Asia: Vammaisilta asiakkailta perittäviin asiakasmaksuihin tehtävät muutokset Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: Sosiaali- ja terveyslautakunta / kaupunginhallitus Valmistelijat: Nina Hiltunen, vammaispalvelupäällikkö / Peso, vammaispalvelut; Marjo Kekki, asiakasmaksupäällikkö / esikunta, palveluyksikkö; Tommi Hietanen, hallintolakimies / esikunta, hallintoyksikkö; Osmo Raaska, asiantuntija / Peso, vammaispalvelut Muut valmisteluun osallistuneet: Vammaispalvelujen johtoryhmä Päivämäärä: 3.12.2013 VAIKUTUKSET NYKYTILA MUUTOSESITYS 1.2.2014 alkaen Asiakas ja kaupunkilainen Vammaispalvelujen asiakkaat Espoon vammaispalvelujen piirissä oli vuonna 2012 yhteensä 4519 asiakasta. Kaikista asiakkaista kehitysvammaisia oli 852 ja omaishoidon asiakkaita 422. Vammaispalvelujen asiakkaat Asiakasmaksuja tulee aiempaa laajemmin alle 18-vuotiaiden palveluihin. Vuonna 2012 alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria oli vammaisten palveluissa 442 ja kehitysvammaisten palveluissa 298. Asiakasmaksujen erittelyä Kehitysvammaisten pitkäaikaisessa perhehoidossa käyttövara on 16 vuotta täyttäneillä sama kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Käyttövaran suuruus on 15 % tuloista, kuitenkin vähintään 99 euroa kuukaudessa. Vuonna 2012 pitkäaikaisessa perhehoidossa oli 30 asiakasta, joista 26 oli 16 vuotta täyttäneitä. Kehitysvammaisten pitkäaikaisessa asumispalvelussa suurin osa asiakkaista maksaa asunnostaan vuokran. Mikäli vuokraa ei ole määritelty asiakkailta peritään kehitysvammaisten ohjatussa asumisessa 168 euroa kuukaudessa ja autetussa asumisessa 224 euroa kuukaudessa. Em. maksujen lisäksi asiakas maksaa ylläpidosta ja aterioista säädetyt maksut. Pitkäaikaisen perhehoidossa 16 vuotta täyttäneelle asiakkaalle jää käyttövara, joka on 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään toimeentulotuen perusosa vähennettynä ruokaosuudella (243,40 euroa/kk vuonna 2013). Pitkäaikaisen perhehoidon käyttövaraa korotetaan parantamaan perhehoidossa olevan asiakkaan perustoimeentuloa. Avopalveluissa perhehoidossa käyttövarojen tarve on suurempi kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Perhehoidossa asiakas itse vastaa mm. terveyspalvelujen ja lääkemaksuista ja henkilökohtaisista tavanomaiseen elämään liittyvistä hankinnoista. Minimikäyttövaran korottaminen lisää asiakkaan käyttövaraa kuukausittain n. 140 euroa kuukaudessa. (99 eurosta 243,90 euroon) Vuoden 2012 asiakasmäärillä laskettuna muutos pienentää tuloennustetta vuositasolla n. 30 000 eurolla. Kehitysvammaisten pitkäaikaisessa asumispalvelussa poistuu pitkäaikaisessa asumisessa asumista korvaavista maksuista asuminen kahden hengen huoneessa, koska vammaisten asumispalvelujen laatusuositusten mukaisesti asukkaat asuvat omassa, yhden hengen asuinhuoneistossa. 1
Alle 16-vuotiaiden kehitysvammaisen lasten lyhytaikaisen hoidon palveluissa lyhytaikainen laitoshoito ja lyhytaikainen perhehoito on tulkittu täydeksi ylläpidoksi. Lyhytaikainen hoito avopalveluissa, asumisyksikössä on tulkittu osittaiseksi ylläpidoksi. Alle 16-vuotiailta on peritty asiakasmaksua vain lyhytaikaisesta laitoshoidosta ja lyhytaikaisesta perhehoidosta. Alle 16-vuotiaita oli lyhytaikaisen hoidon asiakkaina vuonna 2012 seuraavasti: - lyhytaikainen laitoshoito: asiakkaita 21, hoitopäiviä 1356 - lyhytaikainen perhehoito: asiakkaita 33, hoitopäiviä 966 - lyhytaikainen hoito asumisyksikössä: asiakkaita 66, käyttöpäiviä 2402. Alle 16-vuotiaiden kehitysvammaisten lasten lyhytaikaisessa hoidossa kaikki palvelumuodot tulkitaan täydeksi ylläpidoksi. Tämä vastaa Helsingin ja Vantaan tulkintaa ko. palvelun asiakasmaksuissa. Laitoshoitoa lukuun ottamatta kaikki lyhytaikainen hoito on asiakkaalle samanhintaista, 25,60 euroa vuorokaudelta (sisältäen ateriat ja muun ylläpidon). Muutos korottaa lyhytaikaisesta perhehoidosta perittävää vuorokausimaksua 15 eurolla. Aiemmin maksuton lyhytaikainen hoito asumisyksikössä on 25,60 euroa/vrk. Vuoden 2012 käytön mukaan arvioituna lyhytaikaisen hoidon asiakasmaksuihin tulee vuositasolla lisäystä n. 61 000 euroa lyhytaikaisessa hoidossa asumisyksikössä ja 15 000 euroa lyhytaikaisessa perhehoidossa. Vammaisten lasten perheet ovat hyvin erilaisia sosioekonomiselta asemaltaan ja sosiaalisilta olosuhteiltaan. Palvelun saanti ei perustu asiakkaan tai perheen taloudelliseen tilanteeseen vaan vammasta tai sairaudesta aiheutuvaan palvelutarpeeseen. Vanhemmalla on elatusvelvollisuus lapseen nähden. Pienituloiset perheet voivat hakea taloudellisin tai huollollisin perustein alennusta tai vapautusta asiakasmaksuista. Sosiaalipalveluja koskevan asiakasmaksun alentaminen tai siitä vapauttaminen on ensisijainen toimeentulotuen hakemiseen nähden. Sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta tai kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin voi hakea vammaistukea. Asiakasmaksuja koskevien alennusten ja maksuvapautusten vaikutusta ei ole huomioitu edellä esitetyissä asiakasmaksukertymissä. Omaishoitajan lakisääteisiä vapaita myönnetään kolme vuorokautta kuukaudessa, kun vapaisiin oikeuttavat kriteerit täyttyvät. Vuonna 2013 omaishoidon vapaisiin oikeutettuja asiakkaita oli yhteensä 94, joista alle 18-vuotiaita oli 70. Omaishoidon tuen vapaista on peritty asiakasmaksu (10,60 eur) 18 vuotta täyttäneiltä asiakkailta. Omaishoitajan lakisääteisiä vapaita myönnetään kolme vuorokautta kuukaudessa, kun vapaisiin oikeuttavat kriteerit täyttyvät. Lakisääteiseen vapaan aikaisen hoidon maksullisuus myös alle 18-vuotiailla perustuu siihen, että kaikki lyhytaikainen hoito on maksullista sovellettavasta lainsäädännöstä tai palvelun järjestämistavasta tai asiakkaan iästä riippumatta. Omaishoidon tuen vapaista peritään asiakasmaksu myös alle 18-vuotiailta. Muutoksen 2
myötä asiakasmaksun piirin tulee n. 70 alle 18-vuotiasta asiakasta. Vuositasolla vaikutus asiakasmaksutuloihin on n. 28 000 euroa. Ateriamaksut ovat koskeneet kehitysvammaisten lyhytaikaista ja pitkäaikaista asumispalvelua sekä päiväja työtoimintaa. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti asiakasmaksuja on voitu soveltaa myös muihin kuin kehitysvammaisiin asiakkaisiin. Ateriamaksut vuonna 2012: Lounas: 4 /ateria sisältäen lisäksi välipalan, kahvin tai teen Välipala, kahvi tai tee: 1,15 /ateria Kaikki päivän ateriat: 9 /vrk, enintään 270 /kk Pakettimaksut eivät ole perustuneet todelliseen käyttöön. Lounaan ja päivällisen hintaan on sisällytetty myös välipalat. Ateriamaksut koskevat kaikkia kehitysvammaisten ja vammaisten asiakkaiden palveluissa, joissa mahdollisuus ateriapalveluun. Ateriamaksut laskutetaan asiakkailta todellisen käytön mukaan. Lyhytaikaishoidossa ateriat ovat osana täyden ylläpidon asiakasmaksua. Vammaispalvelulain mukaisessa päivätoiminnassa sekä palveluasumisessa kaupunginhallituksen hyväksymää ateriamaksua sovelletaan silloin, kun ruokahuollosta vastaa ohjaushenkilökunta tai asumisyksikössä muutoin tarjotaan keskitetysti ateriapalvelut. Asiakasmaksun perii Espoon kaupunki. Ulkopuolisen tahon tarjoaman ravintopalvelun maksaa asiakas ko. tahon hintojen mukaisesti. Aterioiden hinnat eivät sisällä palvelun osuutta. Asiakkaalle kaikki (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala) kuukauden ateriat maksavat keskimäärin n. 335 euroa aiemman 270 euron sijaan. Enimmillään muutos lisää asiakaskohtaisia kustannuksia 65 euroa kuukaudessa. Asiakasmaksutulot kasvavat vuoden 2012 käyttöpäivien perusteella arvioituna: - päivä- ja työtoiminnassa 49 000 euroa - vakinaisessa autetussa asumisessa 82 600 euroa Muiden palvelujen tulokertymä on pienempi ja tarkkaa summaa ei ole arvioitavissa. Kuntayhtymät perivät itse asiakasmaksut, joten maksumuutokset eivät koske kuntayhtymien piirissä olevia asiakkaita. Vammaisten henkilöiden lyhytaikaista hoitoa on toteutettu lyhytaikaisena ympärivuorokautisena asumisena ja lyhytaikaisena perhehoitona. Lyhytaikaisen hoidon asiakasmaksujen määrittelyssä ja perinnässä ei ole ollut yhdenmukaista käytäntöä, vaan on osittain sovellettu kehitysvammaisten asiakasmaksuja. Vammaisten henkilöiden lyhytaikaisen hoidon järjestäminen on palvelun järjestämistavoiltaan ja asiakasmaksujen osalta kehitysvammaisten lyhytaikaista hoitoa vastaava. Hoitoa järjestetään lyhytaikaisena hoitona asumisyksikössä, lyhytaikaisena perhehoitona sekä tuntiperusteisena hoitona kotiin. Uutena maksuna on tuntiperusteisen kotiin annetun hoidon maksu, joka on kaupunginhallituksen (19.12.2011) muussa yhteydessä 3
päättämä tilapäisen lapsiperheiden perhetyön asiakasmaksu. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu on vaikeavammaiselle henkilölle subjektiivinen oikeus. Asiakas on oikeutettu kuukausittain 18 yhdensuuntaiseen vapaa-ajan matkaan sekä tarvittavaan määrään opiskelu- tai työmatkoja. Omavastuuosuutena yhdensuuntaisesta matkasta peritään sisäisen liikenteen kertalipun hinta, tai opiskelu- ja työmatkoja käyttävältä 30 päivän sisäisen tai seutuliikenteen lipun hinta. Opiskelijoiden omavastuu määräytyy samoin alennusperustein kuin joukkoliikenteen 30 päivän lipun hinta. Lisäksi asiakas on kuljetusta tilatessaan puhelimitse maksanut puhelussa yhden (1) euron tilausmaksua. Vuonna 2012 kuljetuspalvelua käytti 2776 asiakasta, joista 121 oli alle 18- vuotiaita. Vuoden aikana tehtiin yhteensä 270 100 yhdensuuntaista matkaa, josta alle 18-vuotiaiden matkojen osuus oli 7 817 matkaa. Työ- ja opiskelumatkoja käytti 233 asiakasta, ja he tekivät yhteensä 42 936 matkaa. Asiakasmaksutuloja kuljetuspalvelusta kertyi 83 700 euroa (lähinnä opiskelu- ja työmatkat). Valtaosa asiakkaan omavastuuosuuksista peritään taksissa. Tämä osa ei näy kaupungilla tulona, vaan omavastuuosuuksien määrä vähennetään Lähitaksin kaupungilta laskuttamasta summasta. Vammaispalvelulain mukaisesta kuljetuspalvelusta voidaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Tässä esityksessä asiakasmaksua esitetään muutettavaksi siten, että puhelintilauksen yhteydessä peritty 1 euron suuruinen maksu poistuu asiakkaalta ja kuljetuksen omavastuuosuuden määrittämisessä siirrytään pääkaupunkiseudulla yleisesti noudatettavaan vyöhykeperusteiseen maksuun. Kuljetuspalvelumatkasta asiakas maksaa julkisen joukkoliikenteen mukaisesti Espoon alueella tapahtuvista matkoista sisäisen lipun hinnan ja Espoon ulkopuolelle suuntautuvista matkoista seudullisen lipun hinnan. HSL:n hinnoittelun mukaisesti lapsi ja aikuinen maksavat matkasta eri hinnan. Opiskelu- ja työmatkoista (sisältäen asiointija virkistysmatkat) peritään 30 päivän sisäisen liikenteen tai seutulipun hinta. Opiskelijoiden omavastuumaksu määräytyy samoin alennusperustein kuin joukkoliikenteen vastaavat maksut. Omavastuu maksetaan sopimuksen mukaisella laskutusaikataululla. Näin vammainen henkilö maksaa joukkoliikennettä korvaavasta taksimatkastaan samat maksut kuin vammaton henkilö joukkoliikenteen käytöstä. Tämä käytäntö on ollut voimassa jo aikaisemmin Helsingissä ja Vantaalla. Seudullisen asiakasmaksun käyttöönotto lisää tuloja taksissa perittävien omavastuuosuuksissa ja vaikuttaa vähentävästi Espoon kuljetuspalvelukustannuksiin. Tarkkaa asiakasmaksumuutoksen vaikutusta ei voida arvioida, koska seudullisten asiointi- ja virkistysmatkojen osuudesta ei ole olemassa seurantatietoa. jär- Palvelujen jestäminen Espoo järjestää kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden palveluja omana toimintana ja ostopalveluna. Kehitysvammapalveluissa Espoo on lisäksi osallisena kahdessa kuntayhtymässä. Palvelun järjestämistapojen osalta ei vaikutusta asiakkaisiin. Kuntayhtymät mukaan lukien Espoo hankkii vammaisille ja kehitysvammaisille asiakkaille asumispalveluja ja 4
Henkilöstö lyhytaikaishoitoa 39 palveluntuottajalta sekä päivä- ja työtoimintaa 29 palveluntuottajalta. Espoon omassa toiminnassa on kaksi kehitysvammaisten toimintakeskusta sekä kahdeksan asumisyksikköä. Kaksi asumisen yksiköistä tarjoaa vaikeavammaisten asiakkaiden palveluasumista. Muut yksiköt ovat kehitysvammaisten asumiseen ja osin myös lyhytaikaishoitoon tarkoitettuja. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu hankitaan Lähitaksilta. Ryhmäkuljetukset hoitaa aiemmin tehdyn kilpailutuksen perusteella Handicab Oy. Omassa toiminnassa asumispalvelun ja päivätoiminnan henkilökunta kirjaa asiakastietojärjestelmään tiedot asiakkaiden läsnäolosta ja palvelujen käytöstä. Asiakkailta perittävät maksut perustuvat läsnäolokirjauksiin ja sosiaalityössä tehtyihin päätöksiin. Tämän pohjalta vammaispalvelujen toimistosihteerit laskuttavat asiakkaita. Ostopalvelujen kohdalla on kahdenlaista käytäntöä. Osa palveluntuottajista perii asiakasmaksut suoraan asiakkailta, osa lähettää suoritetiedot vammaispalveluihin perintää varten. Kuntayhtymät laskuttavat itse asiakasmaksunsa. Oman toiminnan asumispalvelussa ja päivätoiminnassa ateriamaksujen laskutus selkeytyy, kun kaikki ateriat on hinnoiteltu erikseen. Jatkossa asiakasmaksut kirjaa yksiselitteisesti se taho, josta ateria hankitaan. Asiakas maksaa vain käytetyistä palveluista ja aterioista. Ostopalvelussa olevien asiakkaiden asiakasmaksut perii pääsääntöisesti kunta. Erikseen sovitusti yksittäiset palveluntuottajat voivat periä asiakasmaksut. Kuntayhtymät laskuttavat edelleen itse asiakasmaksunsa. Tavoitteena on, että jatkossa kaupunki perii kaikki asiakasmaksut, lukuun ottamatta kuntayhtymiä. Talous Vuonna 2012 vammaispalvelujen toimintamenot olivat yhteensä 60,5 milj. euroa. Asiakasmaksuja vammaispalveluissa kerättiin yhteensä n. 1,3 miljoonaa euroa. Suurimmat asiakasmaksutulot olivat autetussa asumisessa (531 708 ), laitoshoidossa (351 605 ) sekä päivä- ja työtoiminnassa (154 086 ). Asiakasmaksukertymässä ei näy kahden kuntayhtymän asiakasmaksuja, koska nämä perivät itse asiakasmaksunsa. Vuoden 2013 toimintakuluennuste on 63,7 miljoonaa euroa. Kerätyissä asiakasmaksuissa ei myöskään ole mukana vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen omavastuuosuuksia siltä osin, kun ne peritään taksissa suoraan asiakkaalta. Vammaispalvelujen asiakasmaksuperusteisiin tehdyt muutokset lisäävät asiakasmaksutuloja arviolta n. 227 000 eurolla. 5