Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö
Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali- ja terveydenhuoltoaan koskevia ratkaisuja Ei kykene ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia Edellisen johdosta tod.näk. vaarantaa joko omaa tai muiden terveyttä tai turvallisuutta tai vahingoittaa merkittävästi omaisuutta
Itsemääräämiskyvyn arviointi (8 ) Jos syytä epäillä, että IM-kyky on alentunut pysyvästi, pitkäaikaisesti tai toistuvasti IM-Oikeutta tukeva-suunnitelma tehtävä Luotettavia, yleisesti hyväksyttyjä, tilanteeseen sopivia sos. ja terv.h. arviointivälineitä ja -menetelmiä käyttäen
Millainen on luotettava mittari? Validi = mittaa sitä, mitä sen oletetaan mittaavan (sisältö-, ennustevaliditeetti) Reliaabeli = pysyvä, mittaustulokset kutakuinkin samoja arvioijasta riippumatta Mittausvirheet minimoitu Edellyttää koulutusta ja ohjeistusta (käsikirjaa) menetelmän käyttöön Luotettavuus testattu myös Suomessa (=standardointi)
Itsemääräämiskyvyn arviointi kehitysvammaisilla Psykologiset tutkimukset tulee olla perustana Onko psykologisia tutkimuksia tehty aiemmin, milloin? Suositus lapsi-ikäisillä 2 vuoden välein, muulloin 5 vuoden välein, tai kun on syytä epäillä toimintakyvyn muuttuneen esim. etenevä sairaus 2 v välein Psykologiset tutkimukset antavat tietoa kognitiivista kyvyistä, jotka IM-kyvyn taustalla. Toisaalta tutkimukset antavat tietoa myös siitä, missä kohdin tukea tarvitaan
Itsemääräämiskyvyn arviointi, muita Haastattelu menetelmiä Havainnointi eri tilanteissa Kokemusperäinen tieto asianomaiselta sekä läheisiltä (henkilökunta, omaiset) Toimia kanta/thl Masentuneisuus, ahdistuneisuus asteikot Eivät suoraan sovellu kehitysvammaisuudesta johtuvaan itsemääräämiskyvyn arviointiin
Itsemääräämisoikeuden osa-alueet Osallistuminen omaa hoitoa ja hoivaa koskeviin päätöksiin. Vaillinainen kyky ilmaista itseään puheella ei saa olla este tämän toteutumiselle. Henkilön kyky tehdä päätöksiä tuetusti on huomioitava Omasta taloudellisesta edunvalvonnasta ja taloudellisista päätöksistä huolehtiminen Oman käyttäytymisen säätely vaarantamatta omaa tai toisten turvallisuutta Tavoitteena hyvä elämä
Mitä asioita tarkastellaan? Miten selviytyy arkielämän valintatilanteista? Miten hoitaa raha-asioitaan? Osaako asioida esim. kaupassa? Osaako ennakoida päätösten seuraamuksia? Pystyykö pitämään mielessä enemmän kuin yhden asian kerrallaan? Oppiiko virheistä? Missä asioissa tarvitsee tukea ja miten paljon? Hyväksyykö sen, että kaikkea ei voi saada? (realiteettinäkökulma)
Täysimääräinen itsemääräämiskyky Henkilö tietää oikeutensa ja osaa käyttää niitä Oikeuksiin liittyy myös velvollisuuksia: - huolehtia itsestä - ottaa muita huomioon On tietoinen yleisluonteisista käyttäytymissäännöistä, joita viimekädessä lait ohjaavat
Mitä itsemääräämiskyvyn aleneminen merkitsee? Kv henkilö voi silti tehdä valintoja arkitilanteissa esim. kaupassa, kahvilassa, vaatteiden, töiden valinnassa jne.
Muita huomioon otettavia seikkoja Myös kehitysvammainen henkilö voi dementoitua Psyykkiset häiriöt pääsääntöisesti laskevat toimintakykyä Tukihenkilön tehtävä konkretisoida eri vaihtoehtoja, esittää ne kehitysvammaiselle henkilölle ymmärrettävässä muodossa Valintoja, päätöksentekoa voidaan myös opetella ja harjoitella Tavoitteena, että kykenee ottamaan kantaa mahdollisimman usein (päivittäin) omaan elämään liittyviin valintoihin
Kehitysvammaisen itsemääräämiskyvyn arviointi; yhteenveto Psykologiset (tarvittaessa neuropsykologiset) tutkimukset perustana Lisäksi: Lääketieteellinen arvio (mm. ajokortti, oikeustoimikelpoisuus) Omaisten, oman hoitajan arvio arkitilanteissa Oma käsitys itsemääräämiskyvystä eri tilanteissa => yhdistelmästä johtopäätökset