RKTL:n istutustutkimusohjelman 2006 2012 tausta ja tavoitteet Ohjelman päällikkö Matti Salminen 12.11.2013
Ohjelman päätavoitteet Suomenlahti Pohjanlahti 1. Selvittää erityisesti lohi- ja meritaimenistutusten tulosten heikkenemiseen vaikuttaneet tekijät 2. Löytää keinoja, joilla näiden lajien istutustuloksia voidaan parantaa Lohimerkintöjen palautusprosentti Suomenlahti Pohjanlahti ****** Lisäksi tutkittiin - Järvilohta ja järvitaimenta - Saimaannieriää, kuhaa ja merialueen siikaa Meritaimenmerkintöjen palautusprosentti
Perämeren lohi-istutusten kustannukset / saaliskilo Kalastus- Vuotuiset istutukset(* Suomalaisten vuotuinen lohisaalis (kg/vuosi) Istutuskustannus kaudet 1000 kpl 1 000 Avomeri Rannikko Yhteensä Kg/ 1000 ist. /saaliskilo 1993-1995 1182 1572 128320 563450 691770 585 2,27 1996-1998 1261 1677 94040 416210 510250 405 3,29 1999-2001 1452 1932 62100 244520 306620 211 6,30 2002-2004 1617 2151 25240 216910 242150 150 8,88 2005-2007 1481 1969 30540 191440 221980 150 8,87 2008-2010 1350 1796 14940 90570 105510 78 17,02 (* Istutukset kaksi vuotta aiemmin (Kemijoki, Iijoki, Oulujoki) RKTL 2011. Lausunto eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle joulukuussa 2011
Lohen ja meritaimenen istutustyypit Istutukset kalastuksen tukemiseksi Vaelluspoikasia jokiin, jokisuihin ja mereen Tavoitteena ympäristövahinkojen, erityisesti jokien patoamisen kalastukselle aiheuttamien vahinkojen kompensointi ja saaliiden kasvattaminen Kotiutus- ja elvytysistutukset Mätiä sekä vaellus- ja jokipoikasia jokialueilla Tavoitteena luonnossa tapahtuvan lisääntymisen palauttaminen ja tukeminen ja laajemmin lohikantojen monimuotoisuuden ylläpito Kotiutus- ja palautuskohteita mm. Kiiminki-, Perhon-, Kyrön-, Pyhä- ja Koskenkylänjoki Palauttaminen on suunnitteilla myös suurilla, rakennetuilla joilla (Oulujoki, Iijoki, Kemijoki) Tuki-istutuksia tehdään Simojoella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Lohen ja meritaimenen istutustyypit Istutukset kalastuksen tukemiseksi Vaelluspoikasia jokiin, jokisuihin ja mereen Tavoitteena ympäristövahinkojen, erityisesti jokien patoamisen kalastukselle aiheuttamien vahinkojen kompensointi ja saaliiden kasvattaminen Kotiutus- ja elvytysistutukset Mätiä sekä vaellus- ja jokipoikasia jokialueilla Tavoitteena luonnossa tapahtuvan lisääntymisen palauttaminen ja tukeminen ja laajemmin lohikantojen monimuotoisuuden ylläpito Kotiutus- ja palautuskohteita mm. Kiiminki-, Perhon-, Kyrön-, Pyhä- ja Koskenkylänjoki Palauttaminen on suunnitteilla myös suurilla, rakennetuilla joilla (Oulujoki, Iijoki, Kemijoki) EU:n lohikantojen hoitosuunnitelma rajoittaa juuri näitä istutuksia! Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Lohen vaelluspoikasistutukset kartalla Velvoitteet Kemijoki 615 000 Iijoki 342 000 Oulujoki 200 000 Kokemäenj. 14 000 Kymijoki n. 70 000 1 241 000 (80%) Kiiminkijoki Perhonjoki Kyrönjoki RKTL:n sopimuskasvatus* Perämeri 57 000 Selkämeri 102 000 Saaristomeri 25 000 Suomenlahti 119 000 303 000 (20%) ======== *Vuosi 2013 1 544 000 Merikarvianjoki Kokemäenjoki Aurajoki Paimionjoki Kiskonjoki Mustionjoki Porvoonjoki Koskenkylänjoki Kymijoki Rakkolanjoki
Istutetun lohen elinkierto Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Elämykset Hyvä saalistuotto Kalastuksen ohjaus Järkevä kalastus 7-13 kg Ravintovarat Pedot Hyvä eloonjäänti 3-6 kg Taudit Luonnonkannat Mädinhankinta luonnosta 4.-5. vuosi 3. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 1-3 kg Oikein suoritettu istutus Laji, määrä, aika, paikka, tapa Edustava emokalasto Perustajavaikutus Valintapaineet Lämpötila Osaava viljely Valorytmit Taudit Lääkintä Veden laatu Rehut ja ruokintakäytännöt Hyvälaatuinen istukas Koko, kunto, vaellusvalmius Diversiteetti Hinta
Istutetun lohen elinkierto Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen ohjaus Kalastus 7-13 kg Järkevä kalastus Ravintovarat Pedot Hyvä eloonjäänti 3-6 kg Ympäristöolot Taudit Luonnonkannat 3. vuosi 1-3 kg 4.-5. vuosi 2. vuosi 1. vuosi Oikein suoritettu istutus Laji, määrä, aika, paikka, tapa Perustajavaikutus Valintapaineet Lämpötila Osaava viljely Valorytmit Taudit Poikasten laatu Lääkintä Veden laatu Rehut ja ruokintakäytännöt Hyvälaatuinen istukas Koko, kunto, vaellusvalmius Diversiteetti Hinta
Päähypoteesit istutusten tulosten heikkenemisen syistä 1. Kalastuksen muutokset: meressä on kalaa, mutta se ei tule pyydetyksi 2. Laaja-alaiset meriympäristön vaihtelut / muutokset ovat alentaneet lohen ja meritaimenen eloonjääntiä: eloonjäännissä jaksolliseen vaihteluun kuuluva normaali tai muuttuneesta meren tilasta johtuva uudenlainen aallonpohja 3. Viljeltyjen vaelluspoikasten laatu eli valmius kohdata luonnonolot on heikentynyt: viljeltyjen poikasten eloonjäänti on alentunut suhteessa enemmän kuin villien Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kalastuskuolevuus 2. merivuotena Lohen kalastus merellä on vähentynyt Merivaelluksen alkamisvuosi
Keskipaino Weight (kg) (kg) Lohisaalis Yield (1000 kg) kg) Suurilmaston vaihtelut (WIBIX) vs. lohisaalis 5000 4000 MANTEREINEN MANTEREINEN 3000 2000 MEREINEN MEREINEN 1000 0 1800 1820 1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 Year 20 16 12 8 4 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 Year 1970 1980 1990 2000 2010 Huusko, A. & Hyvärinen, P. 2011. Atlantic salmon abundance and size track climate regimes in the Baltic Sea. Boreal environmental research 17, 139-149.
Viljellyt lohenpoikaset eivät ole entisellään! 12,0 10,0 8,0 % 6,0 4,0 2,0 0,0 Luonnonpoikaset 1987 1988 1989 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lohen vaelluspoikasten kokonaisrasvaprosentti laitoksittain RKTL:n sopimuskasvatuksessa 1987-1989 ja 2004-2009
Muiden kalalajien tutkimus Järvilohi ja järvitaimen Kasvatetaan samoin menetelmin kuin lohi ja meritaimenen, mutta istutetaan toisenlaisiin kalastus- ja ympäristöoloihin Vertailu loheen ja meritaimeneen Kuha Laajaa, huonosti säädeltyä istutustoimintaa muutamalla istutuskannalla Istutusten geneettisen vaikutukset Merialueen siika Yhä suositumpi rannikon istutuksissa Istutusten saalistuotto ja kannattavuus Saimaannieriä Äärimmäisen uhanalainen Kotiutusistutusten käyttö suojelussa KUHA Alkuperäinen Sekoittunut Siirretty Ei tietoa
Tuloskooste: RKTL:n työraportteja 19/2013 Paremmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman 2006 2012 tuloksia Tekijät: Matti Salminen, Petri Heinimaa, Ari Huusko, Pekka Hyvärinen, Irma Kallio-Nyberg, Irma Kolari, Esa Lehtonen, Ari Leskelä, Teuvo Niva, Jorma Piironen, Atso Romakkaniemi ja Teppo Vehanen WWW.RKTL.FI: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20ju lkaisut/tyoraportit/paremmat_istukkaat.pdf Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Tuotokset** Tieteelliset julkaisut Kotimaiset kirjoitukset 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tulossa YHTEENS Ä 6 5 5 6 5 8 5 4 2 46 2 2 7 12 10 10 4 5 3 55 Väitöskirjat 1 1 1 1 4 Pro gradut 1 1 3 1 3 2 2 2 15 ** Rajanveto muihin tutkimusryhmiin ja -ohjelmiin usein hankalaa
Petra s thesis! Effects of Broodstock Origin, Rearing Environment and Release Method on Post-Stocking Performance of Atlantic Salmon Congratulations! Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Ohjelman henkilökunta RKTL:n tutkijat Jaakko Erkinaro, Petri Heinimaa, Alpo Huhmarniemi, Ari Huusko, Pekka Hyvärinen, Matti Janhunen, Erkki Jokikokko, Irma Kallio-Nyberg, Irma Kolari, Marja-Liisa Koljonen, Juha Koskela, Pekka K. Korhonen, Hanna Kuukka, Esa Lehtonen, Jukka Mikkola, Teuvo Niva, Tapani Pakarinen, Jussi Pennanen, Nina Peuhkuri, Jorma Piironen, Atso Romakkaniemi, Jukka Ruuhijärvi, Petri Suuronen, Jouni Vielma, Teppo Vehanen, Ville Vähä RKTL:n tekninen henkilökunta Markku Gavrilov, Teija Haataja, Hannu Harjunpää, Tapani Heikkinen, Esa Hirvonen, Rauno Hokki, Markku Hyvönen, Hanna Iivari, Matti Karjalainen, Erja Konttinen, Tapio Laaksonen, Ari Leinonen, Kati Manninen, Tauno Nurmio, Lili Porspakka, Raimo Riikonen, Karl Sundman, Aarne Toivonen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Yhteistyökumppanit ja rahoittajat Yliopistot ja tutkimuslaitokset Helsingin yliopisto (Heikki Hirvonen, P. Rodewald, J. Koskinen, Marjatta Säisä), Itä-Suomen yliopisto (Hannu Huuskonen, Matti Janhunen, Raine Kortet, Anssi Vainikka, Ari Voutilainen), Oulun yliopisto (Katja Anttila, Riina Huusko), Turun yliopisto (Irma Saloniemi), Kölnin yliopisto (Anke Hoffman), University of Massachusetts (Kevin Friedland), Uumajan maatalousyliopisto, NINA(Norja; Ellen Bjerkås), MTT (Antti Kause). ELY-keskukset Etelä-Savo, Häme, Kaakkois-Suomi, Kainuu, Pohjois-Karjala, Uusimaa, Varsinais-Suomi Muut Euroopan sosiaalirahasto ESR, Pohjoismainen ministerineuvosto, Ålands Landskapsstyrelse, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES, Työ- ja elinkeinoministeriö, Cursor Oy, EAKR, EKTR, Fortum Power & Heat, Kemijoki Oyj, EVIRA, Kustlaboratoriet (Ruotsi), Vantaan kaupunki, Kainuun Etu Oy, Oulunseudun vetouistelijat, Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus, Tmi Olli van der Meer, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Salmolab, Metsähallitus, Kalakotka-hanke, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Kalastusalueet (Pielinen, Kolovesi, Oulujärvi, Louhi-Yövesi, Höytiäinen, Puumala, Pyhäselkä-Orivesi, Tornionjoki -Muonionjoki), Olli van der Meer, Keskijärven kalanviljelylaitos, Hankataimen Oy, Voimalohi Oy, Montan Lohi Oy. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
KIITOS! Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin