaaehtoiseksi ilmoittautuneista 25 prosenttia oli kolmen kuukauden päästä mukana toiminnassa. Mahtavaa! Home muhii nurkissa auttaako Punainen Risti? Pitkään muhinut homevaurio, kodin vallannut ludearmeija auttaako Punainen Risti katastrofirahaston varoin? Vastaus on ei, ja perustelut siihen löytyvät juuri päivitetyistä kotimaan avun ohjeista. Niissä linjataan, että Punaisen Ristin tehtävänä on auttaa ihmisiä äkillisessä onnettomuudessa tai häiriötilanteessa, joista aiheutuu yksilölle tai perheelle kohtuutonta haittaa. Näitä ovat esimerkiksi tulipalo, tulva, muu luonnononnettomuus tai suuronnettomuus. Ohjeet päivitettiin edellisen kerran vuonna 2005. Uusiin ohjeisiin on nyt päivitetty myös osastojen omista varoistaan antamaa apua koskevia ohjeita sekä tarkistettu avustussummia. Osasto voi avustaa katastrofirahaston varoin yksittäistä ihmistä enintään 600 eurolla ja muita samassa taloudessa asuvia 300 eurolla henkeä kohden. Osasto voi omalla päätöksellään käyttää enintään 2 000 euroa avustustapausta kohden. Avustusta ei koskaan myönnetä rahana tai lahjakorttina. Vapaaehtoisten kohtuulliset matka-, muonitus- ja majoituskulut voidaan korvata katastrofirahastosta. Nälkäpäivä-keräyksen aikana lahjoittajia voi muistuttaa, että osa keräyksen tuotoista ohjataan kotimaan avustustoimintaan. Vuonna 2014 katastrofirahaston kautta avustettiin 160 tapauksessa autettuja oli 565 henkilöä. Katso tarkemmat ohjeet RedNetistä: Tieto ja taito > kotimaan apu https://rednet.punainenristi.fi/kotimaanapu Lisätietoja: Psykososiaalisen tuen suunnittelija Tuula Luoma, 020 701 2130 tuula.luoma@punainenristi.fi 9
PULLONPALAUTUSARPA Apua lantilla tue nuoria pantilla ja voita! Taas on mahdollisuus osallistua pullonpalautusarpajaisiin Lidl-myymälöissä ja tukea Nuorten Turvatalojen toimintaa. Arpajaiset järjestetään 1.6. 30.11.2015. Arpajaisiin voi osallistua pullonpalautuksen yhteydessä. Asiakas voi automaatilla valita, ottaako hän pullopantit rahana vai käyttääkö hän siitä osan tai vaikka kaiken palautusarpajaisiin. Arvan hinta on 5 senttiä, joten yhden ison limsapullon palautusarvolla saa jo 8 arpaa. Automaatilla saa heti tiedon arvonnan tuloksesta. Pääpalkintona on 30 000 euron arvoinen kultaharkko tai vene. Lisäksi arvotaan matkalahjakortteja, puhelimia ja Lidl-lahjakortteja. Tuotot ohjataan Suomen Punaisen Ristin kautta Nuorten turvataloille Suomen Punainen Risti ohjaa pullonpalautusarpajaisista saadut tuotot Nuorten turvataloille, jotka on tarkoitettu 12 19-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Taloissa tarjotut palvelut ovat ilmaisia ja niistä saa neuvonnan lisäksi väliaikaisen yösijan. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa ja Tampereella. Terhokerhot innostavat ympäri Suomen Sukupolvien välisille kohtaamispaikoille on suuri tarve. Sen on vuosi sitten aloitettu Koko Suomi leikkii -hanke osoittanut. Uuden raportin mukaan Terhokerhoja oli helmikuun loppuun mennessä perustettu 134 yhteensä 114 kunnan alueella. Kerhoja perustetaan koko ajan lisää. Kesäkuussa niitä oli jo yli 200 noin 180 kunnassa. Kerhoissa käytiin vuoden aikana lähes 18 000 kertaa. Puolet kävijöistä oli lapsia ja puolet aikuisia. Aikuisista 45 % oli yli 50-vuotiaita. Terhokerhot houkuttelivat mukaan yli 300 uutta vapaaehtoista. Terhokerhoihin osallistuneille aikuisille ja vapaaehtoisille huhtikuussa teetetyssä kyselyssä yli 90 % vastaajista koki, että toiminta on vaikuttanut positiivisesti mielialaan. Iloa tuotti muun muassa yhdessäolo lasten kanssa, joukkoon kuulumisen tunne ja itsensä tunteminen tarpeelliseksi. Peräti 72 % aikuisista oli saanut toiminnan avulla uusia ystäviä. Jos haluatte perustaa Terhokerhon, ottakaa yhteyttä alueenne leikkilähettiin: http://www. kokosuomileikkii.fi/terhokerho/leikkilahetit/ 10 Tervetuloa nuorten vuosikokoukseen! Valtakunnallinen nuorisotoimikunta ja Länsi-Suomen piirin nuoret toivottavat kaikki tervetulleiksi nuorten vuosikokoukseen Jyväskylän kristilliseen opistoon 2. 4. lokakuuta 2015! Kokouksessa käydään läpi kuluneen vuoden toimintaa ja päätetään nuorisotoiminnan kehittämissuunnitelmasta. Aloitteet käsitellään open space menetelmällä, johon kaikki osallistujat pääsevät mukaan. Aloitteita ja kannanottoja voi lähettää 15. syyskuuta asti. Kokouksen lisäksi luvassa on hauskaa oheisohjelmaa, yhdessä olemista ja iloa vapaaehtoisuudesta! Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoja löytyy Rednetistä ja sosiaalisesta mediasta. Lisätietoja: Kouluyhteistyön koordinaattori Pekka Laukkanen, 020 701 2154, pekka.laukkanen@punainenristi.fi
ICE-KORTTI NENÄPÄIVÄ ICE- ja arvonta/yhteydenottokortit kuoreen ja postiin Osastot ovat tilanneet runsaasti uusia ICE- ja arvonta/ yhteydenottokortteja erilaisissa tilaisuuksissa käytettäväksi. Hienoa, että korteille on käyttöä. Korttilähetyksissä on myös palautuskuori, jolla kortit voi palauttaa. Jos kuori on hävinnyt tai jo käytetty, voi omaan kirjekuoreen kirjoittaa alla olevan vastauslähetysosoitteen ja palauttaa kortit maksutta. Keskustoimistolta voidaan myös soittaa osalle yhteydenottokortin palauttaneista ja tarjota jäsenyyttä, vapaaehtoisuutta, lahjoittamista jne. tapauskohtaisesti. Arvonta- ja yhteydenottokorttien palautusosoite: Suomen Punainen Risti Info: LIIDI Tunnus: 5001674 00003 VASTAUSLÄHETYS Palautattehan kortit heti tapahtumien jälkeen! Jotta arvonta- ja yhteydenottokortin täyttäneet osallistuisivat valtakunnallisiin arvontoihin, tulee kortit palauttaa keskustoimistolle. Lisätietoja: Kampanjasuunnittelija Sari Byman, 020 701 2210 sari.byman@punainenristi.fi Nenäpäivä tuo auttajat yhteen Nenäpäivänä tehdään taas hullutellen hyvää kehitysmaiden lasten hyväksi. Ajankohta on lokakuun puolivälistä marraskuun puoliväliin. Nenäjoukkoihin kutsutaan mukaan paikalliset yritykset, yhteisöt, oppilaitokset ja vapaaehtoiset. Nenäjoukkojen yhteisissä tapaamisissa ideoidaan yhdessä, mitä hauskaa paikkakunnalle Nenäpäivänä keksitään. Yhteensä 18 paikkakunnalla on ennalta sovittu, että joku vapaaehtoinen yhdeksästä Nenäpäivässä mukana olevasta avustusjärjestöstä toimii paikkakuntansa Nenäkoor- dinaattorina. Punaisen Ristin vastuukaupungit ovat tänä vuonna Oulu ja Lahti. Myös muilla paikkakunnilla saa ja kannattaa olla mukana Nenäjoukoissa tai perustaa oma Nenätiimi. Nenäjoukkojen kautta tutustumme entistä paremmin oman paikkakuntamme aktiivisiin ja auttamishaluisiin ihmisiin ja saamme uutta potkua myös oman osastomme toimintaan. Nenäpäivä-show tulee television kautta jokaiseen kotiin 6. marraskuuta 2015. Inspiroidu ja opi uutta koulutusristeilyllä Syksyn Iloa auttamisesta -vapaaehtoisristeilylle 16. 18.10. on vielä muutamia paikkoja vapaana nopeille ilmoittautujille. Lisää tietoa risteilystä ja ilmoittautumislinkki löytyvät Rednetin osastotoimistosta (https://rednet.punainenristi.fi/iloa). Tervetuloa mukaan! Promokoulutus syksy 2015 / Promoutbildning hösten 2015 Yhteiset osat / Gemensamma moduler: Promo: yhteinen osa 3. 4.10. Kakkois-Suomi, (Mikkeli) 24. 25.10. Häme Tarkista syksyn 2015 promokoulutusten tarkat ajankohdat ja paikkakunnat piiritoimistosta tai RedNetin Promo-sivuilta. 11
UUTISIA JA AJANKOHTAISTA Lampaanlihaa ja vaateapua Mongoliassa Toimiva johto teki toukokuussa kenttä- ja tutustumismatkat Etiopiaan, Filippiineille ja Mongoliaan. Sain kuuden kollegan kera mahdollisuuden tutustua Mongolian Punaisen Ristin toimintaan neljän päivän ajan. Mongolia on maailman harvimmin asuttu maa. Kolmannes väestöstä viettää paimentolaiselämää ja 30 % väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Mongolian kansantalous on kasvanut viime vuosina nopeasti johtuen erityisesti kaivannaisteollisuudesta. Kansa on kuitenkin hyvin koulutettua ja 97 % väestöstä on lukutaitoista. Tunnetuin Mongolia lienee Tsingis-kaanistaan, joka valloitti maailmaa 1200-luvulla. Suomen Punainen Risti on tukenut Mongolian Punaista Ristiä 15 vuotta. Tuki on ollut muun muassa sosiaaliohjelmien, terveydenhuolto-ohjelmien, ensiapukoulutuksen ja kriisivalmiuden tukemista ja kehittämistä. Lisäksi on tuettu karjankasvattajien kriisivalmiutta ja annettu vaateapua. SPR:n ohjelmatuki loppuu vuonna 2016. Suomen Punainen Risti on tukenut Mongolian Punaista Ristiä yhteisöjen kriisivalmiuden kehittämisessä. Ohjelmilla on tuettu yhteisöjä, Punaisen Ristin osastoja ja paikallisia viranomaisia varautumaan katastrofivalmiuteen karjankasvatuksessa. Koulutuksen, katastrofikestävyyden vahvistamisen ja ruohovarastojen lisäämisen avulla ihmisiä on autettu valmistautumaan seuraavaan kriisiin ja siitä selviytymiseen. Paimentolaiselämän vaikeutuminen ja elinkeinon menettäminen on aiheuttanut runsasta muuttoa kaupunkien slummeihin. Kaupungeissa ei kuitenkaan ole töitä paimentolaisille. Yli kolmannes mongolialaisista elää köyhyysrajan alapuolella ja monesta asunnosta puuttuu lämmitys ja puhdas vesi. Köyhyys ja muuttoliike ovat aiheuttaneet sosiaalisia ja terveysongelmia. SPR:n tukemissa sosiaaliohjelmissa on keskitytty haavoittuvimpiin perheisiin, kuten yksinhuoltajien tai naisten vastuulla oleviin perheisiin, suurperheisiin ja köyhiin perheisiin. Koulutetut vapaaehtoiset tekevät säännöllisiä kotikäyntejä, joiden aikana keskustellaan terveys- ja hygienia-asioista ja annetaan tarpeen mukaan ruoka- hygieniatarvike- ja vaatepaketteja. Lisäksi on rakennettu sosiaalikeskuksia ja tuettu köyhien kouluttamista ammatteihin. Kun karja kuolee Mongoliaa on pitkään koetellut poikkeuksellisen rajut sääolot, mikä on vaikeuttanut karjankasvatusta. Ankarat talvet ja kuivat kesät ovat aiheuttaneet merkittäviä karjakuolemia ja elinkeinon menetystä paimentolaisille. 12 Yksi yhteinen Punainen Risti Oli kiinnostavaa havaita, että Punaisen Ristin työtekijät ja vapaaehtoiset puhuvat samoista asioista niin Suomessa kuin Mongoliassa. Aktiivinen jäsenhankinta, vapaaehtoisten rekrytointi ja kouluttaminen sekä vapaaehtoisten jaksamisesta huolehtiminen ovat yhteisiä aiheita. Kävimme kahden piirin alueella tutustumassa lasten ja nuorten ensiapu-, terveys- ja turvallisuus- kasvatukseen. Orkhonin piirin alueella oli Punaisen Ristin kummipäiväkoti, jossa Punaisen Ristin periaatteet ja terveyskasvatus olivat keskeinen osa päiväkodin toimintaa.
UUTISIA JA AJANKOHTAISTA Punainen Risti ei rahoittanut päiväkodin toimintaa, mutta tarjosi sen sijaan henkilökunnalle koulutusta. Chingeletin piirissä tapasimme lapsia ja nuoria Punaisen Ristin ensiapu- ja turvallisuuskurssilla. Nuoret esittelivät meille ylpeänä tietojaan kodin turvallisuudesta. Iloiset punapuseroiset vapaaehtoiset ottivat yleisön vastaan isojen keräyslippaiden kanssa. Vaikka Mongolian Punaisella Ristillä on omat haasteensa ja tarpeensa avun antamisessa kotimaassaan ja tarpeensa saada ulkomaista apua toimintaansa, ovat he valmiita tukemaan hädänalaisia. Konsertti oli hieno kokemus. Vaikutuksen teki myös se lämpö, aika ja vieraanvaraisuus, jonka työntekijät ja vapaaehtoiset antoivat meille. Paljon tuli syötyä lampaanlihaa ja sisäelimiä ja pakko oli ottaa muutama vodkaryyppy mongolialaiseen tapaan ihan digestiivisistä syistä, kuten he itse totesivat. Saimme myös omin silmin nähdä, että SPR:n vaateapu toimii. Suomalaisten lahjoittamat vaatteet lähtevät Kalkun logistiikkakeskuksesta säännöllisesti Mongolian Punaiselle Ristille, joka toimittaa vaateavun eteenpäin osastoille ja eteenpäin jaettavaksi avun tarvitsijoille. Matka vahvisti tunnetta ja kokemusta kansainvälisen Punaisen Ristin ykseydestä. Minuun teki suuren vaikutuksen se, että Mongolian Punainen Risti järjesti hyväntekeväisyyskonsertin Nepalin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. Kuva: Satakunnan piirin ja Orkhonin piirin toiminnanjohtajat Paula ja Tunga Yhteistyö Mongolian kanssa on selvästi ollut antoisaa ja tuloksellista molemmille osapuolille, Paula Ilén, toiminnanjohtaja HENKILÖMUUTOKSIA PIIRITOIMIS- TOSSA Toiminnanjohtaja opintovapaalle Piirin toiminnanjohtaja Paula Ilén lähtee 17.8. kouluttautumaan erä- ja luonto-oppaaksi. Satakunnan piirihallitus myönsi toukokuussa Paulalle opintovapaata vuodeksi. Paula pääsee toteuttamaan pitkäaikaisen haaveensa syventää retkeilytaitojaan. Toivotamme Paulalle iloa uusien haasteiden pariin. Takaisin Paula palaa 1.8.2016. Kari Petäjä aloittaa vs. toiminnanjohtajana ja Mia Vettenranta vs. valmiuspäällikkönä maanantaina 17.8. Anne-Mari Hakuni on palannut kahden vuoden työlomalta terveydenhuollon suunnittelijaksi, vaikkakin 12.8.-31.8. välisenä aikana hän toimii Harjavallan vastaanottokeskuksen väliaikaisena johtajana. 13
UUTISIA JA AJANKOHTAISTA Järjestöavustaja Joni Hiltunen Osa lukijoista saattaakin minut jo tuntea, mutta varmasti löytyy vielä paljon ihmisiä joille en ole vielä tuttu. Eli minun nimeni on Joni Hiltunen ja työskentelen Satakunnan piirissä järjestöavustajana. Työtehtäviini kuuluu erilaiset nuorisotyöt, kuten kouluvierailut, sekä muissa järjestötöissä avustaminen. Lisäksi olen myös kaikkien Satakunnan piirin osastojen käytettävissä, joten ottakaa rohkeasti yhteyttä! Työt aloitin 13.4.2015 ja tätä tekstiä kirjoittaessa tuntuu kuin siitä olisi jo vuosia. Työ Punaisella Ristillä on ollut niin mukavaa ja mielenkiintoista sekä mukaansa tempaisevaa, että aika on kulkenut kuin siivillä. Se mikä tästä työstä tekee mukavaa ja mielenkiintoista on kaikki ne ihmiset joiden kanssa saa olla tekemisissä. Lisäksi ikinä ei tiedä mitä työpäivä tuo tullessaan kun aamusta lähtee kotoa. Tällä tarkoitan siis sitä että työ on todella monimuotoista ja asioita saattaa tapahtua hyvinkin lyhyessä ajassa. Tässä työssä olen päässyt työskentelemään monessa mielenkiintoisessa hommassa. Esimerkiksi keväällä kävimme muutaman vapaaehtoisen kanssa kouluvierailuilla Porin Kyläsaaren ja Enäjärven kouluilla, jossa mm. kerroimme lapsille mikä on Punainen Risti ja opetimme ensiaputaitoja. Lisäksi keväällä pääsin mukaan Lapin osaston järjestämään toritapahtumaan, jossa oli todella mukava tunnelma! Kesän alussa olimme nuorten vapaaehtoisten kanssa mukana Porin kaupungin järjestämässä Tiäks sää-ohi o koulujen päätösillassa, jossa järjestimme nuorille kondomiajokortin suorittamista. Lisäksi läpi kevään olin mukana järjestämässä Bigpepa-leiriä ja itse leirille pääsin mukaan työskentelemään huollossa. Näiden lisäksi on ollut vielä monia muitakin hienoja tapahtumia. Vaikka olen päässyt hyvin sisään Punaisen Ristin maailmaan, niin on minulla vielä paljon opittavaa ja koettavaa. Syksyllä pääsen osallistumaan mm. Varhaisen puuttumisen koulutukseen ja Punaisen Ristin peruskurssille. Lisäksi yksi syksyn kohokohta, jota henkilökohtaisesti odotan, on nälkäpäiväkeräys, sillä en ole siihen aikaisemmin osallistunut kuin lahjoittajana. Terveisin, Joni Hiltunen Kiitos ja nähdään! Syyskuussa 2013 saavuin Sepänpellontie 2:een, josta matkani Punaisen Ristin työntekijänä alkoi. Nyt matka on tullut päätökseen. Sitä kesti pikkaisen vaille 2 vuotta. Matka on ollut hyvin antoisa ja monipuolinen erilaisine käänteineen. Siirryn nyt uus-vanhoihin haasteisiin, joten minä kiitän tästä mielenkiintoisesta ajasta ja matkakassiin jäi hieno ja haasteellinen kokemus, josta voin tulevaisuudessani ottaa opiksi ja hyödyksi seuraavissa jutuissani. Joten Kiitos ja nähdään! Ystävällisin terveisin Esa Vastamaa ex-ensiaputoiminnan koordinaattori Anne-Mari Hakuni on palannut terveydenhuollon suunnittelijan tehtäviin Esan siirtyessä muiden haasteiden pariin minä jatkan hänen hienosti hoitamaansa työtehtävää terveydenhuollon suunnittelijan tittelillä. Minulle tarjoutui mahdollisuus viettää kaksi antoisaa vuotta oppilaitosmaailmassa, josta olen erittäin onnellinen. Havaitsin kuitenkin melko nopeasti kaipaavani järjestötyön monipuolisuutta ja hektisyyttä. Minulle tämä päätös paluustani Satakunnan piirin terveydenhuollon suunnittelijan tehtäviin oli HELPPO. On siis erittäin hienoa palata työskentelemään Punaisen Ristin upeiden vapaaehtoisten ja työntekijöiden pariin. Kesäisin terveisin, Anne-Mari Hakuni, Terveydenhuollon suunnittelija 14
JÄRJESTÖASIAA RAUMAN VUOSIKOKOUKSEN SATOA Raumalla järjestetyssä Satakunnan piirin vuosikokouksessa 18.04.2015 valittiin piirin uudeksi puheenjohtajaksi Marju Pihlajamaa Punkalaitumelta. Varapuheenjohtajana jatkaa Ville Stenros Porista. Satakunnan piirin hallitus PJ Pihlajamaa Marju, Punkalaidun, 2015-17 VPJ Stenros Ville, Pori, 2015-2017 Hallituksen jäsenet Hälli Timo, Huittinen, 2015-2017 Kivelä Jani, Ikaalinen, 2015-2017 Lindström Virpi, Pori, 2014-2016 Meriniemi Hannu, Rauma, 2015-2017 Paavola Tuija, Kokemäki, 2015-2017 Rasimus Tarja, Kankaanpää, 2015-2017 Riihiluoma Vesa, Ulvila, 2014-2016 Ristiniemi Päivikki, Kiikoinen, 2015-2017 Sedig Kyllikki, Eura, 2014-2017 Sjösten Marju, Pori, 2014-2016 Suntila Hilkka, Vammala, 2014-2016 Tamminen Kaarina, Eurajoki, 2014-2016 Tenlen Riitta, Rauma, 2015-2017 Viljakainen Jussi, Jämijärvi, 2015-2017 Vuori Riitta, Vammala, 2014-2016 Vätti Tuula, Säkylä, 2014-2016 Kooste piirihallituksen päätöksistä 27.5.2015 1. ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Järjestön hallitus on vuonna 2011 päättänyt julkaista kokoustensa pöytäkirjat. Asiaa käsiteltiin uudelleen hallituksen tammikuun 2015 kokouksessa, jossa hallitus myös kannusti muita järjestön yk-siköitä avoimuuden lisäämiseen. Hallitus päätti, että valtuustolle annetaan toukokuussa 2015 raportti piirien ja laitosten päätöksistä koskien päätösasiakirjojen julkisuutta. Satakunnan piirin hallitus päätti julkaista kokousten päätökset koottuna piirin sivuilla ja tiedotteessa. 2. SOPIMUS SPR:N ENSIAUTTAJATASOISES- TA ENSIVASTETOIMINNASTA Satakunnan sairaanhoitopiiri on uusinut ensivastesopimuksensa piirin kanssa. Piiri vastaa alueellaan osastojensa ensivastetoiminnasta. Ensiaputoiminnan koordinaattori Esa Vastamaa on valmistellut sopimusta piirin puolesta. Sopimus merkittiin tiedoksi. 3. TOIMINNANJOHTAJAN OPINTOVAPAA, VUOSILOMA JA SÄÄSTÖVAPAA Toiminnanjohtaja Paula Ilén on saanut opiskelupaikan Karkun opiston erämatkailulinjalta. Kyseessä on omaehtoinen ammatillinen lisäkoulutus, joka kestää vuoden 10.8.15-29.7.16. Toiminnanjohtajalle myönnettiin opintovapaata, vuosilomaa ja säästövapaata seuraavasti: Vuosiloma 10.8.15-31.8.15 19 pv Opintovapaa1.9.15-30.6.16 10 kk Säästövapaan purku 1.7.-31.7.16 26 pv 4. TOIMINNANJOHTAJAN SIJAISUUS Toiminnanjohtaja Paula Ilén sijaiseksi opintovapaan ajaksi nimitettiin valmiuspäällikkö Kari Petäjä ajalle 10.8.15-29.7.16. 5. VALMIUSPÄÄLLIKÖN SIJAISUUS Valmiuspäällikön sisäiseksi nimitettiin Mia Vettenranta ajalle 10.8.15 29.7.16. 6. PUHEENJOHTAJA NUORISOTOIMIKUN- TAAN Piirin nuorisotoimikuntaan kuuluu seuraavat henkilöt. Emmi Tuohimaa (1.1. 31.12.2015), Ulvila Andreas Holmi, (1.1. 31.12.2015), H:valta Tuomas Pietilä, (1.1. 31.12.2015), Rauma Emmi Lehikoinen, (1.1. 31.12.2015), Pori Tytti Wallenius, (yleiskokouskausi), Pori Nina Fisk, (yleiskokouskausi), asiant. jäsen Mia Sajantola, (yleiskokouskausi), asiant. jäsen Eliisa Peltoniemi, (yleiskokouskausi), asiantuntijajäsen Työjärjestyksen mukaan toimikuntien ja valiokuntien puheenjohtajat valitaan piirinhallituksesta. Puheenjohtajiksi valittiin Virpi Lindström ja Marju Sjösten Porin osastosta. 7. EA-RYHMIEN EA-PÄIVYSTYSTOIMINNAN TILANNE JA TOIMINTATAPAMUUTOS KES- KUSTELUN AVAUS Ensiapu- ja valmiusvaliokunnassa 2/2015 on käyty keskustelua ensiapupäivystysten järjestämisestä ja toimintatapojen muutoksesta. Tavoitteena tulisi olla, että pystytään vastaamaan päivystystarpeeseen ja ensiapupäivystäjät pääsevät tasaisesti päivystämään. Lisäksi on pohdittu parempaa näkyvyyttä ja saavutettavuutta tilaajien näkökulmasta. Todettiin, että osastojen päivystystoiminnan tukeminen on tärkeää. Piirin tulee saadatietoonsa osastojen päivystysresurssit ja päivystäjien laatu, jotta toimintaa voidaan 15
JÄRJESTÖASIAA kehittää yhteistyössä osastojen kanssa. Todettiin myös, että yhteinen resurssinhallinta on tärkeää kaikille osapuolille. Porin osastossa päivystystoiminta on kunnossa, mutta muut osastot kaipaavat tukea. Päätettiin, että ensiapu- ja valmiusvaliokunta jatkaa päivystystoiminnan pohdintaa ja tekee piirihallitukselle selkeän ehdotuksen toimenpiteistä. 8. LEIRIKESKUKSEN REMONTTI Kiinteistötoimikunta on pohtinut leirikeskuksen leipomo-nimisen majoitusrakennuksen peruskorjausta, koska majoitustila ei täysin vastaa tämän päivän standardeja. Päätettiin jatkaa peruskorjauksen suunnittelua ja hakea Leader-rahoitusta Karhuseutu ry:ltä. 9. AVAINVAPAAEHTOISTEN RISTEILY Keskustoimisto järjestää avainvapaaehtoisten risteilyn Iloa auttamisesta riemua risteilystä 16.-18.10.2015. Risteily on tarkoitettu puheenjohtajille, varapuheenjohtajille, rahastonhoitajille, jäsenmestareille, keräysjohtajille, kotimaanavun yhteyshenkilöille, tiedottajille, valmiuden yhteyshenki-löille, varainhankinnan yhteyshenkilöille ja veripalveluyhteyshenkilöille. Piiri järjestää yhteiskuljetuksen risteilylle. Lisäksi risteilyllä pidetään piirihallituksen lokakuun kokous. ANSIOMERKKI JA MITALIHAKEMUKSET Ansiomitalianomukset käsitellään piirissä kerran vuodessa. Osaston hallitus toimittaa kaikki ehdotukset piiritoimistoon 31.10.15 mennessä. Piirin hallitus käsittelee hakemukset seuraavassa kokouksessaan. Tämän jälkeen piiri toimittaa ansiomitaliehdotukset edelleen SPR keskustoimistoon. Järjestön hallitus käsittelee anomukset kokouksessaan tammikuussa, minkä jälkeen sisäasiainministeriö vie asian presidentin esittelyyn. Koska mitalin myöntäminen perustuu paljolti toimintavuosiin, on lomakkeesta löydyttävä se vuosi, mistä lähtien henkilö on ollut vapaaehtoistoiminnassa mukana. Samoin luottamustehtävien ja vapaaehtoistehtävien (EA-ryhmän jäsen, ystävä yms.) kohdalla on oltava vuodet mistä alkaen ja mihin saakka on toiminut tehtävässä. Myös syntymäaika on oltava lomakkeessa. Muista täyttää kohta missä huomionosoitus luovu tetaan saajalleen. Jos ei erikseen mainintaa niin luovutus tapahtuu piirin vuosikokouksessa huhtikuussa. Ansiomitaliohjeen ja lomakepohjan saat Rednetin osastotoimistosta tai pyytämällä sen piiritoimistosta, puh. 040 125 0210 tai paula.hellgren@punainenristi.fi HUMANITAARISEN OIKEUDEN PERUSKURS- SI 10. 11.10.15, Pori Sodassa kaikki ei ole sallittua! Onko sääntöjä, jotka suojelevat siviilejä sodan runtelemassa Syyriassa? Valvooko joku vankien elinolosuhteita Guantanamon vankilassa? Kannattaako sodan oikeussäännöistä puhua myös rauhan aikana? Kyllä, kyllä ja kyllä! Yksi Punaisen Ristin maailmanlaajuisista tehtävistä on tiedottaa sodan oikeussäännöistä, myös rauhan aikana. Kaikkien maailman valtioiden hyväksymien Geneven sopimusten mukaan Punainen Risti on valtuutettu suojelemaan ja auttamaan siviilejä, sotavankeja ja haavoittuneita sotilaita. Kaksipäiväinen kurssi järjestetään SPR Satakunnan piirin koulutustilassa, os. Pohjoispuisto 2, Pori. Koulutusta on lauantaina klo 10 17 ja sunnuntaina klo 9-14. Ilmoittauduthan mukaan to 1.10. mennessä sähköpostitse satakunta@punainenristi.fi tai puhelimitse 020 701 2820. Kurssi maksaa 5 Punaisen Ristin jäsenille ja 30 ei-jäsenille. Kurssimaksuun sisältyvät sähköiset materiaalit, kevyet lounaat sekä kahvit. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Tutustu sodan oikeussääntöihin: www. humanitaarinenoikeus.fi Lisätietoja kurssista voi kysellä monikulttuurisuustoiminnan kehittäjältä pauliina.pensikkala@punainenristi.fi LAPSET JA NUORET NUORTEN JA NUORTENMIELISTEN TA- PAAMINEN 5.9.15, Pastuskeri Tule mukaan kuulemaa millaisia tekoja olemme tehneet sekä kuulemaan mitä kaikkea voimme tehdä! Tapaaminen järjestetään Pastuskerissa lauantaina 5.9. klo 12 alkaen, jonka jälkeen 16
LAPSET JA NUORET on mahdollisuus jäädä viettämään vapaamuotoista iltaa. Kaikki nuoret ja nuortenmieliset ovat tervetulleita mukaan! Ilmoittautuminen 1.9. mennessä sähköpostitse satakunta@punainneristi.fi tai puhelimitse 020 701 2820. Lisätietoja avustuksesta lasten ja nuorisotoiminnan osalta voi kysellä Johanna Kyläojalta, johanna.kylmaoja@redcross.fi tai 020 701 2144. BIGPEPA -76 leiriläistä, 37 henkilökunnan jäsentä. - 5 päivää Pastuskerissa, 0 sadepäivää. - Teemana urbaani selviytyjä. - Paljon uusia kavereita, uuden oppimista ja grillattua banaania toffeekastikkeella. AVUSTUSTA NUORISOTOIMINTAAN Hyvä päivä-avustusten kriteerit ovat päivittyneet. Päivityksen ansiosta kerta-avustuksia myönnetään nyt myös ensiapuryhmätoiminnan, ystävätoiminnan ja terveyspisteiden lisäksi nuorten toiminnalle. Tukea voi siis hakea nuorisotoiminnan aloittamiseen tai kehittämiseen! Kertaluonteisten avustusten summa 300. Haku on jatkuva. 1) kertaluonteisena avustuksena osaston toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen: Ensiapuryhmätoimintaan Ystävätoimintaan Terveyspistetoimintaan Nuorisotoimintaan 2) projektitukena osaston toteuttamalle yhteisölähtöiselle hankkeelle terveyden, hyvinvoinnin ja yhteisön turvallisuuden edistämiseen. Nuorisotoimintaan voidaan avustusta my- Reddie Kids -kerhon, nuorisoryhmän tai läsykerhon käynnistämiseen tai kehittämiseen osastoon. Avustusta voi käyttää: Käynnistämiseen syntyviin kuluihin (esim. rekrytointi, materiaalit, ohjaajien koulutus) tai Olemassa olevan toiminnan monipuolistamiseen ja kehittämiseen (esim. rekrytoimalla maahanmuuttajanuoria ja lapsia mukaan jo olemassa olevaan toimintaan). Osaston järjestämään lasten tai nuorten leirin osaston alueella. Avustusta voi käyttää leirikustannuksiin, esimerkiksi materiaaleihin, majoitus- ja ruokailukuluihin, rekrytointiin ja ohjaajien koulutukseen. 17
SOSIAALIPALVELU JA YSTÄVÄTOIMINTA UUSI ALUETYÖNTEKIJÄ ESITTÄYTYY Olen Birgitta Valli ja aloitin huhtikuun alussa Satakunnan piirin omaishoitajien tukitoiminnan aluetyöntekijänä. Toimialueenani on tällä hetkellä kymmenen osastoa piirimme alueella. Koulutukseltani olen lähihoitaja ja geronomi (AMK), ja ennen Punaiseen Ristiin tuloa työskentelin Porin kaupungin perusturvan vanhuspalvelussa. Olen kotoisin Parkanosta ja elämäni varrella olen asunut Tampereella, Mouhijärvellä ja Ikaalisissa. Viimeiset viisi vuotta olen asunut perheeni kanssa Porissa. Työkokemusta on kertynyt erityislasten avustajan, kotihoidon, virikevastaavan ja ikäihmisten liikuntahankkeen työntekijän rooleissa. Omaishoitajuus on näkynyt työskennellessäni kotihoidossa, vertaistukiryhmän ohjaajana toimiessani sekä viimeisimmässä palveluohjaajan työnkuvassa omaishoidon alueella. Punaisen Ristin toiminta on minulle uutta, mutta innolla olen uppoutunut monipuoliseen työkenttääni. Uudessa työnkuvassani olen mukavasti päässyt alkuun tutustumalla alueeni osastojen toimintaan sekä kuntien viranomaisiin. Tänä kesänä Pastuskerin omaishoitajien virkistysleiriin osallistui 20 omaishoitajaa ympäri Satakunnan piirin aluetta. Oli hieno kokea näin ensimmäistä kertaa, kuinka vapaaehtoistyöllä saadaan upeat järjestelyt ja viikko-ohjelma kasaan. Lisäksi valtakunnallinen kut-suseminaari on tulossa omaishoitajien tukitoiminnan vapaaehtoisille, mikä järjestetään 25.-26.9. täällä Porissa. Toimintaa riittää, mutta se on tarkoituskin -omaishoitajien hyväksi. Aurinkoisin kesäterveisin, Birgitta HARJAVALTAAN TURVAPAIKANHAKI- JOIDEN VASTAANOTTOKESKUS Maahanmuuttovirasto ennakoi, että vuoden loppuun mennessä turvapaikanhakijoiden määrä voi olla jopa 8000. Viime vuonna turvapaikkaa haki 3 651 henkilöä. Tällä hetkellä kaikki majoituspaikat vastaanottokeskuksissa ja alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden ryhmäkodeissa ovat täynnä. Uusien vastaanottokeskusten perustamisesta vastaavat kunnat ja Suomen Punainen Risti. Maa-hanmuuttovirasto ohjaa vastaanottotoimintaa valtakunnallisesti. Sisäministeriö tekee päätökset vastaanottokeskusten avaamisesta ja majoituspaikkojen lisäämisestä. SPR:lla on sopimus maahanmuuttoviraston kanssa yhteistyöstä. SPR:n keskustoimisto otti piirien toiminnanjohtajiin yhteyttä 24.6. maahanmuuttoviraston pyynnöstä ja pyysi valmistautumaan vas-taanottokeskusten perustamiseen. Punaisen Ristin ylläpitämiä vastaanottokeskuksia on tällä hetkel-lä Rovaniemellä, Kemissä, Mänttä-Vilppulassa, Kristiinankaupungissa, Turussa ja Punkalaitumella. Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa perustuu Suomen lakiin, ks. Laki kansainvälistä suoje-lua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 17.6.2011/746. Laissa määritellään turvapaikanhakijoiden oikeudet ja vastaanottotoiminta. Punaisen Ristin virallise-na tehtävänä taas on Tasavallan Presidentin asetuksen mukaan toimia viranomaisten tukena ja auttaa avun tarpeessa olevia ihmisiä. SPR:n vastaanottotoiminnan koordinaattori otti toiminnanjohtajaan yhteyttä 15.7. maahanmuutto-viraston pyynnöstä ja pyysi etsimään tiloja. Etsinnän tuloksena parhaaksi osoittautui Harjavallan Satalinnan sairaalan tilat. Maahanmuuttovirasto pyysi tekemään virallisen arvion tiloista ja perus-tamiskustannuksista. Sisäministeriö teki päätöksen uuden vastaanottokeskuksen perustamisesta 30.7., jonka jälkeen maahanmuuttovirasto pyysi piiriä kiirehtimään asiaa. Harjavallan vastaanottokeskus on 260 paikkainen laitospaikka aikuisille ja perheille. 18
SOSIAALI- JA YSTÄVÄTOIMINTA SOSIAALIPALVELU JA YSTÄVÄTOIMINTA Toimeksianto-päivä on 12.8.15 ja toimeksianto on voimassa toistaiseksi puolen vuoden irtisanomisajalla. Ensim-mäiset asukkaat tulevat kuukauden kuluttua toimeksiannosta. Käyttöön otetaan sairaalan 3. ja 4. kerros. vaatii valtion, kuntien ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä. Hyvään elämään kuuluu myös eläminen ilman pelkoa ja ympäristön turhia ennakkoluuloja, siitä olemme vastuussa me kaikki. Vastaanottokeskus työllistää 15 henkeä ja ostovoimaa se nostaa lähialueilla noin miljoonan verran vuodessa. Viime kädessä kuitenkin kyse on siitä, että turvapaikkaa hakeviille ihmisille on lain ja humanitaarisen avun merkeissä annettava ihmisarvoinen suoja ja kohtelu. Paula Ilén, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti muistutti Maailman pakolaispäivän kannanotossaan, että pakolaisten ja siirtolaisten ihmi arvoa on kunnioitettava. Tänä vuonna kymmenet tuhannet siirtolaiset ovat matkustaneet oman henkensä vaarantaen Välimeren yli Eurooppaan. Siirtolaiset joutuvat jättämään kotinsa löytääkseen turvaa, paremman tulevaisuuden tai yksinkertaisesti saadakseen takaisin ihmisarvonsa. Italian Punainen Risti päivystää joka päivä satojen vapaaehtoisen voimin kaikissa maan satamissa. Viime vuonna se auttoi yli 140 000 siirtolaista, joista yhä useammat ovat naisia ja yksin tulleita lapsia. Vapaaehtoiset ja työntekijät antavat ensiapua, jakavat ruokaa ja vettä sekä järjestävät kuljetuksia lähialueen sairaaloihin. Inhimillisen kärsimyksen vähentämisen kestävät ratkaisut ovat lähtömaissa. Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön keinoin oloja voidaan parantaa niin, että entistä harvemmat ovat pakotettuja lähtemään vaaralliselle matkalle kohti parempaa elämää. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan vuoden 2015 alussa maailmassa oli 960 000 ihmistä, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, mutta vain 80 000 uudelleensijoituspaikkaa vuosittain. Punainen Risti suosittelee EU-maita lisäämään pakolaisten sijoituspaikkojen määrää. Kun pakolaiset saapuvat Suomeen ja aloittavat elämän uudessa ympäristössä, tärkeintä on panos-taa alkuvaiheen tukeen. Kotoutumisen onnistuminen, erityisesti kielitaidon ja työllistymisen varmistaminen, Kuva: Yhteistä iloa! Raumalle viime syksynä saapuneet syyrialaiset ja Rauman osaston ystäviä kaupunkikierroksella Raumalla kesäkuussa. Teksti: SPR Kuva: Pauliina Pensikkala Miksi me teemme pakolaistyötä? Punainen Risti toimii periaatteidensa mukaisesti: tavoitteena on suojella elämää, terveyttä ja ihmisarvoa. Punainen Risti edistää ihmisten välistä ymmärrystä, ystävyyttä, yhteistyötä ja pysyvää rauhaa. Punainen Risti pyrkii lievittämään ihmisten kärsimyksiä pelkästään avun tarpeen, ei kansallisuuden, uskonnon, rodun, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman perusteella. Lisäksi autamme viranomaisia vastaanottotyössä: Kun hakijoita tulee tavallista enemmän, Punaisen Ristin piirit voivat perustaa uusia keskuksia viranomaisten pyynnöstä. Mitä minä voin tehdä? Ryhdy Suomeen muuttaneen ystäväksi ja näin tuet hänen kotoutumistaan. Lähde mukaan ryhmätoimintaan tai perusta osaston tuella uusi ryhmä, esimerkiksi läksyjenlukupiiri tai kieliryhmä. Jaa tietoa monikulttuurisuudesta ja osallistu esimerkiksi rasisminvastaisen päivän tapahtumiin. Lisätietoa monikulttuurisesta toiminnasta: monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Pauliina Pensikkala, pauliina.pensikkala@redcross.fi p. 020 701 2419, ja/tai omasta osastosta. 19
TERVEYS JA ENSIAPU ENSIAPURYHMÄTOIMINTA RAUMALLA Raumalla ensiapuryhmätoiminta alkoi 1969. Alkuaikojen erikoisuutena oli tiepalveluautotoiminta. Ryhmässä oli henkilöitä jotka päivystivät juhlapyhien aikaan lähialueella ja auttoivat pulaan jääneitä autoilijoita. Myöhemminkin tätä toimintaa ollut niin että Tiepalvelumiehen kyydissä on ollut ensiapuryhmäläinen. Näin lisättiin ryhmäläisten maastossa liikkumisen taitoja, mitkä taas ovat tärkeitä vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnoissa, joka on tietysti tärkeä osa ryhmätoimintaa. Rauman ryhmään otetaan mukaan uusia jäseniä koko ajan. Syksyn toiminta alkaa elokuun aikana. josta ilmoitamme lehdissä. Yhteyttä voit ottaa ryhmämme puhelimeen 02-5334668. Ensiapuryhmällä on Raumalla hyvät olosuhteet toimia. Osastolla on ollut mahdollisuus tukea ryhmän hankintoja aina tarpeen mukaan. Isot ja vaativat päivystykset ovat osaltaan ohjanneet tasokkaisiin varustehankintoihin. Osasto on itse myös rakentanut monenmoista päivytyksissä tarvittavaa välineistöä. RMJ:n juhannusjuhlan ensiapupäivystys oli ihan oma lukunsa ryhmän toiminnassa. Ympärivuoro-kautisen päivystysviikonlopun aikana asiakkaita kävi pisteillämme parhaimpana vuonna 1300. Avustimme lääkärijohtoista ammattihenkilöistä koostuvaa ensivasteryhmää. Yhteistyö sujui erin-maisesti. Päivystykseen saimme apuja useasta ryhmästä eteläsuomen alueelta. Omat voimat eivät olisi riittäneet. Vaativin päivystys mielestäni meille on kuitenkin ollut motocrossajot, joita Raumalla on järjestetty kymmenien vuosien aikana. Motocrossajojen ansiosta varusteita on hankittu ja ensiaputaitoja kohotettu juuri näihin tarpeisiin. Päivystykset ovatkin se näkyvin osa ryhmätoiminnassa ja toisaalta se mielenkiintoinen asia, minkä takia ryhmätoimintaan kannattaa tulla mukaan. On se ryhmätoiminta paljon muutakin. Ei aina kiinnosta opetella niitä ensiaputaitoja. Yhteishenkeä pitää kehittää ja silloin tehdäänkin ihan jotain muuta. Mikä toisaalta palvelee muuhunkin toimintaan. Rauman ryhmässä on pyritty toimintoihin joihin ryhmäläisillä on kiinnostusta. Yhteen aikaan harrastimme retkeilyä ihan vuosittain. Rauman saaristossa vietettiin viikonloppua telttaillen kesällä ja talvella. Kun taidot ja into kasvoi niin lähdimme vaeltamaan Lapin tuntureille ja sitäkin tehtiin syksyllä ja talvella. Vaelsimme myös UKK-puistossa ja Käsivarren alueella. Talvivaellukseen kuului tietysti lumiluolan rakentelu ja yöpyminen siellä. Jazz-kadun päivystykseen paikalle saatu vieraita. EA-ryhmä talvivaelluksella itä-lapissa Vongoivan alueella. Ryhmä yöpyi turvekodassa, teltassa ja lumikuopassa. PÄIVYSTYSENSIAPUKURSSI 27.-28.11.2015 Aika: 27.-28.11.2015 (perjantai 27.11. 2015 klo. 18-21 ja lauantai 28.11.2015 klo. 9-17) Paikka: (avoinna) Hinta: 40 (sis. materiaalit, ruokailut ja kahvit). Kurssilaisella tulee olla voimassa oleva EA2-todistus. Ilmoittautuminen: 13.11. mennessä osoitteeseen p. 020 701 2820, 020 701 2829 tai satakunta@punainenristi.fi Lisätiedot: Anne-Mari Hakuni p. 020 701 2825 20