JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Antopäivä 1.3.2016 Dnro D/554/11.01.00.01/2015 Lupanro 2015-12 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 :n mukainen ympäristölupa, joka koskee Ruokkeen maankaatopaikan perustamista ja toimintaa. Samalla haetaan ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista toiminnan aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Jyväskylän kaupunki / kaupunkirakennetoimiala TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pilaantumattomille ylijäämämaille tarkoitettu maankaatopaikka sijoittuu Jyväskylän Ruokkeelle rakennettavan asuinalueen pohjoisosaan noin 6,4 km Jyväskylän keskustasta länsi-luoteeseen. Täyttöalue sijaitsee metsätalouskäytössä olevalla alueella Hiekkaharjuntien varrella tilalla Korvenperä (179-401-13-21). Alueelle läjitetään ainoastaan Ruokkeen asemakaava-alueella rakennustoiminnassa syntyviä puhtaita ylijäämämaita. Enimmäisläjitystilavuus painumat huomioiden on noin 33 000 m 3 rtr (noin 49 500 t), mutta todellinen läjitysmäärä jäänee pienemmäksi. Maankaatopaikan täyttökorkeus on noin 1 metri nykyisen maanpinnan yläpuolella, eli korkeimmillaan tasossa +127,00 m (N2000). Suunniteltu läjitystoiminta ajoittuu kahteen vaiheeseen tammikuun 2016 ja toukokuun 2017 välisenä aikana ja lupaa haetaan 31.12.2017 saakka voimassa olevaksi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 :ssä viitatun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaisesti. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 :n kohdan 12 a perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitetun maankaatopaikan. ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENTÄMINEN Ympäristölupahakemus on saapunut Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle 10.12.2015.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Hankealueeseen lännessä ja etelässä rajautuvat alueet ovat 13.3.2015 voimaan tulleessa Ruokkeen asemakaavassa (179 38:001) merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalueiden lisäksi asemakaava käsittää erillispientalojen korttelialueita suunnitellun maanläjitysalueen ja Vesangantien välisellä alueella. Pohjoisessa hankealue rajautuu 28.4.2008 hyväksyttyyn osittain oikeusvaikutuksettomaan Kuohu-Vesanka-Ruoke -osayleiskaava-alueeseen. Hankealueen itäpuolella on voimassa 17.9.1985 vahvistettu Laajavuoren osayleiskaava. Keski-Suomen 10.12.2009 lainvoiman saaneessa maakuntakaavassa hankealueen itäosa sijoittuu virkistysalueelle. Hankealueen länsiosalla ei ole maakuntakaavassa merkintöjä. Hankealue sijaitsee Jyväskylän kaupungin ja sen lähialueen käsittävällä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv). Maakuntakaavan vaihekaavoissa ei ole hankealuetta koskevia merkintöjä. Kiinteistön Korvenperä RN:o 13:21 alueella ei ole voimassaolevia lupia. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ruokkeen asemakaava-alueen toteuttamiseen tarkoitettu läjitysalue sijoittuu Hiekkaharjuntien itäpuolelle paikalle, joka kasvaa istutuspuustoa, koivua ja kuusta. Täyttöalue on soista ja ojitettua metsätalousaluetta ja sijoittuu mäkien ympäröimään notkelmaan. Alueen koko on noin 2,4 hehtaaria. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperäkartan mukaan alueen pinta- ja pohjamaalaji on saraturve lukuun ottamatta alueen länsireunaan sijoittuvaa noin 0,05 ha laajuista aluetta, jossa pinta- ja pohjamaalajina on hiekkamoreeni. GTK:n kallioperäkartan mukaan alueen kallioperä on granodioriittia. Lähin vakituisesti asuttu asuinrakennus sijaitsee välittömästi hankealueen lounaisnurkan tuntumassa, noin 20 m etäisyydellä Hiekkaharjuntien länsipuolella. Lähin asuinalue sijaitsee lähimmillään 240 m etäisyydellä hankealueesta lounaaseen Hiekkaharjussa. Asemakaavan mukaan Hiekkaharjun erillispientalojen alue ulottuu läjitysalueen tuntumaan. Hankealueen pohjoisosan halki kulkee kaupungin ulkoilukarttaan merkitty itä-länsisuuntainen ulkoilureitti, jota ei lupakäsittelyn yhteydessä tehdyn maastokatselmuksen perusteella ole toteutettu. Läjitysalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, Natura 2000-alueella tai muulla suojelualueella. Alueella ei myöskään ole muinaisjäännöksiä, arvokkaita maisemaalueita, kulttuuriperintökohteita tai geologisia muodostumia. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Haukkalan vanhan pohjavesialueluokituksen mukainen III-luokan pohjavesialue (0917905) noin 3,0 km hankealueesta itään. Karttatarkastelun perusteella lähin lähde sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä hankealueesta kaakkoon. Lähin Natura 2000-kohde on noin 3,6 km hankealueesta itään sijaitseva Eeronlahti-Rautpohjanlahti (FI0900033). Laajavuoren Takasuon luonnonsuojelualue (YSA092623) sijoittuu 1,1 km etäisyydelle hankealueesta itäkaakkoon. Hankealue sijoittuu Suur-Päijänteen alueen (14.2) Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen (14.29) Syväojan valuma-alueelle (14.293), jonka pinta-ala on 36,83 km 2 ja järvisyys 5,51 %. Valtaosa Syväojan valuma-alueesta on metsätalousaluetta. Hankealuetta lähimmät pintavedet ovat Lummelampi (+114,7 m N2000) noin 600 metriä
3 hankealueesta itään ja Ruokepuolinen (+124,0 m N2000) Vesangantien eteläpuolella, noin 800 m hankealueesta lounaaseen. Hankealueen metsäojat laskevat hankealueen pohjoisreunalla virtaavaan Papinkorvenojaan ja edelleen Lummelampeen. TOIMINTA ALUEELLA Yleiskuvaus toiminnasta Alueelle läjitetään ainoastaan Ruokkeen asemakaava-alueella rakennustoiminnassa syntyviä pilaantumattomia hyötykäyttöön kelpaamattomia ylijäämämaita. Alueelle ei tuoda kantoja eikä hyötykäytettäviä kiviä tai lohkareita. Alueella ei varastoida, käsitellä tai jalosteta maa-aineksia. Massojen kuljetus tapahtuu pääasiassa päiväsaikaan kello 7.00-18.00, kun työmaat ovat käynnissä, mutta kiireaikoina kuormia voi tulla alueelle myös muulloin. Asiaton pääsy, kuten ympäristöön kuulumattoman jätteen tuonti, maanläjitysalueelle estetään lukittavalla sulkupuomilla tai muulla esteellä. Alueella käsiteltävät maamassat tuodaan Ruokkeen asemakaava-alueen työmaalta kuorma-autokalustolla. Autot purkavat massat alueelle vastaanottoa varten tasatuille alueille. Massat levitetään ja tiivistetään alueelle kerroksittain puskukoneella. Täyttöalueen hoitoon voidaan käyttää myös muuta maanrakennuskalustoa tarvittaessa. Käytettävä kalusto on joko Altekin omaa tai ulkopuolisen urakoitsijan kalustoa, joka toimii Altekin työnjohdon alaisuudessa. Massojen kuljettajat pitävät kirjaa kuormista ja ilmoittavat alueelle tuodut määrät Altekille kirjanpitoa ja laskutusta varten. Kuormista kirjataan kuorman koko irtokuutioina, tuodun maa-aineksen laatu ja maamassojen tuontipaikka sekä kuljetuksen suorittaja. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että alueelle tuodaan vain puhtaita maaaineksia. Pilaantuneilta tai pilaantuneiksi epäillyiltä alueilta tuotavien maaainesjätteiden sijoituskelpoisuus maanläjitysalueelle osoitetaan etukäteen pilaantuneisuustutkimuksissa saatavien haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Alueelle voidaan vastaanottaa maita, joiden haitta-ainepitoisuus on yli kynnysarvon, mutta alle alimman ohjearvon (VNA 214/2007). Täyttösuunnitelma Kuormien tyhjennys läjitysalueelle tapahtuu matalana päätypengertäyttönä tai, mikäli täyttöalue ei kanna ajoneuvoja, kuormat tyhjennetään kantavalta maapohjalta, josta ne työnnetään työkoneella täyttöön. Täytön tiivistys tapahtuu ajamalla täyttöalueen päällä useaan kertaan ajoneuvoilla ja työmaakoneilla. Täyttö tapahtuu järjestelmällisesti hakemuksessa esitetyn täyttösuunnitelman mukaisesti alueen lounaiskulmasta alkaen. Tarvittaessa täyttöalueen pohjoisosaan rakennetaan kitkamaista vastapenger estämään perusmaan liikkumista. Täyttö rakennetaan kerroksittain siten, ettei täyttöalueelle muodostu vettä kerääviä painanteita. Täyttöalue merkitään maastoon reunatolpilla. Täytön yhteydessä voidaan nostaa turvetta väliaikaisesti kasalle alueen keskiosaan. Korkein taso, +127,00 m (N2000), tulee olemaan läjitysalueen kaakkoisreunassa, jossa täyttö yhtyy mäenrinteeseen. Täyttötaso laskee laelta reunoja kohti kaltevuudessa 1:3.
4 Pinta- ja suotovesien johtaminen Toiminnassa ei tarvita käyttövettä. Osa maanläjitysalueen sade- ja valumavesistä suotautuu täyttömaahan, osa valuu pintavaluntana läjitysaluetta ympäröiviin reunaojiin. Läjitysalueen kuivattaminen ja hulevesien hallinta tapahtuu näiden reunaojien avulla. Valumavedet kulkeutuvat reunaojaan täytön ja reunaojan väliin jätettävän vähintään 5 metrin levyisen turvemaasta muodostuvan suojavyöhykkeen kautta. Kiintoaineen laskeutumista tapahtuu jossain määrin reunaojassa, josta vedet johdetaan yhdestä pisteestä purkuojaan ja edelleen läjitysalueen pohjoispuoliseen Papinkorvenojaan. Se laskee Lummelampeen noin 850 m läjitysalueen vesien purkupisteen alapuolella. Suoto- ja hulevettä voidaan arvioida muodostuvan alueen keskimääräisen vuosisadannan ja vuosihaihdunnan erotuksen verran eli noin 150 mm/a. Noin 24 000 m 2 laajuisella läjitysalueella muodostuu tällä laskentatavalla suoto- ja hulevettä noin 3 600 m 3 vuosittain. Lähiseudun tutkimustietoon pohjautuvilla laskelmilla saadaan vastaavasti läjitysalueella muodostuvan suoto- ja huleveden määräksi noin 5 100 m 3 vuodessa. Liikenne Ajo maanläjitysalueelle tapahtuu Ruokkeen asemakaava-alueelta Hiekkaharjuntietä pitkin. Sisääntulotielle tulee lukittava puomi tai muu este asiattoman kulun estämiseksi. Liikenteen määrä tulee vaihtelemaan Ruokkeen kaava-alueen rakennustöiden etenemisen mukaisesti. Rakennustyöt on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa vaiheessa tammikuun 2016 ja toukokuun 2017 välisenä aikana. Pääosa ylijäämämaiden kuljetusliikenteestä syntyy heti ensimmäisen rakennusvaiheen alkuvaiheessa. Hankealueen läjitystoiminnasta maksimiläjitysmäärällä 33 000 m 3 aiheutuvan liikenteen määräksi arvioidaan kokonaisuudessaan noin 7000 ajoneuvoa toiminta-aikana tammikuusta 2016 toukokuuhun 2017. Lisäksi alueella liikennöivät maansiirtokoneet. Liikennöinti tapahtuu arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00-18.00. Maisemointi Kun läjitysalue saavuttaa lopullisen täyttötasonsa, ryhdytään sitä maisemoimaan. Maisemoinnin tarkoituksena on alueen saattaminen sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Maisemointi käsittää alueen lopullisen muotoilun ja lopullisen käyttötarkoituksen mukaisen pintarakenteen. Mahdollisuuksien mukaan pintaan laitetaan kasvukerrokseksi noin 0,2 m alkuperäisen maan mukaista maa-ainesta, poistettavia pintamaita tai muita soveltuvia maa-aineksia. Osaa suljetusta läjitysalueesta on suunniteltu mahdollisesti käytettävän kaadettujen puiden varastointikenttänä. Tarvittaessa alueen reunoille istutetaan puustoa, jotta alue sulautuu paremmin ympäröivään maisemaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja maaperään Hankealueen pintavedet johdetaan sille tehtävistä reunaojista yhden purkupisteen kautta läjitysalueen pohjoispuoliseen Papinkorvenojaan. Puhtaiden ylijäämämaiden läjityksestä ei aiheudu haitallisia suotovesivaikutuksia pintavesiin. Purkuojaan saattaa kulkeutua jonkin verran maanvastaanottoalueelta peräisin olevaa kiintoainesta, joka voi aiheuttaa veden samentumista ja ojien liettymistä. Kiintoaineksen lisäksi pintavesiin voi kulkeutua mm. orgaanista ainesta sekä ravinteita, jotka voivat lisätä vesistöjen rehevyyttä. Kuormituksen vaikutukset rajoittuvat läjitys-
5 alueen pintavesien purkureitin alkuosaan, pääosin Papinkorvenojaan. Kuormituksen vaikutus veden laatuun ja sen myötä myös kalastoon vesitietä 850 m etäisyydellä sijaitsevassa Lummelammessa ja sen alapuolisessa vesistössä arvioidaan vähäisiksi. Lummelammella on virkistyskäyttöarvoa ranta-asutukselle, joka sijoittuu lammen pohjois- ja itärannalle. Hakija katsoo täytön ja reunaojan väliin jätettävän turvemaasta muodostuvan suojavyöhykkeen ja reunaojassa tapahtuvan kiintoaineen laskeutumisen riittäväksi läjitysalueen vesienkäsittelyksi. Kiintoaineen laskeutuessa vedestä poistuu siihen sitoutuneita ravinteita. Suunnitellun läjitysalueen alapuolisista Papinkorvenojasta ja Lummelammesta ei ole saatavilla vedenlaadun tarkkailutuloksia. Maanläjitystoiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä haitallisia vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Ylijäämämaiden läjityksen aloittaminen turvealueelle sijoittuvalla alueella aiheuttaa turpeessa painumia, joiden seurauksena suoalueelta purkautuu vettä alueen pintavesiin ja suotautuu edelleen pohjaveteen. Pohjaveden laadun ei arvioida heikentyvän puhtaiden ylijäämämaiden läjityksen vaikutuksesta. Maanläjitysalueen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia lähteiden eikä yksityisten kaivojen antoisuuteen tai vedenlaatuun. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei muutenkaan arvioida olevan vaikutusta pohjavesialueiden antoisuuteen tai vedenlaatuun. Hankkeen mahdollisia vaikutuksia hankealueen tuntumassa lounaispuolella sijaitsevan asuinrakennuksen mahdolliseen kaivoon ei pidetä merkittävinä, sillä Ruokkeen kaava-alueen rakentamisen myötä kiinteistö tullaan liittämään kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Päästöt ilmaan Maanläjitystoiminnan merkittävin pölylähde on alueen liikenteestä aiheutuva pölyäminen. Lisäksi jonkin verran pölypäästöjä syntyy kuormien kippaamisesta läjitykseen, kasojen levittämisestä ja tasaamisesta sekä suoraan läjitysalueen pinnalta ilmavirtausten irrottamana. Pöly voi heikentää viihtyisyyttä, aiheuttaa likaantumista sekä heikentää ilmanlaatua ja edelleen aiheuttaa terveysvaikutuksia. Läjitysalueen toiminnan pölyvaikutukset ovat kuitenkin paikallisia ja ne rajoittuvat maanläjitysalueen välittömään läheisyyteen sekä kuljetusreittien varrelle. Läjitysalueen lounaiskulman tuntumassa sijaitsevalle asuinkiinteistölle Rn:o 179-401-14-56 voi ajoittain aiheutua pölyhaittoja toiminnasta. Maanläjitysalueen muusta toiminnasta aiheutuva pölyäminen on vähäisempää kuin alueen liikenteestä aiheutuvan pölyäminen. Maanläjitysalueen liikenteen pölyvaikutuksia voidaan lieventää kastelemalla tai päällystämällä alueelle johtava tie. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi läjitysalueen reunoille jätetään mahdollisuuksien mukaan pölyä sitovaa suojapuustoa. Pölyn ohella maanläjitystoiminnasta aiheutuu vähäisessä määrin työkoneiden ja laitteiden sekä ajoneuvojen polttoaineperäisiä päästöjä (typenoksidit NO x, hiilidioksidi CO 2 ja rikkidioksidi SO 2 ). Ne eivät ole erityisen merkittäviä suhteessa esimerkiksi Jyväskylän kaupungin liikenteen päästöihin tai kokonaispäästöihin. Melu ja tärinä Maa-aineksia kuljettavat ajoneuvot ja maansiirtokoneet aiheuttavat maanläjitysalueella melua ja vähäistä tärinää arkipäivisin (ma-pe) toiminta-aikana klo 7.00-18.00. Meluvaikutukset ovat kuitenkin paikallisia ja rajoittuvat läjitysalueen alueelle sekä sille joh-
6 tavan Hiekkaharjuntien varteen. Maanläjitystoiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan ohjearvoja ylittäviä melutasoja lukuun ottamatta välittömästi läjitysalueen lounaiskulman tuntumassa sijaitsevaa asuinkiinteistöä Rn:o 179-401-14-56, jolla ohjearvot saattavat ajoittain ylittyä. Meluhaittoja voidaan tarvittaessa torjua meluvallein. Toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä tärinästä aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön tai lähimpään asutukseen. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnitellulla läjitystoiminnalla ei ole vaikutuksia Natura 2000- alueisiin, muihin luonnonsuojelualueisiin tai tunnettuihin arvokkaisiin luontokohteisiin tai rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Läjitysalueen rakentamisen yhteydessä alueen nykyinen kasvillisuus ja luontotyypit häviävät ja nykyinen eläimistö voi väistyä alueelta. Alueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Läjitystoiminnan päätyttyä alue maisemoidaan. Maisemoinnissa pintakerroksena käytetään mahdollisuuksien mukaan poistettuja pintamaita. Osaa suljetusta läjitysalueesta on suunniteltu mahdollisesti käytettävän kaadettujen puiden varastoalueena. Läjitysalue sijoittuu metsien ympäröimälle alueelle soiseen notkelmaan, jota täytetään vain noin 1 m nykyistä maanpintaa korkeammalle tasolle. Kaakkoisreunastaan täyttö yhtyy mäen rinteeseen. Läjityksen maisemalliset vaikutukset arvioidaan näin ollen vähäisiksi ja ne rajoittuvat läjitysalueen välittömään lähiympäristöön. Läjitystoiminnalla ei ole vaikutuksia maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Vaikutukset ihmisiin Hankkeen mahdolliset vaikutukset asumisviihtyisyyteen aiheutuvat melusta, pölystä ja maisemamuutoksista. Nämä vaikutukset rajautuvat pääosin läjitysalueen lähiympäristöön, joka on metsäaluetta sekä lounaassa työmaa-aluetta, josta ylijäämämaat läjitysalueelle tuodaan. Noin 20 m etäisyydelle hankealueen lounaispuolelle sijoittuvan asuinrakennuksen osalta vaikutukset asumisviihtyisyyteen voivat ajoittain olla merkittäviä. Melu- ja etenkin pölyvaikutusten suuruuteen ja suuntautumiseen vaikuttavat vallitsevat sääolot. Pölyämistä voidaan tarvittaessa vähentää kastelemalla tai päällystämällä läjitysalueelle johtava tie. Meluhaittoja voidaan tarvittaessa vähentää meluvallein. Hankkeen loppuunsaattamisen jälkeen alue maisemoidaan. Maisemoinnin tarkoituksena on alueen saattaminen sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Alue pyritään myös palauttamaan ympäristöön sulautuvaan muotoon. Suurelta osin metsäalueen ympäröimän maanläjitysalueen haitalliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä terveyteen arvioidaan kokonaisuudessaan kohtuullisen vähäisiksi ja ne ajoittuvat maisemavaikutuksia lukuun ottamatta kahteen Ruokkeen asemakaava-alueen rakennusvaiheeseen noin 17 kuukauden sisällä. Jätteet Jätteet toimitetaan käsiteltäviksi muualle toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä.
7 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA SEKÄ PARHAAT KÄYTÄNNÖT Maanrakentamisessa hyödyntämiskelvottomien maamassojen käsittelylle ei ole vaihtoehtoista käsittelytapaa. Ylijäämämaiden läjittäminen mahdollisimman lähelle niiden syntypaikkaa on ympäristönsuojelullisesti sekä teknis-taloudellisesti perusteltua. Toiminnassa käytetyt koneet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Läjitys ja maisemointi on suunniteltu tehtäväksi siten, että maisema- ym. ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnassa noudatetaan hyvää toimintatapaa ja toteutus hoidetaan suunnitelmallisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailua tehdään päivittäin työmaan työnjohdon sekä maansiirtourakoitsijoiden toimesta yleisenä aistinvaraisena tarkkailuna. Alueelle tuodaan vain lähtöpaikan maankäytön perusteella puhtaaksi oletettuja tai tutkimuksin puhtaaksi todettuja maamassoja. Maanläjitysalueelle tuotavat kuormat kirjataan työmaapäiväkirjoihin. Kirjauksessa ilmenevät tiedot kuormasta (laatu, tilavuus irtokuutioina, alkuperä ja kuljettaja). Maanläjitysalueen täytön etenemistä seurataan määrävälein täyttötason mittauksin. Kirjaa pidetään myös mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito esitetään pyydettäessä valvontaviranomaisille. Maanläjitysalueen täytön etenemistä seurataan määrävälein täyttötason mittauksin. Täytön rakenteita ja sen mahdollisia painumia, sortumia, liukumia tai muita vastaavia muutoksia seurataan ja tarkkaillaan säännöllisesti sekä läjitystoiminnan että alueen jälkihoidon aikana. Tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Tie on avoinna vain toiminta-aikoina, muulloin kulku on estetty puomilla tai muulla esteellä. Puomin/esteen avaaja tarkkailee myös alueen käyttöä. Pintavesien tarkkailua esitetään suoritettavaksi kahdesti vuodessa (kevät ja syksy) läjitysalueen reunaojasta Papinkorvenojaan johtavasta ojasta. Näytteenottopiste on merkitty liitteenä olevaan asemapiirustukseen. Vesinäytteistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, väriluku, sameus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi ja fekaaliset streptokokit. Näytteenoton yhteydessä tehdään virtaamamittaus kolmiopadon avulla. Näytteenottopisteen koordinaatit kirjataan ylös ja tulokset toimitetaan valvontaviranomaisille heti niiden valmistuttua. Melun ja pölyn osalta yleinen aistinvarainen tarkkailu katsotaan riittäväksi. Melun ja pölyn osalta hakija esittää aistinvaraisen tarkkailun riittävän. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnan suurin ympäristöriski on polttoainevuoto kuljetuskalustosta tai työkoneista. Läjitysalueella ei säilytetä polttoaineita eikä tehdä koneiden ja ajoneuvojen huoltoa. Öljyvahinkojen torjumiseksi työkoneet varustetaan imeytysaineella. Maatäytön penkereet voivat sortua hajoamisen tai painumisen seurauksena. Pienet sortumat havaitaan usein täytön reuna-alueilla pintarakenteiden porrasmaisina penkereen suuntaisina murroksina ja laajat liukusortumat koko täytön reunapenkereen liikkumisena täytön tai maapohjan kautta. Sortumia pyritään välttämään loiventamalla maatäytön reunapenkereitä maisemoinnin aikana.
8 Maanläjitysalueelle voidaan toimittaa pilaantuneita maita, minkä seurauksena haittaaineita voi päästä ympäristöön. Jos pilaantuneita maita havaitaan, keskeytetään kuormien vastaanotto kyseessä olevasta kohteesta tutkimusten ajaksi. Pilaantuneilta tai pilaantuneiksi epäillyiltä alueelta tuotavien maa-ainesjätteiden osalta sijoituskelpoisuus maanläjitysalueelle osoitetaan pilaantuneisuustutkimuksilla ennen läjitystä. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA JA VAKUUS Hakijalla on tarve läjitysalueen käyttöönottoon välittömästi Ruokkeen asemakaavaalueen rakennustöiden alkaessa, jotta kaava-alueen työmaalla syntyvät ylijäämämaat voidaan toimittaa suoraan loppusijoituspaikalle ilman välivarastointia. Kaava-alueen rakennustyöt alkavat vuoden 2016 alussa. Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske kuntaa (YSL 199 ). HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla 15.12.- 13.1.2016. Lupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa osoitteessa Hannikaisenkatu 17, Jyväskylä. Kuulutuksesta ei ilmoitettu sanomalehdessä, koska toiminta on pienimuotoista ja ympäristövaikutukset jäävät oletettavasti lähialueelle. Lähinaapurustossa asianosaisiksi katsotuille on lähetetty erityistiedoksianto kirjeellä 14.12.2015. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta pyydettiin 14.12.2015 lähetetyllä sähköpostiviestillä lausuntoa kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, Jyväskylän kaupungin ympäristöterveysjaostolta. Jaosto lausui kokouksessaan 27.1.2016 ( 7) seuraavaa: - Toiminta tulee toteuttaa siten, että valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja ei ylitetä. - Maansiirto-/läjitystoimintaa saa tehdä alueella arkisin klo 7.00-20.00 ja vain poikkeustapauksissa la klo 7.00-16.00. - Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa. Laitokselle johtavien teiden ja muun toimintaympäristön pölyntorjunnasta on huolehdittava tarvittaessa kastelemalla. - Toiminnasta ei saa aiheutua lähialueen talousvesikaivojen veden laadun heikkenemistä. Tarvittaessa talousvesikaivojen veden laatu tulee tutkia. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Tarkastukset Ympäristötarkastaja on käynyt katselmuksella tulevalla läjitysalueella 18.12.2015. Hakijan kuuleminen Hakijalle lähetettiin sähköpostitse lausunnon johdosta kuulemiskirje 1.2.2016. Hakija vastasi samana päivänä, ettei katso vastineen antamista tarpeelliseksi.
9 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää ympäristöluvan Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennetoimialan maankaatopaikkatoiminnalle Ruokkeella. Toiminta sijoittuu kiinteistölle Korvenperä (179-401-13-21). Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Toiminnan järjestäminen 1. Ruokkeen maankaatopaikka luokitellaan pilaantumattomien maa- ja kiviainesten (17 05 04) kaatopaikaksi. Alueelle voidaan sijoittaa maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuus alittaa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA-asetus) alemman ohjearvon. (YSL 58, VNA 713/2014 16, VNA 179/2012 liite 4) 2. Maankaatopaikalle saa sijoittaa rakennustoiminnasta tulevia pilaantumattomia ylijäämämaita enintään 49 999 tonnia vuodessa. Maankaatopaikan alue voidaan täyttää esitetyn täyttösuunnitelman mukaisesti siten, että täyttö ei ylitä laajennussuunnitelmassa esitettyä pinta-alaa (2,4 ha) ja korkeutta (+127 m, N2000). Luiskien kaltevuus saa olla enintään 1:3. (YSL 52, VNA 713/2014 16 ) 3. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan eikä välivarastoida maa-aineksia sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteen käsittelyyn tai muuhun vastaavaan maaperää mahdollisesti pilanneeseen toimintaan, jollei haitta-aineiden pitoisuuksia ole luotettavasti selvitetty. Maankaatopaikalle ei saa myöskään ottaa vastaan eikä välivarastoida yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, vaarallista jätettä tai hiekanerotuskaivojen hiekkaa. Eloperäistä ainesta ei saa sijoittaa kaatopaikkapenkkaan. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu ympäristöluvassa, se on viipymättä toimitettava asianmukaiseen paikkaan tai jäte on palautettava sen haltijalle. (YSL 52, JL 13 ) 4. Maankaatopaikalla saa harjoittaa toimintaa arkisin (ma-pe) kello 7.00-18.00. Toiminta-ajasta voidaan poiketa perustellusta syystä, mutta poikkeamisista tulee tiedottaa lähintä asuinrakennusta. (YSL 52, NaapL 17 ) 5. Maa- ja kiviaineksista on oltava kuormakirjat, joista ilmenevät määrä, alkuperä osoitetietoineen ja mahdollisesti tutkittujen jätteiden tutkimustulokset. Maankaatopaikan täyttöä tulee valvoa joka päivä, kun ajoa tapahtuu. (JL 12, 121 ) 6. Alueella ei saa varastoida polttoaineita. Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään, on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi ja ilmoitettava vahingosta tarvittaessa Keski- Suomen pelastuslaitokselle ja ympäristöluvan valvojalle. (YSL 16, 17, 52, 134 ) 7. Toiminta kokonaisuudessaan tulee järjestää siten, että siitä aiheutuva melu, pölyäminen, muut päästöt, haitat tai vaara terveydelle ja ympäristölle ovat mahdollisimman vähäisiä. Ympäristön siisteyttä on säännöllisesti valvottava ja maa-
10 aineksen mukana mahdollisesti tulleet jätekappaleet on siivottava maa-aineksesta erilleen ja toimitettava asianmukaiseen jätehuoltoon. Täytön tulee tapahtua hallitusti ja tarkoituksenmukaisesti. Erityisesti alueen pohjoisreuna tulee tukea louheella tai vastaavalla, jotta ojiin ei synny sortumia ja samalla pidättyy valumavesien mukana irtoavaa kiintoainesta. (YSL 7, 16, 17, JL 8, 72, NaapL 17 ) 8. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen maankaatopaikalle on estettävä puomilla. Maankaatopaikan sisääntulotien varressa tulee olla informaatiotaulu, josta ilmenee alueen käyttötarkoitus, aukiolo ja tarvittavat yhteystiedot. Täyttöalue tulee merkitä maastoon reunatolpilla. (YSL 49, 52 ) 9. Toiminnasta ei saa aiheutua meluhaittaa lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Toiminnasta aiheutuvia melutasoja verrataan valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992). Mikäli melutasot ovat haitallisella tasolla tai melu häiritsee lähiasutusta, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Melu tulee tarvittaessa mitata. (NaapL 17, YSL 6, 62, 90 ) 10. Maankaatopaikalla tulee olla vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat valvontaviranomaisen tiedossa. Vastaavan hoitajan tulee olla perillä tehtävistään ja ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on lisäksi huolehdittava alueella työskentelevien henkilöiden riittävästä opastuksesta sekä riittävän informaation antamisesta myös alueen käyttäjille. (YSL 52, 141 ) 11. Hakemuksessa esitettyä vesienkäsittelyä tulee tehostaa. Hakijan on esitettävä valvontaviranomaiselle suunnitelma valumavesien käsittelyn tehostamiseksi ennen niiden johtamista Papinkorvenojaan viimeistään kuukauden kuluessa luvan antopäivästä. (VNA 713/2014 16 ) Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin 12. Maankaatopaikka on rakennettava ja sitä tulee käyttää niin, että estetään ja torjutaan erilaiset haitat ja vaaratilanteet. Alueella käytettävät työkoneet on pidettävä kunnossa. Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava ennalta ja ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa sekä tehtävä tarvittavat ilmoitukset viranomaisille. Alueen henkilökunnan ja alueella asioivien tulee tuntea alueen toimintatavat tai pystyä toimimaan alueella opastuksen mukaan. Toiminnanharjoittajalla on myös oltava ajantasainen toimintaohje mahdollisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Toimintaohje tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. (YSL 14, 15, 52, 134 ) Tarkkailu ja kirjanpito 13. Täytön rakenteita ja sen painumia, sortumia, liukumia tai muita vastaavia on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti sekä maankaatopaikan täytön että jälkihoidon aikana. Tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. (YSL 14, 62, VNA 713/2014 16 )
11 14. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava maankaatopaikka-alueella muodostuvan veden laatua hakemuksessa esitetyn mukaisesti kahdesti vuodessa (kevät ja syksy) paikasta, jossa alueen valumavedet johdetaan Papinkorvenojaan. Näytteenottopaikka on esitettävä kartalla. Analyysitulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 8, 62, 65, JL 12, 28 ) 15. Lähimmän asuinrakennuksen (Hiekkaharjuntie 27) kaivosta tulee ottaa kertaluonteinen vesinäyte toiminnan alussa. Vedestä tulee tutkia ph, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kloridi, rauta, sulfaatti, mangaani ja kokonaistyppi. Tutkimustulos tulee toimittaa valvontaviranomaiselle välittömästi sen valmistuttua. (YSL 52, 62 ) 16. Maankaatopaikalle läjitettävistä maa-aineksista on pidettävä kirjanpitoa, josta tulee ilmetä riittävällä tarkkuudella maa-ainesten alkuperä, määrä, laatu sekä toimittaja. Kirjaa on pidettävä myös ojien ja laskeutusaltaan huoltotoimenpiteistä sekä toiminnassa tapahtuneista muutoksista ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. Yhteenveto kunkin vuoden valvonta- ja tarkkailutiedoista sekä vastaanotetuista jätelajeista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Havaituista terveys- ja ympäristöhaitoista sekä häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. (JL 12, 118, 120, 122, VNA jätteistä 22 ) Toiminnan kehittäminen 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava ja sovellettava alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 7, 70, VNA 713/2014 15 ) Toiminnan lopettaminen 18. Kun alue on täytetty loppuun, on maankaatopaikka jälkihoidettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Jälkihoidossa on käytettävä tehokkaasti läjitysalueelle tuotavia maamassoja. Käytöstä poistettu maankaatopaikka rakenteineen on pidettävä kunnossa. (YSL 14, 94, VNA 179/2012 13 ) 19. Toiminnan lopettamisesta tai olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Luvan saaja vastaa lupamääräysten mukaisesti maankaatopaikka-alueen tarkkailusta ja jälkihoidosta myös toiminnan loputtua vähintään 10 vuoden ajan. (YSL 29, 52, 62, VNA 713/2014 16 )
12 Vakuus 20. Toiminnanharjoittajan on asetettava 3 000 euron suuruinen vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Ammattimaisen rahoituslaitoksen antama vakuus on toimitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden suuruutta, riittävyyttä ja kattavuutta on mahdollista tarkistaa sulkemistoimien edetessä. (YSL 59, 60, 61 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Yleisperustelut Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: - terveyshaittaa; - merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; - maaperän tai pohjaveden pilaantumista; - erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; - eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ruokkeen asemakaava-alueen rakentaminen edellyttää rakentamiseen soveltumattomien maa-ainesten poistamista rakennuspaikoilta. Niiden ajo lähialueelle on ekologisesti järkevää sekä toiminnanharjoittajan näkökulmasta taloudellista. Koska kyseessä on luontoarvoiltaan vähäiseen ja harvaan asuttuun metsäalueeseen rajoittuva kaavaalue, on maa-ainesten läjittäminen lähistölle mahdollista. Alueelle tulee myös mahdollista metsänhoidollista jatkokäyttöä. Maankaatopaikkatoiminnasta ei toiminnan luonne, lupamääräykset ja etäisyydet asutukseen huomioiden, aiheudu lautakunnan käsityksen mukaan kohtuutonta rasitusta naapureille. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn rajauksen ja käytäntöjen sekä päätöksen lupamääräysten mukaisesti laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaista. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti on päätöksessä annettu määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät ilmansuojeluun, melun torjuntaan, jätehuoltoon sekä maaperään ja vesistöön mahdollisesti aiheutuvan kuormituksen ehkäisemiseen. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon muun muassa toiminnan luonne, ja lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
13 Yksityiskohtaiset perustelut Ympäristönsuojeluasetus edellyttää määräystä kaatopaikan luokasta sekä kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksyttävän jätteen määrästä ja lajista. Vuotuinen enimmäismäärä on määrätty, koska toiminnalle ei ole tehty ympäristövaikutusten arviointia, joka tarvitaan, jos läjitettävä vuotuinen määrä on vähintään 50 000 tonnia. Määräykset rajaavat toiminnan lupahakemuksessa esitetyn mukaiseksi. (lupamääräykset 1 ja 2) Alueelle soveltumaton jäte voidaan käsitellä asianmukaisesti ympäristöluvan jätteiden käsittelyyn omaavassa käsittelypaikassa. Pilaantumattomiksi maa- ja kiviaineksiksi voidaan maankaatopaikalla katsoa massat, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettujen alempien ohjearvojen. Eloperäinen aines tekee hajotessaan täytöstä epästabiilin ja aiheuttaa monttuja. (lupamääräys 3) Lupamääräyksessä määrätään toiminta-ajoista, sillä toiminnasta saattaa syntyä ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista (melua), käytännössä ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä lähimmissä asuinrakennuksissa. Melun terveyshaittojen arvioimiseksi on valtioneuvoston asetuksessa 933/1992 melutason ohjearvoista määritelty muun muassa asumista koskevat keskiäänitasot. Lähin asuinrakennus sijaitsee hyvin lähellä täyttöaluetta. Toimintatapojen tai aikojen muuttaminen tai melutasojen selvittäminen lähimmissä altistuvissa kohteissa on tarpeen, mikäli asukkaat kokevat toiminta-alueella syntyvän melun häiritseväksi. Määräys mahdollisista melumittauksista on annettu meluhaitan todentamiseksi. Luvan valvoja määrittelee melumittauksen tarpeellisuuden. (lupamääräykset 4 ja 9) Kuormakirjojen avulla voidaan seurata alueelle tuotavien maa- ja kiviainesten määrää ja alkuperää. Päivittäisellä alueen tarkkailulla varmistutaan siitä, ettei alueelle tuoda rakenteiden kannalta tai muutoin sopimatonta maa-ainesta. (lupamääräys 5) Polttoainevarastot aiheuttavat riskin maaperälle esimerkiksi ilkivallan tai varkauden kohteeksi joutuessaan. Hyvin suojattuna riski pienenee. Öljyvahingon sattuessa oikeanlainen ja nopea toiminta ehkäisee pilaantumisen leviämistä. (lupamääräys 6) Kaikessa toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että haitallisia ympäristövaikutuksia ehkäistään tai ne pidetään ainakin mahdollisimman vähäisinä. Jätelaki kieltää ympäristön roskaamisen. Maa-aineksen mukana tulee usein sinne kuulumattomia jätteitä, kuten lautoja tai muoviputkia. Alueen tullessa jatkossa virkistyskäyttöön on näiden jätteiden erottelusta etenkin pintamaissa erityisesti huolehdittava. Maankaatopaikka-alueen pölyämistä on tarkkailtava silmämääräisesti ja kulkureittejä on kuivina ajankohtina kasteltava pölyämisen estämiseksi. (lupamääräys 7) Asiaton toiminta alueella voidaan estää valvonnalla ja tarvittaessa rakenteellisin keinoin, kuten pitämällä kulkureitin puomi suljettuna. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava riittävän opastuksen ja informaation antamisesta työntekijöille, maa-ainesten kuljettajille sekä alueen muille käyttäjille. Maankaatopaikalla toimimisesta ja varastointipaikkojen sijainneista on järjestettävä riittävä opastus esimerkiksi käyttämällä tähän informaatiotauluja. (lupamääräys 8)
14 Vastuu- ja yhteyshenkilö huolehtii toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä valvonnasta ja kirjanpidosta. Lisäksi vastuuhenkilön on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä ympäristöhaittojen poistamisesta. Henkilön yhteystiedot on oltava valvontaviranomaisten tiedossa toimintaa koskevan asioinnin nopeuttamiseksi. (lupamääräys 10) Tuomiojärven valuma-alue on Jyväskylässä ollut viime vuosina erityisen huomion kohteena. Siksi esitettyä ojitusta suoraan Papinkorvenojaan ei voida katsoa riittäväksi vesienkäsittelymenettelyksi. Mustalampeen kohdistuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen ja rautasakasta aiheutuvan esteettisen haitan vähentämiseksi tulee ennen Papinkorvenojaa rakentaa esimerkiksi riittävä veden virtauksen tasaava pohjapadollinen allas, biosuodatin tai järjestää vesien johtuminen Papinkorvenojaan pintavaluntana. Valvontaviranomainen hyväksyy suunnitelman erikseen. (lupamääräys 11) Maamassojen läjitys ja luiskaukset on suunniteltava ja suoritettava siten, että mahdolliset vaara- ja vahinkotilanteet, kuten reunapenkereiden sortumat, voidaan välttää jo ennakolta. Toimintaohje on osa ennalta varautumista. (lupamääräys 12) Maatäytön tilaa seuraamalla voidaan nopeasti puuttua ongelmakohtiin ja ennaltaehkäistä niistä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja. (lupamääräys 13) Lupamääräyksen mukaisten säännöllisten pintavesinäytteiden avulla voidaan seurata maankaatopaikan toiminnan vaikutuksia pintavesiin. (lupamääräys 14) Toiminnan mahdolliset vaikutukset kaivovesiin voivat aiheutua todennäköisesti vain lähimmälle kiinteistölle, joka liittyy hankkeen myötä vesijohtoverkkoon. Pohjaveden pilaamiskiellon ollessa ehdoton tulee kyseisen kiinteistön kaivoveden laatu kuitenkin selvittää mahdollisten vedenlaadun muutosten tai riittoisuuden varalle. Mikäli veden laatu tulevaisuudessa muuttuu, on lähtötilanne tiedossa ja voidaan arvioida maanläjitystoiminnan vaikutuksia muutokseen. (lupamääräys 15) Määräys kirjanpidosta, raportoinnista ja läjitysalueen täyttymisen seurannasta on annettu lupaehtojen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvontaa varten. Tarkkailua ja raportointia koskevalla lupamääräyksellä pyritään siihen, että toiminnanharjoittaja on selvillä laitoksen toiminnasta ja sen aiheuttamista terveys- ja ympäristövaikutuksista. (lupamääräys 16) Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on velvollisuus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanharjoittajan on seurattava eri osaalueiden haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksia ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä sekä varauduttava uuden tekniikan käyttöönottoon, mikäli päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lainsäädännön muutokset on huomioitava toiminnassa. (lupamääräys 17) Lupapäätöksessä on määrättävä kaatopaikan jälkihoitoa koskevista toimista. Hakija on esittänyt hakemuksen yhteydessä täyttöalueen jälkikäyttöä koskevan suunnitelman, jonka toteuttaminen varmistaa, ettei ympäristölle aiheudu haittaa tai vaaraa myöskään toiminnan päätyttyä. (lupamääräys 18)
15 Toiminnasta mahdollisesti aiheutuneiden ympäristöhaittojen poistamiseksi ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan kannalta olennaisista muutoksista sekä esitettävä suunnitelma todettujen ympäristöhaittojen poistamiseksi. (lupamääräys 19) Hakija ei ole esittänyt hakemuksessaan vakuutta. Jätteen käsittelytoimintaa harjoittavalta on kuitenkin vaadittava ympäristöluvan yhteydessä vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuussumman suuruus on arvioitu siten, että sillä katetaan välittömät maisemointitoimenpiteet ja toteutetaan seurantaa. Vakuussummassa on huomioitu, että toiminta on määräaikaista ja suhteellisen pienimuotoista. Vakuutta voidaan tarkistaa kaatopaikan täyttymisen ja maisemoinnin etenemisen mukaan. (lupamääräys 20) VASTAUS HAKEMUKSESTA ESITETTYYN LAUSUNTOON Toiminnan aiheuttamasta melutasosta määrätään lupamääräyksessä 9. Toiminta-ajoista on määrätty lupamääräyksessä 4. Hakija on esittänyt pölyntorjuntaa, minkä lisäksi lupamääräyksessä 7 velvoitetaan tarvittaessa pölyntorjuntatoimenpiteisiin. Tarvittavasta kaivovesinäytteestä on määrätty lupamääräyksessä 15. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa 31.12.2017 saakka. Toiminnan päästöjä ja niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 29 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (YSL 199 ) Ympäristönsuojelulain 198 :n mukaan toimintaa ei saa aloittaa tai muuttaa ennen kuin siihen oikeuttava lupapäätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulain 199 :n mukaan lupaviranomainen voi kuitenkin luvan hakijan pyynnöstä perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Hakijan tulee tällöin asettaa hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Rakennus- ja ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen ennen sen lainvoimaisuutta. Toiminta liittyy jo alkaneeseen rakennustoimintaan eikä toiminta ole sen luonteista, että se normaalitilanteessa aiheuttaisi peruuttamatonta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Koska luvan hakijana on kunta, ei toiminnalta vaadita vakuutta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 14-17, 27, 29, 39, 43-44, 49, 52, 58-59, 61-62, 65, 70-71, 87, 90, 94, 134, 190-191, 198-199, 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (VNA 713/2014) 2, 15, 16
16 Jätelaki (JL 646/2011) 8, 12-13, 28, 72, 118, 120, 122, 141 Valtioneuvoston asetus jätteistä (VNA 179/2012) 13, 22, liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaisesti kyseisen lain mukaisen luvan käsittelystä viranomaisessa voidaan periä maksu. Tämän päätöksen ympäristölupamaksu on 2696 euroa. Maksu perustuu rakennus- ja ympäristölautakunnan 25.11.2014 92 vahvistamaan Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan kohtaan 12 a. Ympäristölupamaksuun sisältyy myös ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta koskevan asian käsittelystä pääasian yhteydessä perittävä 354 euron lisämaksu. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ote päätöksestä Hakija Jäljennös päätöksestä Jyväskylän kaupungin ympäristöterveysjaosto Keski-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta MUUTOKSENHAKU LIITTEET Päätöksen antamisesta kuulutetaan ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisessa järjestyksessä Jyväskylän kaupungin yleisellä ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen toimitetaan suoraan Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitusaika päättyy 31.3.2016. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusosoitus