ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT Page 1 of 19 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ILMASTOTEKOJA VAI JOTAKIN MUUTA -SEMINAARI 12.X 2016
ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 19 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT 3. ILMASTONMUUTOSMALLIT 4. TULEVAISUUDEN ILMASTOSTA 5. KASVUKAUDET LÄMPENEVÄT MUTTA MAAPERÄ KUIVUU 6. ILMASTONMUUTOKSEN SEURAUSVAIKUTUKSIA 7. MUUTOKSEN HILLINTÄ VS. ILMASTONMUOKKAUS KYSYMYKSIÄ SAA ESITTÄÄ! LISÄTIETOJA: ILMATIETEENLAITOS.FI/SETUKLIM -> KOLME VERKKORAPORTTIA (CMIP5-MALLEISTA) ILMASTO-OPAS.FI ILMATIETEENLAITOS.FI/UUSIN-ARVIOINTIRAPORTTI: IPCC-RAPORTIN YHTEENVE- DON SUOMENNOS
1. MAAPALLON KASVIHUONEILMIÖ Page 3 of 19
1. MAAPALLON KASVIHUONEILMIÖ Page 4 of 19 ILMAKEHÄ TOIMII AIVAN VASTAAVASTI LUONNOLLINEN KASVIHUONEILMIÖ SYYNÄ ENNEN KAIKKEA ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIDI JA VESIHÖYRY MAAN PINTA NOIN 30 C LÄMPÖISEMPI KUIN ILMAN KASVIHUONEILMIÖTÄ. ILMAN KH-ILMIÖTÄ EI MAAPALLOLLA OLISI PITKÄLLE KEHITTYNYTTÄ ELÄMÄÄ. ONGELMA: KASVIHUONEILMIÖN VOIMISTUMINEN
KASVIHUONEKAASUISTA TÄRKEIN ON HIILIDIOKSIDI. KAASU ON ILMAKEHÄSSÄ PITKÄIKÄINEN, PITOISUUS KASVAA KOKO AJAN. NYKYISISTÄ PÄÄSTÖISTÄ IL- MAKEHÄSSÄ 15 40 % VIELÄ TUHANNEN VUODEN KULUTTUA! METAANI. PALJON LYHYTIKÄISEMPI. SADAN VUODEN KULUTTUA JÄLJELLÄ AI- NOASTAAN 0.4 %. MUITA KASVIHUONEKAASUJA: TYPPIOKSIDUULI, F-KAASUT, JNE. IHMISKUNNAN ILMAKEHÄÄN TUOTTAMAT PIENHIUKKASET OVAT JARRUTTANEET LÄMPENEMISTÄ. HIUKKASET OVAT KUITENKIN LYHYTIKÄISIÄ, JOTEN NIITTEN PITOISUUDET EIVÄT MAAILMANLAAJUISESTI ENÄÄ PALJOA KASVA. LÄMPENEVÄÄ ODOTETTAVISSA! Page 5 of 19
2. RCP-KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT HIILIDIOKSIDI JA MUUT KASVIHUONEKAASUT (METAANI, TYPPIOKSIDUULI,...) LÄM- MITTÄVÄT ILMASTOA; PIENHIUKKASTEN VAIKUTUS ETUPÄÄSSÄ JÄÄHDYTTÄ- VÄ. ESITETÄÄN PITOISUUKSILLE VAIHTOEHTOISIA TULEVAISUUDEN KEHITYSKULKU- JA. VAIKUTTAVINA TEKIJÖINÄ MM. VÄESTÖNKASVU, ELINTASON KEHITYS, KULUTUS- TOTTUMUKSET JA ENERGIAN TUOTANTOTAVAT. Page 6 of 19
3. ILMASTOMALLIT MALLIT PERUSTUVAT FYSIIKAN LAKEIHIN TÄSSÄ ESITYKSESSÄ ARVIOT PERUSTUVAT ENIMMILLÄÄN 28 MALLIN TULOK- SIIN KAIKISSA LASKELMISSA VERTAILUKOHTANA JAKSO 1971 2000 Page 7 of 19
4. MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN ILMASTO? MAAPALLON KESKILÄMPÖTILAN ENNUSTETUT MUUTOKSET: Page 8 of 19 MUISTUTUS: VERTAILUKOHTANA JAKSON 1971 2000 ILMASTO TÄTÄ ENNEN MAAPALLO OLI JO LÄMMENNYT 0.5 C LUONNOLLINEN VAIHTELU AIHEUTTAA HEILAHTELUJA LÄMPÖTILAN KEHITYKSEEN.
LÄMPÖTILOJEN ENNUSTETTU NOUSU 1971 2000 > 2070 2099 RCP8.5 Page 9 of 19
SADEMÄÄRIEN ENNUSTETTU MUUTOS (%) 1971 2000 > 2070 2099 RCP8.5 Page 10 of 19
SUOMEN LÄMPÖTILOJEN JA SADEMÄÄRIEN ENNUSTETUT MUUTOKSET: Page 11 of 19 TÄSSÄKÄÄN MUUTOS EI OLE OIKEASTI NÄIN TASAISTA.
LÄMPÖTILAN MUUTOS SUOMESSA KUUKAUSITTAIN VV. 2070-99; KESKIM. ARVIO JA 90% TODENNÄKÖISYYSVÄLI (MUUTOS ESITETTY ASTEINA) Page 12 of 19 LÄMPÖTILAN VAIHTELUT KESÄLLÄ ENNALLAAN, TALVELLA VAIMENEVAT TALVEN KOVAT PAKKASET LEUDONTUVAT TUNTUVASTI KESÄLLÄ KORKEIMMAT LÄMPÖTILAT NOUSEVAT SUUNNILLEEN SAMAN VERRAN KUIN KESKILÄMPÖTILATKIN
VASTAAVA ARVIO SADEMÄÄRÄN MUUTOKSILLE (PROSENTTEINA) Page 13 of 19 SATEET LISÄÄNTYVÄT TALVELLA, KESÄLLÄ MUUTOKSEN SUUNTA JOSSAKIN MÄÄRIN EPÄVARMA YLEISESTI VETISTEN SATEITTEN OSUUS LISÄÄNTYY, MUTTA YKSITTÄISIÄ KOVIA LUMIPYRYJÄ NÄHDÄÄN VIELÄ KAUKANA TULEVAISUUDESSAKIN
5. KASVUKAUDET LÄMPEVÄT MUTTA MAAPERÄ KUIVUU PERUSJAKSON JA TULEVAISUUDEN LÄMPÖSUMMIA (MALLITULOSTEN KESKIAR- VOJA) 1971 2000 Page 14 of 19 2070 2099
KUINKA USEIN ESIINTYY HARVINAISEN KOVAA KUIVUUTTA MAAPERÄSSÄ? Page 15 of 19 KUIVUUDEN RAJA: ESIINTYNYT MALLIAJOISSA VUOSINA 1961 2005 KERRAN 10. VUODESSA. KUVASSA ANNETTU ESIINTYMISELLE TODENNÄKÖISYYS (%).
6. MITÄ ILMASTONMUUTOS VOISI MEILLE AIHEUTTAA? Page 16 of 19 ILMASTONMUUTOS KOHTELEE MAAPALLON LÄMPIMIÄ ALUEITA (KEHITYSMAAT, ETELÄ-EUROOPPA...) KOVIN KOURIN, MM. SUOMEA HELLEMMIN. KEHITYSMAISSA ILMASTONMUUTOS YHDESSÄ MUITTEN PAINETEKIJÖITTEN KANS- SA (VÄESTÖNKASVU, KÖYHYYS, ETNISET RISTIRIIDAT,...) UHKAA ROMAHDUT- TAA YHTEISKUNTIA. MAAILMANRAUHA UHATTUNA: VALTAISA SIIRTOLAISUUSPAINE JA SEN VASTA- TOIMET; EPÄTASA-ARVO SUURIMPIEN SYYLLISTEN JA ANKARIMMIN KÄRSI- VIEN IHMISTEN VÄLILLÄ. PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ SUOMESSA KOETTAVAT HYÖDYT SITEN NÄENNÄISIÄ. KOKO IHMISKUNTA YHDESSÄ JA SAMASSA VENEESSÄ. SIIRRYMME KOHTI LÄMPIMÄMPIÄ ILMASTOVYÖHYKKEITÄ. LUONNOSSA VIILEÄÄN ILMASTOON SOPEUTUNEET ELIÖLAJIT TAANTUVAT TAI KATOAVAT. TILALLE SAADAAN LÄMPIMÄMMÄN ILMASTON TULOKASLAJEJA. KOKO MAAPALLON MITASSA 2 C LÄMPIÄMINEN SAATTAA TAPPAA SUKUPUUT- TOON 15 37 % KAIKISTA ELIÖLAJEISTA. ENNUSTUKSIIN LIITTYY VIELÄ PALJON EPÄVARMUUTTA RCP8.5-SKENAARIO TUSKIN VOI TOTEUTUA YHTEISKUNNALLINEN TAI YMPÄ- RISTÖKATASTROFI ROMAHDUTTAISI PÄÄSTÖT JO PALJON ENNEN V. 2100 PAHIMMAT UHKAKUVAT KUITENKIN EDELLEEN VÄLTETTÄVISSÄ!
7. MUUTOKSEN TORJUNTA VS. ILMASTONMUOKKAUS HIILIDIOKSIDI TÄRKEÄMPI KUIN MUUT TUOTETUT KH-KAASUT YHTEENSÄ PÄÄOSA HIILIDIOKSIDISTA TULEE FOSSIILISISTA POLTTOAINEISTA FOSSIILISTEN POLTTOAINEITTEN KÄYTTÖÄ HILLITTÄVÄ KEINOJA AINEELLISEN KULUTUKSEN JA FOSSIILISTEN POLTTOAINEITTEN KÄY- TÖN HILLITSEMISEKSI: Page 17 of 19 UUSI TALOUDELLINEN MAAILMANJÄRJESTYS KEHITYSMAITTEN EDUKSI KOULUTUSTA (ETENKIN NAISTEN) JA HYVÄÄ HALLINTOA PERUSTERVEYDENHOITOPALVELUT KOKO IHMISKUNNALLE PÄÄSTÖKIINTIÖITTEN OHELLA VÄESTÖRÄJÄHDYSMAIHIN VÄESTÖNKAS- VUKIINTIÖT? KAUKOMATKAILUUN, YKSITYISAUTOILUUN, LEVEÄÄN ASUMISEEN YM. KERS- KAKULUTUKSEEN VAHVOJA RAJOITUKSIA KANSAINVÄLISTYMISTÄ HARKITEN VIRTUAALISTA YHTEYDENPITOA JA MATKUSTAMISTA RAJOITUKSIA VOIMAAN ASTEITTAIN KIRISTÄEN TEKNIIKAN KEHITTÄMISEEN JA KÄYTTÖÖNOTTOON PANOSTUSTA ILMAN KANSALAISYHTEISKUNTAA EI KUITENKAAN PÄRJÄTÄ
MUTTA ENTÄ JOS PÄÄSTÖJÄ SAADAKAAN LEIKATTUA? Page 18 of 19 AVUKSI EHKÄ HAETAAN ILMASTONMUOKKAUSTA VAIHTOEHTO A: POISTETAAN ILMAKEHÄSTÄ HIILIDIOKSIDIA UUDELLEENMETSITTÄMINEN MERIEN LANNOITTAMINEN RAUTAYHDISTEILLÄ HIILIDIOKSIDIN IMUROIMINEN ILMAKEHÄSTÄ JA HAUTAAMINEN MERIIN TAI MAAPERÄÄN + MELKO LUONNONMUKAINEN KEINO: PUUTUTAAN ILMASTONMUUTOKSEN TODELLISIIN SYIHIN + SAMALLA TORJUTAAN MERIVEDEN HAPPAMOITUMISTA - VAIKEA PÄÄSTÄ KOVIN LÄHELLE TEOLLISTUMISTA EDELTÄVÄÄ ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIDIPITOISUUTTA - HAUDATTU HIILIDIOKSIDI VOI PALATA TAKAISIN ILMAKEHÄÄN
VAIHTOEHTO B: VÄHENNETÄÄN AURINGON LÄMMITYSTÄ LISÄÄMÄLLÄ AURIN- GONSÄTEILYN HEIJASTUMISTA TAKAISIN AVARUUTEEN Page 19 of 19 PEILEJÄ AVARUUTEEN RIKKIHIUKKASIA STRATOSFÄÄRIIN TEHOKKAAMMIN AURINGONSÄTEILYÄ HEIJASTAVIA PILVIÄ MAAN PINNAN HEIJASTUSKYVYN LISÄÄMISTÄ + VIIMEINEN HÄTÄVARA KÄSIIN RÄJÄHTÄVÄN ILMASTONMUUTOKSEN TORJU- MISEKSI? - ILMASTO AJAUTUU LUONNOTTOMAAN TILAAN: NAPA-ALUEET EDELLEEN LUONNOLLISTA TILAA LÄMPIMIÄ, PÄIVÄNTASAAJAN LÄHELLÄ YLIJÄÄH- TYMISTÄ - SATEITTEN ALUEELLINEN JAKAUMA MUUTTUU. MAAPALLOLLA KESKIMÄÄ- RIN SADEMÄÄRÄT VOIVAT PIENENTYÄ - EI TARJOA APUA MERIVEDEN HAPPAMOITUMISEEN - KASVIHUONEKAASUJEN ALATI LISÄÄNTYESSÄ TARVITTAISIIN YHÄ JÄREÄM- PÄÄ MUOKKAUSTA - JOS MUOKKAUS LOPETETTAISIIN, SEURAISI NOPEA PALUU ALKUPERÄI- SELLE LÄMPENEMISURALLE. NOPEA LÄMPENEMINEN LYHYESSÄ AJASSA OLISI LUONNOLLE JA IHMISKUNNALLE ERITTÄIN KUORMITTAVAA