HE 20/2013 vp sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi EVM:n ajankohtaispäivä 22.5.2013 Teollisuusneuvos Petteri Kuuva
HE:n sisältämät lait 1. Sähkömarkkinalaki (uusi) 2. Laki maakaasumarkkinalain muuttamisesta 3. Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta (uusi) 4. Laki Energiamarkkinavirastosta (uusi) 5. Laki kilpailulain 39 :n muuttamisesta 6. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain 71 :n muuttamisesta 7. Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 2 :n muuttamisesta 8. Laki markkinaoikeuslain 1 ja 5 :n muuttamisesta
HE:n keskeiset asiakokonaisuudet 1. EU:n III energian sisämarkkinapaketin täytäntöönpano (sis. vuoden 2009 sähkö- ja maakaasumarkkinadirektiivit) 2. Sähköverkkojen toimitusvarmuuden ja varautumisen parantaminen 3. Sähkömarkkinalain uudistaminen 4. Biokaasun verkkoon pääsy maakaasuverkoissa (vuoden 2009 RES-direktiivi)
Sähkömarkkinalaki Perustana vuoden 1995 SML muutoksineen Sähkömarkkinadirektiivin edellyttämät muutokset Kantaverkko Vähittäismyynti ja jakelu Verkkojen toimitusvarmuuden ja varautumisen parantaminen Soveltamisongelmien ratkaisut ja rakenteen selkeytys Verkkomaksujen hinnoitteluperusteita koskeva säännös EK:ssa viimeksi vuonna 1994 Perusteet entisellään, mutta selvennyksiä tehty Hinnoittelun kohtuullisuutta arvioidaan kokonaisuutena Verkonhaltijalla oikeutta rahoittaa toimintansa asiakasmaksuilla arvioidaan pitkällä aikavälillä
Sähkökatko-ongelman tausta Suomen sähköverkkojen toimitusvarmuustaso on kansainvälisesti vertaillen hyvällä tasolla; kantaverkossa huippuluokkaa Toimitusvarmuus on erittäin hyvä kaupunkialueiden jakeluverkoissa kaikissa olosuhteissa ja normaalioloissa muissakin jakeluverkoissa Sähkönjakelun akilleenkantapää on metsäisten haja-asutusalueiden ilmajohtoverkko Keskijännitejohdot rakennettu 1940-1970-luvuilla maaseudun sähköistämiskaudella suorinta reittiä metsien poikki Maakaapelointiaste keskijänniteverkossa 12 % ja pienjänniteverkossa 38 % (koko maa) Kaapeloimattomia keskijännitejohtoja yli 100.000 km ja pienjännitejohtoja yli 190.000 km (koko maa) Kaapeloimattomat johdot alttiita tuulen kaatamien puiden ja lumikuormien aiheuttamille vaurioille 2000-luvulla laajoja häiriöitä lähes vuosittain, ei satunnainen ongelma
Sähkönjakelun keskeytysajan kehitys sähkömarkkinalain aikana 6
Sähkön jakeluverkonhaltijoiden investointiaktiivisuus 2005-2011 (EMV valvontamenetelmien mukaisesti laskettuna ja inflaatiokorjattuna) Miljoonaa euroa 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 460 406 365 372 128 90 532 519 551 496 491 379 380 390 398 410 220 201 236 184 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kokonaisinvestoinnit JHA-tasapoisto Korvausinvestoinnit 119
Sähkönjakelun toimitusvarmuustason nostaminen Pääkohteena maaseututaajamien ja haja-asutusalueen ilmajohtoverkon myrsky- ja lumikuormaongelmien ehkäiseminen ja torjunta Toimitusvarmuustason nosto lisää kustannuksia, mutta ilman lakiin perustuvia vaatimuksia laajat alueet maasta jäävät vanhentuneen verkkorakenteen varaan Jakeluverkko suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että jakeluverkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella asiakkaalle yli 6 tuntia kestävää keskeytystä kattaa 75 % väestöstä muulla alueella asiakkaalle yli 36 tuntia kestävää keskeytystä saarissa, johon ei siltaa tai maantielauttaa, paikallisten olosuhteiden mukaisesti Jakeluverkonhaltijan olisi täytettävä vaatimukset vastuualueellaan 15 vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli viimeistään 31.12.2028 mennessä, portaittain: 31.12.2019 mennessä vähintään 50 prosentilla asiakkaista 31.12.2023 mennessä vähintään 75 prosentilla asiakkaista Välitavoitteisiin ei lasketa vapaa-ajan asuntoja, lopputilanteessa ovat mukana
Sähkönjakelun toimitusvarmuustason nostaminen II Kantaverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon osalta puuvarmojen johtokatujen vaatimus lakiin Ei tarkoita kaapelointipakkoa. Vaadittavan toimitusvarmuustason edellyttämät tekniset ratkaisut verkonhaltijoiden päätettävissä. Verkonhaltijat voivat käyttää kustannustehokkaimpia teknisiä ratkaisuja vaatimusten täyttämiseksi. Edellyttää käytännössä jakeluverkkojen maakaapelointiasteen olennaista nostamista nykyiseen verrattuna muiden toimenpiteiden ohella. Muita toimitusvarmuuteen liittyviä ehdotuksia: Vakiokorvausten parantaminen: uudet portaat 8 pv -> 150 % ja 12 pv -> 200 % vuotuisesta verkkomaksusta Suurhäiriöiden varalle verkonhaltijoille varautumisvelvoite, velvoite yhteistyöhön keskenään ja viranomaisten kanssa sekä velvollisuus tiedottaa sähkökatkojen kestosta asiakkaille
Toimitusvarmuustavoitteen kustannusvaikutus Sähkönjakelun toimitusvarmuuden tason parantaminen edellyttää mittavia investointeja jakeluverkkoihin. Tavoitteen saavuttaminen tulee tämän vuoksi nostamaan sähkön siirtomaksuja jakeluverkoissa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvityksen mukaan hajaasutusalueen 36 tunnin maksimikeskeytysaikavaatimusten vaikutus sähkön kokonaishintaan ja investointeihin on yhteensä 3 500 M 15 vuoden kuluessa. Kustannusvaikutus kuluttajille keskimäärin 1,2 snt/kwh 15 vuoden kuluttua (kuluttajan kokonaishinta 1.1.2013 15,5 snt/kwh) + 8-10 % sähkön kokonaishintaan + 16-22 % sähkön siirtohintaan Kustannusvaikutukset erilaisia eri jakeluverkkojen asiakkaille.
36 tunnin maksimikeskeytysaika, kustannusanalyysi Keskimääräinen hinnankorotustarve [snt/kwh] 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 1 4 7 1013161922252831343740434649525558616467707376798285 Verkkoyhtiöt Siirtohintojen korotustarve eri verkkoyhtiöissä, kun keski- ja pienjänniteverkon ilmajohdoista 50 % muutetaan maakaapeleiksi vuoden 2027 loppuun menness, alv 23 % 11
Sähkönjakelun keskeytyksistä asiakkaille laskennallisesti aiheutunut haitta 2005-2011 (EMV valvontamenetelmien mukaisesti laskettuna ja inflaatiokorjattuna) 450 400 350 417 Miljoonaa euroa 300 250 200 150 100 127 128 114 117 85 194 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Sähkön jakeluverkonhaltijoiden asiakkailleen maksamat vakiokorvaukset 2005-2011 50 45 40 46,8 Miljoonaa euroa 35 30 25 20 15 10 5 0 9,6 2,6 2,8 0,4 0,8 1,4 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Sähkökatkojen vaihtoehtoiskustannukset Asiakkaiden sähkökatkoista kärsimä haitta keskimäärin 190 M /v Asiakkaille maksetut vakiokorvaukset keskimäärin 10 M /v Myrskyjen sähköverkoille aiheuttamien vaurioiden korjauskustannukset 2010 yhteensä 22 M ja 2011 yhteensä 31 M Toteutuneiden keskimääräisten vuotuisten vaihtoehtoiskustannusten perusteella arvioituna sähkönjakelun keskeytysten aiheuttamien haittojen ja kustannusten arvo voisi olla sähkönkäyttäjille noin 3 000 M toimitusvarmuuden tason nostamiselle varatun 15 vuoden siirtymäkauden aikana, jos sähkönjakelun toimitusvarmuuden taso pysyisi nykyisellään.
Kantaverkkoa koskevat ehdotukset Kantaverkon omistuksen eriyttäminen Omistusjärjestelyt toteutettu, säännösmuutokset tässä yhteydessä Laki sisältää vain tiukimman mallin: tosiasiallinen omistuksen eriyttäminen Fingridin osakeomistukseen tulee lupakontrolli luovutustilanteiden varalle, jotta osakkeita ei myydä taholle, joka ei täytä eriyttämisvaatimuksia Direktiivi edellyttää kantaverkon määrittelyä Tavoitteena, että omistuksen eriyttäminen koskee vain Fingridiä Objektiivinen määritelmä vaikea laatia: a) osa nykyisistä johdoista jää määritelmän ulkopuolelle, b) 220-400 kilovoltin säteittäisten johtojen linjauksella iso kustannustenjakovaikutus asiakkaiden välillä Ehdotuksessa valittu laajempi määrittely, jossa 220-400 kilovoltin säteittäiset johdot mukana => Hausjärvi-Jämsä ja Petäjävesi-Haapajärvi 220 kv jäävät kantaverkoksi, Ulvila-Meri-Pori 400 kv muuttuu kantaverkoksi, mahdolliset uudet suuret keskittymät (esim. Helsinginniemen 400 kv yhteys) Kantaverkonhaltijan vastuualueeksi koko maa pl. Ahvenanmaan maakunta Kantaverkon kehittämistavoitteeksi Suomen säilyminen yhtenä sähkökaupan hintaalueena
Sähkö- ja maakaasulaskut Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutuksessa edellytetään kuluttajille olevan tarjolla maksutapavaihtoehtoja ainakin a) laskutusjakson mukaisen kulutuksen mukainen maksutapa b) tasasuuruisiin maksueriin perustuva maksutapa Tavoitteena lisätä kuluttajien valinnanvapautta laskujen maksamisessa ja tuoda vaihtoehto sähköyhtiöiden käyttöön ottamalle, pelkästään lukemalaskutukseen perustuvalle maksukäytännölle; taustalla direktiivi Syynä erityisesti sähkölämmittäjien sähkölaskujen isot kuukausivaihtelut Ei edellytä mittarinvaihtoa Halutessaan asiakas voisi: a) sopia laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuvasta maksutavasta; b) ostaa halutessaan sähköä pörssihintaan sidotulla tai muulla muuttuvahintaisella tuotteella Maakaasuasiakkaalle lisäksi oikeus omien kulutustietojen saamiseen sähköasiakkaiden tapaan
Sähkölämmittäjän arvioitu kuukausilaskutus Kulutus 18 000 kwh/a 350 3 000 300 2 500 Kuukausilaskutus, /kk 250 200 150 100 Tasaerälaskutus 186 /kk 2 000 1 500 1 000 Sähkön kulutus kwh/kk 50 500 0 0
Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta Sääntelee Energiamarkkinaviraston toimintaa EU-säännösten mukaisena kansallisena sääntelyviranomaisena sekä kansallisten sähkö- ja maakaasumarkkinasäännösten valvojana EMV:n yleistavoitteet ja tehtävät Direktiivien mukaiset harmonisoidut yleistavoitteet ja tehtävät Kansallisen energiapolitiikan tavoitteiden edistäminen (L EMV:sta) Verkkomaksujen etukäteisvalvonnan tehostaminen Verkkomaksujen määräytymistä koskevien määräaikaisten vahvistuspäätösten pysyvyyttä vahvistetaan rajoittamalla verkonhaltijoiden mahdollisuutta vaatia muutoksia päätöksiin niiden voimassaoloaikana Seuraamusmaksu uudeksi sanktioksi Mahdollista määrätä, jos toiminnanharjoittaja rikkoo tai jättää noudattamatta kansallisen tai EU:n energiamarkkinalainsäädännön keskeisiä velvoitteita (myös liikaa perittyjen siirtomaksujen palautus) Yhteistyövelvoite kansallisten ja ETA-alueen viranomaisten kanssa sekä valtuudet valvontayhteistyöhön
Voimaantulo Toiveena käsittely eduskunnassa kevätistuntokauden kuluessa Tavoitteena lakien voimaantulo kesällä 2013 Lakien kiireellisen voimaan saattamisen syynä on komission päätös 21.11.2012 nostaa Suomea vastaan rikkomuskanne, koska Suomi ei ole täytäntöönpannut vuoden 2009 sähkö- ja maakaasumarkkinadirektiivejä Komissio vaatii yhteensä 60.000 /vrk uhkasakkoa Kanteet nostettu 11.3.2013 ja 18.3.2013 Nopealla aikataululla pyritään välttämään sakot
Eduskuntakäsittelyn vaihe TaV valmistelee mietintöä, TEM/EOS ollut kuultavana asiantuntijalausunnoista Alan etujärjestöjen ja yritysten lausunnot rakentavia! Valiokunnassa keskusteltu etenkin vaikeimmassa tilanteessa olevien yhtiöiden haasteista (jakeluverkkojen toimitusvarmuus) ja maksutapavaatimuksesta TaV lisännee pieniä täsmennyksiä komission kanteisiin liittyen YmVL 7/2013 vp - HE 20/2013 vp (12.4.2013)