METSÄKLUSTERIN TUTKIMUSSTRATEGIA Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 1
Esipuhe Metsäklusteri liiketoimintojen ja asiantun temuksen vahva verkosto Metsäteollisuuden ympärillä kasvaa monipuolinen korkean osaamisen ja yritysten verkosto, metsäklusteri. Puuhun ja sen jalostamiseen perustuva osaaminen ja yritystoiminta ovat Suomessa laajempaa ja monipuolisempaa kuin missään muussa maassa. Metsäteollisuuden lisäksi klusteriin kuuluvat metsätalouden harjoittajat, logistiikkayritykset, alan kone- ja laitevalmistajat, energiantuottajat, kemikaalien valmistajat, alan tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut, konsultit, graafinen teollisuus, pakkausteollisuus sekä puuta käyttävä rakennusteollisuus. Metsäklusterin osuus teollisuuden tuotannosta ja nettovientituloista on lähes 30 prosenttia. Metsäklusteri työllistää Suomessa yhteensä lähes 200 000 henkilöä. Suomen metsäklusteri on maailmanlaajuisesti tunnettu innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittäjä sekä kestävän kehityksen haasteiden ratkaisija. Alan tavoitteena on jatkossakin vahvistaa osaamistaan edelläkävijänä ja etsiä alaa uudistavia ja puuta monipuolisesti käyttäviä ratkaisuja tulevaisuuden liiketoiminnaksi. Uudistamalla ja vahvistamalla Suomen metsäklusterin osaamispääomaa hyödynnämme suomalaisen puun monipuoliset mahdollisuudet ja luomme hyvinvointia. TULEVAISUUDEN VÄHÄHIILINEN YHTEISKUNTA suosii kestävää kulutusta ja kestävästi valmistettuja tuotteita. Puun jalostaminen näihin kasvaviin tarpeisiin on toimintaa, johon kannattaa panostaa. Kestävästi uusiutuvista raaka-aineista tuotetut ja kierrätettävät tuotteet ovat ilmastovastuuta kantavan yhteiskunnan selkäranka. OSAAMINEN JA INNOVAATIOT ovat avainasemassa suomalaisen metsäklusterin uudistuessa asiakkaiden ja tuotteiden käyttäjien tarpeisiin. Tutkimuksella ja kehityksellä parannetaan metsäklusterin kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä synnytetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nykyiset tuotteet, palvelut ja niiden uudet sukupolvet luovat erinomaisen perustan uudenlaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle. SUOMEN METSÄKLUSTERIN tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Tavoitteeksi on asetettu metsäklusterin tuotannon arvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on sama kuin vuonna 2006 julkaistussa metsäklusterin ensimmäisessä yhteisessä tutkimusstrategiassa. Toimintaympäristön nopea muutos vaati kuitenkin nyt tarkentamaan painopisteitä ja uudistamaan strategian. Painopisteitä on myös jatkossa arvioitava jatkuvasti. Helsingissä 6.10.2010 HÅKAN GABRIELSSON toimitusjohtaja, Viestinnän keskusliitto ry CHRISTINE HAGSTRÖM-NÄSI toimitusjohtaja, Metsäklusteri Oy TIMO JAATINEN toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry KIMMO JÄRVINEN toimitusjohtaja, Finnish Wood Research Oy TIMO LEPPÄ toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry JORMA TURUNEN toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry 2 3
Tiivistelmä S uomen metsäklusterin tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo vuodesta 2006. Vähintään puolet tästä arvosta perustuisi uusiin tuotteisiin ja palveluihin, puolet nykyisiin. Tavoitteena on, että Suomessa on menestyvä ja uudistuva metsäklusteri, jonka tuotteet ja palvelut ovat maailman halutuimpia. Se näyttää tietä kestävän kehityksen bioyhteiskunnalle. Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat vahvasti suomalaiseen metsäklusteriin. Tulevaisuuden toimintaympäristöön voidaan varautua globaalilla johtajuudella ja erikoistumisella, vahvalla yrittäjyydellä ja yhteistyöllä sekä tavoitteellisilla panostuksilla tutkimukseen. Metsäklusterin tutkimuksen painopisteet ovat: asiakas ja käyttäjä kehityksen vetäjänä, uusien materiaalien, palveluiden ja liiketoimintamallien mahdollisuudet sekä metsäklusteri kestävän biotalouden rakentajana. Uudistuva ja kasvava metsäklusteri tarvitsee nykyisten tuotteiden rinnalle täysin uusia tuotteita ja palveluja. Mahdollisuuksia tarjoavat energiatuotteet, kemikaalit, uudet materiaalit ja uudet liiketoimintamallit. Myös nykyisten tuotteiden ja palveluiden asiakkaiden sekä käyttäjien tarpeet ja innovaatiomahdollisuudet ansaitsevat huomiota uuden liiketoiminnan perustana. Sisältö Metsäklusterin kasvu ja uudistuminen syntyvät innovatiivisista ihmisistä ja yrityksistä. Uusiin arvoverkkoihin uskaltautuminen ja klusterirajoja ylittävä osaaminen avaavat uusia mahdollisuuksia. Onnistuminen vaatii visionäärisyyttä ja vanhojen menestysoppien ravistelua. Kansainvälisyyden ja yrittäjyyden on oltava itsestäänselvyyksiä. Tämä tutkimusstrategia päivittää ja tuo uusia näkökulmia lokakuussa 2006 julkaistuun metsäklusterin tutkimusstrategiaan. Tulevaisuuden toimintaympäristön ennakoinnissa hyödynnettiin Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n globaaleja skenaarioita. Esipuhe 3 Tiivistelmä 4 1. Metsäklusteri suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana 6 2. Metsäklusterin toimintaympäristö vuonna 2030 8 3. Visio ja tavoitteet vuoteen 2030 12 4. Edellytyksenä innovatiiviset ihmiset, yritykset ja verkostot 14 5. Tutkimuksen painopisteet 16 5.1 Asiakas ja käyttäjä kehityksen vetäjänä 18 5.2 Uusien materiaalien, palveluiden ja liiketoimintamallien mahdollisuudet 20 5.3 Metsäklusteri kestävän biotalouden rakentajana 21 6. Kuinka tutkimusstrategia syntyi 22 7. Loppusanat 23 4 5
1. Metsäklusteri suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana Suomessa on maailman vahvin monipuoliseen puunjalostamisen osaamiseen perustuva klusteri asiakastoimialoineen. Metsäklusterin vaikutus maamme hyvinvointiin on merkittävä klusteri luo hyvinvointia sekä tuotteidensa ja palveluidensa kautta että työllistämällä ihmisiä sekä suoraan että välillisesti eri puolilla Suomea. Metsäklusteri on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä suomalaisen ja eurooppalaisen hyvinvoinnin rakentaja. Se rakentuu kolmelle suomalaiselle vahvuudelle ja resurssille osaamiselle, klusterin yhteistyölle ja uusiutuvalle raakaaineelle, puulle. Puun monipuoliset mahdollisuudet Puusta on tulossa strategisesti tärkeä raakaaine. Sillä on monia mahdollisuuksia tarjota tuotteita ja ratkaisuja ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Huomattava osa esimerkiksi puun sisältämien ainesosien mahdollisuuksista on vielä tunnistamatta. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä metsäklusterin vetämänä kestävän kehityksen ja biotalouden edelläkävijäksi. Tulevaisuuden biotaloudessa puuta käytetään entistä monipuolisemmin papereista, pakkauksista ja rakennuksista biopolttoaineisiin ja moniin erilaisiin biomateriaaleihin ja biotuotteisiin. Suomen hyvinvointi perustuu jatkossakin keskeiseltä osin puuta jalostavaan teollisuuteen ja sen tuotteiden ja palveluiden vientiin. Tutkimuksella rakennetaan kasvun ja uudistumisen edellytyksiä Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä innovaatioiden kaupallistaminen ovat avainasemassa metsäklusterin uudistumisessa vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Tutkimuksella ja kehityksellä parannetaan metsäklusterin kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä synnytetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Metsäklusterin on tuotettava lisäarvoa innovaatioilla, jotka yhdistävät eri osaamista ja teknologian aloja ja tuottavat lisäarvoa asiakkaille ja käyttäjille. Metsäklusterin tulevaisuus riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin se täyttää asiakkaidensa ja käyttäjien vaatimukset sekä kehittää kilpailukykyisiä ja asiakaslähtöisiä tuotteita, ratkaisuja ja palveluita. Vuoden 2006 tutkimusstrategian toteutuminen Lokakuussa 2006 julkaistu Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia asetti tavoitteeksi Suomen metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvon kaksinkertaistamisen vuodesta 2006 vuoteen 2030 puolen arvosta tullessa uusista tuotteista, kotimaisen puun käytön lisäämisen neljänneksellä sekä klusterin tutkimus- ja kehityspanosten kaksinkertaistamisen. Vuosina 2008 ja 2009 metsäklusteri on käynyt läpi mittavaa rakennemuutosta tavalla, jota ei vuonna 2006 osattu ennakoida. Kannattamattoman kapasiteetin purkamisen ja maailmantalouden taantuman myötä metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo on pienentynyt. Venäjän puun tuonnin väheneminen on lisännyt kotimaisen puun osuutta raaka-ainekäytöstä, mutta puun käyttö kokonaisuudessaan ei ole noussut pitkän aikavälin tasolle tuotannon vähennyttyä. Metsäklusterin tutkimus- ja kehityspanosten arvioidaan olevan vuonna 2010 samalla tasolla kuin vuonna 2006. Tutkimuksen painopiste on kuitenkin muuttunut tutkimusstrategian painopisteiden suuntaan. Rohkaisevaa edistystä on toisaalta nähtävissä erityisesti bioenergian käytön ja kehitystoiminnan osalta. Metsähakkeen käyttö energian tuotannossa lähes kaksinkertaistettiin vuosina 2006 2009. Liikenteen biopolttoaineiden kehittämisessä on edistytty ripeästi ja suunnitteilla on merkittäviä demonstraatiohankkeita ja investointeja. Vuosina 2006 2010 Suomen metsäklusteri on ottanut merkittäviä askelia kohti vuoden 2030 tavoitteita ja metsäklusterin tutkimus- ja innovaatioympäristössä on tapahtunut paljon. Suomen ensimmäinen strategisen huippuosaamisen keskittymä Metsäklusteri Oy perustettiin 2007 toteuttamaan vuonna 2006 julkaistua tutkimusstrategiaa. Puutuotealan johtavat toimijat yhdistivät voimansa vuonna 2009 peruste- Tutkimuksella ja kehityksellä rakennetaan Suomen metsä klusterin kasvun ja uudistumisen edellytyksiä. tussa puutuotealan yhteistutkimusorganisaatio Finnish Wood Research Oy:ssa. Metsäklusteri Oy:n ja Finnish Wood Research Oy:n keskeisenä tehtävänä on metsäklusterin yhteisten tutkimusohjelmien suunnittelu ja toteutus. Aalto-yliopiston perustaminen ja VTT:n ja metsä teollisuusyritysten omistaman Keskuslaboratorion yhdistäminen ovat luoneet Suomeen entistä vahvempia metsäklusterin osaamiskeskittymiä. Metsäntutkimuslaitos Metla ja Metsäteho Oy ovat uudistaneet strategioitaan ja toimintatapojaan. Myös muiden metsätalouden Metsäklusterin innovaatioympäristössä on viime vuosina tapahtunut paljon Suomalaisen metsäklusterin johtava asema Metsäklusterin tutkimusstrategia Puutuoteteollisuuden tutkimusstrategia 2007 2008 2009 2010 Yritysten tutkimus ja kehitys Metsäklusteri Oy:n ja muiden strategisen huippuosaamisen keskittymien tutkimusohjelmat Kansainvälinen ja eurooppalainen tutkimusyhteistyö Forest Based Technology Platform VTT ja KCL yhdistyvät vahvaksi metsäteollisuuden osaamiskeskittymäksi Työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strateginen ohjelma Finnish Wood Research Oy:n toiminta käynnistyy Suomen ensimmäinen strategisen huippuosaamisen keskittymä Metsäklusteri Oy perustetaan Eurooppalainen metsäsektori määrittelee tutkimusagendansa organisaatioiden työnjakoa ja toimintatapoja kehitetään. Yliopistot ja korkeakoulut ovat aktiivisesti kehittäneet metsäklusterin tutkimusta ja koulutusohjelmia uusia tarpeita vastaaviksi. Suomen metsäklusterin toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana Euroopassa alan keskeisten toimijoiden verkostossa metsäsektorin teknologiayhteisössä (Forest-Based Sector Technology Platform). Tämän yhteistyön tavoitteena on vaikuttaa EU:n tutkimusohjelmiin ja tehostaa eurooppalaisen metsäsektorin yhteistä tutkimusta. Finnish Wood Research Oy:n tutkimusohjelmat 2011 2012 Aalto-yliopiston toiminta käynnistyy 6 7
2. Metsäklusterin toiminta - ympä ristö vuonna 2030 Kansainvälisen toimintaympäristön muutoksilla on väistämätön vaikutus Suomen metsäklusteriin. Metsäklusterin skenaariot esittävät neljä keskenään erilaista kuvausta tulevasta toimintaympäristöstä ja niiden mahdollisista vaikutuksista Suomeen ja metsäklusteriin. Skenaariot eivät ole ennustuksia vaan kuvauksia mahdollisista maailmoista. Suomen metsäklusteri voi kasvaa ja uudistua jokaisessa skenaariossa. Menestys riippuu siitä, miten osaamme tarttua mahdollisuuksiin ja hyödyntää vahvuuksiamme. Selviä vahvuuksia ovat metsäklusterin vahva verkosto ja valtava osaamispääoma sekä kasvavat metsät. Tulevaisuuden maailmassa on monia kaikille skenaarioille yhteisiä asioita. Globaaleihin kysymyksiin etsitään globaaleja ratkaisuja, vaikka maailmanlaajuisen verkottumisen ja yhteistyön asteet voivatkin vaihdella. Kiinan ja Intian kasvavien kansantalouksien painoarvo kasvaa. Energian saatavuudella ja hinnalla on suuri merkitys teollisuudelle, liikenteelle ja kotitalouksille kaikissa skenaarioissa. Vahva väestönkasvu vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi elintarvikkeiden kysyntään ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Puhtaan veden riittävyydestä tulee ongelma monilla alueilla, ja raakaaineista on niukkuutta. Kaupungistuminen vaikuttaa rakentamiseen ja logistiikkaan. Teknologian kehitys jatkuu ja se parantaa tuottavuutta. Ympäristö-, energia-, tieto- ja viestintä-, bio- ja nanoteknologioiden aloilla ja niiden rajapinnassa syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita. Tietoverkkojen ja sosiaalisten yhteisöjen merkitys kasvaa. Suurimmat erot skenaarioiden välillä koskevat yleistä talouskehitystä, eri maiden ja maanosien painoarvoa, ilmastonmuutoksen etenemistä ja bioenergian roolia sekä Suomen lähimarkkinoiden merkitystä. Myös innovaatioiden luonne ja syntypaikka, ihmisten käsitykset metsäalasta sekä kansallinen poliittinen päätöksenteko määrittelevät metsäklusterin toimintaympäristön tulevaisuutta. Kaikkiin skenaarioihin voidaan varautua globaalilla johtajuudella ja erikoistumisella, vahvalla yrittäjyydellä, tavoitteellisilla panostuksilla tutkimukseen sekä bioyhteiskunnan rakentamisella. Metsäklusterin toimintaympäristön neljä skenaariota Globaali biotalous Metsät bioenergiaksi Business as usual Omavaraisyhteiskunta Metsäklusterin toimintaympäristön tärkeimmät muutostekijät Ilmastonmuutos Konfliktit ja katastrofit Innovaatioiden sisältö ja syntypaikka Kuluttajat ja teollisuus ovat heränneet ilmastomuutoksen uhkaan ja lähtevät voimakkaasti kehittämään hiilineutraalia yhteiskuntaa. Energian hinnan merkittävän nousun vuoksi puun energiakäyttö kilpailee muun puun käytön kanssa. Energiakäyttö pitää metsien arvonmuodostuksen alhaisena. Nykyisen metsäklusterin vahvimmat osat jatkavat Euroopassa. Euroblokki näyttää metsäklusterin ja kestävän metsien käytön suunnan. Ilmastomuutos on aiheuttanut laajoja metsätuhoja. Etelän kuivuus on siirtänyt ruoantuotannon pohjoisemmaksi. Huono viljelysmaa on biomassan tehotuotannossa. Kansainväliset suhteet ja geopolitiikka Korvaavien tuotteiden kehitys Geenimuuntelu Alueiden kehitys ja painoarvo: Kiina, Intia, Yhdysvallat, Venäjä, Lähi-itä, Afrikka, Latinalainen Amerikka Maailmantalous Muutostekijät Energian ja raaka-aineiden saatavuus ja hinta Rahoituksen saatavuus Ihmisten käsitykset metsäalasta Kansallinen poliittinen päätöksenteko Kaikkien skenaarioiden edellyttämät toimenpiteet Erikoistuminen valikoiden kalliimpiin tuotteisiin ja ratkaisuihin Globaali johtajuus standardisoinnissa ja normeissa tärkeillä alueilla Globaalin integraattorin roolin ottaminen ja aito kansainvälistyminen Työnjako ja erikoistuminen Pohjoismaiden ja EU:n sisällä Venäjän mahdollisuuksien hyödyntäminen Yrittäjyyden helpottaminen ja vahvistaminen Suomen rakentaminen bioyhteiskunnaksi Vahva panostus tiedeyliopistoihin ja tutkimukseen valituilla aloilla 8 9
Metsäklusterin toimintaympäris tön neljä skenaariota vuodelle 2030 Skenaario 1: Globaali biotalous Skenaario 3: Business as usual EVA:n alkuperäinen skenaario: Länsi luo nahkansa EVA:n alkuperäinen skenaario: Blokkien taisto Vuonna 2030 Kuinka skenaarioon valmistaudutaan? Vuonna 2030 Kuinka skenaarioon valmistaudutaan? Kuluttajat ja teollisuus ovat heränneet ilmastomuutoksen uhkaan ja lähtevät voimallisesti kehittämään hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ydinvoimalla ja uusiutuvilla (aurinko, tuuli, aalto jne.) energiamuodoilla tuotetaan pääosa energiasta. Bioenergia ei ole merkittävässä roolissa. Metsät nähdään hiilinieluna. Puu (biomassa) on ainoa uusiutuva hiilen lähde. Paljon kysyntää biomassapohjaisille tuotteille. Puurakentaminen on kasvanut voimakkaasti. Venäjä hyödyntää metsävarojaan yhdessä länsi-eurooppalaisten toimijoiden kanssa win-win periaatteella, minkä avulla on luotu yksi globaalisti merkittävimmistä hiilinieluista. Aasiassa mielenilmauksia ja levottomuutta ympäristökysymysten ja yhteiskunnallisen epätasapainon ympärillä. Bulkkituotteiden kuljettaminen on puolitettu. EU:n päätökset ohjaavat Euroopan kehitystä ja kansallisella päätöksenteolla on vähäinen rooli. Toimitaan asiakaslähtöisesti niin, että tuotantojärjestelmät ja jakelu ovat joustavia. Tuotanto pai nottuu lähelle asiakkaita ja raakaaineita. Panostetaan puurakentamiseen ja puutuotteisiin, biojalostamoihin ja näihin liittyvään teknologiaan. Siirretään painopiste raaka-ainetoimittajasta järjestelmätoimittajaksi. Hyödynnetään verkos toja ja alliansseja (esim. Itämeri-liittoutuma). Luodaan edellytykset yrittäjävetoiselle, innovatiiviselle ja kansainväliselle Suomen metsäklus terille. Hyödynnetään tutkimustulokset tehok kaasti myös pienissä yrityksissä. Kehitetään teknologiavientiä, esimerkiksi puhtaan veden teknologiaosaamisesta. Etupiiriajattelu korostuu. Rakennetaan esteitä ja rajoja. Blokkien välisten konfliktien todennäköisyys kasvaa. Blokit valitsevat omat metsäklusteristrategiansa. Nykyisen metsäteollisuustuotannon vahvin osa Euroblokissa saa jatkoaikaa, mutta markkinat ovat vain lähellä nykytasoa. Euroblokki näyttää kestävän metsäpolitiikan ja metsäteollisuuden suuntaa. EU on määritellyt yhteisen metsäpolitiikan. Venäjän markkinan merkitys kasvaa. Metsäalan yhteistyö on tiivistä EU:n ja Venäjän välillä, koska Venäjän metsäteollisuus kasvaessaan tarvitsee eurooppalaista teknologiaa. Sähköinen media kasvaa aiempaa hitaammin ja printti median elinkaari jatkuu. Muovia korvataan puupohjaisilla tuotteilla. Kuitupakkauksien markkinat kasvavat merkittävästi. Bioenergiatuotanto on hajautettua. Puurakentaminen kasvaa hitaasti. Ilmastonmuutoksessa torjunnan sijaan painotetaan siihen sopeutumista. Nähdään Venäjän ja sen metsävarojen mahdollisuudet tuotteiden raaka-aineena ja bioenergiana sekä investointinympäristönä. Laajennetaan liiketoimintaa Euroblokin sisällä yhdistymällä arvoketjujen muihin osiin. Liittoudutaan kemianteollisuuden ja energiateollisuuden kanssa, jotta biomateriaaleilla voidaan korvata öljypohjaisia materiaaleja merkittävästi. Metsäklusterin globaalin toiminnan vaikeutuessa kehitetään tuotteiden ja palveluiden blokkikohtaista räätälöintiä multilokalisointia. Skenaario 2: Metsät bioenergiaksi Skenaario 4: Omavaraisyhteiskunta EVA:n alkuperäinen skenaario: Kiinalaista kapitalismia EVA:n alkuperäinen skenaario: Stimulus ja romahdus Vuonna 2030 Kuinka skenaarioon valmistaudutaan? Vuonna 2030 Kuinka skenaarioon valmistaudutaan? Energian hintojen noustua voimakkaasti puun energiakäyttö kilpailee puun muun käytön kanssa ja energiayhtiöt ovat ottaneet haltuunsa suuret puuvirrat. Puun energiakäyttö pitää metsien arvonmuodostuksen alhaisena. EU on kriisissä. Yhä useammat innovaatiot syntyvät Aasiassa, jossa arvostaan tekijänoikeuksia ja koulutetaan metsäalan osaajat. Näyttää mahdolliselta että ilmastomuutos ei ole ihmisen aiheuttama ja siksi hiilen käyttö lisääntyy. Puhtaan veden saatavuus on ratkaistu. Aasiassa on panostettu merkittävästi ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Kehittyvät maat eivät ota painettua mediaa käyttöönsä, vaan siirtyvät suoraan sähköiseen mediaan. Aasialaiset arvot ja uskonnot (viihde, perhe, kulutustavat yms.) ohittavat länsimaiset valinnat, mikä näkyy mm. median ja pakkausten kulutuksessa. Kiinalaiset ostavat metsää, metsäalan tietotaitoa ja yrityksiä Suomesta ja muuttavat metsät energiapelloiksi. Venäjä ei investoi metsäteollisuuden kehittämiseen, jolloin puuta virtaa Kiinaan Aasian puolelta. Kiinalaiset määrittelevät metsäklusterin uudelleen omista lähtökohdistaan. Hyödynnetään pienen maan mahdollisuus ketterään innovointiin ja pilotointiin, jolloin klusterin vahvuus on joustavuus suuruuden ekonomian hyödyntämisen jälkeen. Mennään mukaan aasialaiseen kehitykseen. Integroidutaan muiden teollisuudenalojen kanssa esimerkiksi ruoka-, vesi- ja lääkeketjuissa. Laajennetaan raaka-ainepohjaa muiden bioja kuituraaka-aineiden tuntemuksen avulla. Kehitetään geenitekniikkaan perustuvaa biomassaosaamista. Kehitetään palvelun ja tuotteiden yhdistelmiä pelkkien tuotteiden sijaan. Poliittisessa päätöksenteossa talous ja muut ongelmat ovat ajaneet ilmastonmuutoksen hillitsemisen edelle. Ympäristömoraali on laskenut ja päästökauppa tyrehtynyt. Ilmastomuutos aiheuttaa kautta maailman laajoja metsätuhoja, jotka johtavat puulajiston vaihtumiseen (hybridipoppeli). Etelän ruoantuotanto on kuivuuden vuoksi siirtymässä pohjoisemmaksi. Paras viljelymaa on valjastettu ruoantuotantoon, huonommat ovat biomassan tehotuotannossa. Vedestä on pulaa. Perhekeskeisyys ja vaatimattomat elintavat korostuvat. Omavaraistalous on voimissaan. Taantumassa energiasta ei ole pulaa. Laaja-alaisen protektionismin vuoksi energiaomavaraisuutta lisäävää teknologiaa yritetään ottaa käyttöön ja omien uusiutuvien energiamuotojen käyttöä pyritään lisäämään. Innovaatioissa korostuvat niukkuus ja paikalliset ratkaisut. Innovaatiot keskittyvät ihmisten perustarpeisiin kuten turvallisuuteen. Venäjä on sulkeutunut mutta Suomi ylläpitää kauppasuhteita. Venäjältä puuttuvat kansainväliset investoinnit ja kulutustuotteista on pulaa. Tehostetaan hupenevan metsäraaka-aineen käyttöä kierrätyksen ja uusiomateriaalien avulla. Lisätään puun kiertonopeutta ja biomassan kasvua. Jaetaan puu eri osiin ja käyttötarkoituksiin jo metsässä. Kehitetään tuotteiden valmistusta ja energian tuontantoa paikallisesti ja hajautetusti, esimerkkinä aurinkokennot yms hajautetun energiantuotannon järjestelmät. Keskitetään toimet pk-teollisuuteen ja multilokalisointiin. Integroidutaan yli toimialarajojen ja arvoketjussa. Kehitetään niukkaresurssisuudesta uutta liiketoimintaa yhdistämällä tuotteita ja palveluita. 10 11
3. Visio ja tavoitteet vuoteen 2030 Visio SUOMESSA ON MENESTYVÄ JA UUDISTUVA METSÄKLUSTERI, JONKA TUOTTEET JA PALVELUT OVAT MAAILMAN HALUTUIMPIA. SE NÄYTTÄÄ TIETÄ KESTÄVÄN KEHI- TYKSEN BIOYHTEIS KUNNALLE. Tavoite vuoteen 2030 SUOMEN METSÄKLUSTERIN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN ARVO ON KAKSINKER- TAISTETTU VUODESTA 2006. VÄHINTÄÄN PUOLET ARVOSTA TULEE TUOTTEISTA JA PALVELUISTA, JOITA EI VUONNA 2006 VIELÄ VALMISTETTU. Tutkimuksen strateginen merkitys kasvaa Tutkimuksella ja kehityksellä on alan kasvussa ja uudistumisessa keskeinen rooli. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimus- ja kehityspanosten tuloksekkuus kasvaa ja innovaatiotoiminta tuottaa kaupallisesti menestyviä tuotteita ja palveluita. Suomalaisesta puusta syntyy entistä enemmän lisäarvoa Metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistuessa kotimaisen puubiomassan jalostusarvo nousee ja kestävä käyttö lähestyy käyttömahdollisuuksia. Innovatiiviset ihmiset, yritykset ja verkostot edellytys kasvulle ja uudistumiselle Uusiin arvoverkkoihin uskaltautuminen ja klusterirajoja ylittävä osaaminen avaavat uusia mahdollisuuksia. Onnistuminen vaatii vanhojen menestysoppien ravistelua ja visionäärisyyttä. Kansainvälisyyden ja yrittäjyyden tulee olla itsestäänselvyyksiä sekä ihmisille, yrityksille että verkostoille. Metsäklusterin kasvu ja uudistuminen syntyy innovatiivisista ihmisistä, yrityksistä ja verkostoista. Uudet menestyksen avaintekijät Vuosien 1980 2000 Suomen metsäteollisuuden liikevaihdon nelinkertaistumisen menestystekijät olivat uudet investoinnit, tuotannon mittakaavaedut, tuotantoa tukevat prosessi-innovaatiot ja raaka-aineeseen liittyvät innovaatiot. Vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisessa esiin nousevat menestyksen uudet avaintekijät. Kasvun ja uudistumisen edellytykset ovat vahvat Vision ja tavoitteen toteutuminen syntyy käytännössä yritysten innovaatioiden menestyksen kautta. Innovaatiohaasteita on neljä: Kuinka nykyisten merkittävien liiketoimintojen puutuotteet, paperit ja pakkaaminen elinkaaret uudistetaan? Vaikka asiakkaan tarpeet tai tuotteen käyttötarkoitukset eivät muuttuisikaan, elinkaaren uudistaminen voi edellyttää radikaalisti uudenlaista tuotantoteknologiaa, liiketoimintamallia tai materiaalitekniikkaa. Kuinka nykyiset liiketoiminnot sopeutetaan markkinoille, joilla väestönkasvu ja vaurastuminen synnyttävät uutta kysyntää? Kuinka kasvavaa energialiiketoimintaa laajennetaan ja kehitetään? Mahdollisuuksia syntyy sekä nykyisille että uusille toimijoille. Mistä luodaan uusia liiketoimintoja aloittamaan uusien elinkaarten alkuja? Tuotteiden ja palvelujen elinkaaren eri vaiheissa tarvitaan erilaisia innovaatioita Metsäklusterin visio vuoteen 2030 edellyttää ryhtymistä innovaatioiden moniottelijaksi. Toisaalta on luotava uusia elinkaaren alkuja sekä uusia palveluja ja toisaalta on löydettävä kuidulle ja puulle uusia sovelluksia. Lisäksi sekä Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren eri vaiheissa tarvitaan erilaisia innovaatioita Tuotteen kysyntä ja tarjonta Pienet parannukset Tuotantoinnovaatiot Uudet tuotteet ja liiketoimintamallit Markkinointiinnovaatiot Uudet toimintatavat, mm. palvelut Tuotteen elinkaari uudesta tuotteesta kypsiin ja kilpailtuihin markkinoihin puuta käyttävien prosessien että energian tuotannon teknologiaa on uudistettava. Tutkimuksen ja kehitystoiminnan lainalaisuuksiin kuuluu, että uuden liiketoiminnan liikevaihto kasvaa alussa hitaasti. Kun kehitetyn liiketoiminnan palaset asettuvat paikoilleen ja se osoittaa arvonsa markkinoilla, kasvu kiihtyy. Teknologioiden lisäksi innovaatiot uudistavat toimintatapoja, tuotteita ja palveluita. 12 13
4. Edellytyksenä innovatiiviset ihmiset, yritykset ja verkostot Metsäklusterin kasvu ja uu - dis tuminen syntyy innovatiivisista ihmisistä ja yrityksistä. Uusiin arvoverkkoihin uskaltautuminen ja klusterirajoja ylittävä osaaminen avaavat uusia mahdollisuuksia. Onnistuminen vaatii vanhojen menestysoppien ravistelua ja visionäärisyyttä. Kansainvälisyyden ja yrittäjyyden tulee olla itsestäänselvyyksiä sekä ihmisille, yrityksille että verkostoille. Osaavat ihmiset ja toimiva koulutusjärjestelmä ovat edellytys Suomen metsäklusterin menestykselle nyt ja jatkossa. Vahvistamalla suomalaista osaamispääomaa hyödynnetään puun ja metsien monipuoliset mahdollisuudet ja varmistetaan Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja hyvinvointi. Arvoverkoissa toimiminen Metsäklusterin nykyisen liiketoiminnan arvoverkoissa on tuote- ja tuotantoinnovaatioiden lisäksi mahdollisuuksia monenlaisille liiketoimintainnovaatioille. Mahdollisuuksien tunnistaminen, esimerkiksi väliportaiden vähentämiseksi tai uudenlaisten palvelukokonaisuuksien synnyttämiseksi, vaatii aktiivista tiedonhankintaa ja toimintaa. Täysin uusien arvoverkkojen luominen edellyttää parempia verkostoitumistaitoja kuin roolin laajentaminen nykyisissä arvoverkoissa. Jotta esimerkiksi ideoiden mahdollisuuksia voidaan arvioida, on ymmärrettävä koko arvoverkko loppukäyttäjien tarpeista lähtien. On myös tunnistettava ne esteet, joiden avulla olemassa olevat toimijat puolustavat asemiaan, ja löydettävä oikeat kumppanit. Klusterirajoja ylittävä osaaminen Klusterirajoja ylittävä osaaminen avaa mahdollisuuksia, joita ei klusterin sisällä synny. Metsäklusterin vahvan osaamispääoman yhdistäminen muiden klustereiden ja arvoverkkojen osaamiseen synnyttää uutta liiketoimintaa. Esimerkiksi terveysvaikutteisia puuperäisiä valmisteita on kaupallistettava yhdessä hyvinvointi- ja terveysalan kanssa. Korkeakoulut ja yliopistot luovat edellytyksiä klusterirajoja ylittävälle osaamiselle mm. kehittämällä koulutusohjelmia ja yhteistyötä sekä korkeakoulujen sisällä että niiden välillä. Yritykset monipuolistavat osaamistaan mm. rekrytointien painopistettä muuttamalla. Kansainvälisyys Globaalissa taloudessa tieto ja osaaminen on globaalia. Kansainvälinen yhteistyö ja kansainväliset markkinat ovat jo nyt monelle suomalaiselle toimijalle hyvin tutut. Tarvitaan kuitenkin jatkuvasti parempaa ymmärrystä siitä, miten muualla toimitaan ja ajatellaan. Esimerkiksi matalan tulotason markkinat edellyttävät uudenlaista ymmärrystä ja paikallista läsnäoloa. Tutut keinot opiskeluvaihdosta lähtien ovat edelleen tärkeitä, mutta mm. kulttuuriosaamista on kasvatettava järjestelmällisesti. Eurooppalaiset tutkimushankkeet ovat suomalaisille keskeinen tapa tehdä yhteistyötä kansainvälisten huippuosaajien kanssa ja rahoittaa mm. merkittäviä demonstraatiohankkeita. Näin vältetään turha päällekkäinen työ ja säästetään kustannuksia. Eurooppalaisia aiheita ovat esimerkiksi kestävän kehityksen tutkimushankkeet. Kansainvälinen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu vain EU:n alueelle. On verkotuttava myös Kiinan, Intian ja muiden nopeasti kasvavien talouksien osaajien kanssa ja luotava toimivat suhteet huippuosaajiin mm. USA:ssa ja Kanadassa. Yrittäjyys Uuden liiketoiminnan kehittämisessä on pitkälti kysymys ihmisten tahdosta ja taidoista viedä asioita eteenpäin ja ottaa riskejä. Innovaatioiden ideat syntyvät usein halusta tehdä asiat toisin tai paremmin tai luoda entistä parempi tuote tai palvelu. Yrittäjyydestä on hyötyä jokaisessa tehtävässä, mutta se on elintärkeä erityisesti liiketoiminnan kehittämisessä. Entistä vahvemman yrittäjyyden mahdollisuudet metsäklusterissa ja koko suomalaisessa innovaatioympäristössä ovat suuret. Yrittämi- sen helpottaminen ja kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen kuuluvat suomalaisen innovaatiopolitiikan tärkeisiin tavoitteisiin. Pienten ja suurten yritysten yhteistyön tiivistämiselle on vahva tarve. Pienet yritykset voivat keskittyä esimerkiksi innovaatioiden tuottamiseen ja suuret tarjoamaan laajalle asiakaskunnalleen kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia. Metsäklusteriin on kehitettävä toimivia tapoja avoimen innovaation periaatteiden soveltamiseksi. 14 15
5. Tutkimuksen painopisteet Suomen metsäklusterin tutkimuksen kolme painopistettä 1) ovat asiakas ja käyttäjä kehityksen vetäjänä, 2) uusien materiaalien, palveluiden ja liiketoimintamallien mah dollisuudet sekä 3) metsäklusteri kestävän biotalouden rakentajana. Kaikki kolme painopistettä voivat olla näkökulmia myös saman tuotteen, palvelun tai liiketoiminnan kehittämiseen. Asiakas ja käyttäjä kehityksen vetäjänä Tutkimuksen ja innovaatioiden ytimessä ovat yhä vahvemmin asiakkaiden ja käyttäjien näkökulmat. Tuotteiden ja palveluiden lisäarvo syntyy vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja kuluttajien kanssa. Tämä vaatii aktiivista kykyä ennakoida asiakkaiden ja käyttäjien tarpeita, odotuksia ja käyttäytymistä. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen lähtee tuotteiden ja ratkaisujen asiakkaiden ja loppukäyttäjien arjen ja käytäntöjen tuntemisesta. Tämä koskee samalla tavalla sekä metsäklusterin nykyisiä tuotteita ja palveluita että uusia tuotteita, palveluja ja niiden käyttökohteita. Uusien materiaalien, palveluiden ja liiketoimintamallien mahdollisuudet Uudet materiaalit ja palvelujen yhdistäminen tuotteisiin muodostavat merkittäviä uuden liiketoiminnan alueita. Materiaalien ja raaka-aineiden käyttö kasvaa, kun maailman väkirikkaat kansat vaurastuvat. Uusiutumattomien materiaalien niukkuus avaa uusia mahdollisuuksia uusiutuvien puupohjaisten materiaalien käytölle. Ratkaisuja haetaan myös erilaisista materiaalien yhdistelmistä. Asiakkaiden ja käyttäjien arjesta ja asiakkaiden käytännöistä ja toimintatavoista syntyy palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Odottelu, materiaalihukka tai ylimääräiset laadunvarmistustoimet ovat hyviä palvelunkehityksen johtolankoja. Myös esimerkiksi asiantuntijapalveluissa tai metsien matkailu- ja virkistyskäytössä on mahdollisuuksia. Metsäklusteri kestävän biotalouden rakentajana Kestävän yhteiskunnan rakentaminen vaatii uusiutuviin materiaaleihin perustuvaa biotaloutta. Tätä haluaa vahvasti myös EU. Suomessa merkittävin uusiutuvan materiaalin lähde ovat kasvavat ja kestävästi hoidetut metsävarat, joita meillä on velvollisuus käyttää. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä metsäklusterin vetämänä kestävän kehityksen ja biotalouden edelläkävijäksi. Tulevaisuuden biotaloudessa puuta käytetään entistä monipuolisemmin papereista, pakkauksista ja taloista bioenergiaan ja biopolttoaineisiin sekä moniin erilaisiin biomateriaaleihin ja biotuotteisiin. Nykyinen puunjalostuksen vahva osaaminen koneenrakennuksesta puun korjuuseen on uuden kehittämisen lähtökohta. Uusien tuotteiden ja energian tuotannon lisääminen biojalostamoihin on luontevaa, mutta vaatii uusia toimintamalleja ja monipuolista kehitystyötä. Tutkimuksen kautta radikaalitkin uudet prosessit ovat mahdollisia. Tutkimusstrategian painopisteet vastaavat metsäklusterin toimintaympäristön muutokseen ja uudistavat suomalaista metsäklusteria Metsäklusterin toimintaympäristön muutos Innovatiiviset ihmiset, yritykset ja verkostot arvoverkoissa toimiminen yrittäjyys ja kansainvälisyys klusterirajoja ylittävä osaaminen Asiakas ja käyttäjä kehityksen vetäjänä uudet oivallukset asumiseen, pakkaamiseen ja mediaan puun ja kuidun uudet loppukäytöt Uusien materiaalien, palveluiden ja liiketoimintamallien mahdollisuudet biomateriaalit uusiin ja nykyisiin loppukäyttöihin tuotteen ja palvelun yhdistävät ratkaisut Metsäklusteri kestävän biotalouden rakentajana prosessit, laitteet ja tuotannon toimintamallit kestävä ja vastuullinen kehitys Metsäklusterinuudistuminen Kasvun ja uudistumisen lähtökohtana ovat innovaatiiviset ihmiset, yritykset ja verkostot. 16 17
5.1 Asiakas ja käyttäjä kehityksen vetäjänä Tutkimuksen ja innovaatioiden ytimessä ovat yhä vahvemmin asiakkaiden ja käyttäjien näkökulmat. Tuotteiden ja palveluiden lisäarvo syntyy vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja kuluttajien kanssa. Tämä vaatii aktiivista kykyä ennakoida asiakkaiden ja käyttäjien tarpeita ja luoda uusia. Metsäteollisuustuotteiden nykyisistä keskeisistä loppukäyttökohteista asumisen ja pakkaamisen mahdollisuuksia ja haasteita ovat kysynnän kasvu maailmantalouden kasvaessa, puun ja kuidun ominaisuudet ja suorituskyky sekä kilpailu muiden materiaalien kanssa. Mediassa kuitupohjaisten tuotteiden keskeinen haaste on löytää oma roolinsa maailmassa, jossa vuorovaikutteisuus kasvaa ja sähköiset lukulaitteet ja Internet kehittyvät nopeasti. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen lähtee tuotteiden ja ratkaisujen loppukäyttäjien arjen ja käytäntöjen tuntemisesta. Tämä koskee samalla tavalla sekä metsäklusterin nykyisiä tuotteita ja palveluita että uusia tuotteita, palveluja ja niiden käyttökohteita. Tavoitteet 2030 SUOJAAVA PAKKAUS Komposiittipakkaukset on kehitetty aseptisen elintarvikepakkaamisen tarpeisiin, jolloin elintarvikeketjun hävikki on pienennetty puoleen nykyisestä. On kehitetty niukkaresurssinen, materiaaleja radikaalisti säästävä kuljetuspakkaus. PAKKAUS JA TUOTEINFORMAATIO Tuotteiden ominaisuudet sekä valmistus- ja käyttötiedot on linkitetty pakkaukseen painetun elektroniikan avulla ratkaisevasti nykyistä paremmin. Pakkaukset Tutkimusaiheet ja esimerkit Ennakkoluuloton pakkausten kehitys yhdistämällä asiakkaiden tarpeet ja valmistajien materiaalituntemus Kehittyvien maiden olosuhteisiin kehitetty materiaali, jolla on uusiokäyttöominaisuuksia Uusien biomateriaalien mahdollisuudet Älykkäät pakkaukset Verkkokaupan tarvitsemien pakkausten erityistarpeet, mukaan lukien pakkausten yhteydessä käytettävät lukutuotteet Yhteisöllisyyden tuottaman tuoteinformaation hyödyntäminen Tulevaisuuden lääkepakkaus Tavoitteet 2030 Asuminen JÄRJESTELMÄT, VALMISOSAT JA RAKENTAMISEN NORMIT Asiakastarpeista lähteviä standardoituja järjestelmiä ja palveluja on kehitetty ja niitä tarjotaan ratkaisuintegraattorina toimien. Järjestelmiä ja palveluja myydään erityisesti EU-alueelle, mutta myös kehittyvien maiden markkinoille, sekä uudisrakentamiseen että korjausrakentamiseen. Puun käyttö on helppoa kehittyneiden tietotyökalujen ja kasvaneen jatkojalostuksen tuottaman valmisosatarjonnan ansiosta. MUKAVUUS JA IMAGO Puu on imagoltaan ja asumismukavuudeltaan paras ja toivotuin rakentamisen ja sisustamisen vaihtoehto. Puurakentamisen laatu on radikaalisti parantunut ja laatu kyetään osoittamaan. Tutkimusaiheet ja esimerkit Muotoilun ja käyttäjälähtöisen suunnittelun mahdollisuudet Tuotteiden ja tuoteosien vakiointi sekä yhtenäiset ratkaisut osien liittämiseksi toisiinsa Rakentamisen koko prosessia tehostavat ja helpottavat tiedonhallinnan työkalut Ympäristörakentaminen, pihat, leikkikentät jne. Eri materiaalien tasapuoliset käyttönormit ja materiaalistandardit Puumateriaalin terveysvaikutukset sisätiloissa Puun myönteinen vaikutus sisäilmaan Puutuotteiden esteettisyys Päivitettävät ja tarpeiden mukaan modifioitavat, muodistettavat rakennuskomponentit Puupohjaisten tuotteiden uusiokäyttö ja kierrätettävyys Tuotekehitys uusien materiaalien pohjalta, funktionaalinen mallintaminen ja älykkäät puutuotteet Kuluttajakäyttäytymisen muutosten ennakointi MYYVÄ PAKKAUS Pakkausten elämykselliset ominaisuudet hallitaan ja kehittynyt pakkaustekniikka esimerkiksi on-demand -tuotanto ja painettu elektroniikka mahdollistaa nykyistä paremman tuote- ja tapahtumamarkkinoinnin. Tavoitteet 2030 Paperipohjaisia mediatuotteita kehitetään ja ylläpidetään loppukäyttö- ja arvoketjuosaamiseen perustuen ja lähtökohtaisesti Internetmaailmaan suunnitellen. Painopiste on kokonaisuudessa ja palveluissa, ei tuotteessa sinänsä. Sirpaloituvaan mediatuotemaailmaan sopiva liiketoimintaosaaminen on kehitetty ja opittu. Painotuotteet ovat osa sosiaalista mediaa. Pakkausten monipuolinen käyttötutkimus Living lab -testauskeskuksen perustaminen Joustavien pakkauslinjojen kehittäminen Muotoilun ja käyttäjälähtöisen suunnittelun mahdollisuudet Media INTERNET-MAAILMAN PAPERIPOHJAISET MEDIATUOTTEET Tutkimusaiheet ja esimerkit Tiedonvälityskanavan ja pakkauksen yhdistävät paperituotteet niukasti toimeentulorajan ylittävien väestöryhmien tarpeisiin. Paikallisesti räätälöity mainonta, jonka jakeluratkaisuna toimii hajautettu painaminen. Ympäristövaatimusten mukaan räätälöidyt tuotteet Uusien painotuotteiden Living lab, mikä mahdollistaa nopeat Internet-pohjaisten mediatuotteiden demonstraatiot Ostaminen kaksisuuntaisen hybridimedian avulla, sosiaalisen median ja itseohjautuvan oppimisen tuotteet Yhteisöjulkaisut Oppimisen työkalut ENERGIATEHOKKUUS Puurakentamisen energiatehokkuus on yhdistetty asumismukavuuteen ja talotekniikkaan. Järjestelmiä ja tuotteita on tarjolla sekä uudisrakentamiseen että korjausrakentamiseen. Rakennusfysiikka Lämpö- ja kosteuskysymykset Energiatehokkaan rakentamisen järjestelmät Älykkäät materiaaliyhdistelmät PAINOVIESTINNÄN INTEGROITU TOIMINTAMALLI Kehitetty painoviestinnän arvoketjua integroiva liiketoimintamalli, joka on nykyistä toimintatapaa nopeampi, yksinkertaisempi ja edullisempi. Painoviestinnän arvoketjun toimijoiden yhteishanke hukatun ajan, pääoman ja materiaalin pienentämiseksi 18 19
5.2 Uusien materiaalien, palveluiden ja liiketoimintamallien mahdollisuudet 5.3 Metsäklusteri kestävän biotalouden rakentajana U udet materiaalit ja palvelujen yhdistäminen tuotteisiin muodostavat merkittäviä uuden liiketoiminnan alueita. Materiaalien ja raaka-aineiden käyttö kasvaa, kun maailman väkirikkaat kansat vaurastuvat. Uusiutumattomien materiaalien niukkuus avaa uusia mahdollisuuksia uusiutuvien puupohjaisten materiaalien käytölle. Ratkaisuja haetaan myös erilaisista materiaalien yhdistelmistä. Puulla ja kuidulla on uusien jalostustekniikoiden ja materiaalien yhdistelykäytön ansiosta nähtävissä käyttämättömiä mahdollisuuksia. Käyttäjien arjesta ja asiakkaiden käytännöistä ja toimintatavoista syntyy palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Odottelu, materiaalihukka tai ylimääräiset laadunvarmistustoimet ovat hyviä palvelunkehityksen johtolankoja. Myös esimerkiksi asiantuntijapalveluissa tai metsien matkailu- ja virkistyskäytössä on mahdollisuuksia. Ratkaisu- ja palveluliiketoiminnan kehittäminen on yrityksille merkittävä ja haasteellinen strateginen muutos. Sen onnistuminen edellyttää hyvää johtamista ja uusien toimintatapojen omaksumista. Voiko metsäklusterin tulevaisuuden liiketoimintamalleista syntyä yhtä suuria muutoksia kuin mitä Dell teki tietokoneiden valmistuksessa ja myynnissä ja halpalentoyhtiöt ilmailualalla? Kestävän yhteiskunnan rakentaminen vaatii uusiutuviin materiaaleihin perustuvaa biotaloutta. Tätä haluaa vahvasti myös EU. Suomessa merkittävin uusiutuvan materiaalin lähde ovat kasvavat ja kestävästi hoidetut metsävarat, joita meillä on velvollisuus käyttää. Nykyinen puunjalostuksen vahva osaaminen koneenrakennuksesta puun korjuuseen on uuden kehittämisen lähtökohta. Uusien tuotteiden ja energian tuotannon lisääminen biojalostamoihin on luontevaa, mutta vaatii uusia toimintamalleja, uudenlaisia arvoverkkoja ja monipuolista kehitystyötä. Tutkimuksen kautta radikaalitkin uudet prosessit ovat mahdollisia. Bionergian tuotannon lisääntyvä merkitys ja biopolttoaineiden valmistus edellyttävät uutta osaamista. Kemikaalien ja uusien materiaalien valmistus biojalostamoissa asettaa prosessiosaamiselle haasteen. Uusien biotalouden tuotteiden valmistuksessa tarvitaan laajaa bioprosessien osaamista. Biotalouden vahvistuessa metsien käyttöpaine kasvaa. Tämä edellyttää ekologisesti kestäviä ja taloudellisesti järkeviä tapoja biomassan tuotantoon, hankintaan ja jalostukseen. Arvoketjujen ja -verkkojen kestävyys on varmennettava ja osoitettava. Uudet materiaalit, palvelut ja liiketoimintamallit Biotalous Tavoitteet 2030 Tutkimusaiheet ja esimerkit Tavoitteet 2030 Tutkimusaiheet ja esimerkit UUDET MATERIAALIT JA PAINETTU ÄLYKKYYS On kehitetty täysin uusia tuotteita, jotka perustuvat uusiutuvaan raaka-aineeseen ja uuteen tuotantoteknologiaan. Hallitaan eri materiaalien välistä kilpailua ja tunnistetaan puupohjaisten tuotteiden mahdollisuudet. Uusia materiaaliratkaisuja haetaan systemaattisesti. LIIKETOIMINTAMALLIT JA PALVELUT Alalle on kehitetty uusia yrityksiä ja uusia liiketoimintamalleja. Palvelujen tarjoaminen osana tuoteliiketoimintaa on yleistynyt. Entistä suurempia, asiakkaan tarpeita ratkaisevia kokonaisuuksia on opittu tuottamaan. Tätä ns. systeemi-integraattori-mallia hyödynnetään erityisesti puutuotteissa ja pakkaamisessa. Komposiittimateriaalit sisältäen materiaalitieteen uudet mahdollisuudet Nanotekniikan tarjoamat mahdollisuudet Uusien puu- ja biomateriaalien kehittäminen asumiseen ja rakentamiseen Vaativien käyttökohteiden, kuten esim. tuulivoimaloiden puupohjaiset materiaalit Materiaalien monipuolisen suorituskykyosaamisen kehittäminen Vanhusväestön kotipalveluruokailun älykäs pakkaus- ja logistiikkaratkaisu komposiittimateriaaleihin perustuen Elintarvikkeiden verkkokaupan pakkaukset Paperin uudet käyttömuodot; esimerkiksi maanpeitteet maatalouteen tai paperin hyödyntäminen aurinkoenergian keräämisessä Paperi tai tarra, joka sisältää puurakennuskomponentin asennustiedon Pakkaus, joka mainostaa muita tuotteita ostajan profiilin mukaan Monistettavat ja kansainvälisesti skaalautuvat palveluinnovaatiot ja liiketoimintamallit Palvelu- ja ratkaisuliiketoiminnan osaaminen ja johtaminen Palvelukulttuuri ja palvelumarkkinat Palveluliiketoiminnan ansaintamallit Prosessiteollisuuden palvelukonseptit Integroidut palvelukonseptit Palveluliiketoiminnan organisointi Liiketoimintamallin räätälöinti Avoimen innovaation mahdollisuudet Rintamamiestalon tai betonilähiön energiakorjausratkaisu Metsien virkistyskäytön kehittäminen Arvoverkon hallinnassa tarvittavat taidot ja menetelmät BIOENERGIA Metsäbiomassaa merkittävästi saatavilla energiakäyttöön. Energia- ja muun raaka-ainekäytön välillä toimiva tasapaino. Suomalainen metsäklusteri metsäbiomassan energiakäytön johtava toimija ja osaaja Toimivat ohjauskeinot BIOJALOSTAMOJEN TOIMINTAMALLIT Liiketoimintakäytännöt ja tuotantomallit on kehitetty monipuolisiksi biojalostamoiksi. Jalostamojen tuotteet yhdistävät nykyisiä puutuotteita ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotteita uusiin materiaaleihin, kemikaaleihin ja energiatuotteisiin. Biojalostamojen tuotanto-osaaminen, tuotantoon liittyvä laitteiden ja kemikaalien valmistus sekä asiantuntijapalvelut ovat maailman johtavia. Osaamista on sekä jätti-integraatteihin että pienemmän skaalan sovellutuksiin. KESTÄVÄN KEHITYKSEN MENETELMÄT Biotuotetalouteen liittyvä kestävän kehityksen vaatimus on kehitetty menetelmiksi ja standardeiksi, jotka tukevat liiketoimintaa kaikissa tuoteryhmissä. Tarkastelut ulottuvat metsästä, metsänhoidon kysymyksistä tuotannon kautta tuotteisiin ja niiden käyttöön. Suomalaisilla on standardoinnissa ja normeissa johtava rooli globaalisti. Metsäbiomassan kestävä tuotanto ja käyttö. Uusien raaka-aineen tuotantomenetelmien kehittäminen ja arvionti, esim. tehoviljelyn mahdollisuudet Puuperäisen biopolttoaineiden ja tuotantoteknologioiden kehitys Taloudellisten ja poliittisten ohjauskeinojen vaikutusten tutkiminen Puukemian perustutkimus Biotuotekäyttöjen potentiaalin selvittäminen ja tuotteiston hallinta Laajan tuotteiston ja sovellutusten hallinnan menetelmät Biotuotteiden tehokas integrointi olemassa oleviin tuotantolaitoksiin ja optimaaliset kokonaisuudet uusien tuotteiden jalostamiseksi Uudet kuidutusmenetelmät ja tavat jalostaa puusta sisustustuotteita Tuotantoteknologian kehityshankkeet Uusien tuotteiden ja energian tekniikka Kehittyvien maiden olosuhteisiin suunniteltu tekniikka. esimerkiksi Intian raaka-aineisiin ja monipuolisesti paikallisten tarpeiden (energia, jätehuolto) mukaan sovitettu tehdasteknologia Biotalouden laaja mallintaminen Kestävän kehityksen tarkastelut, eri arvoketjujen liittymät ja tuotto-odotukset sekä metsien kasvatukseen, korjuuseen ja käyttöön liittyvät kysymykset Pakkausten logistiikan ja kestävyyden tutkiminen läpi arvoketjun Ympäristöä säästävä tekniikka Kuljetustarpeet minimoiva, vesikierroltaan täysin suljettu tehdas Puurakentamisen ympäristösuorituskyvyn osoittaminen 20 21
6. Kuinka tutkimusstrategia syntyi 7. Loppusanat Metsäklusterin tutkimusstrategian uudistaminen käynnistettiin lokakuussa 2009 ja ensimmäinen valmisteluun liittyvä työpaja pidettiin saman vuoden marraskuussa. Tutkimusstrategian johtopäätökset ja strategiset valinnat sekä tutkimuksen painopisteet ja sisältö valmistuivat kevään ja kesän 2010 aikana. Valmisteluun kuului yhteensä neljä työpajaa ja kaksi internetissä käytyä laajaa sidosryhmäkeskustelua. Valmistelussa hyödynnettiin skenaariotyöskentelyä tulevaisuuden toimintaympäristön ymmärtämiseksi. Skenaarioiden lähtökohtana olivat Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n ja Capful Oy:n Tulevaisuuden pelikentät -skenaariot vuodelta 2009. Metsäklusterin kohtalonkysymyk- sistä, muutostekijöistä ja uskomuksista käydyn sidosryhmäkeskustelun pohjalta yleisistä skenaarioista työstettiin metsäklusterin skenaariot. Skenaarioita terästettiin kuvitelluilla tulevaisuuden uutisotsikoilla. Tämän jälkeen arvioitiin sidosryhmäkeskusteluin skenaarioiden mahdollisuuksia ja riskejä. Samalla tarkasteltiin myös osaamistarpeita. Näkemykset asetettiin alan ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioitaviksi. Näiden pohjalta määriteltiin tutkimusstrategian visio, tavoitteet ja painopisteet. Tutkimusstrategian valmisteluun osallistui yhteensä yli 70 metsäklusterin vaikuttajaa ja asiantuntijaa ja alan ulkopuolisia asiantuntijoita. Metsäklusteriin liittyvässä keskustelussa mahdollisuudet ovat viime vuosina peittyneet haasteiden alle. Skenaariot metsäklusterin tulevaisuuden toimintaympäristöstä kuitenkin todistavat mahdollisuuksien suuruuden. Puulla uusiutuvana materiaalina ja siihen liittyvällä osaamisella on tulevaisuuden maailmassa yhä merkittävämpi rooli. Se, miten suomalainen metsäklusteri tässä maailmassa menestyy, riippuu meistä itsestämme. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä metsäklusterin vetämänä kestävän kehityksen ja biotalouden edelläkävijäksi. Tulevaisuuden biotaloudessa puuta käytetään entistä monipuolisemmin papereista, pakkauksista ja taloista bioenergiaan ja biopolttoaineisiin sekä moniin erilaisiin biomateriaaleihin ja biotuotteisiin. Suomen hyvinvointi perustuu jatkossakin keskeiseltä osin puuta jalostavaan teollisuuteen ja sen tuotteiden ja palveluiden vientiin. Vuodelle 2030 asetettu tavoite on haastava. Sen toteutuminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että Suomessa on menestyvä, uudistuva ja kestä- välle bioyhteiskunnalle tietä näyttävä metsäklusteri myös tulevaisuudessa. Tutkimusstrategian painopisteet on määritelty parhaan käytössä olleen näkemyksen pohjalta. Maailma kuitenkin muuttuu jatkuvasti, minkä vuoksi tutkimusstrategiaa on syytä arvioida kriittisesti jälleen muutaman vuoden kuluttua. Kaikki osapuolet, joilla on metsäklusterin tulevaisuudelle annettavaa, ovat myös tervetulleita keskustelemaan ja osallistumaan strategian toteuttamiseen ja kehittämiseen. Yhteystiedot ja palaute: Antro Säilä Metsäteollisuus ry PL 336, 00171 Helsinki, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki Puhelin 09 132 61 antro.saila@forestindustries.fi, www.forestindustries.fi Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy PL 336, 00171 Helsinki, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki Puhelin 050 322 2401 christine.hagstrom-nasi@forestcluster.fi, www.forestcluster.fi Metsäklusterin päivitetty tutkimusstrategia Sidosryhmäkeskustelu tavoitteiden, painopisteiden ja tutkimuskohteiden arvioimiseksi Metsäklusterin tutkimusstrategia perustuu Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n skenaarioihin ja laajaan sidosryhmäkeskusteluun. Yhteenveto ja tulosten tiivistäminen tavoitteiksi, painopisteiksi ja tutkimuskohteiksi Metsäklusterin SWOT-analyysi neljästä näkökulmasta: metsä, tuotanto, nykyiset arvoketjut ja uudistuminen Sidosryhmäkeskustelu asiakasteollisuuksien ja erikoiskysymysten asiantuntijoiden näkemyksistä Skenaarioiden mahdollisuudet ja riskit, strategiset vaihtoehdot sekä osaamis- ja tutkimustarpeet Sidosryhmäkeskustelu kohtalonkysymyksistä, muutostekijöistä ja uskomuksista Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n maailmanskenaariot ja metsäklusterin toimintaympäristö skenaarioissa 22 23
Tavoitteena metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvon kaksinkertaistaminen SUOMEN METSÄKLUSTERIN TUTKIMUSSTRATEGIA LINJAA MET SÄ- KLUSTERIN JA SEN ASIAKASTOIMIALOJEN KANNALTA KESKEISET TUTKIMUKSEN PAINOPISTEET. TAVOITTEENA ON RAKENTAA SUOMEN MENESTYVÄ JA UUDISTUVA METSÄKLUSTERI, JONKA TUOTTEET JA PALVELUT OVAT MAAILMAN HALUTUIMPIA. SE NÄYTTÄÄ TIETÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN BIOYHTEISKUNNALLE. 24