Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline

Samankaltaiset tiedostot
Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline

Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista

Biomassa-atlas. Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön. Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?

Biomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista. HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä?

Satakunnan metsäbiotalous

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

1. Minkälaista biomassatietoa yrityksessänne käytetään nykyisin? * Pelto. Lanta. Metsä. Suo (sis. Turve) Yhdyskuntajäte.

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Etelä-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Uudenmaan metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Resurssiviisas Lapinjärvi

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Lapin metsäbiotalous

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Keski-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Biotalouden tutkimusyksikkö. Mona-Anitta Riihimäki Johtaja Biotalouden tutkimusyksikkö

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Vesivarojen arvo Suomessa

Palvelualusta metsätiedon jakeluun

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Konkurssilain tarkistaminen

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä

Energian tuotanto ja käyttö

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta, laiksi ympäristövaikutusten

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Biomassat paikallisena voimavarana

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Älykäs ja ekologinen

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Annukka Pakarinen Koulutuspäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Biotalouden yksikkö Bio- ja elintarviketekniikka HAMK

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Biotuli-kyselytutkimus

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Biotalouden alueidenkäytölliset haasteet

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Energiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöt. Ari Kotiharju

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Kaavoitus ja jätehuolto

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Biovakan yritysesittely

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Savon ilmasto-ohjelma

Transkriptio:

Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline Eeva Lehtonen, MTT & Perttu Anttila, Metla 8.10.2014 ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari

Biomassa-atlas Keskeiset biomassatietovarannot paikkatietona + Aineistoja kestävän käytön arviointiin Avoin karttakäyttöliittymä Internetissä Työkaluja laskentaan ja mallintamiseen

Biomassa-atlas-esiselvitys Selvitetään kansallisen biomassatietokannan tarpeellisuus ja mahdollisuudet toteuttaa se Tietosisällöt Selvitämme Missä biomassatietoa on jo kerätty Millaisia järjestelmiä biomassatiedon keruulle ja jakelulle on jo olemassa tai suunnitteilla Mitä rajoitteita tiedon jakelulle voi olla Suunnittelemme Tietomalli eri lähteistä tulevan tiedon esittämiseen Käyttäjät Tärkeimmät toimijat, jotka voisivat tarvita ja hyödyntää eri biomassajakeiden saatavuustietoa Millaiselle biomassoja koskevalle valtakunnalliselle tiedolle on tarvetta. Tietomalli Mitkä biomassatiedot Biomassaatlakseen tulisi ensivaiheessa sisällyttää Mitä toiminnallisuuksia siinä pitäisi olla Ehdotus tietomallista ja teknisistä määrittelyistä Tiekartta Miten sovellusta kehitetään Ylläpidon vastuutahot ja resursointi

Selvityksen rajaus Rajaus 3 BIOTALOUS kaikki biotalousresurssit mukaan Rajaus 1: SIVUVIRTABIOMASSAT Keskitytään biomassoihin, jotka nyt ovat potentiaalisia (uusiutuvan) energian tuotantoon. kartalle Laajempi biotalous-ulottuvuus tulee siitä, että massoja on mahdollista käyttää muuhunkin, kuin energiaksi. Tätä tukee erilaisten ominaisuustietojen liittäminen massoihin (esim TS, VS, MetPot, ravinteet CNPK, proteiinit ) Rajaus 1: PRIMÄÄRITASON BIOMASSAT, TUOTANTO TEOLLISUUDEN TARPEISIIN Ekosysteemipalvelut: Biomassan kokonaistuotanto: nurmi, vilja, mänty, kuusi, koivu, marjat hiilidioksidin Rajaus 2 JALOSTUKSET SIVUVIRRAT Mahdollistaa fraktiointitarkastelut ja toisen asteen sivuvirtojen paremman huomioimisen. sitominen, Laaja-alainen biomassa-atlas virkistysmahdollisuud et, monimuotoisuus Rajaus 2: Sekundääriset, jalostuksen biomassat, SIVUVIRRAT Teollisuuden sivuvirrat, ruokahävikki, mustalipeä, perkeet, lietteet, biojäte Vesivarat: juomavesi, Rajaus teollisuuden 3: BIOTALOUS käyttövesi, Kaikki biotalousresurssit mukaan kartalle: energiantuotanto, Teollisuuden Ekosysteemipalvelut: hiilidioksidin sitominen, BIOMASSAT virkistysmahdollisuudet, monimuotoisuus virkistys sivuvirrat, Vesivarat eri käyttötarkoituksissa: ruokahävikki, juomavesi, teollisuuden käyttövesi, energiantuotanto, virkistys Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen mustalipeä, perkeet, lietteet, biojäte Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen Rajaus 1 ALKUTUOTANNON Biomassan kokonaistuotanto: mänty, kuusi, koivu, marjat, nurmi, vilja TAI Tuotanto teollisuuden tarpeisiin: kokonaishakkuut, satotasot TAI Primäärituotannon sivuvirrat: latvukset, oksat, kannot, kesanto, olki, lanta

Selvityksen rajaus mahdollinen ba kehitys? Rajaus 3 BIOTALOUS kaikki biotalousresurssit mukaan Rajaus 1: SIVUVIRTABIOMASSAT Keskitytään biomassoihin, jotka nyt ovat potentiaalisia (uusiutuvan) energian tuotantoon. kartalle Tulevat Laajempi biotalous-ulottuvuus tulee siitä, että massoja on mahdollista käyttää muuhunkin, kuin energiaksi. kehitysvaiheet Tätä tukee erilaisten ominaisuustietojen liittäminen massoihin (esim TS, VS, MetPot, ravinteet CNPK, proteiinit ) Rajaus 1: PRIMÄÄRITASON BIOMASSAT, TUOTANTO TEOLLISUUDEN TARPEISIIN Ekosysteemipalvelu Biomassan kokonaistuotanto: nurmi, vilja, mänty, kuusi, koivu, marjat t: hiilidioksidin Rajaus 2 JALOSTUKSET SIVUVIRRAT sitominen, Mahdollistaa fraktiointitarkastelut ja toisen asteen sivuvirtojen paremman huomioimisen. virkistysmahdollisu Laaja-alainen biomassa-atlas udet, monimuotoisuus Biomassa- Rajaus 2: Sekundääriset, jalostuksen biomassat, SIVUVIRRAT Teollisuuden sivuvirrat, ruokahävikki, mustalipeä, atlas 2.0 perkeet, lietteet, biojäte Vesivarat: juomavesi, Rajaus 1 Biomassa- ALKUTUOTANNON Rajaus 3: BIOTALOUS teollisuuden Kaikki biotalousresurssit ruokahävikki, mukaan kartalle: atlas 1.0 käyttövesi, mustalipeä, perkeet, energiantuotanto, Ekosysteemipalvelut: lietteet, hiilidioksidin biojäte sitominen, BIOMASSAT virkistysmahdollisuudet, monimuotoisuus virkistys Vesivarat eri käyttötarkoituksissa: juomavesi, teollisuuden käyttövesi, energiantuotanto, virkistys Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen ja liitännäispalikat Teollisuuden sivuvirrat, Kilpailevan käytön huomioiminen Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen Biomassan kokonaistuotanto: mänty, kuusi, koivu, marjat, nurmi, vilja, turve TAI Tuotanto teollisuuden tarpeisiin: kokonaishakkuut, satotasot TAI Primäärituotannon sivuvirrat: hakkuutähteet, kesanto, olki, lanta

Tietosisällöt Primääriset Metsäbiomassat (MVMI, metsähakepotentiaali ja taseet) Maatalousbiomassat (pelto, peltokasvit & sivuvirrat, lanta) Kalatalousbiomassat (kalansaaliit, järviruoko) Turve (GTK) Sekundääriset Biojäte yhdyskunnista (SYKE + Ruututietokanta) Teollisuuden orgaaniset sivuvirrat (Vahti) Täydentävät tiedot Luonnonsuojelualueet Arvokkaat maisemat

Haastattelut Sähkön ja lämmöntuotanto Neste- ja kaasumaiset polttoaineet Metsätalous Maatalous Fortum Energiateollisuus ry Bioenergia ry Energiamarkkinavirasto Biokaasuyhdistys Biolaitosyhdistys YRITYKSIÄ Envor Biokymppi Metsäteollisuus ry SMK, Metsähallitus MTK Yritykset MHY Päijät-Häme UPM Kymmene Koskitukki MTK ProAgria Elintarvike Ympäristö- ja jätehuolto Kemianteollisuus ICT Elintarviketeollisuus Yritykset Altia Mallastehdas Atria Suomen rehu Jätelaitosyhdistys Jätehuoltoyhdistys Ecokem Kemianteollisuus ry Suomen bioteollisuus ry Ympäristöteollisuus ja palvelut ry Arbonaut Biotalous INKA yritykset Luonnonsuojelu Suomen luonnonsuojeluliitto Greenpeace WWF Maakunnat, kunnat, kehitysyhtiöt, virastot Ympäristöministeriö Työ- ja elinkeinomin. Kuntaliitto, maakuntaliitto Aluehallintovirastot Barents-keskus, Josek, Frami Vapaa-ajantoimijat Metsästys, kalastus, marjat, sienet Koulutus ja tutkimus Oulun yliopisto Oulun AMK Pohjois-Karj. AMK

Käyttäjäkysely Taustatietoa Toteutettiin nettikyselynä Vastauksia 243 kpl Suurin osa isoja (>100 henkeä) yrityksiä Yrityksiä koko Suomesta Eniten vastaajia metsätaloudesta Mitkä ovat suurimmat esteet tai vaikeudet biomassatiedon käyttämiselle tällä hetkellä? Tiedon hankkiminen on hankalaa Tietoa ei ole saatavilla Tieto on epäluotettavaa tai harhaanjohtavaa Muu, mikä? Tieto on maksullista Tiedon käsittely on vaikeaa, yrityksessä ei ole tarvittavaa osaamista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

Käyttöliittymä (1/6)

Käyttöliittymä (2/6)

Käyttöliittymä (3/6)

Käyttöliittymä (4/6)

Käyttöliittymä (5/6)

Käyttöliittymä (6/6) Raportointiominaisuudet Tietoa käyttöliittymästä ulos Taulukkona ja paikkatietona (Excel, ArcGIS)

Toteutettavuus (1/2) + Runsaasti biomassaa koskevia paikkatietoaineistoja + Uutta aineistokehitystä meneillään (lanta, järviruoko, sivuvirrat) + Rajapintakehitystä tulossa (VAHTI) Haasteet Käyttäjien toiveista jäsennettävä tärkeimmät. Ei voi heti tarjota kaikkea kaikille. Kaikkiin toiveisiin ei voida vastata nykyisillä tietovarannoilla Mahdollisuus Perustietovarantojenkin yhteen saattaminen ja tuominen helppokäyttöiseen muotoon edistää useiden toimijoiden tavoitteita

Toteutettavuus (2/2) Biomassa-atlas on tehtävissä käyttäjiä hyödyttävällä tavalla: Rakennetaan vaiheittain kehittyvä prosessi. Silloin se pystyy vastaamaan o kehittyvään lainsäädäntöön, o tekniikan kehitykseen ja o käyttäjien tarpeisiin Ensimmäisessä vaiheessa helposti yhdisteltävissä olevat tiedot Jatkossa yhä enemmän käyttäjien toiveiden huomiointia ja aineiston kehitystä Ylläpito resursoitava

Kiitos! Eeva Lehtonen 029 5317 450 eeva.lehtonen@mtt.fi Perttu Anttila 029 532 3088 perttu.anttila@metla.fi