99 9M606049 KIRJALLISUUS Britschgi, R. & Gustafsson J. (toim.), 1996. Suomen luokitellut pohjavesialueet. Suomen ympäristö 55. Helsinki. 387 s. Drebs, A., Norlund, A., Karlsson, P., Helminen, J. & Rissanen, P. 2002: Tilastoja Suomen ilmastosta 1971-2000. Ilmastotilastoja Suomesta 2002:1. Ilmatieteen laitos. Helsinki. 99 s. Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A. Vesija ympäristöhallitus. Painatuskeskus. Husa, J., Teeriaho, J. & Kontula, t. 2000: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kainuussa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 194. Suomen ympäristökeskus. Huttunen, S. & Manninen, S. 1989: Sotkamon kunnan ilmansuojelun perusselvitys bioindikaattoreiden avulla, Oulun yliopisto Kasvitieteen laitos. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Kasvimuseo. Helsinki. Ilmonen, J., Ryttäri, T. & Alanen, A. (toim.) 2001: Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Kainuun liitto 2007. Internet-sivut osoitteessa www.kainuu.fi Kainuun maakunta kuntayhtymä 2005: Uusiutuva Kainuu. Kainuun maakuntasuunnitelma 2025. Sarja A:1. Kainuun maakunta kuntayhtymä 2006: Kainuun maakuntaohjelma 2006-2010. Sarja A:3. Kainuun ympäristökeskus 2006: Natura 2000 tietolomake.fi1200304 Antinmäki-Kylmänpuro ja Hevossuo. Maarit Vainio 24.4.2006. Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. WSOY. Porvoo. Kemppainen, S. & Markkanen, S.-L. 2000: Ilman kautta tuleva kuormitus, sen alkuperä ja vaikutukset Kainuussa, Kainuun ympäristökeskus. Kontinen & P. Peltonen 1998. Excursion to the Jormua Ophiolite Complex. Teoksessa: E. Hanski & J. Vuolle (toim.) International Ophiolite Symposium and Field Excursion Generation and Emplacement of Ophiolites Through Time. Abstracts and Excursion Guide. Geological Survey of Finland, Special Paper 26, 69-89). Kurtto, A. 1997: Serpentiinipikkutervakko Serpentinfjällnejlika. Teoksessa: Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.) 1997: Uhanalaiset kasvimme. Kirjayhtymä. Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T. (toim.) 2005. 3000 vuosimiljoonaa, Suomen kallioperä, Suomen geologinen seura. Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T. (toim.) 2005. PRECAMBRIAN geology of Finland : key to the evolution of the Fennoscandian shield. Developments in Precambrian Geology, Elsevier. PSV-Maa ja Vesi Oy 2005: Mondo Minerals Oy. Sotkamon kaivoksen ja tehtaan laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiselostus.
100 9M606049 Pöyry Environment Oy 2006: Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2005. Moniste Putkonen, L. 1993: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. 278 s. Raatikainen, M. 1997: Tikankontti Guckusko. Teoksessa: Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.) 1997: Uhanalaiset kasvimme. Kirjayhtymä. Rautio, P. & Huttunen, S. 1994: Kainuun ilmanlaadun selvitys bioindikaation avulla 1993, Oulun yliopisto, kasvitieteen laitos. Saarelainen, J. & Räisänen, M-L. 2001: Mieslahden alueen maaperä- ja hydrogeologinen nykytilaselvitys. Geologian tutkimuskeskus; 36 s. Sairinen, R. ja Kohl, J. 2004: Ihminen ja ympäristön muutos. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja käytäntöjä. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87. Teknillinen korkeakoulu. Savolainen-Mäntyjärvi, R. ja Kauppinen, T. 2000: Koettu terveys ympäristövaikutusten arvioinnissa. Stakes. Raportteja 249. Schroderus-Härkönen, S. & Markkanen, S-L. 1999: Kainuun ympäristön laadun kuvaus, Kainuun ympäristökeskus. Sosiaali- ja terveysministeriö 1999: Ympäristövaikutusten terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Oppaita 1999:1. arviointi. Ihmisiin kohdistuvat Tekes (2006). Pienhiukkasten vaikutus terveyteen. Raimo O. Salonen ja Arto Pennanen, toim. Timo Paukku. Libris Oy, Helsinki. 32 s. Tenhola, M., 2006, Paltamon Mieslahden geokemiallisen nykytilan selvittäminen: järvivesi- ja järvisedimenttitutkimukset, Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti K380/42/2006. Tiehallinto (2005), Tieliikenne-ennuste 2004-2040. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 19/2005. Ulvinen, T. 1997: Kainuunnurmihärkki Serpentinhönsarv. Teoksessa: Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.) 1997: Uhanalaiset kasvimme. Kirjayhtymä. V altion ympäristöhallinto, 2006: Internet-sivut osoitteessa: http://www.ymparisto.fi/ ja Herttatietokanta osoitteessa https://wwws.ymparisto.fi Ympäristöministeriö, 1993a: Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Painatuskeskus Oy. Helsinki. 204 s. Ympäristöministeriö, 1993b: Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Painatuskeskus Oy. Helsinki. 199 s.
Liite 1 9M606049 SANASTO BAT bioindikaattori (Best Available Technology), paras käyttökelpoinen tekniikka eliölaji, joka eri tavoin ilmaisee ympäristön tilaa biotooppi elinympäristö, jossa tärkeimmät ympäristötekijät ovat samankaltaisia ja jonka sisäinen rakenne on yhtenäinen. dumpperi geotooppi hajakuormitus kaivospiiri raskas ajoneuvo, jolla ajetaan malmia ja sivukiveä kaivoksesta rajattu alue, joka ilmentää tiettyä geologista tai geomorfologista (maanpinnan muodot ja maanpinnan rakenne) ilmiötä tai niiden yhdistelmää kuormitus, joka ei tule tietystä pisteestä vaan alueelta tai monista pisteistä kaivoslain mukaisesti kaivostoiminnalle varattu alue kiintoaines liukenematon ainesosa vedessä, pitoisuus esim. mg/l litosfääri kivikehä, kostuu maankuoresta ja vaipan ylimmästä osasta, paksuus n. 50 300 km mafinen mafisia mineraaleja runsaasti sisältävä kivilaji. Mafisia mineraaleja ovat magnesiumia ja rautaa sisältävä mineraalit kuten oliviini, pyrokseenit ja amfibolit malmi mineraali neutralointi pintavalunta raakku rikastushiekka satelliittimalmi sivukivi suotauntuminen suotovesi taustakuormitus ultramafinen valuma-alue kiviaines, jota hyödynnetään taloudellisesti kivennäinen, maankuoressa esiintyvä kiteinen alkuaine tai yhdiste happamien vesien käsittely ph-tason nostamiseksi tai emäksisten vesien ph:n alentaminen maan tai kallion pintaa pitkin valuva vesi kts. sivukivi malmin rikastuksessa syntyvä ylijäämämassa esiintymä, josta malmi kuljetetaan muualla sijaitsevalle päämalmin rikastamolle prosessoitavaksi kiviaines, joka joudutaan poistamaan malmin louhinnassa veden ja aineiden kulkeutuminen maaperässä vesi, joka kulkeutuu maaperässä tai esim. padon läpi alueen luontainen kuormitus, johon ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut kivi, joka sisältää hyvin runsaasti tummia ns. mafisia mineraaleja alue, jolta vesistö (järvi, joki) saa vetensä
Liite 2 9M606049 vesitase YVA laskelma tai kaavio, jossa kuvataan veden tulo- ja lähtövirtaamat sekä tapahtumat esim. kaivoksella tai tehtaalla ympäristövaikutusten arviointi LYHENTEET JA MERKINNÄT a d db (a) ha irto-m 3 /itd kiinto-m 3 /ktr km m m 2 m 3 mpy µg/l mg/l ph t t/a vuosi vuorokausi, vrk desibeli, äänen voimakkuuden mittayksikkö hehtaari irtokuutiometri kiintokuutiometri kilometri metri neliömetri kuutiometri meren pinnan yläpuolella mikrogrammaa litrassa milligrammaa litrassa happamuusaste tonni tonnia vuodessa < pienempi > suurempi
Liite 2 K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Päiväys Dnro 29.12.2006 KAI-2006-R-4-53 Mondo Minerals Oy PL 603 87101 Kajaani Viite Asia Yhteysviranomaisen lausunto Mondo Minerals Oy:n Mieslahden (Pitkänperä ja Maailamkorpi) kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Mondo Minerals Oy on toimittanut 21.9.2006 Kainuun ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994 muutettu 458/ 2006) mukaisen arviointiohjelman, joka koskee Mondo Minerals Oy:n Mieslahden kaivoshanketta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan metallimalmien tai muiden kaivoskivennäisten louhint aan, rikastamiseen ja käsittelyyn, kun irrotettavan aineksen kokonaismäärä on vähintään 550 000 tonnia vuode ssa, tai avolouhoksiin, joiden pinta-ala on yli 25 ha. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain tavoitt eena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöks enteossa ja samalla erityisesti lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan, Mondo Minera ls Oy:n laatima suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeelle arviointimenettelyssä on tarkoitus tutkia, miten ympäristövaikutukset arvioidaan ja miten osallistuminen ja tiedottaminen arviointimenettelyssä toteutetaan. HANKEESTA VASTAAVA, KONSULTTI JA YHTEYSVIRANOMAINEN Hankkeesta vastaava on Mondo Minerals Oy ja konsulttina Pöyry Environment Oy. Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Kainuun ympäristökeskus. HANKKEEN KUVAUS Mondo Minerals Oy suunnittelee uuden kaivoksen perustamista Mieslahden alueelle Paltamon kunnan eteläosaan. Louhintaa suunnitellaan Mi eslahden-pitkänperän kaivospiiril le. Lisäksi tarkastellaan mahdollisesti myöhemmin käyttöön otettavaa Maailmankorven kaivospiirialuetta. Talkkimalmin louhintamäärä olisi alueelta enimmillään 500 000 tonnia/vuosi. Louhinnassa syntyvä sivukivi läjitettäisiin Mieslahden- Pitkänperän kaivospiirin eteläpuolella, Kajaanin kaupungin pohjoisosassa sijaitsevaan vanhaan Jormuan avolouhokseen ja kaivosalueelle tai sillä täytettäisiin avolouhosta. Rikastamoa ei alueelle ole tällä hetkellä suunnitteilla, vaan malmi kuljetetaan rikastettavaksi Mondo Minerals Oy:n Sotkamon tehtaalle. Pitkällä
2 aikavälillä tullaan tarkastelemaan oman rikastamon tarvetta alueella, mutta mahdollinen hanke ei kuulu tämän YVA:n piiriin. Tässä YVA:ssa ei myöskään tarkastella Mondo Minerals Oy:n Tyynelän talkkiesiintymää, joka sijaitsee noin 3 km Mieslahden-Pitkänperän esiintymän kaakkoispuolella. Mondo Minerals Oy on suorittanut koelouhintaa Mieslahden alueella viimeksi talven 2006 aikana. Koelouhinnalle on saatu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston lupa (päätös nro 12/06/2, Dnro PSY-2005-Y- 173). Mieslahden kaivoshanke liittyy Sotkamon tehtaalla käynnissä olevaan investointiohjelmaan, jolla nostetaan tehtaan kapasiteetti nykytasolta 250 000 t/a aluksi tasolle 450 000 t/a ja myöhemmin jopa tasolle 600 000 t/a. Kapasiteetin nostoon liittyy Punasuon kaivoksen avaaminen nykyisen Lahnaslammen louhoksen läheisyydessä. Kaivostoiminnan ja tehtaan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus on jätetty Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle syksyllä 2005. Lisäksi on suunniteltu louhittavan lähialueensatelliittimalmeja: Uutela, Tyvisuo ja Mieslahti. Näin pyritään optimoimaan malmien hyödyntäminen ja kaivosten elinkaaret. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT Ympäristölupa Kaivoshankkeelle on haettava ympäristölupa. Toimintojen luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (86/2000) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (169/2000). Ympäristölupa kattaa 1.3.2000 voimaan tulleen lakiuudistuksen jälkeen kaikki ympäristövaikutuksiin liittyvät asiat kuten päästöt ilmaan ja veteen, jäteasiat, meluasiat sekä muut ympäristövaikutuksiin liittyvät asiat. Ympäristölupa haetaan Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta. Ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan, mikäli toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn on oltava loppuun suoritettu. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Vesilain mukaiset luvat Vesilain mukaisten lupien hakeminen tapahtuu ympäristölupahakemuksen yhteydessä ja hakemukset käsittelee Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto. Muut luvat Muut luvat, joilla on liittymäkohtia ympäristöasioihin, ovat teknisiä lupia, joiden pääasiallinen tarkoitus on työturvallisuuden varmistaminen ja aineellisten vahinkojen estäminen. Tällaisia ovat mm. palavia nesteitä ja muita vaarallisia kemikaaleja koskevat luvat. Räjähteiden käsittely, räjäytys- ja louhintatyöt, kemikaalien käsittely ja varastointi, nostolaitteet, sähkölaitteet ym. edellyttävät omat lupansa. Kemikaalilaki koskee kaikkia vaarallisia kemikaaleja. Teollisuuskemikaaliasetuksen mukaiset kemikaalien laajamittaista käyttöä ja varastointia koskevat lupahakemukset tehdään Turvatekniikan keskukselle (TUKES). Rakennettaville uusille rakennuksille haetaan rakennusluvat Paltamon kunnasta. Ympäristöluvan yhteydessä haetaan lupa murskata sivukiviä hyötykäyttöä varten.
TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 3 Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan ja vertaillaan kahta toteutusvaihtoehtoa. Vaihtoehdot eroavat toteutustavaltaan. Louhintamäärä on molemmissa sama. Lisäksi tarkastellaan ns. nollavaihtoehtoa, jossa louhosta ei avata lainkaan. Nollavaihtoehto Nollavaihtoehdossa Mieslahden hanketta ei toteuteta. Malmia louhitaan Lahnaslammen, Punasuon ja Uutelan esiintymistä voimassaolevien lupien puitteissa. Hankkeen toteutumatta jättäminen vaikeuttaisi Sotkamon tehtaalla käytettävien heikkolaatuisimpien malmien jalostamista tasalaatuisiksi talkkituotteiksi. Sotkamon tehtaan tuotantomäärien kasvaessa malmisyötettä tulee useammista esiintymistä ja sen koostumus optimoidaan siten, että myös Lahnaslammen ja Punasuon heikoimmat malmit pystytään hyödyntämään. Tässä optimoinnissa Mieslahden malmia ei nollavaihtoehdossa voitaisi käyttää. Tällöin laadultaan heikompien malmien käyttö vaikeutuu, millä voi olla myös vaikutuksia Sotkamon tehtaan lopputuotteiden laatuun. Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 Mieslahden-Pitkänperän kaivoksesta louhitaan malmia enimmillään 500 000 t/v. Malmi kuljetetaan rikastettavaksi Mondo Minerals Oy:n Sotkamon tehtaalle. Toiminta aloitettaisiin noin vuonna 2010. Em. louhintamäärällä toimintaa voitaisiin jatkaa yli 20 vuoden ajan. Mieslahden-Pitkänperän kaivoksen hankekartta on esitetty YVA-ohjelman liitteessä 4. Louhinnan alkuvaiheissa sivukivillä täytettäisiin vanhaa Jormuan (Mineraalin) avolouhoksen monttua. Jormuassa on tehty louhintaa 1950-luvulla, tällä hetkellä louhos on Mondo Minerals Oy:n kaivospiirinä. Louhoksen tilavuus on kaivostilastojen perusteella noin 56 000 m 3 ktr ja se on nykyisellään täyttynyt vedellä. Tällä perusteella louhokseen voitaisiin sijoittaa noin 15-30 % ensimmäisen vuoden aikana louhittavasta sivukivestä. Täyttämällä ja maisemoimalla Jormuan (Mineraalin) louhos saadaan luvaton kaatopaikkatoiminta alueella päättymään. Mieslahden-Pitkänperän louhosta täytetään sivukivellä jatkuvasti louhinnan edetessä. Sivukiven läjitys louhokseen toteutettaisiin pohjalta ylöspäin edeten päätypengertekniikkaa soveltaen tai louhoksen reunalle rakennetulta kippauspaikalta kippaamalla. Kaivoksen aktiivisesti louhittavana oleva osa sekä läjityskäytössä oleva osa voidaan eristää toisistaan esim. maapadolla, jolloin läjitettävä kiviaines vähitellen peittyy veden alle. Vedenalainen läjitys on tehokas keino ehkäistä heikkolaatuisten sivukivien hapettumista. Hapettumisen kannalta hankalimmat kivet, kloriittiliuskeet ja muut sulfidipitoiset kivet, voidaan sijoittaa kaivoksen pohjalle ja parempilaatuiset kivet ylemmäs täyttöön. Karbonaattipitoiset sivukivet (epäpuhtaat vuolukivet ja dolomiitit) sijoitetaan kapseloimaan sulfidipitoisia kiviä. Alkuvaiheessa sivukiveä läjitettäisiin Mieslahden-Pitkänperän kaivospiirin alueelle sijoitettavalle läjitysalueelle, joka maisemoidaan toiminnan loputtua. Maan päälle joudutaan läjittämään toiminnan alkuvaiheessa, ennen kuin louhoksen eteläosa saadaan louhittua tavoitesyvyyteen ja louhoksen täyttö voidaan aloittaa. Mieslahden-Pitkänperän kaivospiirin ylittävä Savirantaan vievä tie siirretään aikanaan täyttömenetelmällä, ts. louhitun ja jo täytetyn kaivoksen osan päälle. Louhinta on suunniteltu aloitettavan malmin eteläosasta edeten vähitellen pohjoiseen. Tien siirto tulisi näin ollen ajankohtaiseksi aikaisintaan 2020-luvulla. Alustava tien linjaus on esitetty hankekartassa liitteessä 4. Kaivoksen alueelle tullaan rakentamaan urakoitsijan huoltotoimintaa varten tarvittavat rakenteet. Alustava aluevaraus on esitetty hankekartassa liitteessä 4. Lisää malmia voidaan myöhemmin joutua hankkimaan Mieslahden-Pitkänperän lähistöllä sijaitsevista kaivospiireistä (läh. Maailmankorpi). Louhinta Maailmankorvessa aloitettaisiin todennäköisesti vuoden
4 2015 jälkeen. Maailmankorven alueella louhittava sivukivi on suunniteltu läjitettäväksi louhoksen eteläpuoliselle alueelle. Myös Maailmankorven alustavat käyttösuunnitelmat on esitetty hankekartassa liitteessä 4. Louhinnan loppuvaiheessa Mieslahden-Pitkänperän avolouhoksen pinta-ala tulee olemaan noin 29,5 ha ja syvyys 80 m (taso + 60 m). Maailmankorven louhoksen pinta-ala ja syvyys tulevat vastaavasti olemaan 10,4 ha ja 90 m (taso + 60 m). Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 Mieslahden-Pitkänperän malmiesiintymän louhinta-aluetta pienennettäisiin pohjoisosastaan niin, että louhos ulottuisi n. 50 m Savirannantien pohjoispuolelle vanhojen koelouhosten alueelle. Muilta osin vaihtoehdon toteutus vastaa vaihtoehtoa 1 (ks. liite 4). Myös vaihtoehdossa 2 malmia louhittaisiin Mieslahden hankealueen kaivospiireistä enimmillään 500 000 t/v. Sivukivien läjitystavat olisivat samat kuin vaihtoehdossa 1. Louhoksen pienentäminen kuitenkin lyhentäisi louhoksen käyttöikää useilla vuosilla. Louhinnan loppuvaiheessa Mieslahti-Pitkänperän avolouhoksen pinta-ala tulee olemaan noin 30 ha ja syvyys maanpinnasta 60 m Louhoksen pienentämisen päätarkoitus on rajoittaa kaivostoiminta kauemmas Mieslahden- Pitkänperän alueen pohjoispuolella sijaitsevasta Matokallion Natura 2000 -alueesta. Maailmankorven kaivospiirissä malmin louhinta ja läjittäminen suoritettaisiin vaihtoehdossa 1 kuvatulla tavalla. Arvioinnista pois jätetyt vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatimisen yhteydessä harkittiin erilaisia sivukiven varastoinnin ratkaisutapoja. Sivukivet suunniteltiin läjitettäviksi tavanomaiseen tapaan erillisille alueille kaivospiirin tai sen apualueiden sisällä. Läjitysalueiden sijaintipaikaksi mietittiin lähinnä Mieslahden-Pitkänperän kaivoksen eteläpuolisia alueita. Maisemaan ja suotovesien hallintaan liittyvistä tekijöistä johtuen päädyttiin kuitenkin vaihtoehdossa 1 kuvattuun toimintatapaan. Molemmissa hankevaihtoehdoissa osa sivukivestä joudutaan sijoittamaan maanpäälliselle läjitysalueelle, mutta valtaosin niillä kuitenkin voidaan täyttää louhosta. Savirannan tien osalta harkittiin uutta linjaamista kaivosalueen pohjoispuolitse, läheltä Oulujärven Mieslahden Pitkänperän ranta-aluetta. Tien siirtoon täyttömenetelmällä päädyttiin, koska vaikutukset rantaalueelle olisivat muuten olleet merkittävät. Mondo Minerals Oy:n hallinnassa oleva, mahdollisesti myöhemmin käyttöön otettava Tyynelän talkkiesiintymä, on myös jätetty tämän YVA-menettelyn ulkopuolelle. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Mieslahden kaivoshanke kytkeytyy Sotkamon kaivoksen ja tehtaan laajentamishankkeeseen, josta on käyty läpi YVA-menettely vuosina 2004-2005. Oulujärven alueelle on käynnistetty Paltamon kunnan toimesta rantayleiskaavahanke (Oulujärven rantayleiskaava). Oulujärven Mieslahden Pitkänperän rannan tuntumassa sijaitseva kaivosalue kuuluu kaavaalueeseen. Maakunnan suunnittelun lakisääteiset välineet ovat maakuntasuunnitelma (Kainuun maakunta kuntayhtymä 2005), maakuntaohjelma (Kainuun maakunta kuntayhtymä 2006) ja maakuntakaava. Uuden maakuntaohjelman aikajänne on v. 2006-2010 ja suunnitelma ulottuu vuoteen 2025. Kiviala kokonaisuudessaan nähdään yhtenä avainklusterina, jonka merkityksen Kainuun elinkeinoelämässä odotetaan vahvistuvan. Kaivosteollisuuden toiminta liittyy suunnitelmissa moniin asioihin kuten työllisyyteen, brut-
tokansantuotteen nostamiseen, sivukivien ja maa-ainesten hyötykäyttöön, ympäristön tilaan ja luonnonympäristön hoitoon. 5 ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Kainuun ympäristökeskus on yhteysviranomaisena kuuluttanut ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Paltamon ja Sotkamon kunnanvirastossa, Kajaanin kaupungintalolla, Paltamon ja Sotkamon kirjastossa, Kajaanin kaupungin kirjastossa sekä Kainuun ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 16.10-30.11.2006. Kuulutus on julkaistu Kainuun Sanomissa 16.10.2006 ja sanomalehti Väylässä 18.10.2006. Arviointiohjelma on ollut nähtävillä arviointimenettelyajan Sotkamon kunnanvirastolla, Sotkamon pääkirjastossa ja Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa. Arviointiohjelmasta on pyydetty lausuntoja ja mielipiteitä 30.11.2006 mennessä. Mondo Minerals Oy järjesti hanketta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan yleisötilaisuuden 25.10.2006 Mieslahden opistolla Paltamossa. Tilaisuudessa oli kaikkiaan 51 osallistujaa. Savirannan kyläseura ry pyysi erikseen hankkeesta vastaavaa ja yhteysviranomaista kokoukseensa Savirannan koululle 17.12.2006. Tilaisuudessa oli kaikkiaan 44 osallistujaa. ARVIOINTIOHJELMASTA ANNETUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Yhteysviranomaiselle, Kainuun ympäristökeskukselle toimitettiin hankkeesta yhteensä 35 lausuntoa ja mielipidettä. Kainuun ympäristökeskus toimittaa kopiot annetuista lausunnoista ja mielipiteistä Mondo Minerals Oy:lle sekä konsultille. Osa lausunnoista ja mielipiteistä on liitetty tähän arviointiohjelmasta annettavaan lausuntoon lähes alkuperäisessä muodossa ja osaa on referoitu. Arviointiohjelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden sisältö on seuraava: Paltamon Luonto ry: Katsomme, että Euroopan suurimpien avaamattomien talkkivarantojen käyttöönotto tulee harkita YVA:ssa tarkkaan kestävän kehityksen kaikkien periaatteiden mukaisesti. Nyt käyttöönoton perusteena on yritystoiminnan kaksinkertaistaminen ja jo käyttökelpoisen laadun edelleen nostaminen. Ehdoton tosiasia on, että maapallon luonnonvarat ovat rajalliset. Kaivannaiset ovat rajallista uusiutumatonta luonnonvaraa, jonka varannot tulee turvata myös tuleville sukupolville. Turha tuotannon lisääminen aiheuttaa myös entistä pahemman jäteongelman, jonka kanssa jo tällä hetkellä kamppaillaan mm. Kainuussa. Kaiken tuotannon ja varsinkin uuden tuotannon käynnistämisessä tulee kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti arvioida tuotannon välttämättömyys, vaihtoehtoiset toteutustavat, kierrätys ja uudelleen käyttö, sekä tulevien sukupolvien mahdollisuus ko. raaka-aineeseen. Melu: Kaivosalueen ääniolosuhteet tulee selvittää tarkemmin. Selostuksessa on syytä esittää meluarvot desibeleinä, melun kestona ja ajoittumisena, jotta todellista päästöä voi arvioida. Myös sivukiven murskauksesta aiheutuva melu tulee arvioida samoin. Vesistön läheisyys ja maaston korkeussuhteet sekä kaivoksen sijoittuminen keskelle asutusta on huomioitava meluarvioinneissa. On myös arvioitava kuinka suureen joukkoon ihmisiä meluhaitta kohdistuu. Vesistön virkistyskäyttö on merkittävä ja se käsittää ison osan paltamolaisia ja osan kajaanilaisiakin. Melu on merkittävimpiä haittatekijöitä virkistyskäytössä. Myös Mieslahden ja Savirannan ranta-asukkaat on meluarvioinnissa huomioitava. Alueella on myös merkittävä matkailuyritys, jonka oleellinen vetovoimatekijä on luonnonrauha. Meluvaikutukset tulee täten yltää myös Metelinniemeen. Kaivosteollisuuden osalta olisi syytä arvioida vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin juuri meluhäiriön kautta.
6 Maisema: Maisemavaikutukset voivat olla yllättäviä, sillä hanke sijoittuu vaaraseudulle. Hankkeen vaikutus lähi- ja kaukomaisemassa on arvioitava eli maisema-arviointialuetta tulee laajentaa. Myös sivukivialueet ovat rumat maisemassa vrt. Mondo Minerasls Oy:n sivukivikasat Kajaani-Sotkamotien varrella, joiden maisemavaikutus on myös arvioitava. Lähialue: Alue sijoittuu kokonaisuudessaan Kainuun taajaan asutuimmalle alueelle. 20 km:n säteellä on useita taajamia ja kyliä sekä kaupunki. Mahdollinen kaivos ei tule olemaan millään tavalla periferiassa. Lähialueen elinkeinotoiminnalle (mökkivuokraus, maaseutumatkailu) hanke tulee aiheuttamaan vaikutuksia. Arvio niistä on kohdennettava laajemmalle alueelle, kun ohjelmassa aiotaan. Talkin kuljettaminen on iso riski liikenteessä sekä toisille tiellä kulkijoille että tielle ja lähirakenteille. Reittivaihtoehdoissa tulee arvioida raskaan rekkaliikenteen vaikutukset em. asioihin suoraan että tilastollisina lukuina esim. montako kolaria ja liikennetapaturmaa lisääntyvä raskasliikenne todennäköisesti aiheuttaa. Geologinen itseisarvo: Selostuksessa tulee esille Jormuan alueen ainutlaatuisuus geologisena kompleksina. Tämä tulee huomioida niissä muutoksissa, joita sille aiotaan tehdä. Syytä olisi saada vähintään kolme puolueetonta lausuntoa alueen geologisesta- Jormuan laatan arvosta ja kaivostoiminnan merkityksestä siihen. Natura-alueet: Kasvistoselvitykset eivät ole vielä riittävät. Hankkeen vaikutus Natura-alueisiin tulee arvioida myös yhteisvaikutuksena. Hanke koskettaa useita Natura-alueita ja muuttaa niiden vesitaloutta. Juuri lehtolajiston osalta vesitalouden muuttamisella on suurin vaikutus lajiston säilymiseen. Näiden alueiden lajisto keskittyy talkkialueille. Paltamossa on myös muita kaivoshankkeita, jotka kohdistuvat talkkialueille ja samoihin luontotyyppeihin kuin tämä hanke. Yhteisvaikutusten arviointi olisi paikallaan. Tuhotaanko tai heikennetäänkö nyt kaikkia alueella esiintyviä uhanalaisia luontotyyppejä samanaikaisesti? Lajisto- ja luontotyyppiselvitykset tulee tehdä myös sivukivien läjitysalueelta. Jätteet ja sivutuotteet: Selostuksessa olisi syytä mainita mm. käytettyjen poltto- ja voiteluaineiden sekä räjähteiden määrät ja niiden päästöt, sekä arvioida riskit ja niiden ennaltaehkäisy. Sivukivien raskasmetallipitoisuudet ovat suuret ja hankkeessa esitetään veden käsittelyä tarpeen mukaan. Tästä on huonoja kokemuksia, kun yrittäjä, jolla ei ole vesistö asiantuntemusta voi olla ainut tarpeen arvioija. Vesistövaikutukset ja niiden hallinta tulee miettiä suunnitellummaksi ja vesistöön laskettavan veden on oltava laadukasta. YVA:n yhteydessä tulee esille myös Maailmankorven kaivoshanke. Tämä on aiheuttanut selvästi vähemmän vastustusta ja ympäristöpaineita, kuin Pitkänperän hanke. Esitämme, että ensisijaisena vaihtoehtona YVA:ssa pidettäisiinkin Maailmankorven kaivoksen aukaisemista ja vasta toissijaisesti Pitkänperää. Kajaanin seudun luonto ry: Suunnitteella oleva kaivos tulee sekä Mieslahden - Pitkänperän että Maailmankorven louhosten osalta sijaitsemaan Paltamon kunnan toimialueella, mitä itse kaivoksiin ja niiden välittömiin huolto- ja läjitysalueisiin tulee. Kuitenkin välitön vaikutuspiiri niin pohjavesien, maiseman, sosiaalisten vaikutusten, melun, ilmanpäästöjen, vesistöjen ja kalatalouden sekä kuljetusliikenteen osalta ulottuu Kajaanin kaupungin alueelle ja näin ollen yhdistyksemme toimialueelle. Lisäksi täytettäväksi suunniteltu Mineraalin louhos sijaitsee Kajaanin kaupungin alueella. On sinänsä erikoista, että ilmeisesti vasta n. 10 vuoden tähtäyksellä avattavaksi suunniteltu ja enemmän Kajaaniin vaikuttava Maailmankorven louhos on sisällytetty samaan YVA-menettelyyn Mieslahti- Pitkäperän louhoksen kanssa. Kyseessä on jo nimeltään Mieslahden kaivoshanke, joka on jo käytännössä harhaanjohtava, ja kun YVA-menettelyn kuuluttaminen ja nähtävilläolo on esitetty vain Paltamon kunnan
virallisia ilmoituskanavia käyttäen, on menettely ollut puutteellinen ja virheellinen. Toisaalta luontoa on tarkasteltava kokonaisuutena, sillä kuntarajat eivät ole luonnon eivätkä ihmisen toiminnan absoluuttisia rajoja. Emme puutu mielipiteessämme siihen, mikä vaikutus kaivoksella on kokonaisuutena paltamolaisille emmekä siihen, mitä luontoarvoja Paltamon kunnan alueella on, paitsi sen verran että kajaanilaisilla on ennen kaivoshanketta ollut mahdollisuus käyttää Antinmäen luonnonrauhaisaa ja harvinaista luonnonrikasta aluetta kansalaiskasvatukseen luonnon kunnioittamiseksi sekä virkistäytymiseen. Kaivoshanke vaarantaa näitä mahdollisuuksia merkittävästi. Näin ollen itse Antinmäen serpentiinikallion säilyminen saattaa tulevaisuudessa tulla entistä uhatummaksi. Arviointiohjelmassa on puutteena myös se, että alueen pohjavesiä on käsityksemme mukaan vastaväitteistä huolimatta tutkittu. Tämä johtuu siitä, että Jormuaan on tullut vesijohto vasta vuosituhannen vaihteessa ja alueella on sitä ennen tehty porakaivoja. On jopa todettu 1990-luvulla alueella olevan hyödynnettävissä olevaa luontaista mineraalivettä. Porakaivojen sijainnista ja tutkimustuloksista löytyy tarkempaa tietoa Kainuun ympäristökeskuksesta. Mielestämme ei riitä, että Jormuanlahden nykytila kuitataan mainitsemalla ettei sen kalataloudesta ole käytettävissä tarkoitukseen sopivaa tutkimustietoa. Tutkimustieto on hankittava ja lahden limnologinen kokonaisuus on selvitettävä. Lahden tilaa on parannettu mm. velvoiteistutuksin sekä rehevöitymistä estävin toimenpitein. Hajakuormituksen vähentäminen on lähiajan keskeinen tavoite, mutta siltäkin putoaa pohja pois, mikäli raskaat ja kalliit yksittäistalouksien toimenpiteet kumoutuvat Maailmankorven louhoksen suotovesiin. Miten suotovedet tultaisiin käsittelemään ja mitkä tekniset keinot tulevat käyttöön myrkyllisten ja happamien päästöjen torjumiseksi parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla, tulisi tarkasti olla alueen vakituisten ja ranta-asukkaiden jatkuvasti saatavilla. Kylmäpuron nykytilaa ei ole arvioitu lainkaan. Mitä on sanottu liikenteestä, pidämme joka tapauksessa malmin kuljetusta rautateitse parempana vaihtoehtona kuin maantiekuljetuksia. Pitkänperästä Sotkamon tehtaalle on lähes valmis rautatieyhteys. Edellä mainitun perusteella on mielestämme toteutettava ensisijaisesti 0-vaihtoehtoa ja joka tapauksessa Maailmankorven louhos on syytä pudottaa jo alkuvaiheessa suunnitelmasta kokonaan. Mielestämme kaivoslain myönteinen henki ei toteudu, mikäli yksityinen (tässä tapauksessa ulkomaisen yrittäjän) etu asetetaan yleisen eli seudun luonnon ja asukkaiden edun edelle. Jormuan kylä- ja asukasyhdistys: Pöyryn tekemä selvitys on erittäin puutteellinen Maailmankorven osalta. Mielestämme siitä tulisi olla tarkemmat selvitykset ja oma tiedotustilaisuus Jormuan kyläläisille, koska sillä on erittäin suuri merkitys Jormuan asukkaille. Mielestämme Maailmankorven louhoksen malmi tulisi kuljettaa pois Savirannan kautta, eikä muutakaan kaivosliikennettä Mineraalintien kautta Särkijäventielle. Vanhan Mineraalin montun täytön yhteydessä tulisi siellä oleva vesi kuljettaa pois säiliöautoilla, koska se on haitallista eläimille ja luonnolle. Melu ja pöly haitat tulevat olemaan ilmeiset. Miten haitta huomioidaan paikallisiin asukkaisiin nähden? Maailmankorven alueelta laskee puro Jormuanlahteen. Miten Jormuanlahden saastuminen aiotaan estää? Onko vierellä olevat suojelualueet otettu riittävästi huomioon suunniteltaessa kaivoksien aloitusta? Luonto arvot alueella menetetään välittömästi, jos kaivokset aloitetaan. 7
8 Pohjavaaran Seutu ry: Mondo Minerals Oy suunnittelee uuden kaivoksen perustamista Paltamon Mieslahden alueelle. Talkkimalmin louhintamäärä olisi enimmillään 500 000 t/vuosi. Malmi on tarkoitus kuljettaa jalostettavaksi Mondo Minerals Oy:n Sotkamon tehtaille. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on esitetty vaihtoehtoisia malmin kuljetusreittejä. Yksi reittivaihtoehto on Kajaanin Jormuan kautta Jormuantietä pitkin ja edelleen Pohjavaarantietä Pohjavaaran kylän kautta Vuokattiin ja siitä Mondo Minerals Oy:n Lahnasjärven tehtaille. Pohjavaaran Seutu ry haluaa kiinnittää erityistä huomiota kuljetusreittien turvallisuuteen. Pohjavaaran Seutu ry huomauttaa, että Jormuantie on kapea ja mutkainen ja Pohjavaarantie kulkee Pohjavaaran kylän läpi ja Pohjavaaran ala-asteen ohitse. Kyseisillä teillä kulkee päivittäin paljon pieniä lapsia kouluun ja koulusta kotiin teiden laitamia pitkin, koska kävely/pyöräteitä ei ole. Lisäksi kyseistä reittiä pitkin kulkee jo nykyisin useita rekkoja päivittäin Kuhmo-Oulu välisen tavaraliikenteen vuoksi ja malmin kuljetus ko. reittiä pitkin lisää rekkaliikennettä entisestään. Pohjavaaralta reitti jatkuisi Naapurivaaran kylän ja Vuokatin taajaman läpi, missä ongelmat ovat samanlaiset. Pohjavaaran Seutu ry esittää, että malmin reittivaihtoehtoja ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitettäessä on kyseiset turvallisuusnäkökohdat otettava huomioon ja huomauttaa edelleen, että se ei pidä hyvänä ratkaisuna malmin kuljetusta Pohjavaaran kylän läpi. Maantiereittivaihtoehtojen lisäksi tulee harkita myös rautatien rakentamista ja malmin kuljettamista raiteita pitkin. Savirannan kyläseura ry: Savirannan kyläseura toimii Paltamon Savirannan kylän alueella. Tallä hetkellä kylällä on noin 60 vakituista asukasta, kesän aikana asukasmäärä on kaksinkertainen runsaan kesämökkiasumisen myötä. Kyläseurassa on tällä hetkellä noin 100 jäsentä. Asutus sijoittuu kokonaan Mieslanden, Savirannan ja Pitkänperän rannoille ja Maailmankorven alueelle, Särkijärven rannalle. Kaivosten ympärillä on asutusta melun kuuluvuus- ja pölynlaskeutumisalueella lähes joka puolella. Kaivosten alueilla on runsaasti luonnonvaraisia lähteitä ja koska kaivokset vaikuttaisivat pohjavesiin onko mahdollista, että lähteet ja kaivot kuivuisivat? Monet alueen talouksista ottavat käyttövetensä luonnonvaraisista lähteistä. Alueilla on myös karjatiloja, joiden puhtaan vedentarve huomattava. Olemme huolestuneita mahdollisesti avattavien kaivosten vaikutuksista Savirannan luonnolle ja yleiselle viihtyvyydelle kaivoksen aiheuttamien melu- ja kivipölysaasteiden takia. Koska kaivokset tulisivat sijaitsemaan Oulujärven rannalla, kapean Pitkänperän pohjukassa, ja myös Maailmankorvesta Kylmäpuroa myöten on yhteys Jormuanlahteen, erilaisia mineraaleja sisältävä kaivospöly aiheuttaisi todennäköisesti muutoksia Oulujärven vesille, pohjavesille sekä alueen runsaalle ja monipuoliselle kasvustolle. Luonnonmarjojen ja sienien keräilyalueet pienentyisivät huomattavasti. Pitkänperä ja Maailmankorpi on Kainuussa harvinaisten kasvien kasvualueita ja tärkeitä virkistys- ja opiskelualueita. Järvi on tärkeä kotitarvekalastus- ja virkistysalue. Onko tietoa miten paljon Oulujärveen joutuvat kaivoksen ylijäämä- ja pintavalumavedet saastuttaisivat ja tuhoaisivat kalakantoja? Kaivoksen melu kantautuisi veden kautta kauas ja vaikuttaisi epämiellyttävästi yleiseen viihtyvyyteen kylällä. Savirannan kyläseura ry on päättänyt yleisessä kokouksessaan 17.12.2006 jättää lisälausunnon koskien Mondo Mineralsin kaivoshanketta Paltamon Mieslahden Pitknperän ja Maailmankorven alueilla: Savirannan kyläseura haluaa kiinnittää huomion erityisesti melu- ja pölyhaittojen tarkempaan selvityksiin. Kyläseuran mielestä nykyinen noin 2 km etäisyydelle rajattu alue on liian suppea. Koeräjäytysten yhteydessä havainnot olivat laajemmalla. Lisäksi kaivostoiminnan tuottama pölyhaitta ja sen laajuus on selvittämättä.
Lisäksi Savirannan kyläseura vaatii koeräjäytysten uusimista, siten että laajennetaan tärinän mittaamisaluetta koskemaan useampia asuin ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Kaivosyritys on ilmoittanut alustavasti tuotantokautena räjäytysten keskittyvän klo 6-22 välisenä aikana. Mieslahden tiedotustilaisuudessa räjäytysten kerrottiin keskittyvän vuorojen alkuun. Mittauksiin perustuva räjäytysten todellinen vaikutus kiinteistöihin on tutkittava. Kaivostoiminnasta johtuvat pohjavesimuutokset tulisi myös tutkia ja selvittää ennen tuotannon aloittamista. Lähialueella sijaitsevista talouksista useissa on luonnonvesilähde, joten tulevaisuuden vaikutukset tulee olla tiedossa ennen kaivostoiminnan alkamista ja mahdollisien vaikutusten ilmaannuttua. Lisäksi Jormuan vanhan mineraalikaivoksen vesien kulkeutuminen kaivoksen täyttämisen yhteydessä tulee selvittää, nykyisellään ei ole tiedossa minne vedet kulkeutuvat tai juoksutetaan ja kenen elämisen laatuun se tulee vaikuttamaan. Paikallistien ja yksityisteiden hoito ja ylläpito vaativat myös lisäselvityksiä, kuka ylläpitää teiden kuntoa ja kyläläisten ainoata kulkureittiä. Myös yksityisteiden omistajille maksettavan korvaukset tulisi selvittää. Nykyisen Savirannan tien kantavuus ei tule riittämään raskaalle rekkaliikenteelle. Muista korvauksista kyläseura haluaa tuoda esille matkailuelinkeinojen heikkenemisen jopa loppuminen aiheuttamat tappiot. Kuinka korvataan lähiasukkaille elinkeinon heikkeneminen ja kiinteistöjen arvon laskeminen? Maa- ja kiinteistöjen arvo laskee huomattavasti luontoarvojen rinnalla. Kaivosalueiden tuleminen aiheuttaa Savirannan kylän alueella myös harrastustoiminnan hankaloitumista. Metsästys ja kalastus ovat luonnon keskellä sijaitsevan kylän vahvoja valtteja, niin vakituisen kuin varsinkin vapaa-ajan asuntojen haltijoilla. Sosiaaliset vaikutukset tulevat rajoittumaan pääsääntöisesti Savirannan alueelle. Erityisesti Savirannan kyläseuran nuoret ovat huolissaan asuinkylän tulevaisuudesta ja kaivostoiminnan vaikutuksista kylän toiminnan jatkuvuutta ajatellen. Asuinympäristö pitäisi pyrkiä pitämään inhimillisenä paikkana asua ja yrittää. Savirannan Hirviseura ry: Savirannan Hirviseura ry on alueen maanomistajien perustama hirviseura, jonka jäsenet harjoittavat hirven-, pienriistan- ja metsäkanalintujen metsästystä alueella, jonka sisäpuolelle suunniteltu kaivosalue jää. Seuran toiminta koetaan tärkeänä kyläläisten ja maanomistajien vapaa-ajantoiminnan, harrastustoiminnan ja sosiaalisen yhteishengen edistäjänä. Kaivoshankkeen YVA-ohjelmassa esitetyt haitta-alueet melun, pöly- ja savukaasupäästöjen osalta ovat niin laajoja, että ne vaikuttavat haitallisesti riistakantaan ja metsästystoimintaan laajemmallakin alueella, kuin mitä nyt haitta-alueiksi on merkitty. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltava lähemmin mitä kaivoshanke toteutuessaan vaikuttaa haitta-aluieden riistakantaan. Samoin on selvitettävä, mitä ko. hanke toteutuessaan vaikuttaa Savirannan Hirviseura ry:n ja sen jäsenten harjoittamalle metsästykselle esitetyillä haitta-aluieilla ja niiden lähialueilla. Kainuun Opisto Oy: Mondo Minerals Oy:n kaivoshankkeen arviointiohjelmassa esitetyt sosiaaliset vaikutukset ja ympäristöhaitat tulee selvittää tarkemmin. Erityisesti ilmanlaatu- ja meluhaittoihin tulee kiinnittää huomiota, koska Kainuun Opisto Oy harjoittaa luonto- ja luontomatkailukoulutusta Pitkänperän alueella etenkin jäättömänä aikana, mutta pienemmissä määrin ympärivuotisesti. Omistamallaan maalla Pitkänperän pohjoisrannalla on 9
10 opistolla tätä tarkoitusta varten laavu. Aikomuksemme on ollut laajentaa toimintaa ja rakentaa ympärivuotisen toiminnan paremmin mahdollistava majoitus- ja saunarakennus samalle alueelle. Siitä olemme tehneet esityksen huomioitavaksi ja merkittäväksi valmisteilla olevaan rantayleiskaavaan. Kaivostoiminta tulee suunnitella niin, ettei se estä matkailualan koulutus- ja yritystoimintaamme. AA ja BB: Arviointiohjelmassa on pääpiirteittäin ja sangen yleisluonteisesti huomioitu hankkeen vaikutuksia matalaan, voimakkaasti säännösteltyyn vesistöön ja ennen kaikkea Jormuan- ja Mieslahteen. Maailmankorven kaivosalueen läpi, siis ei vierestä, virtaa Jormuanlahteen laskeva Kylmäpuro, joka lähtee ylempänä olevasta Särkijärvestä. Kaivoksen kohdalta on muutamia kilometrejä Jormuanlahteen. Puro kulkee kaivosalueella kartan mukaan kahden mäen välissä (ikäänkuin kanjonissa). Maasto laskee koko ajan Jormuanlahtea lähestyttäessä. Kylmäpuroa pitkin lahteen tulevat valumaan niin kaivos- kuin läjitysja huoltoalueiden jätepäästöt. Arviointiohjelman 3.2 kohdasta todetaan, että Maailmankorven maapeite on varsin paksu 15-20 m, tästä johtuen maanpoistot tulevat olemaan varsin mittavia noin 1,7 milj. kiintokuutiometriä. Kylmäpuroon tulee huuhtoutumaan arviointiohjelman 3.4 -kohdan mukaan suotovettä, joka sisältää paitsi kiintoaineita niin myös metalleja (lähinnä nikkeliä ja arseenia) ja räjähdysaineista typpiyhdisteitä. Arviointiohjelman 6.3.5-kohdassa todetaan, että vaikutuksissa maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin merkittävin päästöriskiä aiheuttava tekijä on myös sivukiven varastointi ja käsittely alueella. Näinollen Kylmäpuroon laskettavan ylijäämävesien (avolouhoksen kuivanapidosta, sivukivialueen suoto- ja valumavesistä sekä huolto- ja varastoalueiden pintavalumavesistä) kerääminen erillisiin altaisiin ja perusteellinen käsittely ennen vesistöön johtamista edellyttää huolellista suunnittelua ja jatkuvaa tarkkailua mahdollisen louhostoiminnan aikana. Virtaama purossa kevätaikaan on huomattava. Arviointiohjelman 6.3.2-kohdassa tarkoitetusta Mineraalin louhoksen kuivattamisesta ja täytöstä aiheutuvat ympäristöriskit mm. kaivoksen tyhjäksi pumppauksesta taikka louhosta täytettäessä muodostuvan louhosveden johtamista ylivuotona. Ohjelmasta ei ilmene tässä vaiheessa asiasta tarkempaa, kuinka Mineraalin suhteen meneteltäisiin. Sitä, että ympäristövaikutus tulee olemaan vääjäämättä huomattava osoittaa jo arviointiohjelmassa mainittu, että Mineraalin ylivuoto-ojan vesissä on todettu mm. nikkeliä ja arseenia, rikkiä, kalsiumia ja magnesiumia. Ylivuoto-ojien varrella on jo nyt havaittavissa luontotyypin muutoksia. Vedet laskevat Kylmäpuroon ja Jormuanlahteen. Matkaa lahteen on muutama kilometri. Huomiota on kiinnitettävä myös louhinnan yhteydessä tapahtuviin, sinällään välttämättömiin räjäytyksiin. Arviointiohjelmassa todetaan työskentelyajaksi 6-22. Tietyissä tilanteissa toimintaa voi olla muunakin aikana. Voitaneen edellyttää, että rajat ko. ajankohdan ulkopuolisille räjäytyksille määrättäisiin sangen tiukoiksi. Kysymys lienee pitkälti työn suunnittelusta. Liitteen 10 ja 11 rajat sosiaalisille vaikutuksille sekä melulle ja ilmanpäätöille tulisi ulottaa ainakin noin 5 kilometrin säteelle, ei 2 kilometrin, jolla jo maastollisista olosuhteista johtuen ei ole paljoakaan asutusta ja koska vaikutukset varmasti ulottuvat vähintään 5 km:n alueelle. Kun alue ulotettaisiin 5 km:n säteelle, saataisiin tällöin sen piiriin vuosikymmeniä vanhat maatalouskiinteistöt, vanhimmat yli 100 vuotta, sodanjälkeinen rakennuskanta, viime vuosina rakennetut uudet omakotitalot sekä lukuisat Jormuanlahden rannan kesäasunnot ja Jormuan koulu, jotka nyt täysin jäävät arviointiohjelman tarkastelualueiden ulkopuolelle. Jormuan alueelle rakennetaan jatkuvasti. Jormuanlahden osalta on erityisesti huomattava, että liitteestä 11 ilmenevä ihmisille, eläimistölle ja kasvistolle haitallisen valumaveden vaikutus lienee hahmotettu suurpiirteisesti alueen yksityiskohtia (mm syvyyssuhteita, virtaamia, vuotuista vedenpinnan vaihtelua jne.) tuntematta, sillä esimerkiksi viime talvena, maalis- huhtikuussa 2006, Likolahti oli kokonaan, lähes tasalle Tulisaari, jäätynyt pohjaa myöten. Vesi virtasi mittauspisteen vain Jormuanlahti 3 seutuvilla noin 20 metriä leveässä uomassa. Yleisesti on
tiedossa, että Likolahti jäätyy pohjiaan myöten juuri veden mataluuden vuoksi. Arviointiohjelman 5.3 kohdassa oleva Taulukko 1 Jormuanlahden mittauspisteistä tukee osittain tätä paikallistietoa. Näin ollen haitallinen vaikutusalue (arviointiohjelma 6.3.3) esim. kalatalouteen sekä rannan asukkaille niin veden käytön kuin viihtyvyydenkin osalta ulottuu Jormuanlahdella, huomioon ottaen lahden mataluus (ilmenee hyvin esim. laivaväylästä 2,4 m), virtaukset, voimakas vedenpinnan vaihtelu ympäri vuoden, kevättulvat sekä voimakkaammat sadekaudet (esim. kesän 2004 vesi poikkeuksellisen korkealla) vähintäänkin tasolle Rytilahti - Häikiönvaara (pohjois eteläsuunnassa). Todennäköisempää on, että vuosien mittaan vaikutus ulottuu koko lahteen ja siitä pitkälti Oulujärvelle. Kalastuksen osalta arviointiohjelmassakin todetaan, että riittävää selvitystä vaikutuksesta kalatalouteen ei ole saatu johtuen mm. Paltaniemi-Jormuan osakaskunnan vesialueen laajuudesta. Kalastusta ja virkistyskäyttö silmälläpitäen arviointiohjelman liitteen 11 mukainen haitta-alue on siis aivan liian suppea. Asia on syytä selvittää perusteellisesti, sillä kyseessä on myös ns. jokamiehen oikeuksia rajoittava hanke. Olisiko paikallaan aloittaa heti niin lahden pohjan kuin veden tarkkailu? Jossakin määrinhän sitä on tehty menneinä vuosina. Vuosikausia kestävän louhinnan johdosta Jormuanlahden pohjan rakenne ja vesiolot muuttuvat radikaalisti, mikäli Kylmäpuron kautta valuvia ylijäämävesiä ei saada huolellisesti puhdistettua, sillä lahdessa virtaukset ovat sangen vähäisiä ja yleinen tuulen suunta on paikallistietämyksen mukaan, Oulujärveltä, Hannusrannan suunnasta lahden suuntaisesti kohti Pöyhölänniemeä. Liitteen 11 kartasta voi havaita, että kesäisin vilkkaassa käytössä oleva, Jormuan kyläyhdistyksen hallitsema ja Kajaanin kaupungin vuokraama yleinen uimaranta on Pöyhölänniemessä vain muutaman sadan metrin päässä Kylmäpuron suusta. Kaavassa Kylmäpuron laskukohtaa vastapäätä oleva, vajaan 100 metrin päässä sijaitseva Pöyhölänniemi on määrätty virkistyskäyttöön. Vielä on todettava, etteivät alueen kaikki taloudet ole vesijohdon piirissä. CC ja DD: Kiinteistön asuinrakennuksen etäisyys Losotörmäntieltä on noin 10 metriä. Talo ja tie on rakennettu suotyyppiselle alueelle, joka on hyvin liikeherkkää. Tämä ilmiö on havaittu siten että, raskaampi liikenne, sekä kesällä että talvella aiheuttavat rakennukseen huomattavan tärinän. Myös kevään 2006 koeräjäytykset tuntuivat voimakkailta asuinrakennuksessa. Talo on rakennettu 1960-luvulla senaikaisten rakennustapojen mukaisesti. Mikäli kaivostoiminta edellyttää raskaammalla kalustolla ajoa Losotörmäntiellä, on tutkittava em. kiinteistön sokkelirakenteisiin; liikenteen, sekä myös räjäytyksien aiheuttamia liikkeitä ja voimia. Kiinteistö ottaa talous- sekä kasvihuoneviljelyyn tarkoitetun vetensä avolähteestä, joka on luonnontilassa. (Lähdettä ei ole rengastettu, eikä siinä ole kantta.) Lähde sijaitsee toisen tilan mailla. Lähteen käyttöoikeudesta on laadittu sopimus maanomistajien kanssa. Lähteen etäisyys Mineraalin läjityspisteestä on linnuntietä n. 500 m. Vesi johdetaan 40 mm muoviputkella 0-500 mm:n syvyydellä maanpinnasta. Metsäosuudella, joka on 200 m:n pitkä, vesiputki kulkee lähteen ylivuoto-ojassa. Lähteestä tuleva vesi tulee vapaasti omalla painollaan paineenkorotuspumpulle, joka sijaitsee kiinteistön asuinrakennuksessa. Korkeusero lähteen pinnan ja paineenkorotuspumpun syöttöpisteelle on 400 mm. Talvisin vesiputken sulanapito toteutetaan valuttamalla lähteestä ylivuoto-ojiin vettä. Vedestä tullaan ottamaan vesianalyysi ennen kaivostoiminnan aloittamista, jota voidaan jatkossa käyttää referenssinä. Koska kiinteistö ottaa tarvitsemansa käyttöveden em. lähteestä, on varmistuttava siitä, että lähteen veden laatu vastaa normikäyttöveden laatua, sekä lähteen vedenpinta pysyy ± 200 mm nykyisestä korkeudesta. Raskaan liikenteen lisääntyessä Losotörmäntiellä, käyttövesiputkeen kohdistuvat mekaaniset 11
12 rasitukset sekä talvella jäätymisriski kasvavat tienalituskohdassa. Mikäli kaivostoiminta aloitetaan alueella, on mahdollisena riskinä lähteen ehtyminen, pohjavesiin sekoittuvat epäpuhtaudet ja raskasmetallit, sekä ilman ja sateiden tuomat kaivostoiminnan tuottamat hiukkaset. Jos lähteen pinta laskeutuu 400mm nykyisestä veden pinnan korkeudesta, ongelmaksi tulee talvisin ylivuodon järjestäminen sulanapitoon sekä käyttöveden paineen nostaminen, koska vesi tällöin joudutaan imemään lähteestä. Tällöin joudutaan hankkimaan erityyppinen voimakas pumppu, tai järjestämään pumppaamo lähteelle. Tilalla viljellään luonnonmukaisesti kolmeen talouteen kasviksia ja marjoja. Kasvatus tapahtuu kasvihuoneessa sekä peltoviljelynä. Pelto- ja marjaviljelyn kasteluvesi otetaan altaasta, johon on johdettu metsäojista tuleva vesi. Tilan metsät ovat reheväkasvuista kosteikkoa jotka ovat ojitettu 1990-luvulla. Tämä alue on suotuisa marjastukseen ja metsästykseen. Metsät ovat 1990-luvulla laaditun metsänhoitosuunnitelman mukaisesti hoidettu ja ovat hyvässä ja tuottavassa kunnossa. Talous ottaa energia- ja rakennuspuun metsästä, sekä metsässä on myyntikuntoista tukki- ja sellupuuta. Kaivostoiminta saattaa aiheuttaa metsien kuivumista, sekä heikentää kaivoksen lähialueen villieläin kantaa. YVA-raportissa esitettiin asia vain Natura 2000 alueen osalta, mutta vaikutukset tulevat olemaan myös muilla metsäalueilla kaivoksien ympäristössä. Mikäli tilan metsäalueilla tapahtuu em. tilanteita, metsien tuottavuus pienenee, sekä metsien virkistysarvot heikkenevät, sekä metsäojista saatava välttämätön kasvien kasteluveden puute vaikeuttaa peltoviljelyä. Tästä seuraa kiinteistön arvon aleneminen. Yleisötilaisuudessa todettiin että, kaivostoiminnan ensimmäisessä vaiheessa ajetaan Mieslahti- Pitkäperä alueelta sivukiveä Jormuan eli Mineraalin vanhaan avolouhokseen sivukiveä lyhintä mahdollista reittiä (Losotörmäntie). Avolouhoksen täyttötilavuudeksi ilmoitettiin 56 000 m 3 ktr. Tämä tarkoittaa että sivukiveä ajetaan 160 000 tonnia. (56 000 m 3 ktr / 0,35) Tämä määrä vastaa 7600 ajokertaa kuorma-autolla, jonka kuormana olisi 21 t sivukiveä. (15 200 kertaa kuorma-auto ajaa kiinteistön ohi) Oletetaan että kaivosta täytettäisiin vuoden ajan. Tämä tarkoittaa n. 260 työpäivää, ja työpäivän pituus olisi 2 x 8 tuntia. Kuormaautoliikennettä tulisi olemaan n. 4 kertaa tunnissa vuoden ajan. (Tähän laskelmaan ei otettu huomioon kelirikkoaikaa joka on n 1-2 kk.) Tämänlaajuinen liikenteen kasvu aiheuttaisi: asuinympäristölle mittavia haittavaikutuksia kuten, tie- ja talkkipölyn sekä pakokaasujen leviäminen sisätiloihin ja piha-alueille, kasvinviljelylle hiukkaspäästöjä. Liikenneturvallisuusriskin kiinteistön liittymäalueelle, yleisen viihtyvyyden alenemisen, rakennuksiin rakennevaurioita suopohjaisen maaperän takia sekä kiinteistön arvon aleneminen. Edellä mainitut haitat on otettava huomioon ajoreittejä suunnitellessa. Maailmankorven kaivosalue tullee sijaitsemaan kiinteistöstä katsoen länsi-luoteeseen. Kaivosalue on noin samalla korkeudella merenpinnasta kuin kiinteistö. Kartalta katsottuna maan korkeuserot tekevät tuulitunnelin juuri em. ilmansuunnan suuntaisesti: linjan Heinälä Maailmankorpi Oulunjärvi. Tämän linjan koillispuolella vaikuttavat Rytivaara Antinmäki Tiittolanvaara sekä lounaispuolella Särkimäki Lehmivaara - Isokorkea. Tämä aiheuttaa sen että, tuulet pääsevät tulemaan vain länsi-luoteesta. Kaivostoiminnan yhteydessä tulevat pöly- ja pakokaasuhiukkaset pääsevät kulkeutumaan helposti Heinälän suuntaan. Samoin melu päässee kulkeutumaan tätä tunnelia pitkin. Nämä asiat on otettava huomioon Maailmankorven kaivostoiminnan suunnittelussa. EE ja FF: Ympäristöluvan arvioinnissa olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota Mieslanden alueen asumismukavuuteen ja matkailuun. Itsellämme on v. 1987 alkaen ollut loma-asunnon vuokraustoimintaa. Olemme mukana Lomarenkaan valtakunnallisessa markkinoinnissa. Asiakaskunta on vakiintunut ja ollut kasvussa. Räjäytykset, pöly ja vesistövaikutukset voivat karkottaa asiakkaat. Lisäksi ne vaikuttavat myös omaan asumismukavuuteemme. YVA-arvioinnissa tulisi esittää, kuinka haitat voidaan minimoida tai miten haitat