Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat

Samankaltaiset tiedostot
Eurooppalainen finanssivalvonta

Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden valvonnasta ja listayhtiöiden tilinpäätösvalvonnasta finanssikriisin vaikutukset

Finanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen

Finanssivalvonta Tavoitteet ja tehtävät

CRD 4 -sääntelypaketin keskeinen sisältö valvovan viranomaisen näkökulmasta

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

Finanssivalvonnasta. Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista Erja Rautanen

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 40/2010 vp. hallituksen esityksen laiksi Finanssivalvonnasta. annetun lain muuttamisesta JOHDANTO.

Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet

Tarvitaanko finanssikriisien torjumiseen uusia työkaluja? Rahoitusjärjestelmän makrovakauspolitiikka

Määräykset ja ohjeet 5/2016

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Runsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet?

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2010

G20-maiden toimenpideohjelma laajentaa ja syventää Suomen ja EU:n finanssimarkkinoiden valvontaa

Eurooppalainen finanssivalvonta murroksessa

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta

Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa?

Finanssikriisi syyt ja seuraukset

Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistus (U 62/2017 vp UJ 21/2018 vp)

Määräykset ja ohjeet 3/2013

Rahoitusjärjestelmän vakaus ja järjestelmäriskit

Määräykset ja ohjeet 3/2013

Uusien EU:n finanssivalvontaviranomaisten ensimmäinen vuosi velkakriisin keskellä Studia monetaria luento

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Valvontaympäristö muuttuu -

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja

Lehdistötilaisuus FINANSSIVALVONTA

Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn tarve ja mahdollisuudet. VIRTUAALIKAPITALISMISTA REAALITYÖTTÖMYYTEEN Anneli Tuominen

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys

HE 287/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Finanssivalvonnasta. laissa otettaisiin huomioon Euroopan pankkiviranomaisen,

Määräykset ja ohjeet 9/2014

Pankkiregulaatio muutoksessa

Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta Johtaja Anneli Tuominen

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Määräykset ja ohjeet 5/2018

Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistus

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Sisällys. Esipuhe 2. Tiivistelmä 3. EJRK Vuosikertomus Sisällys 1

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne.

KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari,

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2012 Sisällys

Sisällys. Esipuhe 2. Tiivistelmä 3. Julkaisutiedot 5. EJRK:n vuosikertomus Sisällys

PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV )

Oikeusministeriölle. Viite / Dnro: OM 1/471/2014 KULUTTAJASUOJAVIRANOMAISTEN TOIMIVALTUUDET

EMIR ja johdannaissopimusten ilmoittaminen

Määräykset ja ohjeet 3/2013

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen

Määräykset ja ohjeet 6/2014

Määräykset ja ohjeet 1/2015

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Sisällys. Esipuhe 2. Tiivistelmä 3. EJRK:n vuosikertomus Sisällys

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Committee / Commission ECON. Meeting of / Réunion du 06/09/2010 BUDGETARY AMENDMENTS / AMENDEMENTS BUDGÉTAIRES. Rapporteur: Andreas SCHWAB

Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Luottolaitosten sääntely ja valvonta kansainvälisessä ympäristössä: Missä pahimmat vuotokohdat kriisin perusteella?

Millaista suojaa sijoittaja tarvitsee?

Määräykset ja ohjeet 9/2015

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja

Millaista suojaa sijoittaja tarvitsee?

Toimitustapaamiset 2010 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

EUROOPAN KESKUSPANKKI

Toimintakertomus 2011

Talous- ja raha-asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

HE98/2015. Finanssialan Keskusliitto (FK)

Finanssivalvonnan työjärjestys

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEA

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet

Ohjeet. Direktiivin 2104/59/EU 23 artiklan mukaisten konsernin sisäisen rahoitustuen edellytysten täsmentäminen EBA/GL/2015/

Finanssivalvonta rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

Sisällys. Esipuhe3. Tiivistelmä 4. EJRK:n vuosikertomus 2014 Sisällys 2

Määräykset ja ohjeet 7/2016

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämiseksi (O-SII) ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi

Vakavaraisuus meillä ja muualla

2011 vuosikertomus. Tiivistelmä. Puheenjohtajan tervehdys

Määräykset ja ohjeet 8/2015

Finanssivalvonnan työjärjestys

Verkkolaskutuksen kansainvälisestä tilanteesta

Transkriptio:

Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat Miksi? Mikä muuttuu?

Sisältö Miksi EU:n finanssivalvonnan järjestelmä uudistettiin? EU:n uusi valvontajärjestelmä: tavoitteet ja rakenne uusien elimien asema, tehtävät ja valtuudet toiminta käytännössä Finanssivalvonnan rooli EU:n valvontajärjestelmässä Mikä muuttuu Suomen finanssiyritysten ja niiden asiakkaiden näkökulmasta? 1

Finanssikriisin seurauksena EU:n finanssivalvonnassa nähtiin tehostamistarvetta Finanssijärjestelmän kokonaisriskien (ns. systeemiriskien) arviointi ja rajoittaminen heikkoa Ei riittäviä keinoja puuttua finanssijärjestelmää uhkaavien riskien muodostumiseen (esim. subprime-kriisi, Islanti, Kreikka, Irlanti ) Eri viranomaisten välinen yhteistyö puutteellista (ns. makro-mikroyhteistyö) Suurten monikansallisten finanssikonsernien valvontayhteistyössä tehottomuutta Yhteistyö kriisitilanteiden hoitamisessa puutteellista Kriisitilanteessa toimittiin itsekkäästi kansallisista lähtökohdista Sääntelynormit ja valvontakäytänteet liian erilaisia eri maissa Finanssikriisin taustalla useita syitä, ei pelkästään valvonnan tehottomuuksia 2

Finanssikriisi paljasti muitakin heikkouksia Erittäin monimutkaiset tuotteet ja markkinoiden läpinäkymättömyys Riskienhallinnassa merkittäviä puutteita Vakavaraisuuspääomat riittämättömiä tappioiden kattamiseen Likviditeettiriskeihin kohdistettiin liian vähän huomiota Pankkien ja muiden finanssialan yritysten väliset kytkökset aiheuttavat mahdollisen dominoefektin (Lehman-tapaus) Sääntelyn ulkopuolisten toimijoiden aiheuttamat riskit aliarvioitiin Vakavaraisuussäännöksillä talouden suhdanteita voimistava vaikutus 3

EU:n valvontajärjestelmän uudistaminen osa laajaa globaalia sääntelyn ja valvonnan uudistusta G20/FSB Kv-yhteistyön lisääminen Järjestelmäriskit Vakavaraisuus Riskienhallinta Kriisinhallinta Baselin komitea Pankkien vakavaraisuus ja likviditeetti (Basel III) Kriisinhallinta EU Valvontarakenteiden uudistus Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely (CRD, Solvenssi II) Luottoluokituslaitosten valvonta Arvopaperisääntely Suomi EU-sääntelyn käyttöönotto EU:n valvontajärjestelmään osallistuminen 4

Erityisen tärkeää systeemisesti merkittävien monikansallisten konsernien tehokas valvonta ennakolta... 15.3.2011 Anneli Tuominen 5

EU:n uusi finanssivalvontajärjestelmä 15.3.2011 Anneli Tuominen 6

Uuden EU:n valvontajärjestelmän tavoitteet 1. Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen Mikro- ja makrovalvonnan tehokas ja toimiva koordinointi 2. EU:n finanssivalvojien yhteistyön tehostaminen ja tiivistäminen Erityisesti systeemisesti merkittävien yli rajojen toimivien finanssikonsernien valvonta Sektoreiden välisen valvontayhteistyön parantaminen 3. EU:n integraation tiivistäminen sääntelynormeja yhtenäistämällä 4. Valvontakäytänteiden voimallisempi yhtenäistäminen Valvojakollegioiden toiminnan kehittäminen; pohjoismainen yhteistyö ollut hyvänä esimerkkinä 5. Asiakkaansuojakysymysten valvonnan parantaminen 6. Finanssisektorin kriisinhallintatoimien tehostaminen 7

Mitä tavoitteita ei vielä saavutettu? Uusi järjestelmä ei muuta kotivaltiovalvontaan perustuvaa rajat ylittävien ryhmittymien valvontaa: Valvonnan vastuut säilyvät kokonaan kansallisella tasolla Uhkana liiallinen keskittyminen sääntelyn lisäämiseen valvonnan ja valvontayhteistyön kehittämisen kustannuksella Eri maissa toimivien EU-viranomaisten järjestelmä liiaksi eriytetty ja kallis 15.3.2011 Anneli Tuominen 8

Uuden EU:n finanssivalvontajärjestelmän rakenne 9

Makro- ja mikrovalvonta Makrovalvonta Kohteena koko rahoitusjärjestelmän vakaus ja sitä uhkaavat systeemiriskit, jotka voivat a) aiheutua rahoituslaitosten keskinäisistä vastuista (tartuntavaikutukset) Pankki B Pankki A Pankki C HÄIRIÖ Pankki D Mikrovalvonta Kohteena yksittäisen rahoituslaitoksen vakavaraisuus ja riskit HÄIRIÖ tai altistumisesta samoille riskeille b) voimistua Pankki A Pankki B - rahoituslaitosten omista toimenpiteistä (esim. omaisuuserien pakkomyyntikierre) tai - reaalitalouden ja rahoitusjärjestelmän välisistä kytkennöistä (esim. varallisuushintojen, luotonannon ja riskinoton suhdannevaihtelua voimistava myötäsyklisyys) HÄIRIÖ Pankki C Pankki D HÄIRIÖ HÄIRIÖ Pankki A HÄIRIÖ HÄIRIÖ 10

Järjestelmäriskien kasvu Riskinoton ja velkaantumisen kasvu Riskit alkavat toteutua Ylivelkaantuminen, liiallinen riskinotto, varallisuushintakuplat Syöksy Pitkä tasainen kehitys Noususuhdanne vahvistuu Kuoppa Toipuminen Uusi, pitkä tasainen kehitys, kun kokemukset muistetaan Ylikuumeneminen Finanssikriisi Aika 11

Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) Finanssijärjestelmän makrotason vakauden (systeemiriskien) valvonta Riskivaroitukset ja politiikkasuositukset ESRB:n ja Euroopan valvontaviranomaisten välillä tiivis yhteistyö Esim. tietojen vaihto sekä yhteistyö systeemiriskien arvioinnissa Systeemiriskien tunnistaminen ja rajoittaminen ennakolta tehostuvat Suomesta osallistuvat Suomen Pankki (äänivalta, Erkki Liikanen) sekä Finanssivalvonta ylimmän johdon tasolla (Anneli Tuominen) 12

Euroopan valvontaviranomaiset (EBA, EIOPA, ESMA): Asema ja rahoitus Asema Itsenäisiä EU-viranomaisia EU:n virastoja EU Agency Rahoitus Muodostuu kansallisten finanssivalvontaviranomaisten pakollisista maksuosuuksista ja EU:n talousarvioon otetusta avustuksesta EU-viranomaiset voivat periä lisäksi tietyin edellytyksin toimenpidemaksuja Kansallisten valvontaviranomaisten maksuosuudet kattavat 60 %; EU:n osuus 40 % talousarviosta Finanssivalvonnan osuus on vuonna 2011 noin 0,5 milj. euroa eli 2 % kansallisten finanssivalvontaviranomaisten maksuosuuksien kokonaismäärästä 13

Euroopan valvontaviranomaiset (EBA, EIOPA, ESMA) Tehtävät (1) Yhdenmukaisen sääntelyn ja valvonnan edistäminen Euroopassa Yhdenmukainen sääntely ja raportointi ( Single Rule Book tekniset standardit ja ohjeet) Yhdenmukaiset valvontakäytännöt, valvojakollegiot Yhdenmukainen säädösten soveltaminen Finanssimarkkinoiden riskien arviointi Säännölliset riskiarviot ja stressitestit Kriisinhallinnan tehtävät EU:n valvontaviranomainen voi: kieltää tai rajoittaa tilapäisesti toimintoja, jotka uhkaavat finanssimarkkinoiden toimivuutta tai vakautta vaatia kansallista valvojaa ryhtymään korjaustoimenpiteisiin kriisitilanteessa kohdistaa päätöksiään (korjaustoimista) suoraan valvottaville koordinoida kansallisten valvojien kriisitoimenpiteitä 14

Euroopan valvontaviranomaiset (EBA, EIOPA, ESMA): Tehtävät (2) Kuluttajan suojaan ja finanssituotteiden valvontaan liittyvät tehtävät: Kaikille kolmelle on määritelty erityinen asiakkaansuojatehtävä ja ESMAlle lisäksi sijoittajansuojatehtävä Avoimuuden ja selkeyden edistäminen kuluttajille suunnattujen finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinoilla koko sisämarkkina-alueella Viranomaiset voivat asettaa väliaikaisen kiellon tai rajoituksen sellaisille finanssialan tuotteille tai palveluille, jotka vaarantavat finanssimarkkinoiden toiminnan Valvojien välisten erimielisyyksien ratkaiseminen 15.3.2011 Anneli Tuominen 15

Euroopan valvontaviranomaiset (EBA, EIOPA, ESMA) Toimivalta Sitovien teknisten standardien valmistelu EU:n päätösprosessissa standardeja ei voida muuttaa, ainoastaan hyväksyä/hylätä Ovat suoraan jäsenmaissa sovellettavia määräyksiä myös esim. pienissä paikallispankeissa Ohjeiden ja suositusten antaminen Valtuudet tehdä suoraan kansallisia valvontaviranomaisia tai valvottavia koskevia päätöksiä tietyissä tilanteissa Viimeisenä keinona, jos kyse on suoraan sovellettavan EU-lainsäädännön (asetukset) rikkomisesta Kerätä tietoa finanssilaitoksista Kehittää yhteisiä menetelmiä finanssituotteiden ominaispiirteiden arviointia varten (kuluttajansuojanäkökulma) 16

Päätöksenteko ja hallinto EU-valvojissa Board of Supervisors hallintoneuvosto ylin päättävä elin: Arvopaperimarkkinaviranomainen: varsinainen jäsen Anneli Tuominen ja varajäsen Jarmo Parkkonen Pankkivalvontaviranomainen: varsinainen jäsen Jukka Vesala ja varajäsen Anneli Tuominen Vakuutus- ja lisäeläkevalvontaviranomainen: varsinainen jäsen Anneli Tuominen ja varajäsen Hely Salomaa Management Board Johtokunta valmisteleva ja hallinnoiva elin: Pankkivalvontaviranomaisessa johtokunnan jäsenenä Jukka Vesala Chairperson Pääjohtaja Executive Director Toimitusjohtaja Sidosryhmien kuulemista varten ns. Stakeholder Group (jokaisella oma) Vakuutusasioita käsittelevässä ryhmässä mukana Tapiolan Asmo Kalpala 15.3.2011 Anneli Tuominen 17

EU:n pankkiviranomaisen (EBA) agendalla tällä hetkellä EU:n laajuiset stressitestit mahdollisten pankkien lisäpääomitustarpeiden selvittäminen EU:n pankkisektorin riskiarvio mm. velkakriisin aiheuttamat ongelmat Yhteistyö muiden EU-valvojien ja järjestelmäriskikomitean kanssa Basel III -vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimusten käyttöönotto EU:ssa Raportointijärjestelmien kehittäminen ja yhtenäistäminen Valvojakollegioiden työn edistäminen 15.3.2011 Anneli Tuominen 18

EU:n vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) agendalla tällä hetkellä Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn ja valvonnan uudistamisen viimeistely (Solvenssi II) Asiakkaansuojaan liittyvät asiat Innovatiivisten vakuutustuotteiden seuranta ja sääntely Esimerkiksi takuujärjestelmät ja vakuutusedustajia koskeva sääntely Valvontayhteistyön ja valvojien välisen tiedonvaihdon kehittäminen Finanssijärjestelmän vakauteen liittyvät kysymykset Yhteistyö muiden EU-valvojien ja järjestelmäriskikomitean kanssa 15.3.2011 Anneli Tuominen 19

EU:n arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) agendalla tällä hetkellä Vireillä lukuisia arvopaperimarkkinoiden sääntelyhankkeita: ESMAn prioriteeteissa korkeimmalla AIFM (Directive on Alternative Investment Fund Managers) ja EMIR (European Market Infrastructure Regulation) Arvopaperimarkkinadirektiivien uudelleenarvioinnit käynnissä ESMA antaa näihin liittyen 2- tason neuvoja komissiolle ja sitovia teknisiä standardeja Luottoluokittajien valvontavastuu siirtyy ESMAlle heinäkuussa 15.3.2011 Anneli Tuominen 20

Finanssivalvonnan rooli EU:n finanssivalvontajärjestelmässä 21

Kansallisen valvonnan rooli säilyy Valvontavastuu säilyy pääosin kansallisella tasolla Suomalaisten toimijoiden valvonta säilyy ennallaan Finanssivalvonnan valvottavana yhteensä yli 1000 toimijaa Useassa maassa toimivien yritysten ja ryhmittymien valvonnassa yhteistyö tiivistyy edelleen Pohjoismaiden kesken jo tähänkin asti tehty hyvää yhteistyötä ns. valvontakollegioissa EU-valvoja voi tulla apuun jos kansalliset valvojat eivät pääse yhteisymmärrykseen tai eivät muutoin hoida tehtäviään Kriisinhallinnan menetelmiä ja valmistautumista kehitetään myös kansallisella tasolla Finanssivalvonta toimii EU-valvonnan edusmiehenä kotimaassa: EU:n sääntelystä informoiminen ja opastaminen 22

Finanssivalvonnalla entistä suurempi rooli EU:n sitovan sääntelyn valmistelussa Vaikuttaminen EU-valvojissa sääntelyn ja valvontakäytänteiden sisältöön entistä tärkeämpää EU-valvojat laativat toimijoita koskevaa sitovaa sääntelyä Sitova sääntely koskee esimerkiksi pankkien pääomavaatimusten yksityiskohtia tai pankkien ja vakuutusyhtiöiden johdon palkintaa Tässä työssä Finanssivalvonta ainoa Suomen edustaja Toimimme jatkuvasti yhteistyössä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa Tapaamme jo nyt finanssisektorin yhteistyö- ja edunvalvontajärjestöjä säännöllisesti ja uskomme tämän yhteistyön vain tiivistyvät Vastuumme kasvaa ja otamme sen vakavasti! 23

Finanssivalvonnan prioriteetit EU:n uusien valvontaelimien työssä Järkevä sääntely Sääntelyn ja valvonnan tiukennukset tarpeen, mutta oikeassa kohdassa! Erityisesti pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus ja pankkien likviditeetti Valvonnan tehostaminen ja yhtenäistäminen jopa tärkeämpää kuin sääntely Riskienhallinnan toimivuuden tehokas valvonta Uudet sijoitustuotteet ja -palvelut asiakkaansuojan edistäminen Arvopaperimarkkinoiden monikansallinen valvonta Finanssijärjestelmän uhkien tunnistaminen ja ehkäiseminen Valvontayhteistyön tiivistäminen: monikansallisten konsernien saumaton yhteisvalvonta kollegioissa ja tehokkaat kriisinhallinnan mekanismit Kuitenkin säilyttäen isäntävaltion valvojan vaikuttamismahdollisuudet! 24

Mitä tästä hyötyy asiakas? Harmonisoitu valvonta ja lainsäädäntö sekä vahva ja osaava valvonta edistää osaltaan markkinoiden toimivuutta luo tasapuoliset kilpailuolosuhteet Tämä lisää kilpailua ja koituu edelleen kuluttajien hyödyksi 15.3.2011 Anneli Tuominen 25

Fiva työskentelee kotimaassa ja ulkomailla Fiva työskentelee sen puolesta, että voit Suomessa asioida finanssialan palveluntarjoajien kanssa luottavaisin mielin Kiitos! 26