MUSTANLAMMINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARSTULAN KUNTA MUSTANLAMMINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25023

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 1 (30) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 Keski-Suomen liitto... 1 2 Keski-Suomen museo... 2 3 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi... 3 4 Pääesikunta, Logistiikkaosasto... 6 5 Saarijärven kaupunki... 7 6 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi... 8 7 Digita... 9 8 Vapo Oy... 10 9 Keski-Suomen Pelastuslaitos... 11 10 Fingrid Oyj... 13 11 Keski-Suomen Elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskus... 14 12 Jaakko Humppi... 16 13 Paavo Muhonen... 20 14 Leena, Pekka ja Ilona Lampinen... 23 15 Raija Saramäki... 25

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 1 (26) Mustanlamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Keski-Suomen liitto Lausunnon pääkohta: 1.1 Ei huomautettavaa osayleiskaavaluonnokseen. 1.1 Tiedoksi. Ei muutosta.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 2 (26) 2 Keski-Suomen museo Lausunnon pääkohta: 2.1 Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ei huomautettavaa osayleiskaavaluonnokseen. 2.2 Rakennetun kulttuuriympäristön osalta ei huomautettavaa osayleiskaavaluonnokseen. 2.1 Tiedoksi. 2.2 Tiedoksi. Ei muutosta.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 3 (26) 3 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi Lausunnon pääkohta: 3.1 Ilmoittaa lisäyksen: Lähin asunto sijaitsee noin 1,1 km päässä voimalasta 7. 3.2 Kaavaselostuksesta tai Melu- ja varjostusmallinnusselvityksestä ei selviä onko melumallinnuksen lähtötietoina käytetyt melupäästöarvot standardin mukaan mitattuja vai valmistajan ilmoittamia takuuarvoja. 3.3 Alle 2km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita. 3.4 Esitetään lisäystä kaavamääräyksiin: Ennen rakennusluvan myöntämistä tuulivoimaloilla tulee olla ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. 3.5 Esitetään muutosta kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. 3.6 Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa tarvittaessa uudelleen ja tarkemmin. 3.7 Haittojen selvittämiseksi tehtävät melu- ja muut tarpeelliset mittaukset tai selvitykset tulee teettää voimalaitoksen omistajan kustannuksella. Velvoite tulisi kirjata lupaehtoihin. 3.8 Mikäli voimalat rakennetaan, tulee niihin tarvittaessa asentaa myös automatiikka, joka pysäyttää ne kun on riski häiritsevän välkkeen syntymiselle. Vaihtoehtoisesti voimalaitoksen ja asutuksen väliin jäävää metsää ei saa hakata tai harventaa siten, että sen tuoma välkkeeltä suojaava vaikutus heikkenee. 3.1 Tiedoksi. 3.2 Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaan liittyvä melumallinnus on laadittu ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen mukaisesti. Melumallinnus sekä sen tulokset on raportoitu kattavasti kaavaselostuksen kohdassa 10.10 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset. Melumallinnusselvityksen mukaisesti melupäästötiedot perustuvat tuulivoimavalmistajan marraskuussa 2014 päivitettyihin dokumentteihin; Technical Report, Octave sound power levels, F008_246_A04_EN Revision 01 2014-03-11 ja Technical Report, Third octave sound power levels Nordex N131/3000 F008_246_A07_EN Revision 01 2014-03-11. 3.3 Tuulivoimaloiden etäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 4 (26) muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Mustalaminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Suomessa noin 8h/a, ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Kaavoittajalla ei ole tiedossa sellaisia säädöksiä, jotka edellyttäisivät 2 kilometrin suojavyöhykettä. 3.4 Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnuksen mukaan meluarvot eivät ylity rakennuspaikkojen kohdalla eikä asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot ylity. Näiden perusteiden mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Välkehtimisvaikutukset sekä varjostuksen että lentoestevalojen osalta on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn tavoitearvon 8 h/ vuosi ylittyy viidessä kohteessa mallinnuksen perusteella. Tarkemman tutkielman kautta (mallinnuksessa on huomioitu metsä) tavoitearvo 8 h/ vuosi ylittyy yhdessä kohteessa ollen 9:26 h/ vuosi. Kyseinen kohta on avattu tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 10.11.1. Tulkintamme mukaan tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle. Välkehtimisvaikutus lentoestevalojen perusteella on kuvattu näkymäalueanalyysissä, joka kuvaa voimaloiden näkyvyyttä napakorkeudessa. Näissä tilanteissa myös voimalan yläpuolella oleva lentoestevalo on näkyvissä. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista määrää Trafi. Näin ollen yleiskaavalla ei voida ohja ko asiakokonaisuutta. 3.5 Kyseiset asiat ohjaavat jo itsessään tuulivoimayleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointia. Näin ollen itsestäänselvyyksien kirjaamista kaavamääräyksiin päällekkäisenä ohjauksena ei yleisesti ottaen pidetä tarkoituksen mukaisena asiana, koska ne eivät tuo mitään lisäarvoa itse suunnitteluun, kaavan sisältöön tai ohjausvaikutukseen.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 5 (26) 3.6 Tuulivoimaloiden melu on mallinnettu ympäristöhallinnon ohjeen 2 / 2014 mukaisesti. Kyseisessä oppaassa annettuja ohjeita noudattaen saavutetaan tuuli-voimarakentamista ohjaavalta yleiskaavalta sellaisen tarkkuustason melumallinnus, kuin on tarkoituksenmukaista. Mikäli kaavoitusta ohjaavat asetukset tai lain säädökset muuttuvat, melumallinnukset laaditaan tarvittaessa uudestaan. 3.7 Yleiskaava ei ota kantaa toiminnan aikaiseen mittaukseen ja selvittämiseen. Tätä toimintaa ohjataan muilla ohjausprosesseilla. Yleiskaavan tavoite ja tarkoitus huomioiden olemme tulkintamme mukaan huomioineet riittävässä määrin tuulivoimarakentamista ohjaavalle kaavalle asetetut normaalit sisältövaatimukset sekä MRL:n 10 a luvussa säädetyt erityiset säännökset. Kaavoitusta ohjaava Maankäyttö- ja rakennuslaki ei sisällä ympäristölupamenettelyihin, ympäristöviranomaistoimintaan tai (tuulivoimapuiston) yritystoiminnan valvontaan liittyviä säädöksiä tai asetuksia. Siten kaavakartalla ei voida esittää eri lainsäädännön määräyksiä eikä myöskään kustannusseuraamusmääräyksiä, jotka saattavat aiheutua yritystoiminnan ympäristöviranomaisvalvonnasta ja alueella tarvittavista mittauksista. 3.8 Välkehtimisvaikutukset sekä varjostuksen että lentoestevalojen osalta on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn tavoitearvon 8 h/ vuosi ylittyy yhdessä kohteessa mallinnuksen perusteella. Tarkemman tutkielman kautta (mallinnuksessa on huomioitu metsä) tavoitearvo 8 h/ vuosi ylittyy yhdessä kohteessa ollen 4:16 h/ vuosi. Välkehtimisvaikutus lentoestevalojen perusteella on kuvattu näkymäalueanalyysissä, joka kuvaa voimaloiden näkyvyyttä napakorkeudessa. Näissä tilanteissa myös voimalan yläpuolella oleva lentoestevalo on näkyvissä. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista määrää Trafi. Näin ollen yleiskaavalla ei voida ohja ko. asiakokonaisuutta. Tulkintamme mukaan mahdollisuus sille, että metsä hakataan voimalan ja rakennetun ympäristön väliseltä alueelta siten, että vaikutukset muodostuvat kohtuuttomiksi on varsin spekulatiivinen. Yhden-kahden voimalan avautuminen pihapiiriin on etäisyydestä riippuen mahdollista, mutta useamman voimalan osalta mittavat hakkuut edellyttävät jo sellaisen hakkuusektorin syntymistä, että todennäköisyys on varsin vähäinen. Tähän tulee lisäksi huomioida pihapiirin puusto ja pihojen sekä rakennusten keskinäinen sijoittautuminen, joka itsessään synnyttää näköesteistä tuulivoimaloiden suuntaan. Tuulivoimapuistoa ympäröivä maa- ja metsätalousalue on pääosin talousmetsää, jonka osalta kaavassa ei voida esittää hakkuurajoituksia, jotka aiheuttaisivat kohtuutonta haittaa metsänomistajille. Maa- ja metsätalousaluetta tulee voida hyödyntää normaalilla tavalla metsien käsittelyjen osalta. Ei muutosta.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 6 (26) 4 Pääesikunta, Logistiikkaosasto Lausunnon pääkohta: 4.1 Tuulivoiman rakentamista koskevien erityistavoitteiden lisäksi tulee ottaa huomioon maanpuolustusta ja sotilasilmailua koskevat erityistavoitteet (luku 4.2. toimiva aluerakenne ja luku 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). 4.2 Merkittävin ja laaja-alaisin tuulivoimaloista aiheutuva vaikutus kohdistuu puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa erityisesti tutkille (=ilma- ja merivalvontatutkat), joille voimalat ovat suuria tutkakohteita. 4.3 Puolustusvoimat antavat erilliset lausunnot alueidenkäytön suunnitteluun (kaavat, YVA) sekä hankkeisiin liittyen. Hankkeisiin liittyen puolustusvoimat antavat erikseen pyydettäessä yleensä omat erilliset lausunnot tutkavaikutuksien tarkemmasta selvittämistarpeesta ja tuulivoimalahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta. Tarvittaessa hankkeista tulee tehdä tutkavaikutusten arviointi VTT:llä. 4.4 Pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole huomautettavaa Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksen kaavakartasta. 4.1 Tiedoksi. 4.2 Tiedoksi. 4.3 Tiedoksi. 4.4 Tiedoksi. Ei muutosta.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 7 (26) 5 Saarijärven kaupunki Lausunnon pääkohta: 5.1 Saarijärven kaupungilla ei ole huomautettavaa kaavaluonnosaineistoon. 5.1 Tiedoksi. Ei muutosta.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 8 (26) 6 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Lausunnon pääkohta: 6.1 Ilmailulain (864/2014) 158 :n edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Lupaa haetaan Liikenteen turvallisuusvirastolta. 6.2 Pidetään tärkeänä, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle selvitetään suunnitteluvaiheessa ja otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa. 6.3 Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksessa on huomioitu yllä mainittuja asioita. 6.1 Tiedoksi. 6.2 Tiedoksi. 6.3 Tiedoksi. Ei muutosta.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 9 (26) 7 Digita Lausunnon pääkohta: 7.1 Todetaan, että tuulipuistot aiheuttavat merkittävää haittaa antenni-tv vastaanottoon. Tuulivoimalat voivat sijaita Digitan käyttämien radiolinkkijänteiden edessä jolloin tiedonsiirto lähetysasemille katkeaa. 7.2 Pidetään tärkeänä tutkia mahdolliset antenni-tv:n näkyvyyskatvealueet sekä Digitan tiedonsiirron linkkijänteiden sijainti. Esitetään, että alueelta tehdään tvnäkyvyysalue- ja linkkijännetutkimukset ja ne liitetään taustaselvitysmateriaaleihin. Mikäli selvitykset osoittavat antenni-tv:n vastaanotossa häiriöalueita niin hankevastaavan on esitettävä suunnitelma valtakunnallisen radio- ja tv-verkon häiriöiden poistamiseksi. 7.1 Tiedoksi. 7.2 Tuulivoimapuistohankkeeseen liittyen laaditaan tietoliikenneselvitys. Selvityksen tulokset lisätään kaava-asiakirjoihin viimeistään ennen osayleiskaavan hyväksymistä. Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvat häiriöt pystytään korjaamaan joko kiinteistökohtaisella antennikunnostuksella tai ns. täytelähettimellä. Tuulivoimapuiston toiminnanharjoittaja ja Digita Networks Oy sopivat keskenään siitä, miten mahdolliset toimintahäiriötilanteet ratkaistaan siten, että toimintahäiriöitä ei tule tuulivoimapuiston takia. Kunta ei osallistu mahdollisiin kustannuksiin, vaan kustannusvastuu on toiminnanharjoittajalla. Ei vaikutusta.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 10 (26) 8 Vapo Oy Mielipiteen pääkohta: 8.1 Mustalamminmäen osayleiskaavalla ja tuulivoimapuistohankkeella ei nähdä olevan negatiivisia vaikutuksia Vapon harjoittamaan turvetuotantoon Suurensuonnevalla. 8.2 Muistutetaan että Vapo haluaa kaava-alueeseen kuuluvana toimijana pysyä ajan tasalla tuulipuiston kaavoitushankeen vaiheista ja saada tietoa mahdollisista muutoksista nyt esitettyjen suunnitelmien osalta. 8.1 Tiedoksi. 8.2 Tiedoksi. Ei muutosta.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 11 (26) 9 Keski-Suomen Pelastuslaitos Lausunnon pääkohta: 9.1 Toteaa, että rakennettavilla yli 1 MW tuulivoimaloilla tulee noudattaa 600 metrin turvaetäisyyttä asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin, ellei tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä. 9.2 Ilmoitetaan, että tuulivoimapuiston sijoittuminen keskelle turvetuotantoaluetta saattaa asettaa lentosammutustoiminnalle vaikeuksia. 9.3 Pelastuslaki (379/2011) edellyttää huolellisuusvelvollisuutta rakennuksen omistajalta ja haltijalta sekä toiminnanharjoittajalta. Pelastuslaki edellyttää myös omatoimista varautumista sekä pelastussuunnitelman laatimista. 9.4 Toiminnanharjoittajan tulee varautua tuulivoimaloiden konehuonepalojen sammutukseen omatoimisesti. Tämä edellyttää automaattista paloilmoitusta ja kohteeseen soveltuvaa automaattista sammutuslaitteistoa. 9.5 Paloturvallisuuden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suositellaan käytettävän Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön opasta SPEK opastaa 28; Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (2013) sekä Finanssialan Keskusliiton ohjetta Tuulivoimaloiden vahingontorjunta (28.5.2013). 9.6 Pelastustoimen käyttöön tulisi järjestää soveltuvia vedenottopaikkoja pelastustoimien turvaamiseksi (Pel.laki 379/2011; 30 ) pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. 9.7 Luonnon vedenottopaikat on merkittävä kaavakarttaan. 9.1 Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan voimalat sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä asutuksesta. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaehdotuksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä ei sijaitse vaarallisten aineiden laitoksia tai varastoja. Maa- ja metsätaloutta tukeva rakentaminen alueella on mahdollista. Alue on määritetty suunnittelutarvealueeksi, joten rakentamisen yhteydessä voidaan eliminoida vähäiseksi tunnistettuja rikejä sekä tarkemmin tutkia läheisten alueiden soveltuvuutta maa- ja metsätaloutta tukevaan rakentamiseen siten, että vähäinenkin riski voidaan eliminoida siinä mittakaavassa ja tarkkuudessa, kuin riskin suuruus edellyttää. 9.2 Tiedoksi. 9.3 Tiedoksi.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 12 (26) 9.4 Näkemys kirjattu muistiin ja saatetaan hanketoimijalle tiedoksi. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa tuulivoimaloiden toiminnan poikkeustilanteiden hallintaan. Tuulivoimalat ja niiden ympäristö hoidetaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in laatiman ohjeistuksen Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (CFPA-E No 22:2012 F) mukaisesti. 9.5 Tiedoksi. 9.6 Asia saatetaan hanketoimijalle tiedoksi. 9.7 Osayleiskaavan ohjaustavoite ei edellytä, että osayleiskaavakarttaan merkitään luonnon vedenottopaikat. Ei muutosta.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 13 (26) 10 Fingrid Oyj Lausunnon pääkohta: 10.1 Kaavaselostuksesta on korjattava viittaus Elenia Oy:n 110 kv voimajohto Koivisto-Alajärvi. Kyseessä on Fingrid Oyj:n voimajohto. 10.2 Kaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään koko voimajohtoalueen leveyttä (46m). 10.3 Tuulivoimapuiston liityntä sähköverkkoon vaatii vielä selvityksiä yhteistyössä Fingridin kanssa, koska alueella on lukuisia muita tuulivoimahankkeita. 10.4 Laitoksen liityntätapa, liityntäpiste ja tarvittavien liityntävoimajohtojen sijainti tulisi olla määriteltynä osayleiskaavassa siten, että myös niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset voidaan luetettavalla tavalla arvioida. 10.5 Suunnittelussa on huomioitava Ympäristöministeriön julkaisema opas Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriön ohjeita 4/2012). 10.6 Fingrid Oyj:n kanta on, että tuulivoimalat tulee sijoittaa vähintään 1,5 x tuulivoimalan maksimikorkeuden (napakorkeus + lavan pituus) määrittämän etäisyyden päähän johtoalueen ulkoreunasta mitattuna. 10.7 Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla myös esim. kaapeli, tie, rakennelma tms. 10.1 Kyseinen korjaus tehdään kaavaselostukseen. 10.2 Kyseinen täydennys tehdään osayleiskaavakarttaan. 10.3 Tiedoksi. 10.4 Liitynnän eri vaihtoehtojen toteutus ja ympäristövaikutukset selvitetään Energiamarkkinavirastoon toimitettavassa hankelupahakemusmenettelyssä. Yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus eivät edellytä näkemyksemme mukaan vaikutusten arviointia koskien tuulivoimapuiston liittämistä valtakunnalliseen sähköverkkoon enempää, kuin yleiskaavan materiaalissa on nyt tuotu ilmi. Tulkintamme mukaan kaavaan tehdyt kirjaukset ja suunnitteluratkaisut täyttävät MRL 77 b :ssä säädetyn ohjaustarpeen ja tavoitteen. 10.5 Tiedoksi. 10.6 Tiedoksi. Voimalat sijaitsevat riittävällä etäisyydellä voimajohdosta. 10.7 Tiedoksi. Huomioidaan voimajohdon 46 metrin johtoaluevaraus.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 14 (26) 11 Keski-Suomen Elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnon pääkohta: 11.1 Kaavaluonnoksen laadintaan on käytetty osittain sellaista valmisteluaineistoa, jota ei ole asetettu tässä valmisteluvaiheen kuulemisessa nähtäville. Tästä johtuen ei ole edellytyksiä ottaa kantaa kokonaisvaltaisesti kaavan perusteena olevien tausta-aineistojen ja vaikutusarviointien riittävyyteen ja asianmukaisuuteen eikä myöskään osayleiskaavaluonnokseen. 11.2 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään KESELY/1592 ja 1594/2014, 20.11.2014 päättänyt, että Mustalamminmäen tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (1994/468) ja sen muuttamisesta annetun lain (2009/1584) mukaista arviointimenettelyä. 11.3 Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan päätöksellään YM7/5222/2012, 5.12.2014. Kyseisessä vaihemaakuntakaavassa on osoitettu nyt laadittavana olevan osayleiskaavan alueelle ulottuva tu-kaavamerkinnän mukainen turvetuotantoon soveltuva alue. Turvetuotantoalueen osoittamistarpeeseen liittyen tulee ottaa huomioon, että maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaava ja että maakuntakaava ei tule olemaan voimassa nyt laadittavana olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella osayleiskaavan voimaantulon jälkeen. 11.4 Laadittavana olevan Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan ja nyt laadittavan olevan osayleiskaavan yhteensovittamisperiaatteista tulee sisällyttää kaava-asiakirjoihin selvitystä. 11.5 Koko yleiskaava-aluetta koskeviin yleisiin määräyksiin sisällytetty määräys puolustusvoimien Pääesikunnan hyväksynnän saamisesta hankkeelle ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä tulee poistaa lakiin perustumattomana. Puolustusvoimien kanta tulee selvittää lausuntomenettelyllä kaavoitusprosessin aikana. 11.6 Luontoselvitysraportoinnin ja Natura-arvioinnin puuttumisesta johtuen ei ole mahdollisuuksia ottaa kantaa arvioinnin asianmukaisuuteen eikä arvioinnin johdosta tehtyihin johtopäätöksiin. 11.7 Mainitaan luontoon liittyvien taustatietojen osalta täydentämistarpeista, mm. METSO-ohjelman yhteydessä valtiolle suojelutarkoituksiin hankittuja alueita sijoittuu ympäristöön ja hankealueen läheisyyteen sijoittuu maakunnallisesti arvokas Humpin lintualue (ns. MAALI-alue). Humpin MAALI-kohteen sijoittumisen hankealueen läheisyyteen on katsottava vaativan korostetusti tarvetta selvittää tarkasti kyseessä olevan hankealueen kautta sekä sen läheisyydessä liikkuvien, muuttavien ja levähtävien lintujen esiintyminen. 11.8 Kaavahankkeen vaikutuksia mm. linnuston osalta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös muiden ympäröiville alueille sijoittuvien tuulivoimalahankkeiden kanssa muodostuvat mahdolliset yhteisvaikutukset.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 15 (26) 11.9 Tuulivoimaa koskevan yleiskaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset sisältövaatimukset huomioon ottaen kaava-asiakirjat ovat puutteelliset myös maisemaselvityksen osalta. Ei ole edellytyksiä kyseisen selvityksen riittävyyden eikä nyt laadittavan tuulivoimalaosayleiskaavan maisemavaikutusten arvioimisen suorittamiseen. 11.10 Mustalamminmäen ja lähellä sijaitsevan, vireillä olevan Koiramäen tuulivoimalahankkeen maisemaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia on selvitettävä kaavoitusprosessin yhteydessä. 11.11 Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa tulisi tuoda esille myös kaavassa osoitettavista turvetuotantoalueista tieverkolle aiheutuvia liikennemäärällisiä vaikutuksia. 11.12 Tulee tarkistaa vielä ympäröivän alueen tämän hetkinen, vireillä oleva tuulivoimalahanketilanne ja ottaa huomioon mahdollinen muuttunut tilanne tarpeen mukaisella tavalla yhteisvaikutusten arvioinneissa. 11.1 Kaavan valmisteluvaiheen nähtävillä ollessa luontoselvitysten raportointi oli kesken, mutta aineisto on huomioitu kaavaluonnoksen laadinnassa. Ehdotusvaiheessa laaditut selvitykset asetetaan yleisesti nähtäville. 11.2 Tiedoksi. 11.3 Osayleiskaavaa tarkistetaan maakuntakaavan tu merkinnällä. 11.4 Karstulaan laaditaan parhaillaan Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavaa. Karstulan kunta laatii rantaosayleiskaavan vielä kaavoittamattomille taajaman ulkopuolisille vesistöille. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu n. 160 yli yhden hehtaarin kokoista järveä, lampea ja lampiryhmää sekä useita jokia. Kyseinen kaava ei ole ollut vielä luonnoksena nähtävillä. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laadittaessa on tarkasteltu ne vesistöt, jotka jätetään pois rantaosayleiskaavasta ja jotka esitetään tuulivoimapuiston yleiskaavassa eli yleiskaavojen yhteensovittamisesta on huolehdittu. Tuulivoimapuistoa kehittävä yritys on huomioinut asian myös maanvuokrasopimuksissa tarvittaessa. 11.5 Asia kirjattu muistiin. Kaavassa esitettyjen määräysten sanamuotoja tarkistetaan ennen kaavaehdotuksen laatimista. Kaavan määräysosiossa voidaan asettaa myös suunnittelutavoitteita ja kirjata erilaisia tahtotiloja asioiden ratkaisemisesta. 11.6 Tiedoksi. Selvitykset tulevat nähtäville kaavaehdotuksen kanssa. 11.7 Tiedossa olleet metso-ohjelman kohteet huomioitiin esiselvityksessä (tiedot pyydetty ELYstä), kaava-alueelle ei sijoittunut noiden tietojen mukaan METSOkohteita. Humpin MAALI-alue on huomioitu luontoselvityksessä ja kaavan vaikutukset kohteeseen arvioidaan: Arviointi julkaistaan ehdotusvaiheessa). 11.8 Muut lähiseudulla olevat (tiedossa olevat) hankkeet on huomioitu vaikutusten arvioinnissa (luontoselvitys ja kaavaehdotus).

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 16 (26) 11.9 Kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa on ollut jo luonnosvaiheessa liitettynä maisemaselvitys. Aineisto on ollut (ja on edelleen) ladattavissa osoitteessa http://projektitfcg.lisko.verkkovaraani.fi/projektit/karstula_- _mustalamminmaki/ Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.10. 30.11.2014. Sivuilta näkee, että maisemaselvitys on ladattu sinne 30.10.2014. 11.10 Asia kirjattu muistiin. 11.11 Kaavaselostusta tarkistetaan esitetyllä tavalla. 11.12 Asia kirjattu muistiin. Yhteisvaikutusten arvioinnissa tulee huomioida yleiseurooppalainen käytäntö, jossa aina myöhemmin aloitetut hankkeet joutuvat arvioimaan yhteisvaikutuksia aiemmin aloitettuihin hankkeisiin. Osayleiskaavaa tarkistetaan vaihemaakuntakaavan tu merkinnän osalta. 12 Jaakko Humppi Mielipiteen pääkohta: 12.1 Vastustetaan tuulivoimapuiston ja yksittäisten tuulivoimaloiden rakentamista Mustalamminmäen osayleiskaavan alueelle. 12.2 Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan tuulivoimaloita ei pitäisi rakentaa alle kahden kilometrin päähän asutuksesta. 12.3 Etenkin matalataajuiset äänet haittaavat ihmisten ja eläinten elämää monin tavoin. Äänillä on myös lyhyt- ja pitkävaikutteisia terveysvaikutuksia. Sairaudet lisäävät kunnan perus- ja erityissairaanhoitomenoja ja heikentävät työtehoa. 12.4 Tuulivoimalat aiheuttavat välkettä ja pilaavat maiseman. 12.5 Tiedustellaan miten äänet vaikuttavat liito-oraviin. 12.6 Pyörivät siivet aiheuttavat tuhoja maakotkille.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 17 (26) 12.7 Vaaditaan korvausta asunnon ja alueen arvon alentumisesta. 12.8 Vaaditaan koko asunnon korvaamista, mikäli siinä ei pysty asumaan em. haittojen vuoksi. 12.9 Vaaditaan kotieläintuotannnon menetyksen korvaamisen, mikäli eläimet eivät sopeudu sykkivään matalataajuiseen ääneen ja välkkeeseen. 12.10 Vaaditaan jatkuvaa melumittausta ja voimalan(-loiden) hiljentämistä tai pysäyttämistä välittömästi, mikäli ääni ylittää sosiaali- ja terveysministeriön raja-arvot. 12.1 Tiedoksi. 12.2 Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut palautteessa viitatun kannanoton maakuntakaavoituksen yhteydessä yksittäisissä maakuntakaavahankkeissa. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. 12.3 Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Melumallinnuksen tulokset sekä raportointi ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Matalataajuiset äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden sisäohjearvojen ja sisällä äänitaso jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Myös ihmisen keskimääräisen kuulokynnyksen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten sisätiloissa. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on huonoimmillaankin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä. 12.4 Näkemys kirjattu muistiin. 12.5 Toteutuneiden tuulivoima-alueiden lumijälkilaskennoissa (Ruotsissa) ei havaittu tuulivoimaloiden vaikuttaneen nisäkkäiden liikkumiseen alueella verrattuna ennen rakentamista tehtyihin jälkilaskentoihin. Seurannan perusteella ei ole siis oletettavaa, että melu vaikuttaisi erityisen haitallisesti myöskään liitooravaan, joka on mm. levittäytynyt uusille kaupunkialueille, joissa on huomattavasti korkeammat melutasot kuin tuulivoima-alueilla.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 18 (26) Useat eläinlajit kuulevat huomattavasti korkeampia taajuuksia kuin ihminen. Ilmakehän absorptio kasvaa voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Tämän johdosta ultraäänet vaimenevat vielä ihmisen kuulemia korkeimpia ääniä nopeammin etäisyyden kasvaessa. Ultraäänien vaikutus rajoittuu siten hyvin pienelle alueelle voimala-alueen sisällä. 12.6 Suuret petolinnut voivat törmätä tuulivoimalan lapoihin, mutta tuulivoimaalueiden suunnittelussa otetaan huomioon mm. maakotkan tunnetut pesimäpaikat sekä selvitetään alueen pesimälinnusto ja se miten tärkeä alue on muuttoreittinä. Muutolla olevien yksilöiden kannalta törmäysriski on hyvin hyvin alhainen ja tuulivoima-alueen läpi pitäisi muuttaa vuosittain useita kymmeniä lintuja, ennen kuin törmäysriski olisi lajin kannalta merkityksellinen. Pesiviä maakotkia ei ole lähialueilla tiedossa eikä hankealueelle voimaloiden lähellä ole erityisen sopivia saalistuspaikkoja. Linnut myös pääsääntöisesti väistävät voimaloita. Kun tuulivoimalla korvataan tulevaisuudessa mm. turpeella, öljyllä ja hiilellä tuotettua energiaa, on se pidemmän päälle maakotkan ja hyvin monen muun lajin kannalta erittäin myönteistä. Tuulivoimalla tuotettu energia pinta-alaa kohden on myös huomattavasti tehokkaampaa kuin esimerkiksi puulla tuotettu (se minkä yksi tuulivoimala tuottaa alle 1 ha pinta-alalla 25 vuodessa vaatii useita satoja hehtaareja metsää). Metsätalous ja turvetuotanto ovat merkittävimmät tekijät maakotkan kannalta vainon lisäksi. 12.7 Näkemys kirjattu muistiin. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta,

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 19 (26) joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. 12.8 Asia kirjattu muistiin. Tulkintamme mukaan hanke ei aiheuta kohtuuttomia vaikutuksia alueella ja se voidaan toteuttaa yleiskaavan mukaisena. Mikäli tuulivoimalan melutaso muuttuisi esim. koneen rikkoutumisen vuoksi ja aiheuttaisi haittaa ympäristöön, ympäristövalvontaviranomaiseen voi tällöin ottaa yhteyttä. Tuulivoimalan haittavaikutukset eivät saa ylittää asetusten ja lakien mukaisia säädöksiä. 12.9 Asia kirjattu muistiin. Tulkintamme mukaan hanke ei aiheuta kohtuuttomia vaikutuksia alueella ja se voidaan toteuttaa yleiskaavan mukaisena. 12.10 Mikäli Kartsulan kunta havaitsee meluhaittojen osalta poikkeamia hankkeen toteuduttua, tutkitaan ne tapauskohtaisesti olemassa olevien ohjeiden, säädösten ja normien mukaan. Mikäli haitta todetaan, se tulee korjata. Palautteessa esitetylle 24/7 melunmittauspalvelulle ei nähdä olevan tarvetta. Prosessi tarkistukselle etenee Karstulan kunnan kautta siten, että ympäristövalvontaviranomainen selvittää tilanteen ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet asioiden korjaamiseksi, mikäli tarve vaatii Ei vaikutusta.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 20 (26) 13 Paavo Muhonen Mielipiteen pääkohta: 13.1 Vastustaa tuulivoimaloiden rakentamista Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle. 13.2 Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan tuulivoimaloita ei pitäisi rakentaa alle kahden kilometrin päähän asutuksesta. 13.3 Etenkin matalataajuiset äänet haittaavat nukkumista ja häiritsevät ulkoilua ja aiheuttavat erilaisia terveysongelmia. 13.4 Tuulivoimalat aiheuttavat välkettä ja pilaavat maiseman. 13.5 Aiheuttavat asunnon ja alueen arvon alentumisesta. Vaaditaan korvausta asunnon ja alueen arvon alentumisesta. 13.6 Vaaditaan koko asunnon korvaamista, mikäli siinä ei pysty asumaan em. haittojen vuoksi. 13.7 Vaaditaan melumittausta ja voimaloiden pysäyttämistä, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön melurajat ylittyvät. 13.1 Tiedoksi. 13.2 Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut palautteessa viitatun kannanoton maakuntakaavoituksen yhteydessä joissakin yksittäisissä maakuntakaavahankkeissa. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. 13.3 Näkemys kirjattu muistiin. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Melumallinnuksen tulokset sekä raportointi ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Matalataajuiset äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden sisäohjearvojen ja sisällä äänitaso jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Myös ihmisen keskimääräisen kuulokynnyksen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten sisätiloissa. Koska

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 21 (26) oletusääneneristävyydellä äänitaso on huonoimmillaankin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä. 13.4 Näkemys kirjattu muistiin. 13.5 Näkemys kirjattu muistiin. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. Henningsson ym. (2012) tarkastelevat tutkimuksessaan myös amerikkalaista tutkimusta vuodelta 2009, jossa tutkijat keskusteluissa kiinteistönvälittäjien kanssa olivat tulleet tulokseen, että tuulivoiman läheinen sijainti laskee kiinteistön arvoa 24-43 %. Etäisyydet tuulivoimaloista, joilla kiinteistöjen arvon vaihteluita tutkittiin, olivat 180 metriä, 300 metriä ja 800 metriä. Tutkimuksen mukaan kiinteistön arvon laskuun vaikuttavat tekijät olivat koettu melu, varjostusvaikutukset ja voimaloiden kielteinen vaikutus maisemaan ja näkymään. Henningsson ym. (2012) kritisoivat tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, joissa verrattiin 12 kiinteistökauppaa tuulivoimaloiden läheisyydessä 98 kiinteistökauppaan vertailukelpoisiksi pidetyillä alueilla joilla

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 22 (26) tuulivoimaloita ei ollut näkyvissä. Tutkijat korostavat, että tämän tutkimuksen tuloksissa on syytä huomioida, että Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa voimassa olevat ohje- ja raja-arvot ovat eriävät esim. melun ja varjostuksen osalta. 13.6 Asia kirjattu muistiin. Tulkintamme mukaan hanke ei aiheuta kohtuuttomia vaikutuksia alueella ja se voidaan toteuttaa yleiskaavan mukaisena. 13.7 Mikäli Kartsulan kunta havaitsee meluhaittojen osalta poikkeamia hankkeen toteuduttua, tutkitaan ne tapauskohtaisesti olemassa olevien ohjeiden, säädösten ja normien mukaan. Mikäli haitta todetaan, se tulee korjata. 24/7 melunmittauspalvelulle ei nähdä olevan tarvetta. Prosessi tarkistukselle etenee Karstulan kunnan kautta siten, että rakennusvalvonta selvittää tilanteen ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet asioiden korjaamiseksi, mikäli tarve vaatii Ei vaikutusta.

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 23 (26) 14 Leena, Pekka ja Ilona Lampinen Mielipiteen pääkohta: 14.1 Tuulivoimapuiston osayleiskaavoitus on käynnistetty kyseenalaisin perustein. Kuntalaisille ei ole tarjoutunut mahdollisuutta valmistaa että kunnassa tehdyt päätökset on tapahtunut laillisessa järjestyksessä. 14.2 Kaavoitettava kohde ei löydy Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta, jota varten on kartoitettu teknistaloudellisesti parhaat tuulivoimalle soveltuvat alueet. 14.3 Osayleiskaava muokkaa maaseutumaisia elinympäristöjä teolliseen suuntaan, joiden terveellisyys ja turvallisuus on kyseenalaista. 14.4 Yleiskaavalla korostetaan yksilöiden etuja eikä toteuteta yhteisvastuuta, hyödyt kohdistuvat yksille ja haitat toisille. 14.5 Kaavoitus sotii rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista vastaan niillä alueilla, joille tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat. Erityisesti Aho-Vastingin kylän ja Länsi-Kalmarin maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle vaikutukset ulottuvat radikaalisesti. 14.6 Kaava laadinnassa on asiavirheitä. Maisemaselvitykset valokuvineen on laadittu tarkoitushakuisesti. Melu- ja välkemallinnusten pohjat ovat yleisesti tuulivoimayhtiöiden käytössä, joten niiden luotettavuuteen on vaikea uskoa. Lisäksi linnustoselvitys on tehty lyhyellä aikajaksolla, joten sen luotettavuus on vähintäänkin kyseenalainen. 14.7 Tuulivoimapuiston rakentamista ei voida toteuttaa luonnonympäristön ominaispiirteitä ja ympäristövaikutuksia huomioon ottaen. 14.1 12.5.2014 / 76 Karstulan kunnanhallitus on päättänyt käynnistää tuulivoimarakentamista ohjaavan osayleiskaavoituksen Koiramäen ja Mustalamminmäen alueilla. Vireilletulot on kuulutettu Viispiikkisessä 2.10.2014. Kunnanhallituksen päätökset ovat julkisia ja asiakirjat ovat saatavissa mm. kunnanvirastosta. Näkemyksemme mukaan päätökset ovat tapahtuneet laillisessa järjestyksessä 14.2 Maakuntakaavassa esitetään maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistoille soveltuvat alueet. Mustalamminäen tuulivoimapuistoa ei voida katsoa maakunnallisesti merkittäväksi. Kaavaselostuksessa on tutkittu Mustalamminmäen tuulivoimapuiston suhde maakuntakaavaan sekä vaihemaakuntakaavoihin kohdissa 11.2 ja 11.3. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston ei voida katsoa olevan maakuntakaavan vastainen. 14.3 Näkemys kirjattu muistiin. Olemassa olevien säädösten ja ohjearvojen mukaan ei ole havaittavissa sellaisia tekijöitä, jotka estäisivät alueella asumista turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyen 14.4 Näkemys kirjattu muistiin. Koska mielipidettä ei ole yksilöity tarkemmin, on siihen mahdotonta ottaa kantaa. 14.5 Näkemys kirjattu muistiin. Mustalamminmäen tuulivoimapuistoa varten on laadittu luontoselvitys. Selvityksen perustella nousseet seikat on huomioitu

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 24 (26) asianmukaisesti kaava-asiakirjoissa. Luontoselvitysraportti lisätään kaavan erillisasiakirjoihin ehdotusvaiheessa. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu kattavasti kaavaselostuksen kohdassa 10.5. 14.6 Näkemys kirjattu muistiin. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Havainnekuvat pyritään laatimaan alueilta, joista nähdään, että maisemavaikutusten arvioinnin tueksi tarvitaan kuvamateriaalia. Useimmiten havainnekuvia laaditaan laajahkoilta avoalueilta, joilla liikkuu paljon ihmisiä sekä asutuksen ja arvoalueiden läheisyydestä, mikäli näkymäalueanalyysin mukaan voimaloita kyseisille alueille näkyisi. Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa luonnosvaiheessa riittävällä tasolla kappaleessa 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Suomessa noin 8h/a, ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Linnuston osalta ks. vastine 11.6. 14.7 Näkemys kirjattu muistiin. Tulkintamme mukaan hanke ei aiheuta kohtuuttomia vaikutuksia alueella ja se voidaan toteuttaa yleiskaavan mukaisena. Ei vaikutusta

Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 25 (26) 15 Raija Saramäki Mielipiteen pääkohta: 15.1 Vastustaa tuulivoimapuiston osayleiskaavaa tuulivoimapuiston aiheuttamien haittojen vuoksi (tuulivoimapuiston näkyminen, kuuluminen ja asunnon arvon aleneminen). 15.1 Näkemys kirjattu muistiin. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen