KIRJALLINEN KYSYMYS 1095/2005 vp Matkapuhelimien säteilyn terveysvaikutukset Eduskunnan puhemiehelle Sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksia on tutkittu tieteellisesti jo 50 vuoden ajan. Aiheesta on olemassa noin 1 500 tutkimusta, jotka osoittavat, että matkapuhelimien käytöstä aiheutuva säteily saattaa olla vahingollista ja johtaa tilapäisiin muutoksiin solujen toiminnassa, kuten geenien toiminnassa, proteiinien aktiivisuudessa ja solun sisäisten kemiallisten viestien välityksessä. On myös saatu viitteitä siitä, että matkapuhelimien säteilyaallot voivat lisätä veriaivoesteen läpäisevyyttä. Erityisesti lapset ja varhaisnuoret ovat herkkiä sähkömagneettiselle säteilylle. Lapsilla on ohuempi kallo, ja täten säteily läpäisee helpommin heidän päänsä. Riskiryhmään kuuluvat lisäksi kasvavat sikiöt, joilla säteilyn aiheuttamat solumuutokset voivat johtaa kehityshäiriöihin. Matkapuhelimien säteilyn terveysvaikutuksia koskevat tutkimustulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia, ja lopullisten johtopäätösten teko on vaikeaa. Säteilyturvakeskus toteaa tämän itsekin, muttei ole nähnyt tarpeelliseksi aloittaa toimenpiteitä kansalaisten valistamiseksi matkapuhelimien käytön mahdollisista vaaroista. Suomi on toimeenpannut kansainvälisen suosituksen väestön sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta vuonna 2002 (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 294/2002), ja tähän liittyvien ionisoimattoman säteilyn suojelun komission (ICNIRP) suositusluontoisten raja-arvojen olemassaolon koetaan riittävän. Monissa muissa Euroopan maissa viranomaiset ovat kuitenkin ottaneet asiaan aktiivisemman otteen. Esimerkiksi Norjassa, Englannissa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä lääkärit ja valtiovalta ovat varoittaneet, että lasten kännykän käyttöä tulisi terveyssyistä rajoittaa. Ruotsin Säteilyturvainstituutti on puolestaan antanut suosituksen, jonka mukaan lasten tulisi käyttää kännykkää ns. "hands free" -laitteen kautta, jolloin matkapuhelimen säteilyn määrää hieman minimoitaisiin. Suomessa matkapuhelinten määrä on maan väkilukuun suhteutettuna maailman huipputasoa. Jo lähes kaikilla koulunsa aloittaneilla lapsilla on omat matkapuhelimet. Kun uuden tekniikan myötä ympäristömme sähkömagneettisen säteilyn määrä kasvaa entisestään, on meidän oltava huolissamme lasten terveydestä. Sosiaali- ja terveysministeriön on aika tarttua tähän asiaan ja ryhtyä jakamaan kansalaisille tietoa matkapuhelimien käytön mahdollisista terveyshaitoista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä lisätäkseen kansalaisten tietoa matkapuhelimien säteilyn mahdollisista terveysvaikutuksista ja aikooko hallitus suhtautua tähän asiaan samalla vakavuudella kuin monet muut Euroopan maat ovat jo tehneet? Versio 2.0
Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2006 Leena Harkimo /kok 2
Ministerin vastaus KK 1095/2005 vp Leena Harkimo /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Harkimon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1095/2005 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä lisätäkseen kansalaisten tietoa matkapuhelimien säteilyn mahdollisista terveysvaikutuksista ja aikooko hallitus suhtautua tähän asiaan samalla vakavuudella kuin monet muut Euroopan maat ovat jo tehneet? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Matkapuhelimien sähkömagneettisia kenttiä koskeva enimmäisarvo on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (294/2002), joka perustuu Maailman terveysjärjestön (WHO) tunnustaman kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn suojelun komission (ICNIRP:n) vuonna 1998 antamiin ohjearvoihin ja Euroopan unionin ministerineuvoston suositukseen (1999/519/EY). Säteilyturvakeskuksen valvontamittauksissa ei ole havaittu enimmäisarvon ylityksiä. Matkapuhelimien sähkömagneettisten kenttien biologisia ja terveydelle mahdollisesti haitallisia vaikutuksia on selvitetty kymmenissä tutkimuksissa. Suomi on eräs ensimmäisiä maita, jossa on käynnistetty tällainen tutkimusohjelma (v. 1994). Vastaavia tutkimuksia on sittemmin tehty lisää yhteensä neljässä kansallisessa ohjelmassa. Näiden tutkimusten perusteella tiedetään, että matkapuhelimen kentät imeytyvät ihmisen kudoksiin aiheuttaen vähäistä lämpenemistä (alle 0,3 astetta) aivojen pinnalla. Tämä altistuminen ei luotettavien tutkimustietojen perusteella aiheuta terveydellistä haittaa. Tutkimuksissa ei myöskään ole havaittu mitään muuta fysikaalista mekanismia kuin kudoksen lämpeneminen, jolla matkapuhelimien radiotaajuisten kenttien vaikutuksia voisi selittää. Kudosten lämpenemistä esiintyy huomattavasti enemmän fysiologisten ilmiöiden, kuten kuumeen ja fyysisen rasituksen, sekä saunomisen yhteydessä. Kansainväliset riskinarviot perustuvat saatavissa olevaan tutkimustietoon väestötutkimuksista, eläin- ja solukokeista. Tutkimusten laatu, laajuus ja tulosten toistettavuus ovat kokonaisarvioissa keskeisiä kriteerejä. Vaikka yksittäisissä solukokeissa ja väestötutkimuksissa on saatu riskeihinkin viittaavia tuloksia, WHO:n kokonaisarvio tällä hetkellä on, että väestötutkimuksissa ja eläinkokeissa ei ole todettu sairastavuuden tai kuolleisuuden lisääntymistä. Tällä hetkellä ei ole myöskään pitävää näyttöä solutason mekanismeista, jotka väestössä esiintyvillä pienillä altistustasoilla voisivat johtaa terveyshaittoihin. Valtaosassa tutkimuksista ei ole todettu matkapuhelimien aiheuttavan terveyshaittoja. Lasten erityisestä alttiudesta matkapuhelimien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksille ei myöskään ole viitteitä. Anatomiset olosuhteet voivat aiheuttaa muutaman kymmenen prosentin eroja verrattaessa aikuisen ja lapsen päähän sähkömagneettisesta kentästä imeytyviä tehoja, mutta kaikissa myynnissä olevissa puhelinmalleissa säteilytaso alittaa suositusarvot myös lapsilla. Tällä hetkellä ei ole lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvaa aihetta antaa suosituksia lasten matkapuhelimen käytön rajoittamisesta. Huolimatta siitä, ettei näyttöä terveyshaitoista ole, Säteilyturvakeskus (STUK) on neuvonut vanhempia tar- 3
Ministerin vastaus vittaessa rajoittamaan lasten matkapuhelimen käyttöä samaan tapaan kuin muiden Pohjoismaiden vastaavat laitokset ovat suositelleet. Säteilyturvakeskus tiedottaa jatkuvasti kansalaisille uusista tutkimustuloksista. Lähiaikoina STUK julkaisee sähkömagneettisia kenttiä ja niiden vaikutuksia koskevan oppikirjan. Matkapuhelimien käyttöön liittyviä epidemiologisia tutkimuksia jatketaan kansainvälisellä tasolla puhelimien käyttöturvallisuuden varmistamiseksi. Tietoa sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksista on runsaasti saatavilla. Matkapuhelimien käyttöturvallisuuteen suhtaudutaan asiaankuuluvalla vakavuudella, tiedotus on riittävää ja asiallista, sekä perustuu kansainväliseen tutkimukseen ja riskinarvioon. Alan tutkimusta jatketaan yhteistyössä kansainvälisten terveysorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4
Ministerns svar KK 1095/2005 vp Leena Harkimo /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1095/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Harkimo /saml: Vilka åtgärder kommer regeringen att vidta för att öka allmänhetens kunskaper om de hälsoeffekter som strålningen från mobiltelefoner eventuellt har och kommer regeringen att förhålla sig till denna fråga med samma allvar som flera andra länder i Europa redan gör? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det övre gränsvärdet för mobiltelefoners elektromagnetiska fält har fastställs i social- och hälsovårdsministeriets förordning (294/2002) vilken baserar sig på riktvärden givna år 1998 av den av Världshälsoorganisationen (WHO) erkända Internationella kommissionen för skydd mot icke-joniserande strålning (ICNIRP) och på en rekommendation utfärdad av Europeiska unionens råd (1999/519/EG). Vid mätningar som strålsäkerhetscentralen utfört har det inte observerats överskridningar av gränsvärdet. Biologiska och eventuellt hälsovådliga effekter av mobiltelefoners elektromagnetiska fält har varit föremål för tiotals undersökningar. Finland var bland de första länderna som startade ett sådant forskningsprogram (1994). Senare har motsvarande studier genomförts inom ramen för sammanlagt fyra nationella forskningsprogram. På basis av denna forskning vet man att mobiltelefoners fält påverkar människans vävnad genom att temperaturen stiger något på hjärnans yta (mindre än 0,3 grader). Enligt tillförlitliga forskningsresultat har detta inte skadliga effekter på hälsan. I studierna har det inte heller hittats någon annan fysikalisk mekanism än temperaturstegringen i vävnaderna som kunde förklara effekterna av mobiltelefonernas radiofrekventa fält. Temperaturökning i vävnader förekommer betydligt oftare i samband med fysiologiska fenomen som feber, fysisk ansträngning och bastubad. De internationella riskbedömningarna baseras på forskningsresultat från befolkningsundersökningar och djur- och cellförsök. Vid helhetsbedömningen är forskningens kvalitet, omfattning och reproducerbarhet centrala kriterier. Även om enstaka cellförsök och befolkningsstudier har gett resultat som tyder på risker är WHO:s totalbedömning just nu att befolkningsundersökningarna och djurförsöken inte kunnat visa på en ökad sjuklighet eller dödlighet. För tillfället finns inte heller bevis på mekanismer på cellnivå som, på den låga exponeringsnivå som förekommer bland befolkningen, kunde leda till hälsorisker. I merparten av studierna har inga hälsoeffekter förorsakade av mobiltelefoner kunnat konstateras. Inte heller finns det något som tyder på att barn skulle vara speciellt utsatta för mobiltelefonernas elektromagnetiska fält. På grund av anatomiska förhållanden kan effekterna av ett elektromagnetiskt fält vara några tiotal procent större på barnhuvud jämfört med effekten på vuxna huvud. Strålningen från mobiltelefonmodellerna på marknaden underskrider ändå riktvärdena även hos barn. För tillfället finns ingen på medicinsk forskning grundad anledning att rekommendera begränsningar för barns mobiltelefoni. Trots avsaknaden av bevis har strålsäkerhetscentralen (STUK) gett föräldrarna rådet att vid behov begränsa barns mobiltelefoni på samma sätt som de 5
Ministerns svar övriga nordiska ländernas motsvarande institutioner rekommenderat. Strålsäkerhetscentralen informerar kontinuerligt allmänheten om nya forskningsrön. Inom den närmaste framtiden publicerar STUK en lärobok om elektromagnetiska fält och fältens effekter. Den internationella epidemiologiska forskningen om mobiltelefoni fortsätter i syfte att garantera en trygg användning av mobiltelefoner. Det finns en stor mängd information om elektromagnetiska fälts hälsoeffekter. Mobiltelefonernas trygga bruk tas på vederbörligt allvar, informationen till allmänheten är tillräcklig och saklig och baseras på internationella studier och riskbedömningar. Forskningen på området fortsätter i samarbete med internationella hälsoorganisationer och forskningsinstitut. Helsingfors den 14 februari 2006 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6