SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 22.10.2013 MUISTIO 1(6) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 5/2013 Aika Keskiviikkona 2.10.2013 klo 9.30 15.00 Paikka Hilton Helsinki Airport, Lentäjänkuja 1, Vantaa Osallistujat Jari Rusanen, pj E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Minna Riihiluoma Turku Energia Oy Elina Säiläkivi Fortum Sähkönsiirto Oy Satu Vesaniemi Helsingin Energia Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry (kohdat 1.-4.1 ja 5.-8.1) Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Vieraat Jari Hirvonen Fingrid Oyj Estynyt Petri Vanhamäki Leppäkosken Sähkö Oy Minna Arffman Fingrid Oyj Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin lisäämällä kohtaan 8. uudeksi asiaksi Myyjä vaatii verkolta tuntimittausta. Lisäksi sovittiin, että käsitellään kohta 4.2. viimeisenä. Tuotiin esille, että asioiden sisäinen käsittely yhtiöissä voi olla hankalaa, mikäli kokouskutsun liitteitä tulee kovin myöhään. Sihteeri kertoi, että osa tämän kokouksen liitteistä oli saatavilla valitettavan myöhään. Tavoitteena on, että kutsu kaikkine liitteineen lähetettäisiin viikkoa ennen kokousta. Kovin paljoa aikaisemminkaan kutsua ei voida lähettää, sillä tällöin asioiden valmistelu ja liitteiden saaminen olisi hankalaa. Todettiin, että ryhmän jäsenten kannattaa varata aika asioiden sisäiselle käsittelylle jo heti kun seuraavan kokouksen ajankohta on tiedossa, eikä vasta kun kutsu on tullut. 3. Edellisen kokouksen muistio Käytiin läpi edellisen kokouksen muistio. Muistio hyväksyttiin. Sihteeri kertoi, että menettelyohjeiden ruotsin- ja englanninkielisten versioiden päivittäminen on tilattu käännöstoimistolta, mutta vielä näitä päivitettyjä käännöksiä ei ole saatu. 4. PMVM tilannekatsaukset 4.1 Yleiskatsaus Heinimäki kertoi syyskuun alussa pidetystä pohjoismaiset vähittäismarkkinat - hankkeen ohjausryhmän kokouksesta. Keskeisinä teemoina olivat hankkeen jatkotyön organisointi erityisesti liiketoimintaprosessien määrittelyn osalta sekä ylipäätään hankkeen tavoitetason asettaminen, sillä tavoitellun harmonisoinnin raja on toistaiseksi ollut epäselvä. Jatkotyön organisoinnin suhteen NordREG:llä ei ollut esittää uusia vaihtoehtoja ja myös ala toisti vanhan näkemyksensä, että ei voi itse tehdä määrittelyjä. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
2(6) Harmonisointi ei voi perustua alan suosituksiin, vaan muutokset on vietävä kansalliseen lainsäädäntöön. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa NordREG on julkaissut hyvin korkean tason liiketoiminnallisia malleja sekä liiketoimintaprosesseja, joissa moni asia jätetään kansallisesti päätettäväksi, mutta toisaalta käynnissä on myös hyvin yksityiskohtainen NEG-ryhmän tekemä sanomasisältöjä määrittelevä työ. Näiden välistä puuttuu joukko välttämättömiä määrittelyjä. NordREG kokee, ettei itse pysty kuvaamaan prosesseja nykyistä yksityiskohtaisemmin, eikä myöskään halua allekirjoittaa toimialan tekemiä tarkempia määrittelyjä, mikäli ei niitä täysin ymmärrä. Toimialan ehdottama vaihtoehto on häivyttää työryhmän drafting teamin ja input teamin raja, jolloin toimialakin osallistuisi täysvaltaisesti raporttien kirjoittamiseen. Asiasta ei päästy ratkaisuun, vaan sovittiin, että ohjausryhmä palaa asiaan myöhemmin. Ohjausryhmässä keskusteltiin myös NEG-ryhmän asemasta tehdä päätöksiä kysymyksiin, jotka ovat jääneet BuP TF:ssä avoimiksi. NEG ryhmän rooli on toistaiseksi ollut epäselvä, eikä sen ohjausryhmäkään ole kokoontunut vielä kertaakaan. NordREG on esittänyt EMG:lle, että jatkotyö on hyvin haasteellista, sillä kaikissa mukana olevissa maissa ei ole tehty päätöstä suositusten toimeenpanosta. EMG:ltä on pyydetty selkeää poliittista tukea sekä selkeyttä tavoiteltavaan harmonisoinnin tasoon. NordREG kokee, että on tehnyt voitavansa ja nyt pitäisi aloittaa lainsäädäntötyö, joka nähdään edellytyksenä tarvittavien IT-muutosten toteutumiselle. Energiaministerit kokoontuvat lokakuun puolivälissä. Kokouksessa käsitellään yhtenä aiheena pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden valmistelua. Aiheeseen liittyy myös perussuomalaisen kansanedustajan hallitukselle tekemä kirjallinen kysymys Suomen hidastelusta pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehityksessä. Lehto kertoi Metering TF:n laatiman mittauksen harmonisointia koskevan raportin tulleen viimein input teamille kommentoitavaksi. Suuri osa raportista käsittelee mittauksen nykytilannetta Pohjoismaissa. Raportin suositusosa on kevyempi, mutta pääsääntöisesti suositukset ovat Suomen näkökulmasta hyviä. Suositukset kuitenkin jättävät etenkin aikataulun, mutta myös yksityiskohtien osalta melko paljon liikkumisvaraa. Sovittiin, että sihteeri lähettää mittausraportin kehitysryhmälle kommentoitavaksi. 4.2 BuP TF - muuttoprosessin harmonisointi Sihteeri kertoi Business Process TF:n jatkaneen harmonisoitua muuttoprosessia koskeneen raportin valmistelua. Raporttiluonnoksessa esitetty prosessi ei sisällä merkittäviä ongelmakohtia, mutta raportin toivotaan menevän yksityiskohtaisemmalle tasolle prosessin määrittelyssä. Työryhmän edellisessä kokouksessa vilkkain keskustelu käytiin takautuvien muuttojen tekemisestä, mikä eräissä Pohjoismaissa on nykypäivänä täysin sallittua. Pääperiaatteeksi sovittiin, että takautuvia muuttoja ei sallita, mutta nähtiin kuitenkin tarve luoda erikoistilanteita varten menettelytapa takautuvien muuttojen tekemiseksi. Kokouksessa tuli toimialalta ehdotus, että toimialaedustajat (input team) laativat regulaattoreiden hyödynnettäväksi listauksen muuttoja koskevista erikoistilanteista ja myös valmistelisivat näihin tilanteisiin liittyen suositukset yhteisistä menettelytavoista. Regulaattorit totesivat mielellään ottavansa vastaan syötettä, mutta eivät vielä tuolloin luvanneet sitä raporttiin suoraan sisällyttää. Kyseinen dokumentti päätettiin laatia. Sihteeri esitteli kehitysryhmälle dokumentin ensimmäistä yhteen koostettua luonnosta. Työ on kuitenkin vielä kesken ja raporttia valmisteltiin kehitysryhmän kokouksen kanssa samaan aikaan toisessa kokouksessa, joten päätettiin, että sihteeri lähettää seuraavan version kehitysryhmälle kommentoitavaksi. Raportin laatimisella on todella tiukka aikataulu, sillä regulaattorit ovat pyytäneet mahdollisen syötteen lokakuun puoliväliin mennessä, jotta se voidaan ottaa huomioon muuttoraportin kuulemiseen tulevaa versiota viimeisteltäessä. Sihteeri totesi, ettei NEG-ryhmässä laadittavan myyjänvaihdon sanomaprosessin osalta ole uutta kerrottavaa edellisen kehitysryhmän kokouksen jälkeen, jolloin
3(6) todettiin sanomaprosessien määrittämisen olevan ennenaikaista, kun niin moni tarvittava esitieto on vielä auki. 5. NBS tiedonvaihto Kokoukseen vieraaksi kutsuttu Fingridin Jari Hirvonen esitteli taustaa pohjoismaisen taseselvityksen sanomamäärittelyjen laatimiselle. NBS projekti pyysi NEG:n alaisuudessa toimivaa NEMM-ryhmää tutkimaan millä olemassa olevilla sanomastandardeilla NBS:n edellyttämä tiedonvaihto voitaisiin hoitaa. Työn lähtökohtina ovat aikaisemmin julkaistu NBS:n suunnitelmaraportti sekä valmisteilla olevat pohjoismaisen selvitysyksikön tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyt. NEMMryhmän kesällä antaman esityksen mukaan mikään olemassa oleva standardi ei yksinään sovellu koko NBS-tiedonvaihdon määrittämiseen, vaan ryhmä suosittaa sekä ENTSO-E- että ebix-sanomien käyttöä yhdessä. NEMM-ryhmän on tarkoitus laatia myös yksityiskohtainen sanomaliikennettä koskeva ohjeistus (handbook) sekä tarvittavan testiportaalin määrittelyt. Sanomaformaatin kommentointia varten on perustettu pohjoismainen toimialan edustajista koostuva NBS messaging forum, jossa Suomesta ovat jäseninä Markus Piispanen ET:stä sekä Jari Jaakola Pohjois-Suomen Energiatieto Oy:stä. Kommentteja tullaan keräämään ensin kansallisesti, jonka jälkeen myöhemmin syksyllä järjestetään kaksi pohjoismaista NBS messaging forumin kokousta. Raportti on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Sihteeri kertoi, että NBS:n tiedonvaihtomäärittelyitä käsitellään kehitysryhmän lisäksi myös EnergiaIT 2020 - ryhmän, teknisen ryhmän sekä tasevirheiden korjaus -työryhmä kokouksissa. Keskusteltiin raportin ehdottamien ENTSO-E- ja ebix-sanomien eroista nykyisin kansallisesti käytettäviin MSCONS-, DELFOR- ja APERAK-sanomiin. Hirvonen kertoi, että ehkä keskeisin ero nykysanomaliikenteeseen verrattuna on se, että jokaisesta yksittäisestä sanomasta on pääteltävissä sanoman konteksti, eli mihin prosessiin se kuuluu. NBS-mallin myötä on paineita harmonisoida sekä käytettävät osapuolitunnukset että käyttöpaikkatunnukset jonkin olemassa olevan tarkoitukseen soveltuvan standardin mukaisiksi. Vaihtoehtoina käytännössä ovat joko EIC tai GS1-koodit, jotka molemmat ovat selkeästi nykyisin Suomessa käytettäviä tunnuksia pidempiä. Osassa käytössä olevista tietojärjestelmistä tämä aiheuttaa ongelmia. Päätettiin ottaa asia esille teknisessä ryhmässä. Keskusteltiin olisiko tunnusten käyttö mahdollista toteuttaa muunnospalveluna, jossa muunnin osaa vaihtaa järjestelmästä tulevan nykyformaatin mukaisen tunnuksen tilalle uuden standardin mukaisen tunnuksen. Tämä auttaisi ainakin käyttöönottovaiheessa. Muissa Pohjoismaissa käyttöpaikkatunnusten osalta ollaan kallistumassa GS-1 standardin käyttöön. Keskusteltiin myös mahdollisuudesta hoitaa koko NBS-tiedonvaihto siirtymäajan yli muunnospalveluna. Tämä luonnollisesti edellyttäisi, että nykysanomissa olisi mahdollista välittää NBS:ssä vaadittava tietosisältö. Todettiin, että tarvittaisiin vertailu nykysanomien ja NBS:ssä käytettäväksi ehdotettujen sanomien tietosisältöjen välillä. Se auttaisi konkretisoimaan tarvittavia muutoksia. Kysyttiin tuleeko aikasarjojen statusvaihtoehdot olemaan samoja nykyisin MSCONSsanomissa käytettyjen kanssa. Raportissa mainitaan vain melko suppea valikoima statuksia ja esimerkiksi korjattu OK -status puuttuu kokonaan. Yksi muutos todettiin olevan, että ehdotetussa mallissa ei käytettäisi kulutukselle ja tuotannolle eri etumerkkejä, vaan niillä olisi kokonaan omat tuotekoodinsa ja siten aikasarjansa. Tämän muutoksen todettiin vaikuttavan myös mahdolliseen netotukseen, mikäli yhdessä aikasarjassa ei ole mahdollista välittää positiivisia ja negatiivisia arvoja, vaan olisi välitettävä kaksi erillistä aikasarjaa. Toivottiin sanomaformaattia koskevassa raportissa käytettävän samoja lyhenteitä kuin aikaisemmin julkaistussa NBS:n suunnitteluraportissa. Fingrid järjestää 22.11. yleisen infotilaisuuden NBS-hankkeesta, jossa yhtenä käsiteltävänä aiheena on mallin edellyttämä tiedonvaihto. Sihteeri totesi NBS-sanomaformaatin käsittelyn jatkuvan kehitysryhmän jälkeen teknisessä ryhmässä. Kehitysryhmä toivoi, että tekniseltä ryhmältä saadaan
tietojärjestelmänäkökulmasta tietoa siitä, onko ehdotetuissa sanomissa olevien tietojen tuottaminen järjestelmistä mahdollista vai tarvittaisiinko tietojen tuottamiseksi järjestelmämuutoksia. 6. SVT:n ensimmäisen osan aikana saadut kysymykset Sihteeri kertoi SVT:n ensimmäisessä osassa saadun tällä kertaa vain melko vähän kysymyksiä, joihin toimiston väki on jo laatinut alustavat vastaukset. Käytiin läpi saadut kysymykset ja muokattiin vastauksia tarpeen mukaan. Koska kysymyksiä oli melko vähän, päätettiin lisätä kurssiaineistoon myös edellisellä kerralla saadut kysymykset ja niiden vastaukset. Sihteeri muokkaa materiaalia kokouksessa tulleiden kommenttien perusteella ja lähettää sen vielä kehitysryhmälle kommentoitavaksi. Sovittiin, että Wessman pitää avoimia kysymyksiä koskevan esityksen kurssin toisessa osassa. Lisäksi sihteeri lähettää ryhmälle kurssin tenttikysymykset, joista kukin esityksen pitävä tarkistaa, että omaa aihettaan koskevat kysymykset ovat ajan tasalla. 7. Avoimet kysymykset 7.1 Useita samanaikaisia myynninaloitusilmoituksia Tilanteesta, jossa yhdelle käyttöpaikalle tulee useita samanaikaisia myynninaloitusilmoituksia, keskusteltiin edellisessä kehitysryhmän kokouksessa, jolloin sovittiin, että Riihiluoma ja Vesaniemi miettivät seuraavaan kokoukseen tarkempaa toimintatapaa. Tilanne koskee suurimmaksi osaksi myyjänvaihtoja, mutta myös muuttojen osalta vastaavia tilanteita on ollut. Nykylinjauksen mukaan verkkoyhtiö lähettää kaikille ilmoittautuneille myyjille sähköpostilla tiedustelun asiakkaan haluamasta oikeasta myyjästä. Verkkoyhtiön tulee olla tilanteessa puolueeton ja odottaa mitä myyjät sopivat. Asiasta keskusteltiin pitkään ja kehitysryhmä päätyi linjaamaan, että mikäli sanomat tulevat samalla päivälle, niin jälkimmäisenä ilmoittautuneelle myyjälle voidaan lähettää negatiivinen APERAK (syynä, että toinen myyjä jo ilmoittautunut käyttöpaikalle). Käytännössä tämä tarkoittaa, että jälkimmäinen myyjä joutuu selvittämään asiaa asiakkaan kanssa. Tilanteessa kuitenkin sallitaan myös sähköpostin lähettäminen molemmille myyjille. Mikäli ilmoituksissa on päiväkin eroa, niin verkkoyhtiön tulee aina lähettää myyjille sähköposti. Linjaus pätee sekä muuttoihin että myyjänvaihtoihin. Todettiin, että mikäli tässä tilanteessa ensimmäisenä ilmoittautunut myyjä peruukin sopimuksen, niin kohde ei automaattisesti siirry toisena ilmoittautuneen myyntiin. 7.2 Saneerauskohteiden käsittely Edellisessä kokouksessa sovittiin, että ryhmän jäsenet miettivät oikeita menettelytapoja saneerauskohteiden käsittelyyn. Todettiin kuitenkin, että aivan samaa asiaa pohditaan jo kaupunkiyhtiöiden omassa työryhmässä. Sovittiin, että tilanteeseen ei kannata kehittää samaan aikaan kahta päällekkäistä menettelytapaa, vaan odotetaan ensin kaupunkiyhtiöiden valmistelemaa menettelytapaa ja sen valmistuttua mietitään kehitysryhmässä tehdäänkö siitä kansallinen suositus. 7.3 Sopimuksen päättymishetken lypsäminen toistuvilla Z03-sanomilla Sihteeri kertoi jo saaneensa monelta kehitysryhmän jäseneltä dataa toistuvien Z03-sanomilla tehtävien määräaikaisessa sopimuksessa olevien kohteiden lypsyjen määrästä. Todettiin ylimääräisten sanomien aiheuttavan yhtiöissä manuaalista työtä ja siten kuormittavan turhaan henkilöstöä. Etenkin tietyllä järjestelmällä toimiville yhtiöille tämä aiheuttaa jatkuvaa ylimääräistä työtä. Myös turha sanomamassan kasvu aiheuttaa ongelmia järjestelmissä ja jokainen välitettävä sanoma maksaa yhtiölle jotain. Sihteeri koostaa saadusta datasta yhteenvedon ja laatii kirjallisen kuvauksen ongelmasta sekä siihen liittyvistä erikoistilanteista ja vaikutuksista. Materiaali lähetetään ensin kehitysryhmälle kommentoitavaksi ja sitten EMV:lle 4(6)
5(6) pohdittavaksi mahdollisia jatkotoimia varten. EMV:n tulisi ensisijaisesti miettiä onko toimintatapa sanomaliikenneasetuksen mukaista. 7.4 Z03[1] + Z03[14] peräkkäin samalla sopimustunnuksella Pohdittiin oikeaa menettelytapaa tilanteeseen, jossa verkkoyhtiö saa samalta myyjältä sekä Z03[1]-myyjänvaihtoilmoituksen että Z03[14]- sisäänmuuttoilmoituksen peräkkäin lyhyen ajan sisällä ja molemmissa sanomissa käytetään samaa sopimustunnusta. Käytännössä tilanne on seurausta siitä, että myyjä havaitsee ensin lähettämäänsä Z03[1] sanomaan saamastaan Z04[1] vastauksesta asiakkaan nimeä tarkistaessaan, että kyseessä onkin muutto ja lähettää tämän jälkeen Z03[14]-sanoman samoilla tiedoilla. Tilanne on viime aikoina yleistynyt ja myyjillä on eriäviä käytäntöjä tilanteen korjaamiseksi. Variaatioita ovat ainakin seuraavat: Myyjä lähettää Z03[1] sanoman, jonka peruu Z03[C] sanomalla. Tämän jälkeen lähettää uuden Z03[14] sanoman, joko samalle myyjänvaihtopäivälle tai aikaisemmalle päivälle. Myyjä ei ilmoita asiasta sähköpostilla. Myyjä lähettää Z03[1] sanoman ja huomattuaan virheen, lähettää ilmoituksen sähköpostilla sekä uuden Z03[14] sanoman. Pyydettäessä myyjä pystyy lähettämään Z03[C] sanoman myyjänvaihdon peruuntumisesta. Myyjä lähettää Z03[1] sanoman. Tämän jälkeen myyjä ilmoittaa sähköpostilla, että sanomassa oli virheellinen syykoodi ja kyseessä onkin muutto. Myyjä lähettää uuden Z03[14] sanoman samalla sopimustunnuksella. Myyjänvaihtoa ei missään vaiheessa peruta Z03[C] sanomalla. Myyjä lähettää Z03[1] sanoman ja huomaa virheen vasta myyjänvaihtopäivän mentyä. Myyjä lähettää peruutuksen sähköpostilla ja Z03[14] sanoman kuluvalle päivälle, koska asiakas asuu jo osoitteessa. Kehitysryhmä totesi, että on ymmärrettävää, että toimintatapoja on useita, koska nykyinen ohjeistus on hieman hajallaan. Sopimustunnusten käyttöä tämän tyyppisissä tilanteissa on ohjeistettu vuoden 2012 menettelytapalinjauksissa. Linjauksissa todetaan, että samaa sopimustunnusta ei tule käyttää, mikäli se on jo kertaalleen hyväksytty, eli tilanteessa on lähetetty myyjänvaihdon vahvistava Z04[1]-sanoma. Linjaus pätee tässäkin tilanteessa. Päätettiin kuitenkin vielä tarkentaa kyseisessä linjauksessa kohtaa, jossa verkonhaltija ilmoittaa myyjälle sähköpostitse kyseessä olevan muuton siten, että kyseisessä tilanteessa Z04- sanomaa ei ole vielä lähetetty. Päätettiin, että kootaan toimintaohjeet yhteen. Tilanteessa, jossa myyjä huomaa jo vahvistetun myyjänvaihdon jälkeen, että kyseessä olikin muutto, myyjän tulee: 1. soittaa tai lähettää verkonhaltijalle sähköpostia, missä hän kertoo tilanteen 2. lähettää myyjänvaihdon peruutuksen aikaisemman ohjeistuksen mukaan a. sanomitse, jos ehdotettu sopimuksen alkamispäivä on tulevaisuudessa b. sähköpostitse, jos sopimuksen alkamispäivämäärä on jo mennyt 3. lähettää muuttosanoma uudella sopimustunnuksella (viittaus päivitettyyn menettelytapalinjaukseen) 7.5 Sisäänmuutto kahdella nimellä ja yhdellä hetulla Keskusteltiin tilanteesta, jossa myyjä lähettää asiakkaan ilmoituksen mukaan sisäänmuuttosanoman verkolle kahdella nimellä ja yhdellä hetulla. Toisesta asiakkaasta myyjällä ei ole henkilötunnusta, vaan ainoastaan syntymäaika. Verkko kuitenkin edellyttää molemmista asiakkaista henkilötunnusta ja ilmoittaa, että jos ei sitä myyjältä saa, niin tekee siirtosopimuksen ainoastaan sen asiakkaan nimiin, josta hetu on saatu. Sanomaliikenteen menettelyohjeen mukaan verkkoyhtiö tekee siirtosopimuksen sanomassa esitetylle asiakasnimelle. Keskusteltiin onko myyjä vastuussa, jos
6(6) asiakas ei saa siirtosopimusta molemmille ilmoittamilleen nimille? Alun perin asiasta on tehty melko avoin linjaus, jossa sanotaan, että vastaanottajan ei ole pakko hyödyntää kahta hetua, mikäli järjestelmä ei siihen pysty. Linjaus on asiakkaan kannalta hankala, jos esim. kämppikset haluavat tehdä yhteisvastuullisen sopimuksen. Todettiin, että laki ei edellytä henkilötunnusta, mutta suuri osa toimijoista sitä vaatii. Mikäli sopimus halutaan tehdä kahdelle nimelle, mutta käytössä on vain yksi hetu, olisi asiakkaalle kerrottava, että verkkosopimusta ei välttämättä saada molempien asiakkaiden nimiin, vaan asian varmistamiseksi tarvittaisiin toinenkin hetu. Puhelimitse kahden hetun pyytäminen on helppoa, mutta esim. netin kautta sopimusta tehtäessä on kahden henkilön tunnistautuminen hankalaa. Tällöin asiakkaan tulisi ottaa asiakaspalveluun vielä erikseen yhteyttä, jos haluaa sopimuksen kahdelle nimelle. 7.6 Y-tunnus muuttuu, mutta yhtiön nimi pysyy samana 8. Muut asiat Keskusteltiin tilanteesta, jossa asiakkaana olevan yrityksen y-tunnus muuttuu, mutta nimi pysyy samana. Kyseistä tapausta ei ole erikseen mainittu muuttotilanteista koostetussa ohjeessa ja tällä hetkellä yhtiöiden välillä on eroja, miten kyseisessä tilanteessa toimitaan. Todettiin, että kyseinen tilanne tulee hoitaa sanomilla muuttona. Tähän pätee samat säännöt, kuin henkilötunnuksenkin muuttumiseen, vaikka nimi ei tässä tilanteessa muutukaan. 8.1 Myyjä vaati verkolta tuntimittausta Keskusteltiin tilanteesta, jossa asiakas on sopinut myyjän kanssa tuntituotteesta ja myyjä ilmoittaa tästä sanomalla verkkoyhtiölle. Laki sallii 20 prosentin poikkeamisen tuntimittausvelvoitteesta, eikä ET:n ohjeistuskaan velvoita verkkoa tuntimittarin asennukseen tässä tilanteessa. Laki ei erikseen määrää, että tuntituotteen valitsemalla voi valita myös tuntimittauksen. Todettiin, että verkkoyhtiön on oltava tasapuolinen asiakkaita kohtaan ja pystyttävä perustelemaan miksi jollekin käyttöpaikalle ei tulla asentamaan tuntimittausta. Jos yhdelle asiakkaalle on viety tuntimittaus, olisi epäoikeudenmukaista, mikäli toiselle vastaavalle asiakkaista ei vietäisi. Perustelu voi olla esimerkiksi tekninen, kuten nykyisen laitteen käyttöikään perustuva, tai maantieteellinen. Kaikille alueille ei vain kannata asentaa tuntimittausta. Aikataulukysymys on asia erikseen, mikäli verkko on asentamassa mittarin, mutta ei ole vielä kyseiselle alueelle asennuksia aloittanut. Todettiin, että myyjä voi pyytää asiakasta olemaan verkkoyhtiöön yhteydessä ja tiedustelemaan tuntimittauksen mahdollisuutta. Verkkoyhtiö voi periä asennuksesta maksun siinä tilanteessa, että kohteeseen ei oltaisi viemässä kyseisessä aikataulussa uutta mittaria. Perusteluiden tulee olla asiakasta syrjimättömät. 9. Seuraava kokous Seuraava kokous sovittiin pidettävän tiistaina 19.11. ET:n toimistolla.