ETIIKAN ALKEET KESKUSTAKAMPUKSEN TUTKIMUSETIIKKAILTAPÄIVÄ 14.4.2010 Liisa Nieminen
Mitä tutkimusetiikka on? Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen (2002) (luotu menettelytavat, joiden mukaan toimitaan kun epäillään noita loukatun) Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi (2009) Opetusministeriön asettama tutkimuseettinen neuvottelukunta laatinut ja yliopistot, tutkimuslaitokset ym sitoutuneet noudattamaan rehtorin päätöksellä (HY sitoutunut kumpaankin) Miten opiskelijat saadaan sisäistämään em ohjeet? Tutkijankoulutus ja tutkijakoulut avainasemassa? Tutkimusetiikan ajokortti tuotu esiin, mutta niiden tulee kulkea mukana koko tutkijankoulutuksen ja myöhemmin tutkijanuran ajan, muutoin saattaa jäädä ulkokohtaiseksi
Uusia ulottuvuuksia Ansioluettelot, portfoliot, vieraskieliset käännökset oppiarvoista, virkanimikkeistä ym (dosentti), uuden yliopiston myötä entistä tärkeämpi asia (ei enää nimikirjaa) Kenen tehtävänä valvoa? Ansioluettelon ohjeistus (OPM, SA, Unifi yhteistyössä) Käsikirjoitukset julkaisuluetteloissa ym. Tekijyys yhteisjulkaisuissa, kenen nimi mainitaan? Ns. kunniakirjoittajat (ongelmallisempi luonnontieteissä ja lääketieteessä) tutkimusaineiston omistajuus (käytännössä ongelmia esiintyy), sovittava aina etukäteen
Tutkimuskäytännöt Tutkimuskäytännöt olennaisessa asemassa eettisesti oikeiden käytäntöjen opettamisessa Aineistojen hankinta, käsittely, säilyttäminen ym. Tutkimuskohteiden kohtelu (erityisryhmät haasteellisia) Suhtautuminen oman tutkimusryhmän jäseniin, muihin tutkijoihin Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen raportointi (plagiointi ym.) Lähdettäessä liikkeelle tutkimuskäytännöistä pystytään paremmin sisäistämään em eettiset periaatteet Tutkimusetiikan oltava osa työn ohjaajan työtä, oma esimerkki ratkaisevassa asemassa
Esimerkin vaikutus Jos tutkimusryhmän ja tieteenalan vakiintuneet käytännöt ristiriidassa tutkimuseettisten periaatteiden kanssa, tutkimusetiikan opettaminen turhaa Esimerkki oikeustieteestä: aiempaan tutkimukseen viittaaminen, ks. Kimmo Nuotion artikkeli Niin & Näin 2/2005 Ratkaisevassa asemassa myös tieteellisten julkaisujen toimittajat (ns referee-menettely), pienen maan ongelmat
HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUSTEN KÄSITTELEMINEN Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2010
TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu vuonna 1991 (Asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta 1347/1991) Toimii opetusministeriön nimittämänä kolmivuotiskausittain Nykyinen toimikausi 1.2.2010-31.1.2013 Toimisto sijoitettu Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteyteen
KOKOONPANO Puheenjohtaja Kansleri Krista Varantola Tampereen yliopisto Varapuheenjohtaja Prof. Veikko Launis Turun yliopisto Pääsihteeri Dos. Liisa Nieminen Jäsenet Lainsäädäntöneuvos Markku Helin, OM Johtaja Arja Kallio, Suomen Akatemia Professori Riitta Keiski, Oulun yliopisto Yliopettaja Irma Mikkonen, Savoniaammattikorkeakoulu FT Tuula Pehu, MMM Tutkimusprofessori Jussi Simpura, THL Lakiasiainpäällikkö Ari Suomela, TEKES Professori Pirkko Walden, ÅA
TEHTÄVÄT (asetus 1347/1991) 1. Tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille tutkimuseettisistä lainsäädäntö- ja muista kysymyksistä 2. Toimia asiantuntijaelimenä tutkimuseettisiä ongelmia selvitettäessä 3. Tehdä aloitteita tutkimusetiikan edistämiseksi sekä edistää tutkimuseettistä keskustelua Suomessa 4. Seurata alan kansainvälistä kehitystä sekä osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön 5. Harjoittaa tutkimuseettisiin kysymyksiin liittyvää tiedotustoimintaa
ANNETUT OHJEISTOT Epärehellisyys tutkimuksessa ja menettelytavat sen käsittelemiseksi (1994) Tieteellisen vilpin ehkäiseminen Menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkausten ja tieteellisessä tutkimuksessa ilmenevän vilpin ehkäisemiseksi, käsittelemiseksi ja tutkimiseksi (1998) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen (2002)
HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ 1. Toimintatapoina rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus (tutkimus, tallentaminen, esittäminen ja arviointi) 2. Eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät (vaihtelu tieteenaloittain) sekä avoimuus julkaisemisessa; 3. Muiden tutkijoiden työn ja saavutusten asianmukainen huomioon ottaminen; 4. Tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan;
HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ 5. Tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus tekijyydestä sekä vastuut ja velvollisuudet määritelty; tutkimustulosten omistajuus aineistojen säilyttäminen sovitun kirjaaminen ennen tutkimuksen aloittamista/tutkijan rekrytoimista 6. Rahoituslähteiden ja sidonnaisuuksien ilmoittaminen; 7. Hyvä hallintokäytäntö ja henkilöstö- ja taloushallinto.
VASTUU HYVÄN TIETEELLISEN KÄYTÄNNÖN YLLÄPITÄMISESTÄ Ensisijaisesti tutkijalla itsellään, mutta myös: tutkimusryhmällä kollektiivina, työnohjaajalla opastajana, yksikön ja laitoksen johtajalla työympäristön kehittäjänä ja edellytysten asettajana, tieteellisillä seuroilla ja toimittajilla tiedon välittäjänä ja tieteen edistäjinä, rahoittajilla tutkimuksen toimintaedellytysten luojina.
HYVÄN TIETEELLISEN KÄYTÄNNÖN LOUKKAUKSET 1. Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä 2. Vilppi tieteellisessä toiminnassa
PIITTAAMATTOMUUS HYVÄSTÄ TIETEELLISESTÄ KÄYTÄNNÖSTÄ Esimerkkejä: muiden tutkijoiden osuuden vähättely puutteellinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin tulosten ja menetelmien harhaanjohtava raportointi samojen tulosten kaksoisjulkaisu yleisön harhaanjohtaminen
VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA Sepittäminen Vääristely Luvaton lainaaminen (plagiointi) Anastaminen
VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA Sepittäminen: Keksittyjen havaintojen tai tulosten esittäminen tiedeyhteisölle havaintoja ei ole tehty tutkimusraportissa kuvatulla tavalla tai menetelmällä tekaistujen tulosten esittäminen raportissa
Vääristely: VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA Alkuperäisten havaintojen tarkoituksellinen muokkaus/esittäminen niin, että havaintoihin perustuva tulos muuttuu perusteeton tutkimustulosten muuttaminen tai valikointi johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten esittämättä jättäminen
VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA Luvaton lainaaminen (plagiointi): Toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan
VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA Anastaminen: Alkuperäisen tutkimusidean, -suunnitelman tai havaintojen anastaminen toiselta tutkijalta.
TUTKIMUSEETTISTEN ONGELMIEN SYNTYMEKANISMIT MIKSI? Resurssipula tutkijoiden kilpailuttaminen keskenään Yhteistyö kaupallisen sektorin kanssa pelisääntöjen sekoittuminen Puutteellinen johtamiskoulutus Vieraantuminen perusasioista: älä valehtele, älä varasta
EHKÄISY Hyvien opiskelu- ja tiedonhankintatapojen opettelu alkaa jo koulussa Hyvä tieteellinen käytäntö opitaan opiskeluaikana sekä esimerkkejä seuraamalla että erityisten kurssien, keskustelutilaisuuksien ym. kautta Tutkijoiden molemminpuolinen kunnioitus on tärkeää, vaikka aina ei tarvitse olla samaa mieltä Ryhmätyöskentelyssä asioiden sopiminen etukäteen ja niiden kirjaaminen vähentää väärinkäsityksiä Positiivinen työilmapiiri vähentää myös vilppiepäilyjä ja -syytöksiä
MENETTELYOHJEET Vilppiepäily käsitellään aina ensisijaisesti siinä tutkimuslaitoksessa, jossa epäilty toimii. Menettelyssä on keskeistä: puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus osapuolten kuuleminen käsittelyn nopeus
MENETTELYOHJEET TENKin ehdottama menettely on kolmivaiheinen: 1. kirjallinen ilmoitus 2. esiselvitys 3. varsinainen tutkinta Jos epäilty tai epäilyn esittäjä on tyytymätön menettelyyn tai sen tulokseen, hän voi pyytää asiassa lausuntoa tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta.
TUTKIMUSEETTISTEN KIISTOJEN KÄSITTELYN ONGELMIA 1. Eettinen, tieteellinen vai ihmissuhde/työilmapiiriongelma? 2. Kirjelmöinti vs. keskustelu 3. Oikean käsittelytason/viranomaisen löytäminen 4. Alkuvaiheen välinpitämättömyys, ongelman siirtäminen tuonnemmaksi 5. Yksipuolinen kuuleminen ennen johtopäätöksiä 6. Oikean tasapainon löytäminen asiantuntijan läheisyydelle/puolueettomuudelle 7. Vaihteleva tietotaso 8. Menettelyn hitaus 9. Pilliin viheltäjän oikeusturva
TUTKIMUSETIIKKAKYSELY Tammikuussa 2003 ja toukokuussa 2006 kysely TENKin 2002 ohjeet allekirjoittaneille organisaatioille: vilppiepäilyjen esiintyvyys ja seuraamusten laatu tapausten käsittelyn toimintamallit Vuoden 2006 lähetetystä 78 kyselystä 52 vastasi (67 %) yliopistot 81 % tutkimuslaitokset 73 % ammattikorkeakoulut 53 % muut 50 % Lomake lähetettiin rehtoreille/johtajille, ja lomakkeen täyttäneet kuuluivat lähes poikkeuksetta keskushallintoon
Esitettyjen epäilyjen, esiselvitysten, tutkintojen ja todettujen hyvän tieteellisen käytännön loukkausten lukumäärät vuosittain
EPÄILYSTÄ ESISELVITYKSEEN Yleisimmät syyt siihen, miksi epäily ei johtanut esiselvitykseen, olivat: Ilmiannon perusteettomuus Kiistan osapuolten tekemä sovinto Tilanteen ratkaisemattomuus Epäilyn esittäjän tyytyminen tutkimusneuvoston selvitykseen Puutteellinen linkki organisaatioon Kiistan oikeudellinen luonne 2003 myös: Ilmiannon nimettömyys Loukatun passiivisuus
Vuosina 1998-2002 ja 2003-2005 esitettyjen epäilyjen, esiselvitykseen johtaneiden, tutkintaan johtaneiden ja todettujen hyvän tieteellisen käytännön loukkauksien lukumäärä lajeittain
HTK:n LOUKKAUSTEN SEURAUKSET Yleisimmin käytetyt sanktiot ovat: Opinnäytetyön hyväksymättä jättäminen Huomautus tai varoitus Opinnäytetyön arvosanan alentaminen Opiskelijan erottaminen määräajaksi Yksittäisissä tapauksissa myös: Rehtorin puhuttelu Tutkijan aseman uudelleen järjestely (päätutkijan vaihto) Tutkimusrahoituksen lakkauttaminen Työ- tai virkasuhteen irtisanominen
KIRJALLISUUTTA Etiikkaa ihmistieteille, toim. Jaana Hallamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali, SKS (Tietolipas 211), 8/2006. Geneettinen demokratia, toim. Veikko Launis ja Helena Siipi, UNIpress 4/2006. Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys, Arja Kuula, Vastapaino 3/2006. Tutkijan eettiset valinnat, toim. Sakari Karjalainen, Veikko Launis, Risto Pelkonen ja Juhani Pietarinen, Gaudeamus 2002
YHTEYSTIEDOT: Tutkimuseettinen neuvottelukunta Pääsihteeri Liisa Nieminen Ritarihuone, Hallituskatu 2 B 00170 Helsinki Puh. 09-228 69 234 GSM 050-594 1909 s-posti tenk@tsv.fi www.tenk.fi
Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä Liisa Nieminen
TENKin työryhmän mietintö, 2009 www.tenk.fi (Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi) Lausuntokierros käyty läpi v. 2009 käynnistetty v. 2010 alussa
Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (1999) Eettisen toimikunnan ennakkoarviointi (3 ) Suostumus (6-9 ), Tutkimuksesta vastaava henkilö (5 ) Lääketieteellinen tutkimus: tutkimusta jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion taikka sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa sairauksien syistä, oireista, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä
Käytännön ongelmat Pelkkiä rekisteritietoja hyödyntävä tai esim. psykologian alaan kuuluva tai liikuntatieteellinen tutkimus on rajattu lain ulkopuolelle Käytännössä eettinen ennakkoarviointi laajentunut myös hoitotieteeseen; sen tekevät sairaanhoitopiirien eettiset toimikunnat Muu tutkimus jää eettisen ennakkoarvioinnin ulkopuolelle, mutta tarvittaisiinko eettistä ennakkoarviointia muuhunkin tutkimukseen?
Uudistuspaineet Kansainvälinen yhteistyö, tutkimusrahoitus Julkaisijan vaatimus Kansainväliset oikeudelliset paineet (EN:n biolääketiedesopimus)
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ehdotukset Organisatorinen viitekehys (sitouttamismalli) Muut ehdotukset (lainsäädäntömuutokset) Eettiset toimikunnat Eettisen ennakkoarvioinnin kattavuus
Lainsäädäntömuutokset Lääketieteellistä tutkimusta koskevan lain muuttaminen siten, että laki koskisi kaikkea ihmisen fyysiseen koskemattomuuteen puuttumista merkitsevää terveystieteellistä tutkimusta ja vastuuhenkilönä voisi olla muukin kuin lääkäri tai hammaslääkäri Lainsäädännön muuttaminen siten, että lapsille turvattu oikeus saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti toteutuu myös tutkimusta koskevissa asioissa
Muut ehdotukset Tutkimusetiikan koulutuksen vahvistaminen Järjestelmän arviointi v. 2011 lopussa
Eettiset periaatteet 1. Tutkittavien itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen osallistumisen vapaaehtoisuus alaikäisten tutkiminen tutkittavien informointi poikkeukset tietoon perustuvasta suostumuksesta: eettisen toimikunnan lausunto
2. Vahingoittamisen välttäminen Henkisten haittojen välttäminen Taloudellisten ja sosiaalisten haittojen välttäminen Haittariskejä sisältävät tutkimukset: pyydettävä eettisen toimikunnan lausunto (puututaan fyysiseen koskemattomuuteen, poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä, pitkäkestoisen henkisen haitan riski, turvallisuusuhka tutkittaville)
3. Yksityisyys ja tietosuoja Tutkimusaineiston suojaaminen ja luottamuksellisuus Tutkimusaineiston säilyttäminen tai hävittäminen Yksityisyyden suoja tutkimusjulkaisuissa
Eettinen ennakkoarviointi Eettinen ennakkoarviointilausunto pyydettävä: 1) Puututaan fyysiseen koskemattomuuteen, 2) Poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta 3) Tutkimusta ei suoriteta osana varhaiskasvatuksen toimintayksikön tai koulun normaalitoimintaa ja se kohdistuu alle 15-vuotiaisiin ilman erillistä suostumusta tai informointia jonka perusteella huoltajalla mahdollisuus kieltää lasta osallistumasta
Jatkuu 4) Tutkimukset joissa esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä, 5) Riski aiheuttaa pitkäaikaista henkistä haittaa, 6) Tutkimukset jotka voivat merkitä turvallisuusuhkaa tutkittaville - Lisäksi lausunto voidaan pyytää jos tutkimuskohde, -rahoittaja tai yhteistyökumppani tai esim. tieteellinen lehti sitä edellyttää
Organisatorinen viitekehys - Yliopistojen ym omassa harkinnassa mutta suositellaan eettisen toimikunnan perustamista, yliopisto aloitteentekijä - Tutkimuslaitoksilla on jo omat eettiset toimikuntansa - Tampereen ja Turun yliopistoihin perustettu koko yliopistoa koskevat eettiset toimikunnat, Helsingissä ollut jo pitkään käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa oma eettinen toimikunta, muiden osalta ei tietoa